A S E M A K A A V A N S E L O S T U S luonnos 71. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 131 TONTTIEN 1-3 ASEMAKAAVAN MUUTOS S-MARKET VAAJAKOSKI KAAVATUNNUS 71:011 KAAVAN PÄIVÄYS 29.11.2011 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 29.11.2011
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.11.2011 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 71. kaupunginosan korttelin 131 tontteja 1-3. Asemakaavan muutoksella muodostuu 71. kaupunginosan korttelin 131 tontti 5 sekä liikennealuetta. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä Kaavan nimi Asemakaavan muutos 71. kaupunginosan korttelin131 tonteille 1-3 (S-market Vaajakoski) Kaavan tunnus 71:011 Kaavan päiväys 29.11.2011 Kaavan laatija Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014-266 5033 email: pirjo.heinanen@jkl.fi Kaavan vireilletulo Sanomalehti Keskisuomalainen 27.09.2011 Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.201x Kh xx.xx.201x Kv xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Vaajakoskella Leppävedentien eteläpuolella rajoittuen idästä Asematiehen, lännestä VT4:n ja Leppävedentien kiertoliittymään ja etelästä rautatiehen Vaajakosken keskustassa. Alueelta on matkaa Jyväskylän keskustaan noin 8 km.. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on S-market Vaajakoski, koska kaavamuutoksella osoitetaan S-market Vaajalan uusi sijoituspaikka. Kaavamuutoshankkeeseen on ryhdytty Keskimaan hakemuksen perusteella. Tavoitteena on muuttaa melko uutta asemakaavaa siten, että se mahdollistaa Vaajakosken keskustan kehittämisen lähtökohdaksi otetun arkkitehtikilpailun voittajatyön keskeisten ideoiden toteuttamisen ja käyttötarkoituksen muuttamisen tonteilla. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 3,713 ha, kerrosalaa on 11340 k-m2.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.11.2011 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 ASEMAKAAVA... 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Luonnonympäristö... 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 2.1.4 Maanomistus... 8 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 8 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 10 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 10 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 10 3.3.1 Osalliset... 10 3.3.2 Vireilletulo... 11 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 11 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 11 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 11 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 12 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET... 12 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 12 3.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu (mikäli niitä on)... 12 3.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta (mikäli niitä on)virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 12 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset (????)... 13 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 4.1 KAAVAN RAKENNE... 13 4.1.1 Mitoitus... 13 4.1.2 Palvelut... 13 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 13 4.3 ALUEVARAUKSET... 13 4.3.1 Korttelialueet... 13 4.3.2 Muut alueet... 14 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 14 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön... 14 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 15 4.4.3 Muut vaikutukset... 16 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 16 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 16 4.7 NIMISTÖ... 16 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 16 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 16 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 16
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.11.2011 (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) seurantalomake 3) luonnosvaiheen palaute ja mahdolliset vastineet (liitetään myöhemmin) 4) ehdotusvaiheen palaute ja vastineet (erillinen liite, liitetään myöhemmin) 5) tonttijako (liitetään myöhemmin) 6) asemakaavakartta, pienennös (pvm) Muu lähdeaineisto:. 1. Maakuntakaavan selvitykset 2. Kaupallisten vaikutusten arviointi v. 2007 (Tuomas Santasalo Ky), lisälausunto 1.9.2008 (Regionet Oy) 3. Keski-Suomen Museon selvitykset: - Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY), Vaajakosken teollisuusympäristö. - Vaajakosken margariini- ja makeistehdas inventointi ja suojelutavoitteet vuodelta 2006 - Makeis- ja margariinitehtaan inventointi vuodelta 2009 - Tekeillä oleva Margariini- ja makeistehtaan täydennysinventointi, joka vastaa tarpeeseen määrittää sisätilojen kulttuurihistorialliset arvot 4. Alueelle on tehty maastokatselmus elokuussa 2007 ja sen perusteella valmistuneen lausunnon mukaan ei alueella esiinny uhanalaisia tai harvinaisia lajeja tai arvokkaita luontotyyppejä. Alueella ei myöskään ole erityistä virkistysarvoa. 5. Maantien 638 parantaminen välillä vt-4 Vaajatie;Tiesuunnitelma; Destia 2010 6. Destian syksyllä 2011 tekemät luonnossuunnitelmat vaihtoehdoista Leppävedentien kevyenliikenteen ylityksiin ja alituksiin sekä tasoylityksestä sekä vastaavasti radasta kohdalta 6. Hulevesiselvitys: Vaajakosken hulevedet, Mitoitus- ja tulvareittiselvitys; Ramboll; 2011 ja täydennys 2011
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.11.2011 (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Suunnittelualueelle sallitaan käyttötarkoituksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön että muiden tilojen mm. pienempien myymälätilojen rakentamista uudisrakennukseen yhteensä noin 6500 k-m2 sekä 100 k-m2 suuruisen autojen pesuhallin rakentaminen. Lisäksi sallitaan liike-, toimisto- ja varastotilan rakentamista noin 4660 k-m2 suojeltaviin rakennuksiin. Olemassa olevalle muuntamolle on esitetty rakennusoikeutta 80 m2.. Alueelle osoitettu liikerakentaminen tarvitsee runsaasti paikoitustilaa. Asemakaavassa on varauduttu kaksitasoisen pysäköintitilan rakentamiseen. Kaava-alueen koko on 3,7130 ha, josta korttelialuetta on 3,6287 ha, sekä liikennealuetta 0,0843 ha. Alueen rakennusoikeus on yhteensä 11340 k-m2. Aluetehokkuudeksi muodostuu näin 0,31. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.09.2011 julkaistulla vireilletuloilmoituksella. Asemakaavahanke käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 14.09.2011. Asemakaavahanketta käsiteltiin sisäisessä aloituskokouksessa 20.10.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille xx.xx.200x. Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaluonnoksen xx.xx.200x. Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx - xx.xx.200x välisen ajan. Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.200x. Kaavamuutosehdotus oli kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.200x. Kaavamuutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.200x. Asemakaava oli käsiteltävänä viranomaisneuvottelussa xx.xx.200x Asemakaava oli kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä xx.xx.200x Asemakaava oli kaupunginhallituksen käsiteltävänä xx.xx.200x Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy.200x.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.11.2011 (6) 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on tarkoitus aloittaa poikkeusluvan turvin jo ennen asemakaavan muutoksen lainvoimaisuutta. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella sijaitsevat Vaajakosken makeis- ja margariinitehtaan vanhimmat osat, jotka ovat osa valtakunnallisesti arvokkaaksi määriteltyä Vaajakosken teollisuusympäristöä. Leppävedentien ja vt-4:n kulmauksessa on rakentamaton sekametsää kasvava osittain pusikoitunut alue. Maasto laskee jyrkästi kohti kaakkoa ja alueen läpi johdetaan avoojassa hulevesiä. Alue rajautuu pohjoisessa Leppävedentiehen, jonka pohjoispuolella on liike- ja asuinrakennuksia. Lounaassa on Vaajakoskentie, johon liittyy ruuhkainen kierto-liittymäalue. Suunnittelualueen itäpuolella on teollisuusrakentamista ja etelässä rautatie, jonka huoltotie sijoittuu tonttien eteläosaan. Vaajakosken alueella mukaan lukien Jyskä asuu noin 14 000 henkeä. Vaajakosken vaikutusalueeksi on arvioitu kaupallisten palveluiden vaikutusarvioinnissa noin 18 000 27 000 asukasta. Alueen liikerakentamisen vaikutukset olisivat sekä seudullisia että paikallisia. 2.1.2 Luonnonympäristö Aluetta koskien on aiempaa asemakaavaa varten laadittu luontoarvoista lausunto. Lausunnon mukaan alueella ei esiinny uhanalaisia tai harvinaisia lajeja tai arvokkaita luontotyyppejä. Lisäksi suunnittelualueella ei ole virkistysarvoja. Maisemarakenne, maisemakuva Alueella ei ole erityisiä muita kuin teollisuushistoriaan liittyviä maisemallisia arvoja. Alueen maamerkkinä on korkea piippu, joka on tärkeä osa Vaajakosken keskusta-alueen identiteettiä. Vesistöt ja vesitalous Alueen kautta on johdettu Vaajakosken keskusta-alueen hulevedet avo-ojassa edelleen radan ali johtavaa reittiä Päijänteeseen.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.11.2011 (7) 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää Vaajakosken teollisuusympäristöä. Alueella sijaitsee Keskimaan omistukseen hiljattain siirtynyt teollisuuskiinteistö, joka on rakentunut eri-ikäisistä osista. Kiinteistön vanhin osa kertoo tehtaan pitkästä historiasta. Lisäksi rakennuksen sisäpihalla on vanha punatiilinen piippu ja teknistä tilaa sisältävä rakennus, jotka erottuvat ympäristöstä vanhoina osina. Rakennuskompleksilla on sen eriikäisten osien vuoksi kulttuurihistoriallista arvoa. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueella ei asu kukaan. Palvelut Kaava-alueella ei ole tällä hetkellä muita palveluja kuin makeistehtaan tehtaan myymälä. Pääosa julkisista ja kaupallisista palveluista on lähellä Vaajakosken ydinkeskustassa Urheilutien ympäristössä suunnittelualueen pohjoispuolella. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella on tällä hetkellä muutamia työpaikkoja. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee vilkasliikenteisen päätieverkon solmukohdassa. Alueen vieressä on kiertoliittymä, jonka kautta kulkee valtateiden E75, E63 4, 9, 13 ja 23 liikenne siihen saakka, kun moottoritietä jatketaan ohittamaan Vaajakosken keskusta-alue etelämpää. Ajoneuvoliikenne alueelle tapahtuu reittiä Leppävedentie-Asematie. Leppävedentien pohjoispuolella kulkee kevyenliikenteenreitti, joka yhtyy Vaajakoskentien varren kevyenliikenteen reitteihin ja se alittaa kiertoliittymän kohdalla ajoneuvoliikenteen väylät. Joukkoliikennereitti kulkee Leppävedentietä pitkin. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue on osa vaalittavaksi määriteltyä valtakunnallisesti merkittävää Vaajakosken teollisuusympäristöä. Alueella sijaitsee Keskimaan omistukseen siirtynyt teollisuuskiinteistö, joka on rakentunut eri-ikäisistä osista. Kiinteistön vanhin osa kertoo tehtaan pitkästä historiasta. Lisäksi rakennuksen sisäpihalla on vanha punatiilinen piippu ja teknistä tilaa sisältävä rakennus, jotka erottuvat ympäristöstä vanhoina osina. Rakennuskompleksilla on sen eri-ikäisten osien vuoksi kulttuurihistoriallista arvoa. Tekninen huolto Alue on kunnallisteknisten verkostojen ja kaukolämmön piirissä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alue on liikennemelualuetta ja viereinen rata aiheuttaa myös tärinähaittaa.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.11.2011 (8) 2.1.4 Maanomistus Alueen maanomistajat ovat Keskimaa Osk ja kaupunki. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) suunnittelualueella on keskustatoimintojen alakeskuksen kohdemerkki (ca). Karttaote maakuntakaavasta.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.11.2011 (9) Yleiskaavat - Vaajakoski-Jyskä oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (vahvistettu 30.9.1991) suunnittelualue on teollisuus- ja varastorakennusten (T) ja yleisten rakennusten (Y) aluetta. Karttaote yleiskaavasta. Voimassa olevat asemakaavat - Asemakaavassa (hyväksytty 10.11.2008) suunnittelualue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-1) sekä Liikerakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Karttaote ajantasa-asemakaavasta.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.11.2011 (10) Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Tonttijako- ja rekisteri Alueelle ei ole hyväksytty tonttijakoa. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoshakemus on käsitelty kaavoituksen sisäisessä palaverissa 30.05.2011. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset Osallistumisryhmiä ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Liikennevirasto Keski-Suomen museo Vattenfall / Kaukolämpö Suur-Savon Sähkö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Sonera Oyj Keski-Suomen pelastuslaitos Laukaan, Toivakan ja Hankasalmen kunnat
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.11.2011 (11) Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Tonttituotanto Ympäristötoimi sekä muut tarvittavat tahot 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.09.2011. Asiasta on tiedotettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 12.10.2011. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja vuorovaikutus hoidetaan oas:n mukaan. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan aloitusvaiheessa on asemakaavaa käsitelty viranomaisneuvottelussa 14.09.2011. Neuvottelussa todettiin alueen korkoerojen vaikeuttavan suunnittelua. Kaavassa on huomioitava liikennealueen rajaukseen tulevat muutokset. Liikennevirasto omistaa tiealueen ei ELY-keskuksen Liikennevastuualue, korjaus oas:n. Sisätilojen kulttuurihistoriallisten arvojen inventointiin ja edellisen inventoinnin muuhun täydentämiseen tarvitaan riittävästi aikaa. Pandan vanha tehdas on keskeinen osa Vaajakosken RKY-aluetta, kiire ei saisi vaarantaa sen arvoja. Museolta tulee pyytää lausunto jo luonnosvaiheessa. Liikenneviraston kommentit ovat tulleet sähköpostilla: S-Market Vaajakosken asemakaavan muutoksen voi myös lähettää lausunnolle. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Asemakaavan muutos on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. kaupalliset palvelut sijoittuvat taajaman keskusta-alueelle hyvien liikenneyhteyksien ja joukkoliikennereitin varrelle. Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupunki on asettanut Vaajakosken keskustan kehittämisen lähtökohdaksi otetun arkkitehtikilpailun voittajatyön keskeisten ideoiden toteuttamisen ja käyttötarkoituksen muuttamisen tonteilla. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alueen toimintoja järjestetään uudelleen ja mahdollistetaan ns. Viillon rakentaminen ja visuaalisten ja toiminnallisten yhteyksien avaaminen Vaajakosken ydinkeskustasta virranrannalle ja piippujen suuntaan.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.11.2011 (12) Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Valtakunnallisesti arvokkaat osat teollisuusrakennuksista on suojeltu jo asemakaavalla. Nyt selvitetään lisäksi sisätilojen suojelun tarve ja tarkennetaan tarvittaessa kaikkia suojelumääräyksiä. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Muut tavoitteet Asemakaavaluonnoksen laadinnan aikaan keskeiseksi asiaksi nousi keskustasta alueen kautta virranrannalle rakennettavan kevyenliikenteen yhteyden pituuskaltevuuden saaminen kohtuulliseksi käytettävyyden kannalta. Todettiin tiesuunnitelmassa olevan Leppävedentien kevyenliikenteen alituksen olevan toteuttamiskelpoinen ja seututien edellyttämästä liikenneturvallisuustasosta johtuen hylättiin kevyenliikenteen tasoylitys 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavina vaihtoehtoina tutkittiin lukuisa joukko vaihtoehtoja Urheilutien muuttamisesta kevyenliikenteen väyläksi ja siihen liittyen sekä Leppävedentien tasoylityksiä ja alituksia että radan ja alitus- ja ylitysvaihtoehtoja. 3.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu (mikäli niitä on) 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Valittu ratkaisu perustuu mm. kevyenliikenteen väylien vaihtoehtoselvityksiin ja hulevesiselvityksen tuloksiin. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Liitetään myöhemmin kooste kaavasta esitetyistä mielipiteistä ja kannanotoista. Näitä ovat kaavan valmistelun aikana saadut suulliset ja kirjalliset kannanotot. Kaavaselostukseen liitetään joko lyhennelmä olennaisimmista kannanotoista tai kannanotot kokonaisuudessaan, mikäli niiden laajuus on kohtuullinen sekä selvitys siitä, miten mielipiteet on otettu huomioon. Kaavaselostukseen kirjataan myös se, keneltä on pyydetty, mutta ei ole saatu lausuntoa. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä xx.xx.-xx.xx.200x ja siitä on saatu x lausuntoa ja x mielipidettä. Lausunnon antoivat Keski-Suomen ympäristökeskus,. Mielipiteensä antoivat x.x.,
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.11.2011 (13) Lausunnot (ja kaavoittajan vastineet) Mielipiteet (ja kaavoittajan vastineet) Lisätään myöhemmin. 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Lisätään myöhemmin. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS. 4.1 KAAVAN RAKENNE Kaavalla muodostuu yksi liikerakennusten tontti nykyisten kolmen tontin tilalle. Kaavan rakenne muuttuu siten, että liikerakennus ja pysäköintialue vaihtavat paikkoja voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Liikenneratkaisu säilyy ennallaan. 4.1.1 Mitoitus Alueelle tulee kerrosalaa yhteensä 11340 k-m2, josta 4660 k.-m2 sijoittuu jo olemassa oleviin suojeltuihin rakennuksiin. Uudisrakentaminen sijoittuu yksikerroksisiin rakennuksiin paitsi autojen paikoitustila, joka voidaan tehdä kaksitasoisena alueen länsiosassa. Suojeltujen rakennusten kerrosluku säilyy nykyisellän. 4.1.2 Palvelut Kaava-alueelle sijoittuu kaupallisia palveluja, muut palvelut sijaitsevat toisaalla Vaajakosken keskustassa. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Alueen keskeinen sijainti osana valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä Vaajakosken keskustassa alla asettaa alueen toteuttamiselle korkeatasoiset vaatimukset. Kaavamääräyksiin on otettu näitä tavoitteita koskevia määräyksiä. 4.3 ALUEVARAUKSET. 4.3.1 Korttelialueet Liike-rakennusten korttelialue KM-1 Liikerakennusten korttelialueelle on sallittua rakentaa vähittäiskaupan suuryksikkö, toimisto- ja varastotiloja. Uudisrakentamisen toteuttaminen edellyttää olemassa olevien rakennusten purkua niiltä osin, kun niitä ei ole asemakaavalla suojeltu. Suojeltaviksi on esitetty voimassa olevan asemakaavan mukaan vanhimmat osat teollisuusrakennuksista sekä piippu. Myös nykyinen muuntamorakennus säilyy. Uusi liikerakennus tulee kiinni suojeltaviin rakennuksiin ja pääosa huoltoliikenteestä tapahtuu radan puolelta. Radan vierelle si-
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.11.2011 (14) joittuu myös nykyisen radan huoltotien korvaava huoltotie, josta on edelleen yhteys siltojen ali länteen päin. Ajoneuvoliittymät säilyvät Asematiellä. Alueelle saa rakentaa myös polttoaineen jakelupisteen ja autojen pesuhallin sekä mainostornin. Piha-alueista suurin osa on pysäköintialuetta. Vaajakosken keskustan kehittämisen pohjaksi valitun arkkitehtikilpailun keskeisten ideoiden toteuttamista varten on Urheilutien jatkeen kohdalle varattu julkinen korkeatasoisesti toteutettava ulkotila, jonka reunaan sijoitetaan korkea tilataideteos. Sen osina voi olla myös valaisinpylväitä, puita, lipputankoja ja polkupyöräkatoksia. Pysäköintialueille sijoitetaan hulevesien biosuodatusta varten alueita (hule), joiden kautta hulevesiä imeytetään ja suodatetaan ennen johtamista eteenpäin. Kaksi tasoisen pysäköintialueen länsi- ja eteläpuolelle on sijoitettu tulvareitin vesien viivytysalueet (hule). Rakennettavat uudet avouomat hulevesien johtamista varten sijoittuvat Asematien viereen ja Leppävedentien eteläpuolelle (hu-1). 4.3.2 Muut alueet Liikennealueet Yleisen tien liikennealuetta LM on esitetty hiukan levennettäväksi, jotta uusi kevyenliikenteen väylä voitaisiin sijoittaa alemmalle tasolle. Erityisalueet Liikerakennusten kortteli alueelle on varattu rakennusala muuntamoa varten. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Voimassa olevaan asemakaavaan nähden kaavan vaikutukset säilyvät lähes ennallaan. 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Alueen rakentaminen tukeutuu nykyiseen keskustaan ja eheyttää alueen taajamakuvaa. Alueelle siirtyy vähittäiskaupan suuryksikön lisäksi muitakin myymälöitä ja vaikutukset saattavat näkyä nykyisessä paikalliskeskuksessa tyhjinä tiloina. Toisaalla vapautuvat tilat antavat mahdollisuuden sijoittaa niihin muita palveluita. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat olemassa olevaan rakennuskantaan, josta puretaan n. 8140 k.m2. Uusi liikerakennus tulee kiinni suojeltaviin rakennuksiin, joista tulee näkyviin purettavien rakennusten kohdalta piilossa olleita seiniä. Kaupunkikuvan kannalta hankkeella on positiivisia vaikutuksia, kun rakentamaton pusikoitunut alue teiden risteysalueella siistiytyy ja uusi liikerakennus muodostaa visuaalisesti harmonisen kokonaisuuden suojeltavien rakennusten kanssa. Palvelurakenteeseen ja kauppaan Vaikutukset kaupallisiin palveluihin ovat samat kuin voimassa olevan asemakaavankin. Kaupalliset palvelut monipuolistuvat ja kasvattavat alueen vetovoimaa sekä vahvistavat Vaajakosken ja itäpuolisen Jyväskylän kaupallista tarjontaa sekä lyhentävät asiointimatko-
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.11.2011 (15) ja, kun aina ei tarvitse lähteä Jyväskylän keskustaan. Vaikutukset voivat tuntua lähimpien kilpailijoiden myynnin kehityksessä ja toiminta edellytyksissä. Myynnin menetykset hajoavat kuitenkin monen myymälän kesken ja laajalle alueelle Työpaikat, elinkeinotoiminta Liikekiinteistöön syntyy uusia työpaikkoja, joista valtaosa siirtyy nykyisestä keskustasta. Rakentamisaikana syntyy väliaikaisia työpaikkoja. Liikenteeseen Asemakaavan muutoksen vaikutukset liikenteeseen eivät muutu nykyisestä kaavasta. Sen mukaiset järjestelyt ovat vielä toteuttamatta, joten vaikutukset näkyvät ympäristössä vasta, kun uuden kaavan mukainen rakentaminen alkaa, jonka yhteydessä myös liikennejärjestelyt toteutetaan. Kiertoliittymä Leppävedentien ja Asematien risteykseen on edellytyksenä liikenteelliselle toimivuudelle ja samoin kevyen liikenteen alikulun toteuttaminen Urheilutien läheisyyteen. Leppävedentien eteläpuolelle suunniteltua kevyenliikenteen väylää ei ole välttämätöntä toteuttaa ensi vaiheessa. Rakennettuun kulttuuriympäristöön Rakennetun kulttuuriympäristön arvot on otettava huomioon kaikessa rakentamisessa ja korjaamisessa. Tekninen huolto Alueen rakentamisen yhteydessä uusitaan vesijohto- ja viemäriverkostoja Leppävedentien läheisyydestä ja samoin hulevesien johtaminen järjestetään uudelleen. Sosiaaliset vaikutukset Työpaikkojen säilyminen ja ehkä hienoinen kasvukin alueella vaikuttaa positiivisesti. Ikääntyvän väestön ja liikuntarajoitteisten matka läheisiltä asuntoaluilta kasvaa jonkin verran ja mäkinen maasto hankaloittaa asiointimatkoja entuudestaan. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueella ei ole erityistä virkistyskäyttöarvoa. Maisemarakenteeseen, maisemakuvaan Maisemakuva muuttuu ja avautuu Viiillon kohdalta virran suuntaan. Maisemallisesti tärkeät vanhat teollisuusrakennukset säilyvät ja samoin piippu merkkinä alueen aikaisemmasta teollisesta käytöstä. Vesistöihin ja vesitalouteen Hulevesien käsittely muuttuu, kun nykyinen Vaajakosken keskustan hulevesiä alueen kautta johtava avo-oja poistuu käytöstä ja korvataan avo-uomilla tontilla Asematien vierellä ja Leppävedentien eteläpuolella sekä imeytys- ja viivytysalueilla tontilla sekä biosuodatusalueilla pysäköintikentillä.
71:011 / S-MARKET VAAJAKOSKI / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.11.2011 (16) 4.4.3 Muut vaikutukset Alueen rakentamisen yhteydessä puretaan energiataloudellisessa mielessä huonoja teollisuusrakennuksia. Suojeltavien rakennusten korjausten yhteydessä myös niiden energiantalous paranee. Uudisrakentaminen toteutetaan ekotehokkaasti. Alueen rakentamisen vaikutukset ilmastoon ja hiilidioksidi päästöihin ovat siten positiivisia. Kaupungin talouteen alueen rakentamisella on vaikutuksia, joista sovitaan tarkemmin maankäyttösopimuksella. Kaavan toteutuminen merkitsee jossain määrin kiinteistöverojen sekä yhteisöverotuoton kasvua. 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Alue on liikennemelualuetta ja ennen moottoritien rakentamista ei muutoksia tilanteeseen ole tulossa. Alueelle ei toisaalta sijoitu melulle arkoja toimintoja. 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat liitteenä. Hulevesien käsittelyalueilla on käytetty tavanomaisista poikkeavia määräyksiä. 4.7 NIMISTÖ Alueen nimistöön ei tule muutoksia. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Havainnekuvia liitetään aineistoon myöhemmin. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Uuden liikerakennuksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa jo ennen asemakaavan hyväksymistä asemakaavaluonnokseen perustuvan poikkeamisluvan perusteella. Asemakaavamuutoksen johdosta joudutaan lisäämään liikennealueeseen hiukan maata. Sitova tonttijako yhtä uutta tonttia varten hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Teknisenhuollon verkkoihin tulevat muutokset toteutetaan Leppävedentien tiesuunnitelman mukaisen rakentamisen yhteydessä, koska ne sijoittuvat pääasiassa liikennealueelle. Samalla toteutetaan myös Leppävedentien alitus sekä kiertoliittymä, jotka ovat edellytyksenä liikenteen sujuvuudelle. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutusta seurataan mm. rakennusvalvonnassa.