Puolivuosikatsaus 2017 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Puolivuosikatsaus 2017

Kaupunginjohtajan katsaus Lappeenranta on uudistunut: sekä luottamushenkilöorganisaatio että toimialarakenne ovat muuttuneet ja uudet luottamushenkilöt ja toimialajohtajat ovat aloittaneet tehtävissään. Edessäsi on myös uudella raikkaalla ilmeellä toteutettu puolivuosikatsauksemme. Olemme pyrkineet tiivistämään keskeisen informaation entistäkin selkeämpään asuun. Pieni muisto taakse jääneestä on siinä, että raportoimme vielä entisen toimialarakenteemme mukaisesti. Näin siksi, että tarkastelujakson tapahtumat ovat pääosin syntyneet tämän vastuujaon mukaan. Kaupungin talous on alkuvuoden aikana kulkenut liki odotusten mukaisesti. Toimialoilla on tehty hyvää työtä ja budjettien ennakoidaan pitävän. Teatterille on asetettu hyvin haastava tavoite tuottojen kasvattamisessa uuden teatterin vuokrien kattamiseksi ja tähän tavoitteeseen näyttäisi vielä olevan hieman matkaa hyvästä ponnistuksesta huolimatta. Kaupungin tulos on tältä vuodelta muodostumassa lievästi positiiviseksi. Veropohjan kehitys on huolestuttavan vaisua. Lappeenrannan ansiotulokehitys jää jälkeen koko maan kasvusta. Viime vuonna koko maassa ansiotulot kasvoivat 1,5 %, kun Lappeenrannassa ne vähenivät 0,3 %. Etenkin palkkatulojen viimevuotinen 1,4 %:n lasku on merkittävä ja näkyy verotuloissamme. Kunnallisveron tuotto jäänee tänä vuonna liki 2 miljoonaa euroa ennakoidusta. Yhteisöveropotissa on tämän vajeen mahdollisesti kattava erä, mutta tämä on kertaluonteinen ja sen pysyvyyteenkin liittyy vielä epävarmuutta. Ainoa johtopäätös tästä kehityksestä voi olla se, että kaupungin elinvoiman ja työllisyyden edistämisen on oltava etusijalla kaupungin toiminnassa. Positiivisia merkkejä on jo nähtävissä. Talouden taantuma on kääntynyt kasvusuuntaiseksi ja maakunnan yritysten liikevaihdot ovat kasvaneet 4-6 %. Kasvu on kuitenkin vielä hitaampaa kuin monissa muissa maakunnissa. Kaupungin ydinkeskustan rakentaminen on jatkunut vilkkaana. Kaupunki on osaltaan vauhdittanut keskustan elinvoiman edistymistä muun muassa pysäköintipaikkojen ja viihtyisyyttä lisäävien aukioiden rakentamisen myötä. Työttömyysasteen kehityksessä on jääty strategiassa asetetusta tavoitteesta. Suurten kaupunkien vertailuryhmässä Lappeenrannan työttömyystilanne on kuitenkin hieman keskimääräistä parempi. Lappeenrannan työttömyysaste oli kesäkuussa 2016 15,9 % ja kesäkuussa 2017 14,3 %. Työttömien työnhakijoiden määrä (4935) on vuodessa vähentynyt 576 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni ensi kertaa useisiin vuosiin, vähennystä 175 työtöntä. Nuorisotyöttömiä on 731 nuorta, vähennystä edelliskesään 178 nuorta. 2

Kaupunginjohtajan katsaus Matkailussa toimitaan aktiivisesti Saimaan alueen yhteistyön ja yhteismarkkinoinnin vauhdittamiseksi. Lappeenrannan yöpymismäärät ovat kasvaneet 12 % tammi-toukokuussa 2017 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ulkomaisten matkailijoiden määrä on lisääntynyt 35 %. Tax free myynti on kasvanut alkuvuodesta 39 %. Lappeenrannan profiili ympäristömyönteisenä kaupunkina on edelleen vahvistunut. Kaupunkikonsernin omaa ajoneuvokantaa muutetaan uusiutuvilla energialähteillä toimiviksi. Kukkuroinmäkeä ja kampusaluetta kehitetään ympäristöliiketoiminnan ja tutkimuksen kokeiluympäristöinä ja aurinkoenergian käyttöä kaupungin omissa kiinteistöissä lisätään voimallisesti. Kaupungin luottamushenkilö- sekä viranhaltijaorganisaatio uudistettiin 1.6.2017 vastaamaan kuntalaisten ja elinkeinoelämän tarpeita. Valtiolta ja kunnilta tulee siirtymään osa tehtävistä 1.1.2020 aloittavalle aluehallinnolle. Kaupunki ja Eksote osallistuvat aktiivisesti aluehallinnon uudistuksen valmistelutyöhön. Kimmo Jarva kaupunginjohtaja Lappeenrannan liikenteellinen asema on paranemassa merkittävästi. VT 6:lle sekä Luumäki-Imatra-rataosuuden rakentamiseen on valtio osoittanut yhteensä 230 miljoonaa euroa. Lisäksi investointirahoitusta kohdennetaan muun muassa Vainikkalan ratapihaan ja Saimaan kanavan sulkujen uusimiseen. Lappeenrannan lentokentältä lennetään lähinnä charter-lentoja ja kenttää hyödynnetään koulutuskäytössä. 3

Tuloksen muodostuminen Toimialojen pysyessä pääosin budjeteissaan ja kiinteistöjen myyntituottojen ylittäessä tavoitteensa, on toimintakate toteutumassa 3 miljoonaa euroa budjetoitua parempana. Tuotot ja kulut jäävät bruttomääräisesti budjetoitua pienemmäksi vuokratulojen ja niitä vastaavien menojen siirryttyä kesäkuun alusta toimitilakonsernille, mutta tällä ei ole vaikutusta toimintakatteeseen. Henkilöstömenot ovat pienentyneet 6,1 %. Keskeisimmin tähän on vaikuttanut kikyn mukaiset lomarahojen leikkaukset sekä henkilösivukulujen alennukset. Henkilöstön määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Missään tiliryhmässä ei ole kasvua viime vuoteen nähden. Verotulot toteutuvat ennusteen mukaan 1,5 miljoonaa euroa budjetoitua parempana, mutta yhteisöverokertymään liittyy vielä epävarmuutta. Verotulojen kehitys on analysoitu tarkemmin jäljempänä. Valtionosuudet toteutuvat hieman budjetoitua parempana. Valtionosuudet kuitenkin laskevat viime vuodesta selvästi kilpailukykysopimukseen liittyvän valtionosuusleikkauksen sekä toimeentulotuen Kela-siirron vuoksi. Miljoonaa euroa TP 2016 TA 2017 ENN 2017 Toimintatuotot 84,0 75,9 70,3 Toimintakulut -473,1-456,9-448,3 TOIMINTAKATE -389,1-381,0-378,0 Verotulot 296,4 286,9 288,4 Valtionosuudet 108,1 104,6 104,9 Rahoitustuotot ja -kulut yht. 11,5 8,8 9,1 VUOSIKATE 26,9 19,3 24,4 Poistot ja arvonalentumiset -23,4-23,7-23,7 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN TULOS 3,5-4,4 0,7 Rahoitustuottojen ja - kulujen ennakoidaan toteutuvan hieman budjetoitua parempana matalana pysyneen korkotason ansiosta. Tilikauden tulos on muodostumassa vajaan miljoonan ylijäämäiseksi. Mikäli kaksi vielä keskeneräistä konserniyhtiöiden osakekauppaa toteutuvat vuoden 2017 aikana, parantavat nämä kertaluonteiset erät tulosta runsaalla kahdella miljoonalla eurolla. 4

Tuloksen muodostuminen 6/2016 6/2017 Muutos TP Ennuste Muutos 1000 euroa Toteuma Toteuma % 2016 2017 % Myyntituotot 13 502 13 010-3,6 % 26 547 26 852 1,1 % Maksutuotot 4 044 4 022-0,5 % 9 939 7 747-22,1 % Tuet ja avustukset 1 735 2 241 29,2 % 4 508 2 723-39,6 % Muut toimintatuotot 23 355 21 994-5,8 % 43 035 33 066-23,2 % TOIMINTATUOTOT 42 635 41 268-3,2 % 84 030 70 387-16,2 % Henkilöstökulut -54 194-50 887 6,1 % -102 590-96 318-6,1 % Palkat ja palkkiot -41 483-40 127 3,3 % -77 093-75 800-1,7 % Henkilösivukulut -12 711-10 760 15,3 % -25 497-20 518-19,5 % Palvelujen ostot -158 285-152 577 3,6 % -318 030-311 183-2,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 891-6 354 7,8 % -14 460-12 650-12,5 % Avustukset -4 413-4 199 4,9 % -7 623-7 512-1,5 % Muut toimintakulut -14 783-14 568 1,5 % -30 422-20 658-32,1 % TOIMINTAKULUT -238 567-228 585 4,2 % -473 125-448 321-5,2 % TOIMINTAKATE -195 931-187 317 4,4 % -389 095-377 934-2,9 % Verotulot 153 425 153 082-0,2 % 296 421 288 400-2,7 % Valtionosuudet 53 935 52 550-2,6 % 108 074 104 900-2,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yht 9 148 4 589 49,8 % 11 456 9 063-20,9 % VUOSIKATE 20 577 22 905 11,3 % 26 856 24 429-9,0 % Poistot ja arvonalentumiset -9 828-11 418-16,2 % -23 364-23 700 1,4 % TILIKAUDEN TULOS 10 749 11 486 6,9 % 3 492 729-79,1 % 5

Verorahoitus Kunnallisveron tuotto pienenee viime vuoteen nähden etenkin kilpailukykysopimuksen myötä kasvaneiden verovähennysten vuoksi. Toistaiseksi kertymä on vähentynyt runsaalla prosentilla. Tämänhetkisten tietojen mukaan marraskuussa tehtävä maksuunpanon mukainen tilitys vie tuoton neljän prosentin laskuun. Ennusteen mukaan kunnallisveroa kertyisi 1,8 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Viime vuoden tuottoon nähden vähennystä olisi peräti 10 miljoonaa euroa. Tästä verovähennysten lisäyksen osuutta on kompensoitu 5,4 miljoonan euron edestä valtionosuuksissa. Maksuunpanotilityksessä näkyy heikko ansiotulokehityksemme viime vuonna: kun valtakunnallisesti ansiotulot kasvoivat 1,5 %, Lappeenrannassa ne laskivat 0,3 %. Palkkatulojen osalta kehitys oli vielä huolestuttavampi, sillä palkkatulot laskivat 1,4 %. Valtakunnallisesti kasvua oli 1,2 %. Kuluvanakaan vuonna ei päästäne positiiviseen palkkatulojen kehitykseen. Kilpailukykysopimus leikkasi julkisen alan ansioita ja sopimuskorotuksia ei ole ollut millään alalla. Työllisyyskehitys ei ole vielä realisoitunut palkkatulojen kehityksessä. Yhteisöveropotissa on poikkeuksellinen liki 3 miljoonan euron kertaerä, jonka pysyvyyteen liittyy vielä epävarmuutta. Kyseinen erä ei liity Lappeenrannassa toimivan yrityksen maksamaan yhteisöveroon, mutta tilitysjärjestelmän mukaisesti se jaetaan kunnille kiinteillä verovuodelle määrätyillä jako-osuuksilla. On mahdollista, että verotuksen valmistuttua erä peritään kunnilta joulukuussa takaisin. Mikäli erä jää pysyväksi, tulee se kuitenkin pienentämään kahtena seuraavana vuonna Lappeenrannan yhteisöveron jako-osuutta, eli se palautuisi viiveellä. Mikäli erä jää tälle vuodelle pysyväksi, kertyy yhteisöveroa ennusteen mukaan 3,4 miljoonaa euroa yli budjetin. Muussa tapauksessa tuotto on melko tarkkaan budjetin suuruinen. Kiinteistöveroa on kertymässä budjetoidusti. Kasvua viime vuoteen nähden on kaksi prosenttia. Kokonaisuutena verotuloja kertyisi ennusteen mukaan 1,5 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän, mikäli yhteisöverossa oleva kertaerä jää pysyväksi. Mikäli se peritään takaisin, alittuu budjetoitu tuotto vastaavalla summalla. 6

Verorahoitus tilityskuukausi milj. 2014 milj. 2015 Verotulot yhteensä Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistöverot milj. 2016 milj. 2017 % 16/17 milj. 2014 milj. 2015 milj. 2016 tammi 23,6 24,8 25,8 23,2-10,1 21,1 22,9 23,5 21,1-10,0 2,4 1,9 2,2 2,0-7,7 0,1 0,1 0,1 0,0-62,8 helmi 51,2 52,4 53,9 52,3-3,0 47,1 48,7 49,9 48,5-2,7 4,1 3,6 3,9 3,7-4,6 0,1 0,1 0,2 0,1-61,9 maalis 73,3 75,6 77,2 74,9-2,9 68,0 70,4 71,6 69,9-2,4 5,2 5,0 5,3 5,1-4,0 0,0 0,2 0,3 0,0-104,5 huhti 96,7 99,5 101,7 99,4-2,3 90,0 92,9 94,4 92,9-1,7 6,6 6,3 6,7 6,4-4,4 0,1 0,3 0,6 0,2-75,7 touko 123,6 129,5 131,5 130,7-0,6 113,5 117,2 118,8 116,6-1,8 10,0 11,9 12,0 13,8 14,8 0,2 0,4 0,7 0,3-62,5 kesä 145,7 151,9 153,4 153,1-0,2 134,6 138,4 140,1 137,8-1,6 10,8 13,0 12,5 14,9 19,6 0,2 0,5 0,8 0,3-59,9 heinä 171,3 178,0 179,2 179,0-0,1 158,8 162,9 164,3 162,3-1,2 12,3 14,6 14,0 16,2 16,1 0,3 0,5 0,9 0,4-52,9 elo 195,2 202,3 203,9 181,2 185,3 187,0 13,6 16,2 15,7 0,4 0,7 1,2 syys 228,3 235,9 237,7 201,5 205,6 207,8 15,3 18,1 17,2 11,5 12,3 12,7 loka 251,5 259,0 262,2 221,8 225,9 228,6 17,0 19,9 18,9 12,7 13,2 14,8 marras 265,9 273,4 274,0 224,2 228,0 228,8 19,0 21,7 20,6 22,7 23,7 24,6 joulu 289,9 297,0 296,4 247,0 249,8 250,1 19,7 23,0 21,5 23,2 24,1 24,8 Talousarvio 287,2 294,5 294,6 286,9-3,2 241,8-3,3 19,7-8,2 25,3 2,0 Ennuste 288,4-2,7 240,0-4,0 23,1 7,7 25,3 1,9 milj. 2017 % 16/17 milj. 2014 milj. 2015 milj. 2016 milj. 2017 % 16/17 milj. 2014 milj. 2015 milj. 2016 milj. 2017 % 16/17 7

Investoinnit Kiinteän omaisuuden investointiennusteessa oletuksena on, että Muukon haulikkoradan ympäristönsuojelutoimenpiteet ehditään toteuttaa vuoden 2017 aikana. Investointiin varatut määrärahat alittuvat selvästi. Ympäristötoimen investointien kokonaismäärän ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena, mutta Muukon pohjavesialuehanke toteutuu talousarviota suurempana. Vastaavasti kosteikkorakentamisen investoinnit toteutuvat talousarviota pienempinä. Pelastuslaitoksen investointien toteutumiseen tuo epävarmuutta maakunta-uudistuksen keskeneräisyys. Kaupungintalon edustatorin peruskorjauksen ensimmäinen vaihe on edennyt suunnitellusti. Lappeenrannan toimitilat -konsernin perustamisen ja kaupungin organisaatiomuutoksen yhteydessä on sovittu, että koulujen piha- ja lähiliikuntapaikkainvestoinnit siirretään tilakeskukselta liikuntapaikkarakentamiseen. Liikuntapaikkarakentamisen ennusteessa on varattu kaupungin omarahoitusosuutta näihin kohteisiin noin 600 000 euroa. 1000 euroa TA TOT ENN 2017 6/2017 2017 Aineeton omaisuus 606 89 606 Kiinteä omaisuus 3 259 826 2 415 Irtaimisto 700 180 700 Ympäristötoimi 212 56 212 Pelastuslaitos 1 358-193 750 Liikuntapaikkarakentaminen 962 301 1 650 EU-ja elinkeinohankkeet 2 829 0 1 500 Yhdyskuntatekniikka 9 652 2 416 9 500 Talonrakennus 12 059 3 929 8 500 Talonrakennus LATOon siirtyvät 4 880 79 2 000 YHTEENSÄ 36 517 7 683 27 833 Pontuksen päiväkotikoulu valmistuu aikataulussa, eivätkä siihen varatut määrärahat ylity. Talonrakennusinvestointien jakautumiseen kaupungin ja Lappeenrannan toimitilat - konsernin välillä vaikuttaa se, että kaikki ennen kesäkuuta aloitetut pieninvestoinnit toteutetaan kokonaan kaupungin taseeseen. Jäähallin peruskorjaukseen on varattu noin 1,6 miljoonaa euroa vuodelle 2017, mutta se ei toteudu kuluvan vuoden aikana. Tämän lisäksi on todennäköistä, että investointeja siirtyy seuraavalle vuodelle. 8

Rahoitus Tulorahoitus ei ennusteen mukaan aivan riitä kattamaan nettoinvestointeja. Lainakannan ennakoidaan kuitenkin pysyvän tämän vuoden tasolla. Tulorahoitukseen liittyvien vielä epävarmojen erien vaikutus voi nostaa tulorahoituksen nettoinvestoinnit kattavalle tasolle. Talousarviossa kaupunginjohtaja on oikeutettu ottamaan pitkäaikaista tai tilapäistä lainaa rahoitustilanteen edellyttämässä määrin siten, että kaupungin nettovelkaantuminen vuonna 2017 on enintään 20 miljoonaa euroa. Tulorahoituksen ja investointien toteutuessa ennusteen mukaisesti kaupungin lainakanta ei muutu vuoden 2017 aikana. Korkotaso on ollut edelleen erittäin matala. Korkojen odotetaan kuitenkaan nousevan nykytasostaan ja vaikuttavan siten tulevien vuosien rahoituskuluihin. Miljoonaa euroa TP TA ENN 2016 2017 2017 Vuosikate 26,9 19,3 24,4 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -0,6-1,9-4,0 Toiminnan rahavirta 26,3 17,4 20,4 Investoinnit -33,2-33,2-27,4 Rahoitusosuudet investointeihin 1,9 1,6 1,6 Omaisuuden myyntitulot 14,5 2,9 4,5 Investoinnit, netto -16,8-28,7-21,3 LATOon siirtyvät investoinnit, netto -4,9-2,0 Investointien rahavirta -16,8-33,6-23,3 Toiminnan ja investointien rahavirta 9,5-16,2-2,9 Antolainojen muutos 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutos -6,2 11,3 0,0 Lainakannan muutokset, netto -6,2 11,3 0,0 LATOn lainakannan muutokset, netto 4,9 0,0 Lainakannan muutokset yhteensä, netto -6,2 16,2 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset -1,2 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta -7,4 16,2 0,0 Rahavarojen muutos 2,1 0,0-2,9 9

Toimialojen katsaukset

Konsernijohto ja -hallinto Konsernihallinto on uusiutunut monelta osin alkuvuoden aikana. Wirman henkilöstö on sijoittunut organisaatioon, talouden tiimeissä on tehty henkilöjärjestelyjä ja muissakin tiimeissä on tapahtunut muutoksia. Kevään ja kesän aikana on käynnistetty strategian laadinta ja valtuustokauden kattavan talousohjelman valmistelu. Näiden työstäminen etenee syksyllä luottamushenkilökäsittelyyn ja ne saadaan valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Kaupungin asiahallintajärjestelmän uudistaminen on mittava hanke, joka muun muassa sähköistää arkistoinnin. Uudet asiakirjahallinnon toimintamallit sekä tekninen ratkaisu on määritelty. Tuotantoympäristön valmistelutyöt ovat käynnissä, henkilöstön perehdyttäminen, koulutus ja uusien toimintamallien käyttöönotto käynnistyvät vaiheittain syksyllä. 1000 euroa 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 TA TOT TA ENN Toimintatuotot 1 920 1 940 4 714 4 714 Toimintakulut -14 914-13 505-28 111-27 500 TOIMINTAKATE -12 993-11 564-23 397-22 786 1000 euroa TA 17-18 ENN 17-18 Ero Ero % Toimintatuotot 9 429 9 429 0 0,0 % Toimintakulut -54 328-53 500 828 1,5 % TOIMINTAKATE -44 899-44 071 828-1,8 % Valtuustokauden aikana digitalisaatio ja sen tuomat mahdollisuudet tulevat vaikuttamaan konsernihallinnon työskentelyyn hyvin voimakkaasti. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet tulevat käsiteltäväksi tulevassa strategiassa. Konsernihallinto tulee pysymään talousarviokehyksessään. 11

Konsernijohto ja -hallinto HYVINVOIVAT ASUKKAAT 3. Tehokkuutta työllisyyden hoitoon Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 3.2. Edistämme uusien työpaikkojen syntymistä (Johanna Väyrynen) 3.3. Mahdollistamme osaamisen kehittämisen työelämän tarpeisiin (Sanna Natunen) Työllisyyden hoito on osa elinkeinopolitiikkaa ja avoinna olevien työpaikkojen määrä kasvaa Avoinna olevien uusien työpaikkojen määrä kasvaa Ammattiin valmistuneet työllistyvät ja täydennyskoulutus mahdollistaa työllistymisen Vastavalmistuneiden 25-29-v. virta yli 3kk työttömyyteen %-osuus laskee 45 % (ka. 47,1 % Aktivoidaan yrityksiä hyödyntämän yrityslisää. Maankäytön ja infran keinoin luodaan yritystoiminnan edellytyksiä. Panostetaan nuorten työllistymiseen ja oppisopimuskoulutuksen edistämiseen. Ohjaamo lisää yritysyhteistyötä ja järjestää yhdessä TE-hallinnon ja sidosryhmien kanssa rekrytointitapahtumia. Työttömien määrä vähentynyt 10 %:lla. Avoimien työpaikkojen määrä ei ole kasvanut. Tontteja on tarjolla monipuolisesti. Tiivistetty yritysyhteistyötä Ohjaamon, Me-talon ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Järjestetty yhteisiä rekrytointitapahtumia ja yritysyhteistyötapaamisia. Tiivistetty yhteistyöstä Saimaan ammattiopiston kanssa. ELINVOIMAINEN 1. Uudistuva elinkeinorakenne Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 1.1. Syvennämme yhteistyötä alueen oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä (Markku Heinonen) 1.2. Kehitämme kokeiluympäristöjä (Markku Heinonen) 1.3. Tuotamme kasvuyritysten syntymiseen ja kasvuun tähtäävää aktivointi- ja hautomotoimintaa (Markus Lankinen) 1.4. Edistämme elinkeinoelämän kansainvälistymistä (Johanna Väyrynen) Opiskelijat kiinnittyvät alueelle ja sijoittuvat alueen yrityksiin Valmistuneiden opiskelijoista alueelle kiinnittyneiden määrä kasvaa: LUT 20 % ja Saimaan amk 65 % (LUT 16,7/2013 ja Saimaa amk 64,2/2013) Kokeiluympäristöjen kautta syntyy uutta liiketoimintaa Vuosittain käynnistyy vähintään kaksi uutta kokeiluympäristöä Hautomotoiminta synnyttää uusia osaamispohjaisia työpaikkoja Start Up Millissä olevien yritysaihioiden ja yritysten määrä kasvaa Alueen yritykset laajentavat liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille Maakunnan tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa kasvaa Vahvistetaan yrityshautomotoimintaa ja nuorten start up - yrittäjyyttä. Haetaan uusia yhteistyömuotoja hanketoiminnan avulla oppilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Toimeenpannaan kasvusopimus. Uutta yritystoimintaa Kukkuroinmäkeen. Jatketaan innovatiivisia hankintoja. Osaamispohjaisten yritysten perustamisen aktivointi- ja neuvontatyö toteutetaan yhteistyössä koulutus- ja tutkimuslaitosten, pääomasijoittajien ja asiantuntijapalveluyritysten kanssa, erityispainopiste Skinnarilan osaamiskeskittymä. Yrityspalveluissa normaalia kv-neuvontaa ja sparrausta. Eri verkostoja hyödynnetään energia- ja ympäristöalan yritysten viennin edistämiseen. Yhteistyötä rakennettu Vetovoimainen yliopistokaupunkiryhmällä. Hanketyöskentely meneillään, mm. korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön syventämisestä valmistumassa syyskuussa kyselytutkimus. Kukkuroinmäellä alkaa uusissa tiloissa yritystoiminta syyskuussa 2017. Kampuksella avattu ilmasta polttoaineita valmistava Soletair-yksikkö. Kasvusopimuksen osana valmisteltu metanointilaitoksen perustamista. Wirma-yksikkö aktivoi ja neuvoo osaamispohjaisten yritysten perustamisessa. Start Up Mill-toiminta jatkuu myös yrityskiihdyttämötoimintana, joka on käynnistynyt LUT-konsernin ja kaupungin yhteistyönä vuoden 2017 alusta, toimipiste on Skinnarilassa. Kiihdyttämö tekee neuvontayhteistyötä kaupungin kanssa. Lukuisia kontakteja mm. Venäjälle ja Kiinaan. Kv. verkostoja hyödynnetään liiketoiminnan kehittämisessä, uusina verkostoina mm. Coventant of mayors ja ICLEI. 12

Konsernijohto ja -hallinto 4. Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 4.1. Toteutamme vahvaa Lappeenranta brändiä (Alina Kujansivu) Lappeenranta Greenreality-brändin vahva esilletuonti. Lappeenranta-brändin kirkastamisen jatkaminen. 4.2. Tuotamme sijoittautumismarkkinointia (Markus Lankinen) Lappeenranta tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti Lappeenrannan sijoitus imagotutkimuksen kunnan markkinointi osassa paranee Uudet yritykset haluavat sijoittautua Lappeenrantaan Lappeenrantaan sijoittuneiden uusien yritysten määrä Sijoittautumismarkkinointi painottuu ICT- ja ympäristöalan yrityksiin. Kansainvälisen sijoittautumismarkkinoinnin painopisteinä ovat EU, Kiina ja Venäjä, jossa yhteistyötä tehdään Kaakkois-Suomen elinkeinotoimijoiden sekä InvestIn Finlandin kanssa. Greenreality-kampanjointia tehty asukasnäkökulmasta. Kaupungin brändin uudistaminen käynnistetty, näkökulmana Greenreality ja yliopistokaupunki. Sorjonen hyödynnetty kaupunkimarkkinoinnissa. Sijoittautumismarkkinointityö toteutetaan valituilla painopistealueilla, raportointikauden tulos 28 työpaikkaa ja 3 sijoittunutta yritystä. Investointeja Kaakkois-Suomeen hanke on käynnistynyt Invest in Finlandin ja Kaakkois- Suomen kaupunkien/elinkeinoyhtiöiden yhteistyönä. 4.3. Luomme kokonaisvaltaisen Green Lappeenranta brändin (Markus Lankinen) 4.4. Innostamme asukkaat ja henkilöstön brändilähettiläiksi (Alina Kujansivu) 4.5. Kehitämme kansainvälistä ja monikulttuurista toimintaa (Alina Kujansivu) Lappeenranta on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen ja resurssiviisauden edelläkävijänä Kasvihuonekaasupäästöt vähenee 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta Lappeenrantalaiset ovat ylpeitä kotikaupungistaan Lappeenranta sijoittuu kärkeen asukkaiden halukkuudessa suositella Lappeenrantaa asuinpaikaksi (Imagotutkimus 3./2013 ) Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus on osa arkea Merkittävien kansainvälisten tapahtumien määrä kasvaa Greenreality -brändi on maakunnan yritysten ja julkisten toimijoiden strategiaa ohjaava kehityskärki. Green Energy Showroom yritysverkosto kasvaa ja panostaa alueelliseen tunnettuuteen sekä osallistuu kansallisiin ja kansainväliseen kehityshankkeisiin. Lappeenranta-brändin jalkauttaminen mm. koulutusten ja positiivisen viestinnän avulla. Kaupungin kansainvälisten toimintojen koordinoinnin tehostaminen, kansainvälisten hankkeiden ja yhteistyön aktivoiminen ja uusien kohdemaiden huomioiminen. Kansainvälisten opiskelijoiden huomioiminen. Greenreality brändiä kampanjoitiin kansallisella ja paikallisella tasolla. Showroom yritysverkosto on jatkanut kasvua, jäsenenä n. 40 yritystä ja kuntaa. Yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö on poikinut useita merkittäviä kehityssuunnitelmia, joihin on haettu mm. kansainvälistä rahoitusta. Asukkaita aktivoitu Greenreality-kampanjoinnin ja koulutusten/infojen avulla. Kaupungin kansainväliset toiminnat uudelleen organisoitu osana organisaatiouudistusta. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa aktivoitu. Technical visits-konseptointi kiinalaisille ryhmille toteutettu. Kansainvälisille opiskelijoille koordinoidaan tapahtumia, koulutettu opiskelija-tutoreita. FTR-foorumi järjestettiin toukokuussa. 13

Konsernijohto ja -hallinto 3. Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 3.3. Varmistamme valtakunnallisten liikennehankkeiden toteutuksen (Markku Heinonen) 3.4. Edistämme kansainvälisiä liikenneyhteyksiä (Kimmo Jarva) VT 6 välillä Taavetti-Lappeenranta on valmiina ja kaksoisraide Luumäki-Imatra on käytössä VT 6 välillä Taavetti-Lappeenranta on valmiina 2018 ja kaksoisraiteen Luumäki-Imatra rakentaminen alkaa 2017 Lappeenrannasta on toimivat kansainväliset lentoyhteydet ja sujuvat liikenneyhteydet Venäjälle Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä vuonna 2016 on kaksi ja 2028 on viisitoista Jatkamme aktiivista edunvalvontaa ja sidosryhmäyhteistyötä. Aktiivinen yhteistyö lento-operaattorien kanssa. VT 6 rakentaminen edennyt edellä aikataulua. Kaksoisraiteen rakentaminen etenee. Yhteistyöneuvottelut käynnissä reittilentojen käynnistämiseksi vuonna 2018. 5. Monipuolinen matkailukaupunki Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 5.1. Panostamme matkailua tukeviin rakenteisiin/ infrastruktuuriin (Markku Heinonen) 5.2. Kehitämme matkailupalveluja yhteistyössä yritysten kanssa (Markus Lankinen) Olemassa olevat ja uudet matkailukohteet houkuttelevat ihmisiä Nuijamaan rajaliikenteen matkustajamäärä kasvaa vuodesta 2016 ja on 5 milj. 2028 (2,2 milj. 11/2015) Olemassa olevat ja uudet matkailupalvelut houkuttelevat ihmisiä Kaupungin ja yritysten välisten matkailua kehittävien yhteistyöhankkeiden määrä Lentoliikenneyhteyksien edistäminen, ydinkeskustan rakentaminen, Linnoituksen ja sataman kehittämishankkeet, Vainikkalan asema-alueen investointien edunvalvontatyö. Tuotteistetaan matkailu- ja ohjelmapalveluja ottaen huomioon eri asiakasryhmien mm. kiinalaisten kulutustottumuksia. Hiekkalinna rakentuu public-private kumppanuushankkeena. Geopark-toiminta käynnistyy. Ydinkeskustan rakentaminen edistänyt osaltaan kaupungin viihtyvyyttä ja myös kaupungin kiinnostavuutta matkailukohteena. Vainikkalan asemalla sekä Saimaan kanavalla vireillä investointeja. Hiekkalinna matkailupalveluineen on rakentunut yritysyhteistyössä teemalla Suomi 200-vuotta. Matkailupalveluiden tuotteistaminen jatkuu mm. GoSaimaa -yhteistyönä. Geopark -toiminta on käynnissä 5.3. Tehostamme tapahtuma- ja matkailumarkkinointia ja myyntiä (Alina Kujansivu) Alueen tunnettuus tapahtuma- ja matkailukaupunkina kasvaa. Visit Lappeenrannan ja GoSaimaan nettisivujen kävijämäärät kasvavat Käynnistetään Saimaan-alueen yhteistyö matkailumarkkinoinnissa ja laajennetaan markkinointia uusille kohdealueille. Edistetään Saimaan-alueen ja Pietarin yhteistyöhanketta. Uudistetaan matkailuneuvonnan sähköiset palvelut. Resurssoidaan teatterin myyntiin. Lisätään matkailunkehittämisen ja tapahtumatoiminnan yhteistyötä. Saimaa -yhteistyö matkailumarkkinoinnissa käynnistynyt. Saimaan alueen ja Pietarin yhteinen ENI-hanke saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Teatterin myyntineuvottelijan työ käynnistynyt hyvin. Konsernihallinnon organisaatio uudistettu edistämään matkailunkehittämisen ja tapahtumatoiminnan yhteistyötä. Uudet sähköiset näytöt 14 kilpailutettu koko kaupungin tarpeisiin. VisitLappeenrantasivut julkaistu.

Konsernijohto ja -hallinto OSALLISTAVA TOIMINTATAPA 1. Avoimesti ja kuunnellen Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 1.1. Tiedotamme aktiivisesti ja monikanavaisesti (Alina Kujansivu) Asukkaat ja yritykset saavat monipuolista tietoa oikeaaikaisesti Asukastilaisuuksien osanottajien määrä kasvaa 100/vuosi Proaktiivinen ja ajankohtainen tiedotus. Asukastilaisuuksien järjestäminen. Elinkeinopalveluiden tiedotuksen yhdistäminen kaupungin tiedotukseen. Asukaslehden jakelun mahdollinen laajentaminen. Tiedotteita lähetetty keskitetysti kaupungin viestinnästä 207 kpl. Kv-tiedotteita lähetetty 12 kpl/200 julkaisua Venäjän mediassa. Pietari-pressejä järjestetty 2 ja Viipuripressejä 1. Kaupungin viestintäorganisaatio uudistettu vastaamaan kaupungin uutta organisaatiota ja palvelemaan paremmin strategian toteuttamista. Asukaslehden jakelu laajennettu kattamaan koko maakunta yhden lehden osalta. Tervetuloa-lehti päivitetty. 1.2. Edistämme asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon (Pia Haakana) Asukkaita kuullaan osana päätöksentekoa Toimenpiteisiin johtaneiden aloitteiden osuus kasvaa Asukkaita informoidaan vaikuttamismahdollisuuksista ja kannustetaan niiden käyttöön. Toteutetaan kuntalain 22 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet esitettyjä toimenpiteitä. Muun muassa uusitussa organisaatiossa aloittanee toimintansa toimielin, joka mahdollistaa asukkaiden suoraa vaikuttamista. Pidetty 34 asukastilaisuutta = 733 asukasta osallistunut. 30.6.2017 on jo tavoite osallistujien määrästä saavutettu. Kuntavaalien äänestysaktivointikampanja toteutettu, laskukierre pysäytetty, pieni minimaalinen nousu. KH on nimittänyt uuden alue- ja asukasneuvoston, uusi toimintamalli Suomen kuntakentällä. Kuntalaisaloitteita tehty 6 kpl. Alueraati -toiminnan kautta tuotu asukkaiden asioita päätöksentekoon. 15

Konsernijohto ja -hallinto OSALLISTAVA TOIMINTATAPA 2. Yhdessä tehden Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 2.1. Palvelemme asiakaslähtöisesti (Mirka Rahman) Asiakaspalvelu on laadukasta Asiakaspalautteeseen reagointiaika on max. 2 pvä Asiakaspalvelun kehittämistä ja e-palautteen seurantaa jatketaan yhdessä toimialojen kanssa. Toimialakohtaista asiakaspalvelun saavutettavuutta selkiytetään kaupungin nettisivuilla. Vastausten keskiarvo 5 päivää, mediaani on 2 päivää. Nettisivuja päivitetty. 2.2. Rohkaisemme asukkaita yhteisölliseen toimintaan (Pia Haakana) Asukasaktiivisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys paranee Asukkaiden järjestämien talkoiden ym. tapahtumien määrä Kaupungin ESR hanke Elinvoimaa ja Osallisuutta osaltaan edistää tavoitetta yhdessä Asukkaiden Lappeenranta -toiminnan kanssa. Luukkaantorin suihkulähteen kunnostus yhteistyössä kaupungin ja asukkaiden kanssa talkoilla. Asukkaat osallistuneet jälleen jättipalsami/lupiini talkoisiin. Useilla alueella pieniä siivoustalkoita pidetty. Joutsenossa ja Lauritsalassa toteutettu yhteisöllinen siivouspäivä tapahtuma. Ylämaalla toteutettiin leikkipuiston rakentaminen talkoilla, kaupungin kanssa yhteistyössä. ESR hankkeen kautta toteutettu asukkaiden kanssa Sataman luistelukenttä, Tykin shakkinappulatalkoot ja Monikulttuuriset nyyttikestit Lisäksi on toteutettu pari tapahtumaa eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. 2.3. Syvennämme yhteistyötä eri toimialojen, yksityissektorin ja 3. sektorin kesken (Markku Heinonen) Yhteistyö on tavoitteellista ja tuloksellista Toimijoiden yhteistyö tuottaa vuosittain vähintään 5 uutta toimintamallia Käynnistetään yhteisöllistä toimintaa yhdistysten kumppanina. Edistetään liikuntamatkailua mm. Kiinasta. Elinvoimaa ja Osallisuutta-hanke edistänyt osaltaan uusien aktiviteettien rakentumista. ME-säätiö avasi nuoria aktivoivan ME-talon Oprissa. 16

Konsernijohto ja -hallinto OSALLISTAVA TOIMINTATAPA 3. Rakenteita ja toimintamalleja uudistaen Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 3.1. Kehitämme palveluprosesseja (Olli Naukkarinen) Palvelut ovat sujuvia ja tehokkaasti tuotettuja Palvelut on kyetty tuottamaan pienemmällä henkilöstöresurssilla. Palvelusuhteiden määrä painuu alle 2300 (n. 2300/2015, 2340/2014) 3.2. Parannamme osaamista (Päivi Savilampi) Työyhteisöt voivat hyvin ja osaaminen lisääntyy Henkilökunta kokee osaamisen kehittämisen Lappeenrannan kaupungilla parantuneen 3,5/5 (3,33/2014) 3.3. Hyödynnämme hankintojen potentiaalin (Markku Heinonen) Hankinnat tukevat paikallista elinkeinoelämää Paikallisten hankintojen osuus konsernin hankinnoista kasvaa 55 %:iin (50,5/2014) Wirman ja teknisen toimen toiminnot on yhdistetty uuden toimialan alle ja erityisesti yritysten palvelua sujuvoitettu. Toimitilat on koottu yhden toimitilankonserninalle. Uusi asianhallintajärjestelmä on käytössä eli SÄIHKE-projekti viety loppuun. Henkilöstön koulutussuunnitelma päivitetään uuden koulutussopimuksen pohjalta. Toimeenpannaan kasvusopimus. Käynnistetään innovatiivisia hankintoja edistävä hanke yhdessä elinkeinoelämän kanssa. PTV, palvelutietovaranto otettu käyttöön. Kaupungin henkilöstökoulutus on kilpailutettu. Vuoden 2016 henkilöstökyselyssä henkilöstö arvioi osaamisen kehittämisen kaupungilla parantuneen (3,54/5) Hankintojen markkinavuoropuhelumekanismi testataan käytännön hankintaesimerkkien avulla. Hankintapotentiaaliselvitys on käynnissä. Innovatiivisten hankintojen ja maakunnan hankintastrategia päivitetään, valmis 12/2017. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Kaupunkikonsernin uusi organisaatio 1.6.2017 Organisaatiomuutoksen toimeenpano Uusi organisaatio on aloittanut 1.6.2017. Luottamushenkilöorganisaatio on valittu. Toimialajohtajat ovat aloittaneet uusissa viroissa. Toimialojen toimintasäännöt on hyväksytty lautakunnissa. 17

Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveystoimi on pysynyt budjetissa. Eksoten talousohjelman alijäämän kattamisvelvoitteen tavoitteet saavutettiin jo vuoden 2016 lopussa. Kaupunki on edellyttänyt, ettei uutta alijäämää synny. Varmistaakseen kaupungin edun, Eksotelta edellytetään loppuvuodelle 2017 tarkkaa taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden raportointia aina sote- ja maakuntauudistuksen alkamiseen asti. Kaupunki on myös kutsunut Eksoten palvelusopimuskautta 1.9.2017-31.12.2019 koskeviin neuvotteluihin elokuussa 2017. Sote- ja maakuntauudistuksessa kuntiin kohdistuu suuria taloudellisia riskejä. Lappeenrannan kaupunki on voimakkaasti nostanut esille muun muassa kiinteistöihin liittyviä taloudellisia riskejä. Maan hallitus päätti neuvottelussaan 5. heinäkuuta jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Valtiovarainministeriö tiedotti 9. elokuuta talousarvioesityksestään ja kertoi, että uudistuksen muuttunut aikataulu otetaan huomioon rahoituksessa. Uudistukseen liittyvä vallinnanvapauspilottien valmistelu on käynnissä ja Eksote valmistelee pilottiin osallistumista. 1000 euroa 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 TA TOT TA ENN Toimintatuotot 0 73 0 73 Toimintakulut -118 702-118 711-237 536-237 536 TOIMINTAKATE -118 702-118 638-237 536-237 463 1000 euroa TA 17-18 ENN 17-18 Ero Ero % Toimintatuotot 0 73 73 Toimintakulut -473 706-473 706 0 0,0 % TOIMINTAKATE -473 706-473 633 73 0,0 % Eksoten toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin. Yhteistyötä matalan kynnyksen toimijoiden kuten Ohjaamon kanssa on kuitenkin edelleen tiivistettävä ja ohjattava resurssia voimakkaammin ennaltaehkäisyyn. Sosiaali- ja terveystoimen oma toiminta on toteutunut suunnitellusti. Vuoden 2017 järjestöavustukset jaettiin keväällä ja harrastustoiminta-avustusten haku toteutettiin sekä kevät- että syyslukukaudella. Keväällä tuen piirissä oli 80 lasta tai nuorta. 18

Sosiaali- ja terveyspalvelut HYVINVOIVAT ASUKKAAT 1. Aktiivisuudella hyvinvointia Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 1.1. Panostamme ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukemiseen (Sanna Natunen) 2. Vahva ote elämään Matalan kynnyksen palvelupisteet mahdollistavat varhaisen puuttumisen. Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleiden lasten määrä on 0,9 % 2016 ja alle 0,5 % 2028 Lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen valtakunnallisen LAPE-kärkihankkeen avulla. Hyvinvointiasemaverkoston, matalankynnyksen toimipisteiden sekä Ohjaamo-toimintamallin vakiinnuttaminen ja kehittäminen. Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 LAPE-kärkihanke käynnistynyt. Lapsiperheiden peruspalvelujen kehittäminen ja resursointi painotuksena. Perhekeskustoimintamallin kehittämistyö käynnissä. Ohjaamon toimintaan nimetty sosiaaliohjaajan resurssi, mutta käytännössä ohjaaja resurssi jäänyt muutamaan yksittäiseen päivään. Hyvinvointiasemien toimintamallien hiominen. 2.4. Edistämme maahanmuuttajaperheiden kotoutumista (Sanna Natunen) Maahanmuuttajat kiinnittyvät osaksi yhteiskuntaa Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta 37 % vuonna 2016 ja alle 20 % 2028. (ka. 39,1 1-11/2015) Kotouttamisohjelman hyväksyminen ja täytäntöönpano. Eksoten, toimialojen ja järjestöjen ja mm. Te-hallinnon yhteistyön tiivistäminen kotouttamistoimenpiteiden toteuttamisessa. Kotoutumisohjelma hyväksytty. Selvitetty maahanmuuttajien kielikoulutustarpeita. ME-talon kanssa tiivis yhteistyö kotoutumisen edistämisessä ja maahanmuuttajien työllistämisessä. 3. Tehokkuutta työllisyyden hoitoon Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 3.1. Vahvistamme työllisyyden hoitoa (Sanna Natunen) 3.4. Kehitämme työkykyä ylläpitäviä ja työllisyyttä edistäviä prosesseja (Sanna Natunen) Työmarkkinatukea saaneiden määrä vähenee 300 päivää työmarkkinatukea saaneita on 2016 alle 700 ja 1000 päivää saaneita alle 500 (ka. 751/516/2015) ja 2028 alle 350 ja alle 200. Työkyky ja työssä jaksaminen eläkeikään asti paranee. Työkyvyttömyyseläkettä 16-64-vuotiaista 2016 saa 6 % ja 2028 alle 4,5 %. Työllisyydenhoidon organisoinnin selkeyttäminen ja aktivointitoimenpiteisiin sekä avoimille työmarkkinoille siirtymiseen panostaminen. Sopimuksen solmiminen TE-hallinnon kanssa uudesta toimintamallista ja tavoitteista. Työvalmennuksen ja kuntoutusprosessin vahvistaminen. Liikuntaneuvonnan suuntaaminen työttömille ja TYP:n asiakkaille yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Käynnistetty Etelä-Karjalan työllistymiskokeilu 2017-2018, jossa sovittu vaikeimmin työllistettävien palvelujen yhdenmukaistamisesta. Yhteistyösopimuksessa TEhallinnon, Eksoten ja Kelan sopineet yhden asiakasvastuutahon toimintamallista, jossa TE-toimiston 3.linjan asiantuntijat siirtyneet TYP:n yhteyteen. Aloitettu valmistelemaan yhdessä TYP:n kanssa kuntakohtaista työllistymisen toimenpideohjelmaa. Kelan ja Eksoten kuntoutusprosessien yhteensovittaminen käynnistynyt. Tehostettu työ- ja toimintakyvyn arviointia ja kuntoutuspalvelujen sekä eläkeselvittelyjen yhteistyötä. Liikuntaneuvontaa suunnattu työttömille työnhakijoille. 19

Sosiaali- ja terveyspalvelut 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 4.3. Mahdollistamme kodinomaisen ja turvallisen asumisen (Sanna Natunen) Ikä-ihmiset voivat asua omassa kodissaan yhä pidempään. Yli 75-vuotiaista 92,5 % asuu 2016 kotona ja 2028 96 % (92,1/2014) Senioreiden yhteisöllistä asumista tukevan korttelimallin suunnittelu yhdessä Eksoten ja kaavoituksen kanssa. Kevyemmin tuetun asumisen ja omaishoidon kehittäminen ja tukeminen. Kotihoitoon suunnattu lisäresurssia. Omaishoidon virkistysseteli käytössä. Senioria asumisen kehittämisen yhteistyötä tiivistetty Eksoten kanssa. Lukuisia senioriasuntorakentamisen hankkeita käynnissä/suunnitteilla keskusta-alueella. 75-vuotta täyttäneistä säännöllisen kotihoidon piirissä 8,6 %, omaishoidon piirissä 4,6 % ja ympärivuorokautisessa hoidossa 5,9 % (31.3.2017 tilanne). Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Eksoten tuottavuusohjelma vuosille 2014-2018 on toetutunut ja alijäämä katettu etuajassa vuonna 2017. Eksoten alijäämä on katettu vuoden 2017 loppuun mennessä ja jäsenkuntaosuudet toteutuvat suunnitellusti. Talousraportointi ja seuranta toteutuu. Eksoten alijäämä katettu jo vuoden 2016 lopussa. Talousraportointi saatettu päätökseen alijäämien osalta. Edellytetty ettei uutta alijäämää synny. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelutuotanto lappeenrantalaisille toteutuu hoitoja palvelutakuun mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelurakennemuutos ja prosessit etenevät laitospainotteisesta avohoitoon ja ehkäisevään toimintaan. Sähköiset palvelut, palveluohjaus ja yhteyskeskustoiminta vahvistavat palvelutakuun toteutumista. Matalankynnyksen toimintamallit ja prosessit kehittyvät mm. lasten ja nuortentalossa, aikuistenkeskuksessa sekä Isoapu palvelukeskuksessa. Panostetaan nuorisotakuun (Ohjaamo-toimintamallin) ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ja ehkäisyyn. Hoitotakuu toteutunut. Armilassa käytössä pikapoli ja Walk-in vastaanotto. Suunterveydenhuoltoon kehitetty uusia palvelumalleja. Lapsiperheiden peruspalvelujen kehittäminen ja resursointi ja perhekeskustoimintamallin kehittäminen painotuksina. Ohjaamoon osoitettu sosiaaliohjaajan työpanosta. Hyvinvointiasemien toimintamallien hiominen 20

Kasvatus- ja opetustoimi Varhaiskasvatuksessa on valmisteltu uudet 1.8.2017 voimaan tulevat varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten määrän suhdelukua ja talouden tasapainotustoimia on seurattu tiiviisti kevään aikana ja niistä on raportoitu valtuustoseminaarissa. Henkilöstöä edustavien pääluottamusmiesten kanssa on sovittu kehittämistoimista, muun muassa keskitetystä sijaisrekrytoinnista, johtamisresurssin kohdentamisesta ja työjärjestelyistä. Asiakastietojärjestelmän kehittäminen on käynnissä. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman täytäntöönpanoa on valmisteltu ja syksyn aikana käynnistyvät mm. lasten ja nuorten vapaa-ajan, koulunuorisotyön ja oppilashuollon kehittämistä koskevat toimet yhdessä Eksoten ja maakunnan muiden kuntien kanssa. Kasvatus- ja opetustoimi 1000 euroa 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 TA TOT TA ENN Toimintatuotot 2 780 4 670 5 530 5 530 Toimintakulut -49 561-49 819-96 820-96 820 TOIMINTAKATE -46 781-45 149-91 290-91 290 1000 euroa TA 17-18 ENN 17-18 Ero Ero % Toimintatuotot 11 060 11 060 0 0,0 % Toimintakulut -192 645-192 645 0 0,0 % TOIMINTAKATE -181 585-181 585 0 0,0 % Perusopetuksen opetusresurssia on jouduttu lukuvuoden 2017-2018 alusta hieman leikkaamaan. On valmisteltu Junior Universityä eli sekä perusopetuksen oppilaille että lukiolaisille kohdentuvaa aiempaa tiiviimpää yhteistyötä yliopiston kanssa. Kaikilla vastuualueilla on valmisteltu varhaiskasvatussuunnitelmien ja opetussuunnitelmien täytäntöönpanon edellyttämää osaamisen kehittämistä. Varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen yksiköitä on yhdistetty suuremmiksi hallinnollisiksi yksiköiksi; elokuun alusta lukien päiväkoteja ja kouluja on molempia 18. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialan käynnistyessä lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminta sekä myös koululaisten iltapäivätoiminta on keskitetty nuorisotoimen vastuualueelle. Kotikuntakorvaukset 1000 euroa 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 TA TOT TA ENN Toimintatuotot 275 271 550 542 Toimintakulut -1 593-1 436-3 187-2 871 TOIMINTAKATE -1 318-1 165-2 637-2 329 1000 euroa TA 17-18 ENN 17-18 Ero Ero % Toimintatuotot 1 100 1 210 110 10,0 % Toimintakulut -6 153-5 750 403 6,5 % TOIMINTAKATE -5 053-4 540 21 513-10,2 %

Kasvatus- ja opetustoimi HYVINVOIVAT ASUKKAAT 2. Vahva ote elämään Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 2.2. Turvaamme toisen asteen koulutukseen ja työelämään siirtymisen (Tuija Willberg) 2.3. Mahdollistamme koulutustarjonnalla elinikäisen oppimisen (Tuija Willberg) Nuoret kiinnittyvät työelämään Peruskoulunsa päättäneistä kaikki siirtyvät jatkokoulutukseen tai työelämään Koulutustarjonta on monipuolista Koulutustasomittain paranee 2016 nykyisestä tasosta (346/355) ja on lähellä maan keskitasoa 2028 Kehitetään kärkihankkeiden kautta uusien varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaisia toimintatapoja tasalaatuisen ja kaikille osa-alueille ulottuvan toteutuksen varmistamiseksi. Luodaan edellytyksiä 3. sektorin toteuttaman matalan kynnyksen harrastustoiminnan tarjoamiseksi lapsille ja nuorille koulujen tiloissa. Selvitetään lukion aikuislinjaa korvaavia koulutusmahdollisuuksia. Peruskoulun päättäneistä 99,18 % hakeutui jatkoopintoihin. Kaikille on tarjottu joko tutkintotavoitteista tai muuta koulutuspaikkaa. Kartoitusta on tehty. Uuden organisaation myötä matalan kynnyksen harrastustoiminnan kehittäminen on keskitetty nuorisotoimeen. Aikuislinjan tulevaisuudesta on valmisteltu esitys. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Varhaiskasvatus Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Kaikille lapsille voidaan tarjota päivähoitopaikka määräajassa ja ainakin 95 %:lle perheistä kohtuullisesti saavutettavissa olevasta paikasta kysynnän muutoksista huolimatta Nykyresursseilla tavoitetta ei voida saavuttaa, mutta asia otetaan tarkasteluun kevään selvityksen valmistuttua ja siihen palataan tarvittaessa. Toteutunut keväällä. Henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn tulokset ovat keskimäärin entiset tai aiempaa paremmat Muutosten toimeenpanossa pyritään ehkäisemään työhyvinvoinnin heikkeneminen. Työhyvinvointikyselyn tulokset olivat keskimäärin entiset. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Perusopetus Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Kaikki suorittavat peruskoulun oppivelvollisuusiän aikana ja 99 % heistä hakee oppivelvollisuutensa suoritettuaan välittömästi jatko-opintopaikkaa Kehitetään psyykkisesti oirehtivien lasten ja nuorten palveluita sekä ilman hyväksyttävää syytä koulusta poissa olevien lasten ja nuorten tukitoimia. 99,18% hakeutui jatko-opintoihin, 1 oppilas (730:sta) jäi ilman päättötodistusta oppivelvollisuusiän täytyttyä Oppilaiden kokema kouluhyvinvointi on vertailuaineistoa parempi. Toteutetaan uutta opetussuunnitelmaa siten, että se edistää oppilaiden 5. lk: 1,10 9. lk: 1,02 kokemaa kouluhyvinvointia. Päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo on vertailukaupunkien keskiarvoa parempi. Kirjataan Wilmaan aikaisempaa systemaattisemmin oppilaiden tulokset oppimisvaikeuksia kartoittavissa testeissä. Järjestelmä luotu alkuvuonna 2017, otetaan käyttöön lukuvuonna 2017-2018 Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Lukiokoulutus Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat koko maan keskimääräistä tasoa tai Toteutetaan uutta opetussuunnitelmaa ja järjestetään sen mukaista Kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset olivat hieman paremmat kuin paremmat täydennyskoulutusta opettajille valtakunnan keskiarvo, suhdeluku 1,01. Lukioiden hyvinvointiprofiilin tulokset (olosuhteet, sosiaaliset suhteet ja Uuden opetussuunnitelman mukaisesti kehitetään opettajien ja Kevään aikana toteutettiin sekä valtakunnallinen kouluterveyskysely että itsensä toteuttaminen) säilyvät tai paranevat opiskelijoiden välistä yhteistyötä, oppiainerajat ylittävää työskentelyä, hyvinvointiprofiilikysely. Hyvinvointiprofiilikyselyn vastausaktiivisuus väheni yhteisöllistä pedagogiikkaa ja rakennetaan monimuotoisia olennaisesti. Kouluterveyskyselyn tulokset eivät ole vielä käytettävissä. oppimisympäristöjä. 22

Kulttuuritoimi Kirjasto toteuttaa sille asetettujen palvelutavoitteiden lisäksi valtuuston päättämän 1000 euroa 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 tasapainotusohjelman edellyttämät 100 000 euron säästöt ja toimipisteiden automatisoinnin TA TOT TA ENN vuosina 2017-2018. Lisähaasteen kirjastolle asettaa alueellisen kirjastotoiminnan muutos, Toimintatuotot 847 804 1 519 1 412 joka vuoden 2018 alusta lukien vie kirjastolta n. 90 000 euron vuotuisen maakuntakirjastoavustuksen. Kirjasto tulee sopeuttamistoimin pysymään annetussa kaksivuotisessa Toimintakulut -6 321-6 211-11 699-11 739 TOIMINTAKATE -5 474-5 407-10 180-10 327 raamissaan, muttei edellä kerrotuista syistä johtuen pysty kattamaan raamistaan muiden kulttuuritoimen toimintayksiköiden mahdollisia vajeita. Museo toteuttaa aiotut ohjelmistot ja osallistaa uusia asiakasryhmiä toimintaansa vuoden aikana. Kaakkois-Suomen kokoelmakeskuksen selvitystyö on meneillään, mutta kokoelmatilojen kokonaisratkaisu edelleen auki, eikä sille ole investointiohjelmassa varausta tulevalla investointikaudella. 1000 euroa TA 17-18 ENN 17-18 Ero Ero % Toimintatuotot 3 018 2 847-171 -5,7 % Toimintakulut -23 191-23 346-155 -0,7 % TOIMINTAKATE -20 173-20 499-326 1,6 % Orkesterin toimintatuotoista kevään osalta jäätiin tavoitteista. Toimintatuotot 55 385 euroa, tavoite kevätkaudelle oli 89 500 euroa. Orkesterilta puuttuu kohdemarkkinointiin ja lipunmyyntiin keskittyvä työntekijä. Teatterin kevätkausi onnistui kohtuullisesti. Katsojatavoitteeseen ei kuitenkaan aivan päästy. Syksyn tuotannot voivat vielä mahdollistaa kokonaistavoitteen saavuttamisen. Euromääräisesti tuotoissa on vaje, jonka kiinni kurominen ei onnistune; erityisesti ulosvuokraukseen ladatut odotukset eivät vuositasolla toteutune. Teatterin yleisötyö on ollut erittäin aktiivista: kulissikierroksilla, teatteriklubilla, avoimissa harjoituksissa, kulttuuripoluissa ja muissa tapahtumissa oli 2097 osallistujaa. Teatterin palveluksessa aloittanut myyntineuvottelija on panostanut erityisesti ryhmämyyntiin ja toteuttanut useita myyntikampanjoita. Teatteri tarvitsee uuden talon kohonneiden vuokrakustannuksen kattamiseksi talouskehyksessä yhä olevan vajeen, noin 300 000 euroa. 23

Kulttuuritoimi HYVINVOIVAT ASUKKAAT 1. Aktiivisuudella hyvinvointia Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 1.3. Edistämme harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksia (Päivi-Linnea Pötry) Liikuntapaikkojen käyttöaste paranee ja perheille suunnattujen palveluiden määrä lisääntyy. Kulttuuripalveluita 1-3 krt kuukaudessa käyttävien osuus 2016 on 1,9 % ja 2028 yli 2,5 %. (Suomen ka. 1,6 %) Lastenkulttuurikeskus Metkun toiminta jatkuu. Kirjastotoimi panostaa monipuoliseen tapahtumatuotantoon, ja tehostaa palvelujen saatavuutta automatisoinnin ja lähikirjastojen omatoimimahdollisuuksien lisäämisellä. Museo tarjoaa monipuolisia museopalveluja ja kehittää toimintaansa yhdessä asiakkaiden kanssa. Orkesteri linjaa edelleen perheiden konserttikäymiseen eri teemaisten monipuolisten konserttien myötä. Teatterin laajaa yleisötyötä jatketaan ja kehitetään edelleen. Tuotantoyhteistyötä kehitetään paikallisten toimijoiden kanssa (mm. Lyseon lukio ja Tanssiopisto) ohjelmiston monipuolistamiseksi ja uusien yleisöryhmien aktivoimiseksi. Museo on tavoittanut uusia paikallishistoriaan liittyviä yhteisöjä/harrastajia osallistujiksi uuden perusnäyttelyn ideointiin. Asiakasraati, museoklubi toimivat. Kaiku-kortti otettu käyttöön. Kirjaston tapahtumatuotanto jatkuu monipuolisena ja runsaana. Palautusautomaatin käyttöönotto, omatoimikirjastojen määrän lisääminen. Teatterissa yleisötyötä on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Yhteistyö Lyseon lukion kanssa: Nahkatakkinen tyttö oli menestys. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Kirjastokäyntien määrän ja lainauslukujen laskevan trendin pysäyttäminen. Monipuolinen asiakkaiden tarpeet huomioiva aineistokokoelma. Asiakaspalautteiden ja -toiveiden huomioon ottaminen. Asiakastyön kehittäminen. Kirjastopalveluiden saavutettavuuden parantaminen kirjaston toimipisteiden automaatiota ja omatoimimahdollisuuksia lisäämällä. Kirjastoaineistoa hankittiin 10178 kpl. Lajittelevan palautusautomaatin käyttöönotto pääkirjastossa, Pontuksen omatoimikirjaston varustaminen. Suunnitelmat viiden lähikirjaston muuttamiseksi omatoimikirjastoiksi, aineistojen tarroittaminen rfid-tarroin aloitettiin. Monipuolinen tapahtumatuotanto eri asiakasryhmät huomioiden. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Asiakaspalautteiden ja -toiveiden huomioon ottaminen. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Monipuoliset ja kehittyvät museopalvelut ovat lähellä asiakasta Kokoelmia käytetään, hoidetaan ja hallitaan aktiivisesti ja suunnitelmallisesti asianmukaisissa olosuhteissa. Museo toimii aktiivisena asiantuntijana ja vaikuttajana sekä alueellisissa että kansainvälisissä verkostoissa Toiminnan kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa, asiakasraati, museoklubi. Kiinnostavat näyttelyt, tapahtumat ja uudet palvelut. Kokoelmien aktiivinen hoitaminen, käyttö ja avaaminen yleisölle. Selvitetään kokoelmatilojen kokonaisratkaisua. Otetaan aktiivisesti osaa olemassa oleviin verkostoihin ja haetaan vaikuttamisen paikkoja. Tietopalvelu, asiantuntijalausunnot ja aktiivinen viestiminen. Tapahtumia yhteensä 516 kpl, joista 235 lapsille ja nuorille suunnattuja ja 19 maahanmuuttajaryhmille. Osallistujia tapahtumiin yhteensä 6667. Museoklubi ja asiakasraati ovat kokoontuneet yht. 4 kertaa. Paikallishistorian tuntijoita/harrastajia on ilmoittautunut kulttuurihistoriallisen perusnäyttelyn ideointiin. Ohjelmat on toteutettu suunnitelmien mukaan. Kaiku-kortti otettu käyttöön Kokoelmat, siirrot ja puhdistukset priorisoitu. Finna-palvelussa on nyt selattavissa yli 7000 valokuvaa ja esinettä. Kaakkois-Suomen kokoelmakeskus -selvityksessä ollaan mukana Erasmus+ erikoisrahoitus saatu; eurooppalainen museomaailma verkosto oppimisympäristönä. Yhteistyö Venäjän ja lähialueiden kanssa jatkuu Kulttuuriympäristölausuntoja 53. Museoblogi, instrgram, facebook arkikäytössä 24

Kulttuuritoimi Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Orkesterikonsertit n. 40-50 konserttia vuodessa. Orkesterikonsertit n 40-50 konserttia vuodessa Orkesterikonsertteja 26 kpl, lisäksi yksi tilausesiintyminen (LUT) ja tilattu konserttimatka Saimaa Sinfoniettana Suomi 100 vuotta teemalla (Etelä- Karjalan liitto), yhteensä 28 konserttia. Kehittyminen Saimaa Sinfoniettana. Pidempi kehittämissopimus Mikkelin kaupungin kanssa Saimaa Sinfonietta yhteistyö jatkuu Mikkelin ja Lappeenrannan kaupunkien yhteistyösopimuksen mukaisesti 2020 saakka. Konsertteja keväällä 5 kpl. Vetovoimainen kansainvälinen kulttuurilähettiläs, joka kutsuttuna esiintyy ulkomailla ja levyttää. Konserttikutsu Schwäbish Halliin Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Tuotantokapasiteetti Suurella ja pienellä näyttämöllä yhteensä 4 10 ensi-iltaa. Toteutetaan tavoitteen mukaisesti. Suuri näyttämö: 3 ensi-iltaa. Pieni näyttämö: 1 ensi-ilta. Vierailuesityksiä kummassakin salissa. Toiminnan vaikuttavuus Esitysten yleisömenestys ja lipputulotavoitteiden (620 000) täyttyminen. Edellyttää noin 40 000 katsojaa ja katsomoiden keskimääräiseksi täyttöasteeksi noin 60 %. Muiden tulotavoitteiden (180 000) täyttyminen (vierailujen tulot, tilojen ulosvuokraus). Uuden teatterin myynti- ja markkinointityön käynnistyminen Toimintaprosessin sujuvuus ja taloudellisuus Käyttötalouden tasapaino Teatteri tuottaa ohjelmistoonsa helposti lähestyttäviä, matalan kynnyksen esityksiä sekä laajentaa yleisöpohjaa tuotantoyhteistyöllä paikallisten toimijoiden kanssa (Lyseon lukio ja Tanssiopisto). Teatteri on alustavasti hyväksytty mukaan valtakunnalliseen Taidetestaajat -hankkeeseen, jonka puitteissa Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden tukevat 200 000 nuoren mahdollisuuksia tutustua kulttuurilaitoksiin seuraavien kolmen vuoden aikana. Myynti- ja markkinointityötä hoitavat konsernihallinnon asiakaspalvelutiimi sekä viestintä- ja markkinointitiimi. Fazer Food Services on aktiivisesti mukana teatterin myynninedistämistyössä. Näyttämöiden täyttöasteiden nostoon haetaan voimaa uuden myyntihenkilön palkkaamisella. Erityisesti ryhmämyyntiin panostetaan. Esitysten ympärille rakennetaan tuotepaketteja. Lippukassa avataan myös teatterin yleisölämpiöön. Käyttötalouden tasapainon saavuttaminen tulee olemaan erittäin haasteellista. Mikäli teatteri ei tässä onnistu, joutuvat muut kulttuuritoimen tulosalueet kattamaan mahdollista kateylitystä. Suuri näyttämö: 5 vierailuesitystä. Pieni näyttämö: 6 vierailuesitystä Lipputulot 267 385 euroa (tavoite 321 000 euroa). Katsojia 18 818, esityksiä 95. Täyttöasteet, omat tuotannot: Suuri näyttämö 59 %, Pieni näyttämö 83 %. Niskavuoren nuori emäntä ei yltänyt täyttöastetavoitteeseensa, toteuma 41 %. Terijoella saavutti täyttöastetavoitteen, toteuma 69 %. Yhteistyö Lyseon lukion kanssa oli menestys, täyttöaste 94 %. Keisarin uudet vaatteet oli myös menestys, täyttöaste 82 %. Vierailuesitysten tulot 60 893 euroa (tavoite 86 000). Ulosvuokrauksen tulot 16 564 euroa (tavoite 42 000). Myyntineuvottelija on palkattu määräaikaiseen työsuhteeseen. Tuotepaketteja on toteutettu yhdessä eri toimijoiden kanssa. Lippukassa on avattu teatterin yleisölämpiöön. Toimintakate ylittynyt 6,2 %:lla. 25

Nuoriso- ja liikuntatoimi Nuoriso- ja liikuntatoimen toiminta sekä palvelut ovat toteutuneet ensimmäisellä vuosipuoliskolla suunnitellusti talousarviossa pysyen. Liikuntatoimen monipuoliset ohjatut kunto- ja terveysliikuntaryhmät liikuttavat noin 2.000 henkilöä yli 100:ssa erilaisessa ohjatussa liikuntaryhmässä/viikko. Uusina käyttöön otetut erilaiset liikuntakortit eri ryhmille ovat lisänneet asiakasmääriä ja heidän terveyttä edistävää liikuntaa. Lasten ja nuorten maksuttoman liikunnan uusi liikuntahanke SYKE 100:aan alkanut huhtikuussa. Lpr:n keilahalli-urheilutalon perusparannuksen hankesuunnitelma kustannusarvioineen on valmistunut ja hanke tulee talousarviovalmisteluun jakautuen vuosille 2018 2019. Hanke merkitsee merkittäviä tilapäisiä katkoksia liikuntatilojen käyttöön ja väistötilojen etsimistä. Jäähallityöryhmän raportti on valmistunut ja pääjäähalliin liittyvät ratkaisut on tehtävä syksyn ja loppuvuoden 2017 aikana. Lähiliikuntapaikkarakentamisen hankkeiden toteuttaminen ja hallinnointi on siirtynyt kasvolta liikuntatoimen hoidettavaksi. 1000 euroa 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 TA TOT TA ENN Toimintatuotot 1 022 1 106 2 128 2 128 Toimintakulut -5 724-5 544-11 345-11 345 TOIMINTAKATE -4 702-4 438-9 217-9 217 1000 euroa TA 17-18 ENN 17-18 Ero Ero % Toimintatuotot 4 273 4 273 0 0,0 % Toimintakulut -22 634-22 634 0 0,0 % TOIMINTAKATE -18 361-18 361 0 0,0 % Monarin sisäilmaselvitys on valmistunut ja rakennuksessa on tehtävä merkittäviä sisäilmaa parantavia toimenpiteitä sekä perusparannus, jos rakennus jää nykyiseen käyttötarkoitukseensa. Nykyisessä tilassa toimii nuorisotoimen tilatoiminta, ohjaamon toimipiste, nuorisotoimen henkilöstön työtilat ja Eksoten Nuorten paja päivittäin. Lisäksi tilassa toimii järjestöjä. Nuorisotoimi on valmistellut skeittialoitetta ja kartoittanut yhdessä skeittiharrastajien kanssa mahdollisia skeittihallipaikkoja. Nuorisotoimi valmistelee esitystä skeittihallista yhdessä kaupungin tilahallinnon kanssa ja harrastajien kanssa. 26

Nuoriso- ja liikuntatoimi HYVINVOIVAT ASUKKAAT 1. Aktiivisuudella hyvinvointia Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 1.2. Kannustamme terveisiin elintapoihin (Ikka Oksman) Liikkuvien määrä lisääntyy sekä ylipaino ja päihteiden käyttö pysyvät hallinnassa. Ikä-ihmisten toimintakyky vahvistuu. 20-64 -vuotiaista vähintään 90 %:lla kehon painoindeksi on alle 30 2016 ja 95% 2028 mennessä (ATH) Pakka-toimintamalli. Liikuntaneuvontaa on tarjolla eriikäisille kuntalaisille maksutta. Matalankynnyksen liikuntaryhmiä lisätään ja valmistellaan uutta koko kaupunkia koskeva liikuntakampanjaa. Liikuntaneuvontaa annetaan kaikenikäisille kuntalaisille neljällä hyvinvointiasemalla sekä liikuntapaikoilla. Uusia matalankynnyksen ryhmiä on perustettu 3 entisten lisäksi. Satavarma liikkuja! 2-5/2017 kampanjassa palautettiin osallistumiskortteja 652 kpl Lisäksi LiikuntaGrilli kampanja liikuntapaikoilla 5-8/2017 2. Vahva ote elämään Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 2.1. Edistämme nuorten koulutus- ja työelämävalmiuksia ja elämänhallintataitoja (Sirpa Räikkönen) Nuorten elämänhallinta paranee Jokaisella peruskoululaisella on vähintään yksi kodin ulkopuolinen harrastus Tarjoamme matalan kynnyksen Ohjaamo palveluita. Ohjamossa on tarjolla useita maksuttomia harrastepajoja, joissa ohjaajina myös nuoria vertaisohjaus ajatuksella. Ohjaamossa toimitaan kohdennetun nuorisotyön menetelmin, yksilöllisesti ja pienissä ryhmissä. Etsivä nuorisotyö on osa Ohjaamon toimintaa. Yhteisöllisen nuorisotyön (nuorisotilat ja koulunuorisotyö) kautta tarjotaan nuorille harrastusmahdollisuuksia ja elämänhallinnallisia toimintoja. Ohjaamossa ja nuorisotoiminnassa on tarjottu maksuttomia harrastepajoja 11 eri aihealueelta (mm. liikunta, graffiti, valokuvaus jne.) Pajoihin on osallistunut 671 nuorta. Kannustettu nuoria harrastuksiin. Ryhmät koottu nuorten toiveiden pohjalta. Tarjottu vertaisohjaajuuksia. Etsivän nuorisotyön harrasteryhmät tukeneet nuorten arjenhallintaa ja vuorokausirytmiä. 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 4.5. Parannamme ja ylläpidämme monipuolisia vapaaaika-, liikunta- ja leikkipaikkoja (Ilkka Oksman) Liikunta- ja leikkipaikat sekä nuorisotilat ovat aktiivisessa käytössä Seitsemän suurimman pääurheilukeskuksen kävijämäärät kasvaa ja varausaste on 70 % Ulkoilureittien perusparannukset, ulkokuntoilulaitteiden hankintoja liikuntapaikoille, lähiliikuntapaikkahankkeiden edistäminen, Ylämaan leikkipaikan toteuttaminen yhteistyössä asukkaiden kanssa sekä Rauhan uuden uimarannan, leikkipaikka- ja kuntoilualueen rakentaminen. Kimpisen ja Pappilanniemen valaistut kuntopolut uusittu, Kimpisen ulkokuntoilualue valmis. Voisalmen ja Lauritsalan lähiliikuntapaikkahankkeet alkaneet, Sammonlahden keinonurmijalkapallokenttä uusittu, Lauritsalan ja Sammonlahden luonnonnurmikenttien kunnostukset tehty, Rauhan uusi uimaranta ja Ylämaan leikkipaikka valmiit. 27

Nuoriso- ja liikuntatoimi Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Lasten ja nuorten harrastetoiminnan tukeminen Nuorisotoimi tukee nuorisotyötä tekeviä järjestöjä yleisavustuksella. Nuorisotoimen oman toiminnan sisältö kaikkineen tukee nuorten kiinnittymistä harrastuksiin. Kehitämme uusia maksuttomia harrasteryhmiä omana toimintana. Liikuntatoimen SYKE sataan hankkeelle 40.000 hankerahoitus 13-19- vuotiaiden maksuttoman harrastetarjottimen kasaamiseen. Hanke alkanut huhtikuussa 2017. Kannustettu toiminnoissa tavoitettuja nuoria maksuttomiin harrastustoimintoihin. Ohjaamon omat maksuttomat harrastepajat vakiintuneet yhdeksi toimintamuodoksi ohjaamossa. Jaettu yleisavustusta 19 nuorisojärjestöille. Järjestötoiminnalla tavoitetaan n. 900 nuorta / viikko. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien asukkaiden liikunnan lisääminen liikuntaneuvonnan avulla Liikuntaneuvonnan laajentaminen koskemaan myös seniori-ikäisiä. Lisätään ylipainoisten liikuntaryhmiä. Senioreiden liikuntaneuvontaan saatu hankerahoitus 80.000 ja v.2017 liikuntaneuvonta laajenee seniori-ikäisille. Ylipainoisille on omia liikuntaryhmiä. Maaliskuussa otettu käyttöön seniorikortti 65 -vuotta täyttäneille liikunnan lisäämiseksi, Lasten ja nuorten maksuttoman liikunnan SYKE 100:aan hankkeen valmistelu alkoi huhtikuussa 28

Tekninen toimi Toimialan toiminta ja talous toteutunevat pääosin ennakoidusti. Perusinfraa on ylläpidetty tavoitteiden mukaisesti. Yksityisten investointien lisääntyminen ja talouden elpyminen antavat toiveita maankäytön eheyttämisestä ja yrityshankkeiden realisoitumisesta. Toimiala on muodostanut rakentamiskelpoisia tontteja. Myös kaupunkikeskustan kehittäminen jatkuu vilkkaana ja yritys- sekä asuintonttien kysyntä kasvaa. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavoista ovat lainvoimaistuneet Eteläinen vaihe 1, Keskusta ja Nuijamaantie. Läntinen, Itäinen ja Korvenkylä hyväksytään vuoden 2017 aikana. Työttömien työnhakijoiden määrä Lappeenrannassa on vähentynyt 10 %. Kesäkuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 4935. Avoimien työpaikkojen määrä väheni 7 prosenttia, ja niitä oli kesäkuun lopussa 334. Yrityksiä on perustettu Lappeenrannassa 1 6/2017 yhteensä 183, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin 1 6/2016. Lopetettujen yritysten määrä vastaavana ajankohtana on ollut 91 kappaletta (2016: 96 kpl). 1000 euroa 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 TA TOT TA ENN Toimintatuotot 6 290 7 436 13 518 13 518 Toimintakulut -11 699-11 810-23 142-23 142 TOIMINTAKATE -5 409-4 374-9 623-9 623 1000 euroa TA 17-18 ENN 17-18 Ero Ero % Toimintatuotot 27 079 27 079 0 0,0 % Toimintakulut -46 154-46 154 0 0,0 % TOIMINTAKATE -19 075-19 075 0 0,0 % Vesistöjä on kunnostettu Haapajärven ja Pien-Saimaan valuma-alueilla. Kiertotalous-, energia- ja ilmastohanketoiminta on jatkunut. VT 6 -jatkorakentamisen työt jatkuvat edelleen välillä Lappeenranta Luumäki. Luumäki Imatra-kaksoisraiteen ratasuunnittelu jatkuu. Suunnittelutoimenpiteet sijoittuvat yleissuunnitelmien mukaiselle linjaukselle. Kaksoisraideosuus rajoittuu Joutseno Imatra-osuudelle. 29

Tekninen toimi HYVINVOIVAT ASUKKAAT 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 4.1. Kehitämme turvallista ja terveellistä elinympäristöä (Ilkka Räsänen) Asukkaat kokevat asuinalueet turvallisiksi ja terveellisiksi. Melualueilla asuvien asukkaiden määrä vähenee. Alueellisen liikenneturvallisuussuunnitelman päivittäminen yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa. Laaditun seudullisen melunselvityksen toimenpiteiden käynnistäminen. Liittymäjärjestelyt, nopeuden hallinta ja kevyenliikenteen järjestelyt. Maaperän puhdistustoimenpiteiden toteuttaminen. Ilmanlaadun seuranta. Käynnistetään Virkistysaluetyöryhmä. Investointien lisääminen uusiutuvaan energiaan. Kosteikkojen rakentaminen vähintään 10 kpl. Saimaan kanavasillan ratasuunnitelman meluntorjunnan toteuttaminen. Sisäilmaasiantuntijoiden hyödyntäminen talonrakentamisen hankkeissa. Alueellinen liikenneturvallisuussuunnitelma on käynnistetty ELY-keskus-vetoisena. Sovitut liittymäjärjestelyjen parantamistyöt ovat käynnissä Lauritsalan Asemakadulla ja Keskussairaalan Kahilanniementien liittymissä. Liikenneturvallisuuden toimenpideohjelmaa toteutetaan. Virkistysaluetyöryhmä on käynnistetty. Saimaan kanavan ratasuunnitelma on ollut nähtävillä. Sisäilmatyöryhmä on jatkanut työtään. Meluntorjuntasuunnitelmaan liittyvien käytännön ratkaisujen laadintaan etsitään ratkaisuja. Pontuksen koulun meluntorjunta on toteutumassa kaavan mukaisena. Muukon pohjaveden kunnostus on hyväksytty toteutettavaksi valtion kärkihankkeena. 4.2. Tarjoamme houkuttelevia asuinalueita (Pasi Leimi) 4.4. Kehitämme esteetöntä ympäristöä (Pasi Leimi) Asukkaat kokevat asuinalueet viihtyisiksi ja toimiviksi. Tyytyväisyys asuinalueen palvelutasoon kasvaa 4/5 (3,7). Palvelujen tasapuolinen saavutettavuus ja tapaturmien määrän väheneminen. Kaikki kaupungin tarjoamat palvelut ovat esteettömiä vuoteen 2028 mennessä. Asuinalueiden asemakaavojen päivittäminen sekä uusien tonttien kaavoittaminen tiivistämällä kaupunkirakennetta. Kaavojen mukainen yleisten alueiden rakentaminen. Kaupunkikeskustan pyöräilysuunnitelman toteuttamisen jatkaminen, edustatorin rakentaminen ja Marian aukion jatkorakentaminen. Huomioidaan esteettömyysvaatimukset läntisen alueen palveluverkkosuunnitelman suunnittelussa. Huomioidaan esteettömyysvaatimukset itäisen alueen palveluverkkosuunnitelman päivityksen yhteydessä. Kosteikkoja on toteutettu 9 kpl Haapajärven valuma-alueelle ja 7 kpl Pien-Saimaan valuma-alueelle. Mattila Mäntylä-alueen kaavoitus on käynnistetty. Eheyttävät asemakaavat, muun muassa Pontus, Mustolan koulu, Kanavansuu ovat edenneet. Pyöräilysuunnitelmaa toteutetaan muun muassa Valtakadun länsipään saneerauksen yhteydessä, työ on alkanut toukokuussa. Edustatorin rakentaminen on alkanut myös toukokuussa. Liikuntaesteisten pysäköinnin kartoitustyö on käynnistynyt. Kartoituksessa kiinnitetään huomioita esteettömyyteen. 4.6. Kehitämme kaupunkikuvaa suunnitelmallisesti (Maarit Pimiä) 4.7. Mahdollistamme asumisen ja yritystoiminnan kehittymisen maaseutualueilla (Pasi Leimi) Kaupunkikuva on viihtyisä ja siisti. Tyytyväisyys rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen paranee 3,5/5 (3,1). Asuminen ja yritystoiminta maaseudulla on mahdollista. Maaseutualueiden strateginen suunnittelualue kattaa v. 2028 koko kaupungin. Kaupunkikuvatyöryhmän lausunnoin ohjataan yksityistä ja julkista rakentamista. Ajantasaiset asemakaavat ohjaavat rakentamisen toteutusta. Valmistelemme strategisen suunnittelun käynnistämistä maaseutualueella. Suunnittelutarveratkaisut ja edunvalvonta. Kaupunkikuvatyöryhmä kokoontuu noin kahden viikon välein, tarvittaessa useammin. Asemakaavoja ja korttelisuunnitelmia laaditaan erityisesti ydinkeskustan alueelle. Suunnittelussa huomioidaan kaupunkikuva ja sitä ohjaavat kaavamääräykset. Pienten vesistöjen osayleiskaava käynnistetty. Kaava-alueeseen sisältyy myös rantakyliä. Suunnittelutarveratkaisuja on käsitelty lautakunnassa 8 kpl. 30

Tekninen toimi ELINVOIMAINEN 1. Uudistuva elinkeinorakenne Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 1.5. Edistämme kaavoituksella ja infrastruktuurilla yritysten toimintaedellytyksiä (Pasi Leimi) Uusille, olemassa oleville ja alueelle sijoittuville yrityksille on tarjolla houkuttelevia sijoittumispaikkoja. Alueelle sijoittuneiden ja uudelleen sijoittautuneiden yritysten määrä. Yleiskaavojen laatiminen. Työpaikkatonttien asemakaavoitus ja luovuttaminen. Keskustaajaman osayleiskaavat hyväksymiskäsittelyssä. Keskusta, Nuijamaantie ja Etelä 1 on hyväksytty, ja ne ovat lainvoimaisia. Asemakaavoja on valmisteilla Pajarilan ja Pajarilanväylän alueelle. 2. Eheä ja tehokas kaupunkirakenne Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 2.1. Vahvistamme tasapainoista ja kestävää kaupan sekä palvelujen rakennetta (Pasi Leimi) 2.2. Tehostamme maankäyttöä (Pasi Leimi) 2.3. Parannamme kaupunkikeskustan vetovoimaa ja viihtyisyyttä (Pasi Leimi) Uudet liiketontit sijoittuvat olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Uusista liiketonteista yli 70 % sijoittuu olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Uudet asuintontit sijoittuvat olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Uusista asuintonteista yli 80 % sijoittuu olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Kaupunkikeskusta houkuttelee matkailijoita, asukkaita ja yrityksiä. Kaupunkikeskustan liiketiloista on tyhjänä max. 10 %. Osayleiskaavojen laatiminen lainvoimainen vaihemaakuntakaava huomioiden. Kaupunkikeskustan korttelihankkeet. Asemakaavamuutosten laatiminen muun muassa Pajarila ja Eteläkatu. Asemakaavamuutosten laatiminen kaupunkirakennetta eheyttäen. Keskustan hankkeet ja muun muassa Laihian ja Mälkiän alueet, Alakylä, Voisalmi, Korvasienenkatu sekä Mattilan että Mäntylän alueet. Keskustakortteleiden asemakaavamuutosten laatiminen, houkuttelevien liike- ja asuntonttien tarjonnan turvaaminen. Edustatori, kauppatori ja Marian aukio. Keskustaajaman osayleiskaavat hyväksymiskäsittelyssä. Keskusta, Nuijamaantie ja Etelä 1 on hyväksytty, ja ne ovat lainvoimaisia. Keskustassa valmistellaan muun muassa Pormestarinkorttelin ja Snellmanin korttelin asemakaavoja. Koulukatu 14 ja Citykortteli (tontti 29) ja teatterin tontin asemakaava on hyväksytty, ja ne ovat lainvoimaisia. Pajarilan ja Eteläkadun asemakaavat ovat valmistelussa. Keskustassa Koulukatu 14, City tontti 29, teatterin tontti, Pormestarinkortteli, LTY:n tontti. Eheyttäviä kaavoja muun muassa Pontuksella. Laihianrannan asemakaava on valmistelussa. Korvasienenkadun alueen tontit ovat tulossa luovutukseen, niihin rakennetaan kunnallistekniikkaa. Mattila Mäntylä-alueen asemakaavaa valmistellaan. Edustatorin työt käynnissä. Kauppatorin leikkipaikka uusittu. Marian aukion jatkorakentaminen etenee Evälahden työn edetessä. 31

Tekninen toimi ELINVOIMAINEN 3. Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 3.1. Luomme matkaketjuista sujuvia ja turvallisia (Pasi Leimi) 3.2. Kehitämme joukkoliikennettä (Pasi Leimi) Liikenteen solmukohdat ovat joustavia. Arvio kävely- ja pyöräteiden kunnosta paranee 3/5 (2,82) ja liikenneonnettomuuksien määrä vähenee. Joukkoliikenne on houkutteleva liikennöintimuoto. NPS -arvo (suositteluindeksi) kasvaa (tulos nyt 0, mikä tarkoittaa, että arvostelijoita on yhtä paljon kuin suosittelijoita, 2028 NPS arvo 25. MaaS (Mobility as a Service, MaaS) -palveluiden kehittäminen, juna- linja-autoyhteyksien parantaminen, pyöräpysäköinti, pysäkit sekä pysäköintilaitosten rakentumisen edistäminen. Joukkoliikennemarkkinointi ja uusien MaaSpohjaisten palveluiden käyttöönottamisen edistäminen. Asiakastarpeisiin perustuva toiminnan kehittäminen. Uusi Skinnarilan kutsutaksilinja otettu koekäyttöön. Uutta Citybussilinjaa valmistellaan syksyksi. Kaikki rakenteilla olevat pysäköintilaitokset ovat valmiita ja käytössä. Uusia pysäkkikatoksia on rakennettu ja pysäkkijärjestelyjä parannettu Keskussairaalan ympäristössä, Asemansuoralla Joutsenossa, Myllymäenkoulun kohdalla, Voisalmen ja Karhuvuoren päiväkodin kohdilla. Suunnitelmien pohjalta on rakenteilla Asemakadun bussiterminaali, Pontuksen koulun kohdan pysäkit ja Helsingintien liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä parantava suojatie- ja pysäkkijärjestely. Pyöräpysäköintiä on parannettu IsoKristiinan ympäristössä ja liityntäpysäköinnistä toteutukseen on tehty Kiiskinmäen kääntöpaikka. Sopimukset tehty kahdesta mobiilimaksuvälineestä (Semel-reissu ja PayIQ). Digiliftaushanke on käynnissä yhteistyössä Imatran kanssa. Aikataulutiedot on julkaistu avoimessa rajapinnassa, ja tiedot ovat sovellutusten tekijöiden käytettävissä. 32

Tekninen toimi Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Varmistetaan laadukas ja riittävä asuin- ja työpaikka-alueiden kaavatuotanto. Asemakaavamuutokset olemassa olevaa kaupunkirakennetta tiivistäen muun muassa keskustan alueella sekä asumiseen esimerkiksi Korvasienenkatu, Laihian ja Mälkiän alueet ja Voisalmi. Työpaikka-alueet eli Pajarila ja Eteläkatu. Koulukatu 14, Citykorttelin tontti 29 ja kaupunginteatterin tontin asemakaavat ovat lainvoimaisia. Korvasienenkadun kaava on lainvoimainen ja tontit luovutuksessa. Pajarilan alueen asemakaavamuutos on valmistelussa. Keskustan asemakaavamuutosten valmistelua jatketaan. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Maapolitiikan hoitaminen Oikea-aikainen maanhankinta sekä yhteistyö kaavoituksen ja kunnallistekniikan rakentamisen kanssa. Maanhankintaa on keskitetty taajamarakenteen sisälle ja yleiskaavojen mukaisiin kohteisiin. Maankäyttösopimuksia on neuvoteltu ydinkeskustan kaavamuutostapauksissa ja saatu näistä kunnallistekniikan rakentamiseen rahaa. Asuintontteja on luovutettu 22 kpl ja yritystontteja 5 kpl kasvaneen kysynnän mukaisesti. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön edistäminen Asiakkaita neuvotaan ja ohjataan valitsemaan ratkaisuja, jotka edistävät turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön rakentumista. Asiakkaita on neuvottu ja ohjattu valitsemaan ratkaisuja, jotka edistävät turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön rakentumista. Rakennusvalvonta on siirtynyt kokonaan sähköiseen lupien käsittelyyn ja valvontaan. Rakennusluvat eivät muutu mahdollisissa valitusprosesseissa. Rakennuslupaprosessin läpimenoajan lyhentäminen Suoritetaan jatkuvaa rakennetun ympäristön valvontaa sekä siisteyden että luvattoman rakentamisen osalta. Lupapäätökset tehdään rakentamista koskevien lakien ja määräysten mukaisesti. Asiakkaat ohjataan laatimaan hakemukset sähköisenä ja ilman jälkitoimituksia. Lupakäsittelyprosessi suoritetaan kokonaan sähköisenä. Rakennetun ympäristön valvontaa on tehty huhtikuun loppuun asti määräaikaisen tarkastajan toimesta. Määräaikaisuus jatkuu syyskuun alusta uudella tarkastajalla. Rakennus- ja huoneistorekisterien tarkastus saatetaan ajan tasalle, ja ympäristön valvonta on alkanut odotusten mukaisesti Lupapäätöksiin ei muutoksia. Lupien käsittelyaikatavoite 35 pv on toteutunut. 33

Tekninen toimi Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Keskeneräisten katujen määrän vähentäminen Keskeneräisiä katuja jäljellä <45 km Keskeneräisiä katuja on jäljellä 44 km Yhdyskuntateknisten palveluiden laadullisten tavoitteiden saavuttaminen (Yhdyskuntatekniset palvelut -kyselytutkimuksen mukaan, arvostelu välillä 1 5) Liikenneväylät >3, puistot >3, Ulkovalaistus >3 Liikenneväylien ylläpito 3,03 Puistojen hoito 3,33 Ulkovalaistus 3,87 Tonttitarjonnan infratarpeista huolehtiminen Rakennetaan tonttitarpeita vastaava infra. Ukonsienenkadun alue Hiessillassa on käynnistynyt toukokuussa. 34

Tilakeskus Organisaatiomuutoksen myötä Tilakeskuksen henkilökunta ja myös vastuut siirtyivät osaksi Lappeenrannan toimitilakonsernia 1.6.2017. Vastuu kaupungin palvelutuotannossa olevien rakennusten hallinnoinnista siirtyi Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:lle ja vastuu ulosvuokratuista rakennuksista siirtyi Lappeenrannan Yritystila Oy:lle. 1000 euroa 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 TA TOT TA ENN Toimintatuotot 15 945 13 991 31 890 23 892 Toimintakulut -9 859-9 417-20 499-12 500 TOIMINTAKATE 6 086 4 574 11 392 11 392 Kaupungin omistamat rakennukset ovat edelleen Tilakeskuksen taseessa (Tilakeskus on edelleen olemassa osana emokaupunkia). Rakennuksia ei siirretty toimitilakonsernin yhtiöiden taseisiin varainsiirtoveromenettelyn takia. Kuntakiinteistöt hallinnoi ja hoitaa kaupungin omistamia rakennuksia hallinnointi- ja hoitosopimuksen pohjalta. Yritystila hallinnoi ja hoitaa kaupungin taseessa olevia rakennuksia vuokrasopimuksen pohjalta. 1000 euroa TA 17-18 ENN 17-18 Ero Ero % Toimintatuotot 63 890 35 564-28 326-44,3 % Toimintakulut -41 026-12 700 28 326 69,0 % TOIMINTAKATE 22 864 22 864 0 0,0 % 35

Tilakeskus Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Kaupungin omassa palvelutuotannossa tarvittavien toimitilojen hankinta, peruskorjaus, kunnossa- ja ylläpito hyvän työympäristön laatukriteerit täyttävällä tasolla. Kiinteistöohjelman toteuttaminen Uudisrakennus- ja peruskorjausinvestoinnit sekä kunnossapito- ja ylläpitotoimenpiteet kohdennetaan oikein. Kiinteistönpito toteutetaan suunnitelmallisesti ja ennakoivasti. Varmistetaan sisäilman laatuun vaikuttavien tekijöiden oikeanlainen huomioiminen suunnittelussa ja toteutuksessa siten, että ratkaisujen myötä saamme terveelliset ja turvalliset toimitilat. Toteutetaan kiinteistöohjelmaa 24.2.2014 soveltuvin osin ja päivitetään kiinteistöohjelma uuden yhtiön ja organisaation tavoitteiden, toiminnan ja prosessien mukaiseksi. Rakennusinvestoinnit sekä kunnossapito- ja muut ylläpitotoimenpiteet on kohdennettu käyttäjien tarpeiden ja rakennusten vaatimusten mukaisesti ja hyväksytyn PTS 2028 linjausten mukaan. Kiinteistöpidon suunnitelmallisuutta on pyritty parantamaan mm. teettämällä kuntotutkimuksia ja noudattamalla suunniteltuja määräaikoja huolloissa ja tarkistuksissa. Isoimpiin investointiprojekteihin palkataan sisäilma-asiantuntijat, jotta sisäilmaan vaikuttavat tekijät tulisi huomioitua mahdollisimman hyvin. Mm Pontuksen koulu-hankkeessa on ollut mukana sisäilma-asiantuntija suunnittelun ja rakentamisen ajan. Kiinteistöohjelma on ohjannut Tilakeskuksen toimintaa soveltuvin osin. Kiinteistöohjelman päivitys on työn alla. Energiasäästöohjelman toteuttaminen Liitytään kuntien energiatehokkuussopimukseen 2017-2025 ja vastataan sopimuksessa määriteltyihin tavoitteisiin. Kaupunki on liittynyt energiatehokkuussopimukseen 2017-2025. Työ on organisoitu ja vastuunjako on selkiytetty. 36

Maakunnallinen palvelutoiminta Pelastuslaitos: Pelastustoimen palvelut on tuotettu vahvistetun palvelutasopäätöksen 2013 2018 mukaisesti. Pelastuslaitokselle osoitettu talouden tasapainotusohjelman laskennallinen osuus katetaan vuoden 2017 osalta pelastuslaitoksen taseesta edellisten tilikausien ylijäämistä. Mikäli pelastuslaitoksen käyttötalousmäärärahoja joudutaan sopeuttamaan edelleen vuosina 2018 2019, tulee se vaikuttamaan palvelutasopäätöksessä asetettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen, henkilöstön määrään, työvuorovahvuuksien, päivystys- ja varallaolojärjestelyjen sekä sopimispalokuntajärjestelmän ylläpitoon. Pelastustoimen uudistus toteutetaan aikaisemmin päätetyn mukaisesti osana sote- ja maakuntauudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa 18 maakuntaa, joilla on oma pelastuslaitos. Uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Ympäristötoimi: Organisaatiomuutosten valmistelu ja toteuttaminen ovat vieneet paljon aikaa ja resursseja. Käynnissä on ollut Lappeenrannan kaupunki-organisaation muutos, maakuntahallinnon valmistelu ympäristöterveydenhuollon osalta, johon liittyen valmistellaan myös ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävien tulevaisuutta. Hanketoimintaa on jatkettu Pien-Saimaan ohella myös Haapajärvellä. Ilmasto- ja energiahankkeista Effect4Buildings hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen. Muukon pohjaveden pilaantumisen kunnostaminen on hyväksytty valtion kärkihankkeeksi, mikä myös turvaa valtion rahoitusta kunnostamiselle. Maaseututoimi: Maatilojen tukihakemusten käsittelyä on suoritettu tukihaun vuosikellon mukaisesti. Lisätyötä on aiheuttanut uuteen Tukisovellukseen siirtyminen, koska uusi sovellus on osin keskeneräinen ja osa tukihakemuksista käsitellään edelleen vanhassa ohjelmassa. Maakuntahallintoon siirtymistä on valmisteltu omassa organisaatiossa sekä eri työryhmissä. Näköpiirissä maaseututoimen ja ELY:n maaseutupalveluiden yhdistyminen maakuntahallinnossa. On osallistuttu MMM:n alkutuotannon varautumisen työryhmän työhön. Valmisteltu Imatran ja Lappeenrannan toimiston muuttoa. 1000 euroa 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 TA TOT TA ENN Toimintatuotot 7 278 7 229 14 578 14 578 Toimintakulut -7 349-6 978-14 314-14 314 TOIMINTAKATE -72 251 264 264 1000 euroa TA 17-18 ENN 17-18 Ero Ero % Toimintatuotot 28 937 28 937 0 0,0 % Toimintakulut -28 263-28 263 0 0,0 % TOIMINTAKATE 674 674 0 0,0 % Hankintapalvelut: Hankintapalvelun toiminta on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Hankintapalvelulla on resurssien niukkuuden vuoksi haasteita kilpailutuksien määrällisessä sekä laadullisessa tuottamisessa. Kaupungin organisaatioiden hankintojen määrä sekä konsultaatioiden tarve on ollut ennakoitua suurempi. Hankintapalvelut saavuttaa vuodelle 2017 asettamansa taloudelliset tavoitteet. Hankintapäällikön virka muutetaan hankintaasiantuntijan viraksi ja virka täytetään 2017 syksyllä. Hankintapalvelut toteuttaa toimialojen kanssa ennakoivampaa tiedottamista kilpailutuksista. 37

Maakunnallinen palvelutoiminta HYVINVOIVAT ASUKKAAT 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 4.1. Kehitämme turvallista ja terveellistä elinympäristöä (Ilkka Räsänen) Asukkaat kokevat asuinalueet turvallisiksi ja terveellisiksi Melualueilla asuvien asukkaiden määrä vähenee Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet, ympäristötoimi Alueellisen liikenneturvallisuussuunnitelman päivittäminen yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa. Laaditun seudullisen melunselvityksen toimenpiteiden käynnistäminen. Liittymäjärjestelyt, nopeuden hallinta ja kevyenliikenteen järjestelyt. Maaperän puhdistustoimenpiteiden toteuttaminen. Ilmanlaadun seuranta. Käynnistetään Virkistysaluetyöryhmä. Investointien lisääminen uusiutuvaan energiaan. Kosteikkojen rakentaminen vähintään 10 kpl. Saimaan kanavasillan ratasuunnitelman meluntorjunnan toteuttaminen. Alueellinen liikenneturvallisuussuunnitelma on käynnistetty ELY-keskus vetoisena. Sovitut liittymäjärjestelyjen parantamistyöt ovat käynnissä Lauritsalan Asemakadulla ja Keskussairaalan Kahilanniementien liittymissä. Liikenneturvallisuuden toimenpideohjelmaa toteutetaan. Virkistysaluetyöryhmä on käynnistetty. Saimaan kanavan ratasuunnitelma on ollut nähtävillä. Sisäilmatyöryhmä on jatkanut työtään. Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteuttaminen Suunnitelman mukaisista tarkastuksista toteutuu 75 %. 29 % Ympäristönsuojelun valvontaohjelman toteutus ja seuranta Suunnitelmallisten tarkastusten lukumäärä 50 3 (6 %) Meluntorjuntasuunnitelmaan liittyvien käytännön ratkaisujen laadintaan etsitään ratkaisuja. Pontuksen koulun meluntorjunta on toteutumassa kaavan mukaisena. Muukon pohjaveden kunnostus on hyväksytty valtion kärkihankkeena toteutettavaksi. Kosteikkoja on toteutettu 9 kpl Haapajärven valuma-alueelle ja 7 kpl Pien-Saimaan valuma-alueelle. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet, maaseututoimi Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Tukipäätökset asiakkaille 2 kk. kuluessa päätöstulostuksen avautumisesta Seurataan sallitun käsittelyajan ylityksiä prosentteina 0 % käsittelyajan ylityksiä suhteessa jakson tukipäätösten kokonaismäärään. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet, pelastuslaitos Tavoite TA Toimenpiteet 2017 Tilanne 6/2017 Pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoimen palvelut on tuotettu hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. 38

Kiinteistöjen myynti Asuintontteja on myyty vanhoille vuokralaisille huhti-kesäkuussa maapoliittisen ohjelman 2017 siirtymäsäännösten perusteella vanhoilla maapoliittisen ohjelman 2010 hinnoilla. Vuoden 2017 talousarviotavoite on jo saavutettu tämän ansiosta. Asuintonttien myynti jatkuu vilkkaana vuoden 2017 loppuun asti, mutta seuraavina vuosina asuintonttien ostohalukkuus vanhoilla vuokralaisilla on pientä vuoteen 2017 verrattuna. 1000 euroa 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 TA TOT TA ENN Toimintatuotot 600 3 748 1 500 4 000 Toimintakulut 0 0 0 0 TOIMINTAKATE 600 3 748 1 500 4 000 Yritystontteja on myyty vuoden alkupuoliskolla vain muutama. Loppuvuoden osalta yritystonttien ostohalukkuuden arvioidaan piristyvän. Kiinteistöjen myynnin talousarviotavoite ylitetään tänä vuonna maapoliittisen ohjelman hintatarkistuksen ja siirtymäsäännöksen vuoksi. Seuraavan kerran vastaava poikkeuksellinen myyntikertymä toteutuu vasta 4-6 vuoden päästä, kun maapoliittinen ohjelma seuraavan kerran päivitetään. 1000 euroa TA 17-18 ENN 17-18 Ero Ero % Toimintatuotot 3 000 5 500 2 500 83,3 % Toimintakulut 0 0 0 0,0 % TOIMINTAKATE 3 000 5 500 2 500 83,3 % Kiinteistöjen myyntituotot sisältävät vanhan teatterin tontin ja entisen Pallon päiväkodin tontin myyntituotot. Näiden osuus toteumasta on 2,3 miljoonaa euroa. Kyseiset myyntituotot on talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa varattu kohteet korvanneiden investointien rahoituksen katteeksi. Kiinteistöjen myynnin tuottotavoitteen tästä johtuvaa ylitystä ei siten voida enää käyttää uusien kohteiden rahoitukseen. 39

Käyttötalouden toteutuminen Kiinteistöjen myyntituotot ovat kertaluonteisesti selvästi ennakoitua paremmat vuokratonttien lunastusten vuoksi. Kun toimialat ovat pääosin pysymässä budjeteissaan, on käyttötalous toteutumassa noin 3 miljoonaa euroa budjetoitua parempana sekä tänä vuonna että kahden vuoden kehyskaudella. Kulttuuritoimi ennakoi, ettei teatteri saavuta tulotavoitettaan. Koska toimialoilla on vastuullaan kahden vuoden kehys, on kulttuuritoimella vielä ensi vuosikin aikaa kiriä syntymässä oleva vaje umpeen. Maakunnallisen palvelutoiminnan maksuosuuksissa on paloasemien vuokramäärityksen muutoksesta johtuva runsaan 0,2 miljoonan euron tekninen budjettivirhe, joka esitetään erikseen oikaistavaksi. Maksuosuuksissa on myös vaje maakuntaliiton maksuosuudessa, koska liiton valtuusto päätti suuremmasta maksuosuudesta kuin mitä kaupunki oli talousarviossa varannut. BUDJETTIERO 1000 EUROA TOIMIALA 2017 2017-2018 Konsernijohto ja -hallinto 611 828 Sosiaali- ja terveyspalvelut 0 0 Kasvatus- ja opetustoimi 0 0 Kotikuntakorvaukset 308 513 Kulttuuritoimi -147-326 Nuoriso- ja liikuntatoimi 0 0 Tekninen toimi 0 0 Tilakeskus 0 0 Maakunnallinen palvelutoiminta 0 0 Maakunnalisen palvelutoiminnan maksuosuus -315-582 Kiinteistöjen myynti 2 500 2 500 YHTEENSÄ 2 958 2 933 40

Määrärahojen siirto uuteen organisaatioon Puolivuosikatsaus on raportoitu vanhan organisaation mukaisena, koska se oli voimassa toukokuun loppuun saakka eli viiden kuukauden ajan puolen vuoden jaksosta. Tilinpäätös tullaan raportoimaan nykyisen organisaation mukaisena. Valtuusto hyväksyi 15.5.2017 organisaatiomuutoksen aiheuttamat talousarviomuutokset. Organisaatiomuutos ei muuttanut kaupungin talousarviota koko kaupungin tasolla, mutta valtuustoon nähden sitovat erät muuttuivat. Uusilla toimialoilla on useampia valtuustoon nähden sitovia kehyksiä. Hyvinvointi- ja sivistystoimialalla omat kehykset on lasten ja nuorten palveluilla, kulttuuripalveluilla ja liikuntapalveluilla. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalla omina kehyksinään on kaupunkikehitys, rakennusvalvonta ja kiinteistöjen myynti. Yhteiset palvelut sisältävät konsernijohdon ja - hallinnon. Suurin osa kehyksestä koostuu kaupunkitasolla keskitetyistä määrärahoista, kuten työllisyys- ja it-määrärahoista. Kyseessä ei siis ole vain hallinnon budjetti. Oheisessa kuvassa on esitetty, miten uuden organisaation kehykset rakentuivat toukokuun loppuun voimassa olleen organisaation talousarviosta. Yhteiset palvelut Konsernijohto ja -hallinto 23 397 Konsernijohdon ja -hallinnon nykyinen budjetti -Elinkeinopalvelut -562 Kaupunkikehitykseen +Tapahtumalavat 8 Kulttuuritoimesta +Toimialajohtaja, HS 137 Kasvatus- ja opetustoimesta +Toimitalajohtaja, EK 146 Teknisestä toimesta Yhteiset palvelut 23 126 Sosiaali- ja terveystoimi Kotikuntakorvaukset 237 536 Säilyy muuttumattomana 2 637 Säilyy muuttumattomana Lasten ja nuorten palvelut Kasvatus- ja opetustoimi 91 290 Kasvatus- ja opetustoimen nykyinen budjetti -Kansalaisopiston avustus -157 Kulttuuripalveluihin -Toimialajohtaja -137 Yhteisiin palveluihin +Taiteen perusopetus 867 Kulttuuritoimesta +Lastenkulttuuri (Metku) 88 Kulttuuritoimesta +Nuorisotoimi 1 258 Nuoriso- ja liikuntatoimesta Lasten ja nuorten palvelut 93 209 Kulttuuripalvelut Kulttuuritoimi 10 180 Kulttuuritoimen nykyinen budjetti -Tapahtumalavat -8 Yhteisiin palveluihin -Taiteen perusopetus -867 Lasten ja nuorten palveluihin -Lastenkulttuuri (Metku) -88 Lasten ja nuorten palveluihin +Kansalaisopiston avustus 157 Kasvatus- ja opetustoimesta +Nuoriso- ja liikuntaltk 19 Nuoriso- ja liikuntatoimesta Kulttuuripalvelut 9 394 Liikuntapalvelut Nuoriso- ja liikuntatoimi 9 217 Nuoriso- ja liikuntatoimen nykyinen budjetti -Nuorisotoimi -1 258 Lasten ja nuorten palveluihin -Nuoriso- ja liikuntaltk -19 Kultturipalveluihin Liikuntapalvelut 7 940 Kaupunkikehitys Tekninen toimi 9 623 Teknisen toimen nykyinen budjetti -Rakennusvalvonta 193 Rakennusvalvontaan -Toimialajohtaja -146 Yhteisiin palveluihin +Elinkeinopalvelut 562 Konsernijohdosta ja -hallinnosta Kaupunkikehitys 10 232 Rakennusvalvonta Kiinteistöjen myynti Tilakeskus -193 Teknisestä toimesta omaksi kehyksekseen -1 500 Säilyy muuttumattomana -11 391 Säilyy muuttumattomana 41

Konsernitarkastelu

Konsernitarkastelu Konsernin toimintakate on toteutunut selvästi talousarviota parempana. Kaupungin toimintakate on noin 6,5 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Lisäksi Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n ja Eksoten toimintakatteet ovat olleet selvästi talousarviota paremmat. Koko vuoden ennusteessa kaupungin toimintakatteen arvioidaan olevan talousarviota parempi, mutta konserniyhtiöiden koko vuoden ennustetaan toteutuvan pääasiassa talousarvion mukaisena. Verotulojen kehitys verrattuna alkuvuodelle jaksotettuun talousarvioon parantaa lisäksi konsernin vuosikatetta ja tulosta selvästi. Positiivinen ero johtuu pääasiassa yhteisöveroihin sisältyvästä kertaerästä. Marraskuun maksuunpanon mukainen tilitys tulee kaventamaan eroa talousarvioon nähden loppuvuonna. Konsernituloksen ennustetaan olevan noin 6,3 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Kaupungin tuloksen arvioidaan olevan 5,1 miljoonaa euroa talousarviota parempi, eikä minkään konserniyhteisön tulosennuste ole selvästi talousarviota huonompi. KONSERNITULOSLASKELMA: 1000 euroa PUOLI VUOTTA KOKO VUOSI TA TOT. TA ENN Osuus toimintakatteesta -166 970-157 426-325 464-321 516 Osuus osakkuusyhteisöjen tuloksesta -40 84 230 49 Toimintakate konserniin -167 010-157 341-325 234-321 467 Verotulot 147 241 153 082 284 576 286 100 Valtionsouudet 58 500 58 750 116 862 117 300 Rahoitustuotot ja -kulut -3 069-2 680-7 609-6 995 Vuosikate 35 662 51 810 68 595 74 937 Poistot ja arvonalentumiset -28 686-28 560-57 945-58 543 Tilikauden tulos 6 976 23 251 10 650 16 445 Tilinpäätössiirrot 0 0 388 388 Verot -1 587-977 -3 308-2 874 Vähemmistöosuudet 10 0-40 24 Tilikauden ylijäämä 5 399 22 274 7 690 13 983 43

Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy - konserni Yhtiö toteuttaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita tarjoten kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kaupungin asukkaille eritysryhmät mukaan lukien. Tarjottavien asuntojen keskivuokra on pystytty pitämään 17-18% alle kaupungin yleisen vuokratason. Toiminta jatkuu samansuuntaisena myös lähivuosina. Vuoden 2017 investoinnit toteutuvat suunnitellusti. Meneillään on yksi kerrostalon peruskorjaus ja alkuvuonna on valmistunut kaksi kerrostalon peruskorjausta ja yksi uusi kerrostalo. Syksyllä on tarkoitus käynnistää kahden kerrostalon rakentaminen. Jatkossa investoinnit ovat noin 9 miljoonaa euroa / vuosi vastaten yhtiön lainojen lyhennystä lisättynä kohteiden omarahoitusosuudella. 1000 euroa PUOLI VUOTTA KOKO VUOSI TA TOT. TA ENN Kokonaistuotot 16 454 16 347 32 909 32 360 Liiketulos 1 627 2 889 3 254 3 222 Tulos 580 2 086 1 160 1 156 Kaupungin omistusosuus (%) 100 100 100 100 Investoinnit 6 437 9 000 9 000 Kaupungin takausvastuut 18 139 17 070 17 100 Vuodelle 2017 ei ole suunnitteilla uusia rakennejärjestelyjä eikä kaupungilta haettavia lainoja tai lainojen takauksia. Peruskorjausten ja uudiskohteiden rahoitukset hoidetaan valtion takaamilla korkotukilainoilla siten, että yhtiön nettolainamäärä ei kasva. 44

Lappeenrannan Energia Oy - konserni Alkuvuoden toiminta on ollut suunnitelman mukaista. Liikevaihdon ja tuloksen ennakoidaan pienenevän edellisvuoteen verrattuna mutta tulos säilyy kuitenkin budjetoidulla tasolla. Tuleville vuosille ei ennakoida suuria muutoksia. Yhtiö tulouttaa omistajalleen tavoitteen mukaisesti 12 miljoonaa euroa korkoina ja osinkoina vuonna 2017. Investointihankkeet pysyvät talousarvion mukaisina. Viimeistään vuonna 2019 alkaa uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Yhtiö on saanut kaupungin takauksen enintään 5 miljoonan euron leasingrahoitukselle koskien aurinkosähköjärjestelmien toteuttamista vuosina 2017 2019. 1000 euroa PUOLI VUOTTA KOKO VUOSI TA TOT. TA ENN Kokonaistuotot 66 032 64 693 122 314 120 975 Liiketulos 15 021 14 763 25 860 25 600 Tulos 9 318 9 546 13 634 13 860 Kaupungin omistusosuus (%) 100 100 100 100 Investoinnit 4 884 20 153 20 153 Kaupungin takausvastuut 57 334 55 331 53 730 Tuloutus kaupungille 1 800 3 500 3 500 Kilpailu sähkömarkkinoilla jatkuu kovana ja epävarmuus tukkumarkkinoilla vaatii tarkkaa toimintaa. Tulevien suurinvestointien rahoittaminen tulee ratkaista hyvissä ajoin. 45

Lappeenrannan Liiketoiminnat Oy - konserni Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on päättänyt Lappeenrannan kaupunkikonsernin uudesta organisaatiosta 1.6.2017 jälkeen. Uudistuksen tavoitteena on koota hajallaan oleva toimitilaosaaminen Lappeenrannan Toimitilat - konserniin ja erottaa toimitilojen hallinta selkeäksi tukipalveluksi, kuten siivous, ruokahuolto ja kiinteistönhoito jo ovat. Toimitilaosaamisen keskittämisen kautta tavoitellaan lisäksi säästöjä hallinnosta sekä luottamushenkilöiden ohjausmahdollisuuksien vahvistamista. Organisaatiomuutoksen yhteydessä Lappeenrannan Liiketoiminnat Oy:n nimi muuttui 1.6.2017 alkaen Lappeenrannan Toimitilat Oy:ksi. Konsernirakenteen muutoksesta johtuen oheisessa taulukossa on esitetty Lappeenrannan Liiketoiminnat Oy - konsernin talousarvion mukaiset ja toteutuneet luvut tammi-toukokuulta 2017. 1000 euroa TAMMI-TOUKO 2017 TA TOT. Kokonaistuotot 4 409 4 286 Liiketulos 722 663 Tulos 227 319 Kaupungin omistusosuus (%) 100 100 Investoinnit 370 Kaupungin takausvastuut 39 335 46

Saimaan Tukipalvelut Oy Yhtiön liikevaihto oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 26,3 miljoonaa ja ylittää budjetin 2,6 prosentilla. Koko vuoden liikevaihdon ennustetaan nousevan 52,3 miljoonaan euroon. Yhtiön tammi-kesäkuun 134 000 euron liiketappio sisältää kesäkuussa maksetut lomarahat ja koko vuoden liiketuloksen ennustetaan kääntyvän 739 000 euroa voitolliseksi. Kaikkien neljän toimialan ennustetaan pääsevän positiiviseen liiketulokseen. Budjettiin varatut investointimäärärahat, 842 000 euroa, tulevat riittämään kuluvan vuoden investointeihin. Vuosina 2018-2019 ei ole isoja investointihankkeita. Aikaisemmin tehtyjen päätösten mukaisesti syksyn 2017 aikana Eksote ostaa pesulan arvoa vastavan määrän yhtiön osakkeita Lappeenrannan kaupungilta, Imatran kaupungilta ja Taipalsaaren kunnalta. 1000 euroa PUOLI VUOTTA KOKO VUOSI TA TOT. TA ENN Kokonaistuotot 25 589 26 357 51 007 52 345 Liiketulos -430-134 440 739 Tulos -430-134 352 591 Kaupungin omistusosuus (%) 63,8 63,8 63,8 54,7 Investoinnit 277 842 750 Kaupungin takausvastuut 0 0 0 0 Epävarmuutta lisäävät sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulosta aiheutuvat pitkäntähtäimen vaikutukset. Lisäksi riskin muodostavat haasteet osaavan henkilöstön rekrytoinnissa sekä mahdollinen ennustamaton palvelukysynnän lasku. 47

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (EKSOTE) Eksoten taloudellinen tulos on kehittynyt edelleen myönteiseen suuntaan. Eksoten kuuden kuukauden tulos oli 1,0 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Käyttösuunnitelmaan verrattuna tulos oli 1,7 miljoonaa euroa parempi. Koko vuoden tuloksen odotetaan olevan käyttösuunnitelman mukainen. Eksoten valtuusto hyväksyi kokouksessaan 12.2.2015 uuden päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin. Investointikustannukset vuosille 2015-2018 ovat yhteensä 71 miljoonaa euroa sisältäen keskussairaalan vanhojen osien peruskorjausta. Investointi rahoitetaan tulorahoituksella ja ottamalla uutta pitkäaikaista lainaa vuosina 2017-2018 yhteensä 46,9 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa ei ole alkuvuonna 2017 nostettu. Eksote on sopinut muiden omistajien kanssa omistusjärjestelyistä Etelä-Karjalan Työkunto Oy:ssä ja Saimaan Tukipalvelut Oy:ssä. Järjestelyjen seurauksena Eksoten omistusosuus yhtiöissä kasvaa merkittävästi. 1000 euroa PUOLI VUOTTA KOKO VUOSI TA TOT. TA ENN Toimintatuotot 250 660 250 611 501 516 502 096 Toimintakate 4 316 5 813 12 369 12 348 Vuosikate 4 200 5 805 12 101 12 124 Tilikauden ylijäämä -725 963 2 418 2 440 Kaupungin omistusosuus (%) 53,56 53,56 53,56 53,56 Investoinnit 39 863 39 863 Kaupungin takausvastuut 0 0 0 0 Merkittävin epävarmuustekijä tulevaisuudessa on sote-uudistuksen vaikutus maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen. 48

Muut konserniyhteisöt Kaupunki on sopinut Eksoten kanssa omistusjärjestelyistä Etelä-Karjalan Työkunto Oy:ssä. Järjestelyn seurauksena kaupungin omistusosuus yhtiössä pienenee 10 %:iin. Saimaan Lentoasema säätiön osalta on sovittu Etelä-Karjalan liiton vetäytyvän säätiöstä. Sopimuksen mukaan kaupunki maksaa Etelä-Karjalan liitolle sen säätiön säädepääomaan sijoittaman summan. Kaupungilla on takausvastuita Teatterikiinteistö Oy:n lainasta. Takausvastuiden määrä vuoden 2017 lopussa on 15,4 miljoonaa euroa. Kaupungin omistusosuus: % PUOLI VUOTTA KOKO VUOSI TA TOT. TA ENN E-K Jätehuolto Oy 50,3 50,3 50,3 50,3 Lappeen Rakennuttaja Oy 49,34 49,34 49,34 49,34 Saimaan Lentoasema säätiö - kons. 70 70 70 100 Lpr Teatterikiinteistö Oy 100 100 100 100 Kiinteistö Oy Seniori-Saimaa 68,9 68,9 68,9 68,9 Saimaan Talous ja Tieto Oy 43,58 43,58 43,58 43,58 E-K Työkunto Oy 50 50 50 10 E-K Koulutuskuntayhtymä 48,62 48,62 48,62 48,62 E-K Liitto 51,3 51,3 51,3 51,3 Kokonaistuottojen arvioidaan toteutuvan pääasiassa talousarvion mukaisina. Saimaan Talous ja Tieto Oy:n ja Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n kokonaistuottojen arvioidaan toteutuvan jonkin verran talousarviota suurempana, mutta Etelä-Karjalan Koulutuskuntayhtymän toimintatuotot toteutunevat talousarviota pienempänä. Kokonaistuotot: 1000 euroa PUOLI VUOTTA KOKO VUOSI TA TOT. TA ENN E-K Jätehuolto Oy 5 337 5 454 10 672 10 672 Lappeen Rakennuttaja Oy 383 412 766 766 Saimaan Lentoasema säätiö - kons. 1 118 1 231 1 292 1 376 Lpr Teatterikiinteistö Oy 600 600 1 200 1 200 Kiinteistö Oy Seniori-Saimaa 0 0 0 0 Saimaan Talous ja Tieto Oy 6 995 7 308 14 130 14 319 E-K Työkunto Oy 2 631 2 737 5 262 5 469 E-K Koulutuskuntayhtymä 16 650 16 479 33 750 33 148 E-K Liitto 1 101 1 105 2 202 2 210 49

Muut konserniyhteisöt Arvioidut tulokset ovat pääasiassa joko talousarvion mukaiset tai sitä paremmat. Etelä-Karjalan Koulutuskuntayhtymän tulosennuste on selvästi talousarviota parempi, vaikka kuntayhtymän toimintatuottojen arvioidaan jäävän talousarviota pienemmäksi. Saimaan Talous ja Tieto Oy:n tulosennusteeseen vaikuttaa loppuvuoden aikana toteutettavat palvelulaajennukset ja joidenkin kulujen siirtyminen loppuvuoteen. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy investoi vuoden 2017 aikana muun muassa komposiittipilottilaitokseen Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueelle. Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy saa vuoden 2017 aikana päätökseen teatterin esitystekniikkaurakan, minkä kustannusarvio on noin 1,4 miljoonaa euroa. Saimaan Talous ja Tieto Oy:n suurimmat investoinnit liittyvät käyttöpalveluiden sekä työasemavirtualisointiympäristön laajentamiseen ja uuden sähköisen dokumentin-, asianhallinnan sekä arkistoinnin kokonaisuuden tuotteistukseen. Vuoden 2017 budjetoinnin jälkeen ennusteessa on huomioitu potilastietojärjestelmien kapasiteettipalveluiden vaatimat investoinnit. Etelä-Karjalan Koulutuskuntayhtymän investoinnit sisältävät Tukkikadun toimintojen siirron vaatimat peruskorjaukset Pohjolankadun kampuksen yhteyteen. Vuoden lopulla käynnistyy Pohjolankadulla myös elintarvike-, matkailu-, ravitsemisja talousalan tilojen peruskorjausinvestointi, joka toteutuu vuoden 2018 aikana. Tulos / Ylijäämä: Tuhatta euroa PUOLI VUOTTA KOKO VUOSI TA TOT. TA ENN E-K Jätehuolto Oy -26 106-51 -51 Lappeen Rakennuttaja Oy 11 22 22 22 Saimaan Lentoasema säätiö - kons. 496 543 55 88 Lpr Teatterikiinteistö Oy -36 83-71 12 Kiinteistö Oy Seniori-Saimaa -61-57 -122-137 Saimaan Talous ja Tieto Oy -101 173 151 80 E-K Työkunto Oy 8 17 15 28 E-K Koulutuskuntayhtymä -1 483-1 012-1 906-1 382 E-K Liitto -194-74 -388-295 Investoinnit: Tuhatta euroa PUOLI VUOTTA KOKO VUOSI TA TOT. TA ENN E-K Jätehuolto Oy 302 152 302 Lappeen Rakennuttaja Oy 0 0 0 0 Saimaan Lentoasema säätiö - kons. 95 37 95 37 Lpr Teatterikiinteistö Oy 307 1 400 Kiinteistö Oy Seniori-Saimaa 0 0 0 0 Saimaan Talous ja Tieto Oy 1 080 766 1 523 E-K Työkunto Oy 17 25 25 E-K Koulutuskuntayhtymä 3 650 3 650 E-K Liitto 0 0 0 0 50