Strategian tiivistys ja raportointi Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Strategian tiivistys ja raportointi Kaupunginhallitus Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto- ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti. 1

2 Strategia on tulevaisuuden työkalu, jolla rakennamme Lappeenrannan tulevaisuutta ja menestystä. Strategia nousee kaupungin omaleimaisuudesta; paikkakunnan erityispiirteistä ja vahvuuksista. Lakisääteisiä tehtäviä hoitava paikallisviranomainen Omaleimaisia arvoja heijasteleva paikallisyhteisö Kuntalaki Maantieteellinen sijainti Toimintaympäristön muutokset Erillislait Valtion antamat lakisääteiset tehtävät Kuntalaisten tarpeet Kunnan perustehtävät Kaupungin strategia Muutokset velvoitteissa ja perustehtävien kehitystyö Talous- ja Hyvinvointiohjelmohjelma toimintatapa ohjelma Kaupunkirakenne- Osallistava Kuntalaisen hyvinvointi Kaupungin elinvoima Elinkeino- palvelurakenneohjelma KV- ja Tasapainoinen venäjäohjelma talous Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

3 Strategian raportointi Valtuustotaso (1-taso) 12 painopistettä Toteutusvastuu: Kaupunginjohtaja Raportointi: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hallitustaso (2-taso) 46 avaintoimenpidettä Toteutusvastuu: Toimiala-/Vastuualuejohtaja Toimitusjohtaja Raportointi: Kaupunginhallitus Toimialataso(3-taso) n. 400 toimenpidettä Toteutusvastuu: Vastuu-/Tulosaluejohtaja Toimitusjohtaja Raportointi: Lautakunta / Yhtiön hallitus

4 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto- ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti. Hyvinvoivat asukkaat Elinvoimainen kaupunki Osallistava toimintatapa Tasapainoinen talous Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Omistajaohjauksen selkeyttäminen. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaali parantuminen. Käyttömenojen kasvun ja velkaantumisen merkittävä hidastuminen. Veropohjan vahvistaminen seuraavalle valtuustokaudelle.

5 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto- ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti. Hyvinvoivat asukkaat Elinvoimainen kaupunki Osallistava toimintatapa Tasapainoinen talous Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Kaupunkirakenteen eheytyminen. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on keskitytty ydintehtäviin, muissa palveluissa verkostomaiset toimintatavat. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Veropohjan vahvistuminen työllisyyttä parantamalla ja yritysten investointeja lisäämällä. Menojen jatkuva tärkeysjärjestykseen asettaminen ja mitoittaminen tulopohjan mukaiseksi.

6 Hyvinvoivat asukkaat Elinvoimainen kaupunki Osallistava toimintatapa Tasapainoinen talous 2016 Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille Omistajaohjauksen selkeyttäminen. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä Kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaali parantuminen. Käyttömenojen kasvun ja velkaantumisen merkittävä hidastuminen. Veropohjan vahvistaminen seuraavalle valtuustokaudelle. Aktiivisuudella hyvinvointia Vahva ote elämään Tehokkuutta työllisyyden hoitoon Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Uudistuva elinkeinorakenne Eheä ja tehokas kaupunkirakenne Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki Monipuolinen matkailukaupunki Avoimesti ja kuunnellen Yhdessä tehden Rakenteita ja toimintamalleja uudistaen Riittävä tulorahoitus Kokonaisvaltainen investointien suunnittelu Veropohjaa vahvistava elinkeinopolitiikka

7 Hyvinvoivat asukkaat 1. Aktiivisuudella hyvinvointia Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Terveyden edistämisen aktiivisuus on 2016 yli 75 ja 2028 yli 95 (TEA-viisari, 72/2015) Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi 2016 on alle 97 ja 2028 alle 90 (97,8/2014) Vapaa-ajanliikuntaa harrastamattomien osuus on alle 20 % 2016 ja alle 15 % 2028 (22,3%/2015) Suomen ka 22,9% Elintavoista johtuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö vähenee ja asukkaiden hyvinvointi lisääntyy 1.1. Panostamme ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukemiseen (Sanna Natunen) Matalan kynnyksen palvelupisteet mahdollistavat varhaisen puuttumisen. Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleiden lasten määrä on 0,9 % 2016 ja alle 0,5 % Kannustamme terveisiin elintapoihin (Ilkka Oksman) Liikkuvien määrä lisääntyy sekä ylipaino ja päihteiden käyttö pysyvät hallinnassa. Ikä-ihmisten toimintakyky vahvistuu vuotiaista vähintään 90 %:lla kehon painoindeksi on alle ja 95% 2028 mennessä (ATH) 1.3. Edistämme harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia (Päivi- Linnea Pötry) Liikuntapaikkojen käyttöaste paranee ja perheille suunnattujen palveluiden määrä lisääntyy. Kulttuuripalveluita 1-3 krt kuukaudessa käyttävien osuus 2016 on 1,9 % ja 2028 yli 2,5 %. (Suomen ka. 1,6 %)

8 Hyvinvoivat asukkaat 2. Vahva ote elämään Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Syrjäytyminen vähenee Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista vuotiaista koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on alle 7 % vuonna 2016 ja alle 4 % 2028 (7,1%/2014). Alle 25-vuotiaita työttömiä on alle 700 vuonna 2016 ja alle (790/2015) 2.1. Edistämme nuorten koulutus- ja työelämävalmiuksia ja elämänhallintataitoja (Sirpa Räikkönen) 2.2. Turvaamme toisen asteen koulutukseen ja työelämään siirtymisen (Tuija Willberg) 2.3. Mahdollistamme koulutustarjonnalla elinikäisen oppimisen (Tuija Willberg) 2.4. Edistämme maahanmuuttajaperheiden kotoutumista (Sanna Natunen) Nuorten elämänhallinta paranee Jokaisella peruskoululaisella on vähintään yksi kodin ulkopuolinen harrastus Nuoret kiinnittyvät työelämään Peruskoulunsa päättäneistä kaikki siirtyvät jatkokoulutukseen tai työelämään Koulutustarjonta on monipuolista Koulutustasomittain paranee 2016 nykyisestä tasosta (346/355) ja on lähellä maan keskitasoa 2028 Maahanmuuttajat kiinnittyvät osaksi yhteiskuntaa Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta 37 % vuonna 2016 ja alle 20 % (ka. 39,1 1-11/2015)

9 Hyvinvoivat asukkaat 3. Tehokkuutta työllisyyden hoitoon Työllisyyden hallinta. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys laskee Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Työttömyysaste on alle 15 % vuonna 2016 ja alle 10 % (15,2%/2015) Pitkäaikaistyöttömiä on alle 1500 vuonna 2016 ja alle 500 vuonna (1554/2015) 3.1. Vahvistamme työllisyyden hoitoa (Sannan Natunen) Työmarkkinatukea saaneiden määrä vähenee 300 päivää työmarkkinatukea saaneita on 2016 alle 700 ja 1000 päivää saaneita alle 500 (ka. 751/516/2015) ja 2028 alle 350 ja alle Edistämme uusien työpaikkojen syntymistä (Johanna Väyrynen) Työllisyyden hoito on osa elinkeinopolitiikkaa ja avoinna olevien työpaikkojen määrä kasvaa Avoinna olevien uusien työpaikkojen määrä kasvaa yli 7500 (2014: 6869, 2015: n. 7400) 3.3. Mahdollistamme osaamisen kehittämisen työelämän tarpeisiin (Sannan Natunen) 3.4. Kehitämme työkykyä ylläpitäviä ja työllisyyttä edistäviä prosesseja (Sanna Natunen) Ammattiin valmistuneet työllistyvät ja täydennyskoulutus mahdollistaa työllistymisen Vastavalmistuneiden v. virta yli 3kk työttömyyteen %-osuus laskee 45 % (ka. 47,1 % 1-11/2015) Työkyky ja työssä jaksaminen eläkeikään asti paranee. Työkyvyttömyyseläkettä vuotiaista 2016 saa 6 % ja 2028 alle 4,5 %.

10 Hyvinvoivat asukkaat 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Lappeenranta on hyvä paikka asua Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Koettu turvallisuus pysyy 2016 vuoden 2013 tasolla 86 % ja on 90 % 2028 Tyytyväisyys asuinympäristöön - mittari nousee 4/5 (3,85) vuoteen 2028 mennessä 4.1. Kehitämme turvallista ja terveellistä elinympäristöä Asukkaat kokevat asuinalueet turvallisiksi ja terveellisiksi (Ilkka Räsänen) Melualueilla asuvien asukkaiden määrä vähenee 4.2. Tarjoamme houkuttelevia asuinalueita (Jussi Salo) Asukkaat kokevat asuinalueet viihtyisiksi ja toimiviksi Tyytyväisyys asuinalueen palvelutasoon kasvaa 4/5 (3,7) 4.3. Mahdollistamme kodinomaisen ja turvallisen asumisen Ikä-ihmiset voivat asua omassa kodissaan yhä pidempään. (Sanna Natunen) Yli 75-vuotiaista 92,5 % asuu 2016 kotona ja % (92,1/2014) 4.4. Kehitämme esteetöntä ympäristöä (Jussi Salo) Palvelujen tasapuolinen saavutettavuus ja tapaturmien määrän väheneminen Kaikki kaupungin tarjoamat palvelut ovat esteettömiä vuoteen 2028 mennessä 4.5. Parannamme ja ylläpidämme monipuolisia vapaa-aika-, Liikunta- ja leikkipaikat sekä nuorisotilat ovat aktiivisessa käytössä liikunta- ja leikkipaikkoja (Ilkka Oksman) Seitsemän suurimman pääurheilukeskuksen kävijämäärät kasvaa ja varausaste on 4.6. Kehitämme kaupunkikuvaa suunnitelmallisesti (Maarit Pimiä) 4.7. Mahdollistamme asumisen ja yritystoiminnan kehittymisen maaseutualueilla (Jussi Salo) 70 % Kaupunkikuva on viihtyisä ja siisti Tyytyväisyys rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen paranee 3,5/5 (3,1) Asuminen ja yritystoiminta maaseudulla on mahdollista Maaseutualueiden strateginen suunnittelualue kattaa 2028 koko kaupungin.

11 Elinvoimainen kaupunki 1. Uudistuva elinkeinorakenne Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Työpaikkojen kokonaismäärä säilyy vuoden 2012 tasolla (28 200) ( /2015) Yritysperustanta paranee (aloittaneet-lopettaneet suhteessa yrityskantaan) ja on Suomen keskiarvoa parempi -1%/2015 (- 0,5%) Teollisuutta korvaavien palvelualojen työpaikkojen rinnalle syntyy myös osaamispohjaisia työpaikkoja 1.1. Syvennämme yhteistyötä alueen oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä. (Markku Heinonen) Opiskelijat kiinnittyvät alueelle ja sijoittuvat alueen yrityksiin Valmistuneiden opiskelijoista alueelle kiinnittyneiden määrä kasvaa: LUT 20 % ja Saimaan amk 65 % (LUT 16,7/2013 ja Saimaa amk 64,2/2013) 1.2. Kehitämme kokeiluympäristöjä (Markku Heinonen) Kokeiluympäristöjen kautta syntyy uutta liiketoimintaa Vuosittain käynnistyy vähintään kaksi uutta kokeiluympäristöä 1.3. Tuotamme kasvuyritysten syntymiseen ja kasvuun tähtäävää Hautomotoiminta synnyttää uusia osaamispohjaisia työpaikkoja aktivointi- ja hautomotoimintaa (Johanna Väyrynen) Start Up Millissä olevien yritysaihioiden ja yritysten määrä kasvaa 1.4. Edistämme elinkeinoelämän kansainvälistymistä (Johanna Väyrynen) 1.5. Edistämme kaavoituksella ja infrastruktuurilla yritysten toimintaedellytyksiä (Jussi Salo) Alueen yritykset laajentavat liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille Maakunnan tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa kasvaa Uusille, olemassa oleville ja alueelle sijoittuville yrityksille on tarjolla houkuttelevia sijoittumispaikkoja Alueelle sijoittuneiden ja uudelleen sijoittautuneiden yritysten määrä

12 Elinvoimainen kaupunki 2. Eheä ja tehokas kaupunkirakenne Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Kaupunkirakenteen eheytyminen. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Keskusta-alueen asukasluku kasvaa 2500 vuoteen (16 981/2014) Aluekeskusten asukasmäärä kasvaa 2300 vuoteen (6058 Lauritsala, 9127 Sammonlahti, 6801 Joutseno/2014) Keskustan kaupan m 2 kasvavat 10 %. ( k-m 2 /2015) Vuonna 2028 paikallisliikenteen reittien varrella asuu (21 099/2015) Kaupunkirakenne eheytyy ja autoilun tarve vähenee 2.1. Vahvistamme tasapainoista ja kestävää kaupan sekä palvelujen rakennetta (Jussi Salo) Uudet liiketontit sijoittuvat olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Uusista liiketonteista yli 70 % sijoittuu olemassa olevan kaupunki-rakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle Tehostamme maankäyttöä (Jussi Salo) Uudet asuintontit sijoittuvat olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Uusista asuintonteista yli 80 % sijoittuu olemassa olevan kaupunki-rakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle Parannamme kaupunkikeskustan vetovoimaa ja viihtyisyyttä (Jussi Salo) Kaupunkikeskusta houkuttelee matkailijoita, asukkaita ja yrityksiä. Kaupunkikeskustan liiketiloista on tyhjänä max. 10 %.

13 Elinvoimainen kaupunki 3. Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Paikallisliikenteen käyttäjämäärät ,6 miljoonaa matkustajaa ja ,2 miljoonaa matkustajaa (1,54 milj./2015) Lentokentän kautta kulkee matkustajaa vuonna 2016 ja vuonna 2028 (35 792/2015) Lappeenranta on saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla (lentokone, laiva, juna, bussi, auto, pyörä ja kävely) 3.1. Luomme matkaketjuista sujuvia ja turvallisia (Pasi Leimi) Liikenteen solmukohdat ovat joustavia Arvio kävely- ja pyöräteiden kunnosta paranee 3/5 (2,82) ja liikenneonnettomuuksien määrä vähenee 3.2. Kehitämme joukkoliikennettä (Pasi Leimi) Joukkoliikenne on houkutteleva liikennöintimuoto NPS -arvo (suositteluindeksi) kasvaa (tulos nyt 0, mikä tarkoittaa, että arvostelijoita on yhtä paljon kuin suosittelijoita, 2028 NPS arvo Varmistamme valtakunnallisten liikennehankkeiden toteutuksen (Markku Heinonen) VT 6 välillä Taavetti-Lappeenranta on valmiina ja kaksoisraide Luumäki- Imatra on käytössä VT 6 välillä Taavetti-Lappeenranta on valmiina 2018 ja kaksoisraiteen Luumäki-Imatra rakentaminen alkaa Edistämme kansainvälisiä liikenneyhteyksiä (Kimmo Jarva) Lappeenrannasta on toimivat kansainväliset lentoyhteydet ja sujuvat liikenneyhteydet Venäjälle Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä vuonna 2016 on kaksi ja 2028 on viisitoista

14 Elinvoimainen kaupunki 4. Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Väkiluku on 2016 yli ja 2028 yli (72 837/2015) Kuntien välinen nettomuutto on positiivinen 2016 ja (-123/2015) Lappeenranta houkuttelee asukkaita, opiskelijoita ja yrityksiä kansallisesti ja kansainvälisesti 4.1. Toteutamme vahvaa Lappeenranta brändiä (Alina Kujansivu) Imagotutkimuksen elinkeinoelämän suositteluindeksin mukainen sijoitus on alle 10 (14./2013) Lappeenranta tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti Lappeenrannan sijoitus imagotutkimuksen kunnan markkinointi osassa paranee 4.2. Tuotamme sijoittautumismarkkinointia (Johanna Väyrynen) Uudet yritykset haluavat sijoittautua Lappeenrantaan Lappeenrantaan sijoittuneiden uusien yritysten määrä 4.3. Luomme kokonaisvaltaisen Green Lappeenranta brändin Lappeenranta on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen ja (Johanna Väyrynen) resurssiviisauden edelläkävijänä Kasvihuonekaasupäästöt vähenee 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden Innostamme asukkaat ja henkilöstön brändilähettiläiksi (Alina Kujansivu) 4.5. Kehitämme kansainvälistä ja monikulttuurista toimintaa (Alina Kujansivu) tasosta Lappeenrantalaiset ovat ylpeitä kotikaupungistaan Lappeenranta sijoittuu kärkeen asukkaiden halukkuudessa suositella Lappeenrantaa asuinpaikaksi (Imagotutkimus 3./2013 ) Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus on osa arkea Merkittävien kansainvälisten tapahtumien määrä kasvaa

15 Elinvoimainen kaupunki 5. Monipuolinen matkailukaupunki Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Matkailijoiden keskiviipymä on 1,8 vrk (1,7/2015) Huonekäyttöaste on vuonna % (51,1 % 2015) Yöpymiset ja ( /2015) Lappeenranta tarjoaa asukkaalle ja matkailijalle houkuttelevia palveluja ympäri vuoden 5.1. Panostamme matkailua tukeviin rakenteisiin/infrastruktuuriin (Markku Heinonen) 5.2. Kehitämme matkailupalveluja yhteistyössä yritysten kanssa (Johanna Väyrynen) 5.3. Tehostamme tapahtuma- ja matkailumarkkinointia ja myyntiä (Alina Kujansivu) Olemassa olevat ja uudet matkailukohteet houkuttelevat ihmisiä Nuijamaan rajaliikenteen matkustajamäärä kasvaa yli 3 milj. matkustajaa 2016 ja 5 milj (2,2 milj. 11/2015) Olemassa olevat ja uudet matkailupalvelut houkuttelevat ihmisiä Kaupungin ja yritysten välisten matkailua kehittävien yhteistyöhankkeiden määrä Alueen tunnettuus tapahtuma- ja matkailukaupunkina kasvaa. Visit Lappeenrannan ja GoSaimaan nettisivujen kävijämäärät kasvavat

16 Osallistava toimintatapa 1. Avoimesti ja kuunnellen Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Yli 35 % asukkaista on tyytyväisyys palveluista tiedottamiseen kasvaa yli 35 % (29 %/2015) Äänestysaktiivisuus on Suomen keskiarvoa korkeampi (Kunnallisvaalit ,3%, Manner Suomi 58,3 %) Viestintä on ajankohtaista, aktiivista, avointa ja vuorovaikutteista 1.1. Tiedotamme aktiivisesti ja monikanavaisesti (Alina Kujansivu) Asukkaat ja yritykset saavat monipuolista tietoa oikea-aikaisesti Asukastilaisuuksien osanottajien määrä kasvaa 100/vuosi 1.2. Edistämme asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon Asukkaita kuullaan osana päätöksentekoa (Pia Haakana) Toimenpiteisiin johtaneiden aloitteiden osuus kasvaa

17 Osallistava toimintatapa 2. Yhdessä tehden Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. Asukkaat osallistuvat kaupungin kehittämiseen Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on keskitytty ydintehtäviin, muissa palveluissa verkostomaiset toimintatavat. Yhdistysten määrä kasvaa ( 1710/2015) vuotiaista aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus on 2016 yli 28 % ja % (ATH/THL 25,2/2013) 2.1. Palvelemme asiakaslähtöisesti (Mirka Rahman) Asiakaspalvelu on laadukasta Asiakaspalautteeseen reagointiaika on max. 2 pvä 2.2. Rohkaisemme asukkaita yhteisölliseen toimintaan (Pia Haakana) Asukasaktiivisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys paranee Asukkaiden järjestämien talkoiden ym. tapahtumien määrä 2.3. Syvennämme yhteistyötä eri toimialojen, yksityissektorin ja 3. sektorin kesken (Markku Heinonen) Yhteistyö on tavoitteellista ja tuloksellista Toimijoiden yhteistyö tuottaa vuosittain vähintään 5 uutta toimintamallia

18 Osallistava toimintatapa 3. Rakenteita ja toimintamalleja uudistaen Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. Omistajaohjauksen selkeyttäminen. Kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaali parantuminen. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on keskitytty ydintehtäviin, muissa palveluissa verkostomaiset toimintatavat. Menojen jatkuva tärkeysjärjestykseen asettaminen ja mitoittaminen tulopohjan mukaiseksi. Sähköisten palveluiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2016 ja kasvaa vuoteen 2028 mennessä 10 %/vuosi. Henkilöstökyselyn yleisarvosana nousee 4/5 (3,68/2015) Organisaatio ja sen henkilökunta on uudistumiskykyinen ja kehityshakuinen 3.1. Kehitämme palveluprosesseja (Olli Naukkarinen) Palvelut ovat sujuvia ja tehokkaasti tuotettuja Palvelut on kyetty tuottamaan pienemmällä henkilöstöresurssilla. Palvelusuhteiden määrä painuu alle 2300 (n. 2300/2015, 2340/2014) 3.2. Parannamme osaamista (Päivi Savilampi) Työyhteisöt voivat hyvin ja osaaminen lisääntyy Henkilökunta kokee osaamisen kehittämisen Lappeenrannan kaupungilla parantuneen 3,5/5 (3,33/2014) 3.3. Hyödynnämme hankintojen potentiaalin (Markku Heinonen) Hankinnat tukevat paikallista elinkeinoelämää Paikallisten hankintojen osuus konsernin hankinnoista kasvaa 55 % (50,5/2014)