Ruoka on kulttuuria Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Koulutustilaisuus ministeriöiden protokollaasioita käsittelevälle henkilöstölle Säätytalo 12.2.2010
Onko Suomessa ruokakulttuuria? On, se on sitä, mitäja miten Suomessa syömme. Mutta mistä ja mitä se kertoo meille?
Ruoka kulttuurin tuotteena luonnosta kulttuuriksi, ravinnosta ruoaksi syömisen rakenne ruoan valinta ja syömisen käytännöt osana arkea kieli ja keittotaito ovat yleismaailmallisia inhimillisiätoimintoja ruoka ja identiteetti ruoka ja me ruoka ja muut ruoka erottaa ja yhdistää
Ruoka ja me/minä ruoka osana (suomalaista) kulttuuria ja kansakunnan historiaa ruoka osana sukupolven historiaa ruoka osana sukupuolen historiaa ruoka osana henkilökohtaista historiaa ruoka osana sosiaalista asemaa ruoka osana jokapäiväistä elämää
Suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia
Finfoodin(nykyisin Ruokatieto) Suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia-projekti lähti liikkeelle vuonna 2008 lukuisten kysymysten ja keskustelujen pohjalta. Työryhmässäoli edustettuna laajasti eri tahoja ja näkemyksiä. Mitänämäkaikki ruoka-alan organisaatiot oikein tekevät? Ruokakeskustelusta puuttuu kulttuurinen ulottuvuus!" "Kyllä alalla pitää olla yhteinen näkemys siitämitäollaan edistämässä" Pitääolla yhteinen visio, mihin ollaan menossa! Onko suomalaista ruokakulttuuria enää olemassa?
Raportissa on kaksi osiota (ks. http://www.ruokatieto.fi/suomeksi/ruokakulttuuri) Näkökulmia suomalaiseen ruokakulttuurikeskusteluun-osio on analyysi tavoista, miten ruokakulttuuriamme on julkisesti käsitelty. 1 Rikas ja moniulotteinen 2 Täällä mitään ruokakulttuuria ole... 3 Projektien kautta sankariksi 4 Suomalaisuus 5 Terveellisyys 6 Muutos on ikuista 7 Ruoka osana kulttuuria Suomalaisen ruokakulttuurin viisi ulottuvuutta ovat yksi tapa jäsentää ruokakulttuurimme sisältöä. 1 Ajan jatkumo ja paikka kartalla 2 Arvot ja katsomukset 3 Suomalainen ruoka ja maku 4 Tarinoiden lähteitä 5 Tarinoiden rakentajia ja kertojia
Näkökulmia ruokakulttuurikeskusteluun
Monenlaisia näkökulmia Yleensäerilaiset suomalaiseen ruokaan, syömiseen ja ruokakulttuuriin liittyvät näkemykset elävät rauhassa rinnakkain. Joskus silti keskustellaan kiivaasti siitä, mikäonkaan oikeanlaista syömistätai todellista suomalaista ruokakulttuuria. Näkökulmia ruokakulttuuriin on yhtämonta kuin alan toimijoita tai alaa tarkastelevia tieteenaloja. Seuraavaksi niistäjoitakin. Lähteenäon käytetty markkinatutkimusraportteja, opinnäytetöitä, lehtiartikkeleita, lehdistötiedotteita, esitysmateriaaleja, julistuksia, ohjelmia ja ruokakulttuuriryhmän jäsennyksiä.
Rikas ja moniulotteinen Yhtenäistäkäsitystätai tyhjentävääkuvausta suomalaisesta ruokakulttuurista ei ole. Suomalaisen ruokakulttuurin olemusta on kuitenkin jäsennelty eri yhteyksissä monin tavoin. Joskus suomalainen ruokakulttuuri näyttäytyy moniulotteisena atomina. Joskus se on ameba, joka pakenee määrätietoisesti määrittelyjä. Joskus se on lista vastakkainasetteluja. Joskus se jäsentyy vahvuuksina, heikkouksina, mahdollisuuksina ja uhkina.
Täällä mitään ruokakulttuuria ole Liian kapea-alainen, yhden asian ruokakulttuuri: ravitsemus, teknologia, perinne. Maku: suomalainen ruoka on anteeksi vain pahaa (Katja Boxbergin kolumni 2008) Vai ruokakulttuuria,fy sjutton! Ruoka on tankkausta varten, energianlähde. Nämä ruokakulttuurista tai sen puutteesta itkijät tarvitsisivat tukevan Diapam-kuurin. (HS/verkkokeskustelu 9.4.08) Finfoodin alkukesästä 2008 teettämän tutkimuksen mukaan seitsemän prosenttia vastaajista oli sitämieltä, ettäruokaperinne on häviämässä, tai että suomalaista ruokakulttuuria ei ole.
Projektien kautta sankariksi Monenlaiset projektit haluavat edistää suomalaista ruokakulttuuria. Tavoitteena on usein tunnistaa ja saada käyttöön ruokakulttuurin mahdollisuudet. Esimerkiksi muutaman viime vuoden aikana on luotu lukuisia ruokakulttuuria sivuavia strategioita, ohjelmia ja julistuksia. Niissäedistetään vientiä, terveyttä, suomalaisia raaka-aineita, ruokakulttuuria, lähi- ja luomuruokaa. Projektien haasteena on sekäyhteisen kansallisen näkemyksen puute ettäsiihen pyrkiminen. Silti monet alan toimijat kaipaavat yhteisiä toimintaperiaatteita ja laaja-alaista yhteistyötä.
Suomalaisuus Onko Suomessa ruokakulttuuribuumi? Ruokakulttuurikeskus Ruukku, SRE, ruokakulttuurin professuuri, MTK:n ruokakulttuuriasiamies Mutta suomalaisuuden haltuunotto on joskus mutkikasta. Onko se kotimaisen suosimista, perinteitä, raaka-aineita, makuja, valmistusmenetelmiä, aitoutta, puhtautta, yksinkertaisuutta, konstailemattomuutta, järkevyyttä, turvallisuutta, osaamista, teknologiaa, reiluutta? Voisivatko suomalaiset maut olla uusi Nokia niin kuin Eeropekka Rislakki on ehdottanut?
Terveellisyys Ravitsemusvalistuksen pitkä perinne jatkuu. Terveysvaikutteisuus, suomalainen osaaminen ja kilpailukyky. Korostuuko terveellisyys jo liikaakin? Entä maku ja elämykselsyys?
Muutos on ikuista Ruokakulttuuri elääja muuttuu. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat ruokatottumuksiin ja -tapoihin. Suomalaista ruokakulttuuria modernisoituu ja sitäon myös modernisoitava. Ruokaa ei voi museoida. Luovuus, uutuudet, kekseliäisyys ja kokeilunhalu. Perinne ja uusi sekoittuvat. Tuunatkaa!
Ruoka osana kulttuuria Ruoka ei ole vain ravintoa. Syömistäkoskevat valinnat ovat paitsi ravitsemuksellisia, myös symbolisia ja rituaalisia. Niiden kautta määritellään suhdetta sekä omaan kulttuuriin ettämuihin kulttuureihin. Yhteiset ruoat luovat kulttuurista yhteenkuuluvuutta, vahvistavat identiteettiäja kantavat kulttuuriperintöä. Kulttuurinen tuotekehitys. Elävä ruokakulttuurin merkitys suomalaiselle kulttuurille ja yhteiskunnalle.
Suomalaisen ruokakulttuurin määritelmä Suomalainen ruokakulttuuri on laaja-alainen, omaleimainen ja eläväkokonaisuus. Se, mitäja miten Suomessa syödään, kertoo suomalaisesta luonnosta, yhteiskunnasta, historiasta, identiteetistäja kulttuurista. Jokainen suomalainen luo omilla päivittäisillävalinnoillaan ruokakulttuuria.
Suomalaisen ruokakulttuurin viisi ulottuvuutta
1 Ajan jatkumo ja paikka kartalla Yhteinen historiamme idän ja lännen välissäon muokannut ruokakulttuuriamme. Nimenomaan itäiset vaikutteet erottavat meidät muista pohjoismaista. Pohjoinen sijaintimme rajoittaa maataloutta, toisaalta ilmastomme auttaa maaperääpysymään puhtaana. Selviytyminen vaatii innovaatioita. Maan pohjois-ja eteläosien sijainti kaukana toisistaan luo osaltaan alueellisia eroja. Aikojen saatossa kansamme on kokenut ruoan niukkuutta, josta on siirrytty ylenpalttiseen tarjontaan.
2 Arvot ja katsomukset Historia on muovannut nykyisiäkäsityksiämme ruoasta. Ruokaan liittyvissä sosiaalisissa ulottuvuuksissa tavoissa, arvoissa, arvostuksissa, tabuissa ja myyteissä on kansallisia, alueellisia ja yksilöiden välisiäeroja sekäyhtäläisyyksiä. Niukan ruokatarjonnan ajanjaksoina ruokaan on ollut pyhäasia. Nykypäivän arvoissa ja arvostuksissa korostuu aiempaa enemmän nautinto ja vastuullisuus.
3 Suomalainen ruoka ja maku Suomalainen ruoka määrittyy laajasti raakaaineiden, työn ja ruokareseptien perusteella. Näistäelementeistäluomme lukemattomia yhdistelmiä, joista osa edustaa perinteisiä suomalaisia makuja ja osa uusia tuulia maailmalta. Suomalaisen ruoan makua kuvaavien ilmausten ääripäät ovat karkeasti ottaen "mauton mössö" ja "pohjoisen luonnon puhtaat maut". Yksinkertaista, puhdasta, raikasta, mietoa, savun maku, imelletyn maku, lakritsa, ruisleipä, lakka...
4 Tarinoiden lähteitä Alueelliset ruokakulttuurit Sesongit ja juhlat Ravintoloissa syöminen Ruokalajien tarinat Juomat ja ruokakulttuuri Ateriat ja pöytätavat Ruoka ja estetiikka
5 Tarinoiden rakentajia ja kertojia Ruokakulttuuriamme rakentaa ja kehittääkaikki Suomessa asuvat ihmiset. Vaikutamme kaikki ruokakulttuuriin kaupan ja ravintoloiden asiakkaina, aterioiden valmistajina ja nauttijoina, ruokakirjallisuuden kuluttajina sekä keskustelijoina. Ruokaketjussa raaka-aineesta luodaan syötäviäja ostettavia tuotteita sekäkokonaisvaltaisia elämyksiä. Ruokakulttuuriin vaikuttaa myös joukko ammattilaisia, jotka tuottavat ja välittävät ruokaan ja ruokakulttuuriin liittyväätietoa/taitoa.
Miten Sinävaikutat suomalaisen ruokakulttuurin tulevaisuuteen?
Miten meidän ruokapöytäämuuttaa se, jos suomalainen on maailmanlaajuinen trendi vuonna 2030. Koko maailma syösuomalaista ruokaa. Mitäs me syödään, syödäänköme edelleen jotain eineksiävai? Vai ollaanko me ylpeitä, ettänyt pitääsyödäruisleipääja lohta ja käydämetsässämarjassa ja sienessä. Tommonenkin asia saattaa vaikuttaa ihan yhtäkkiä.sukulajossain maailman kokkisodassa ja voittaa suomalaisella ruualla kaiken ja kaikki haluaa sitä. MIRHAMI 2030 -hanke