1 IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2017 2018 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntalaisiin ja kuntiin vaikuttava lainsäädäntö on voimakkaasti uudistumassa. Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015 kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista sovelletaan vasta 1.6.2017 lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkaa. Uusi kuntalaki pyrkii vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Vuoden 1995 jälkeen sääntely- ja toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuntalain 1 :n mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Tarkoituksena on edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Lain 1 :n mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kuntalaissa kunnan toiminta nähdään myös lainsäädännön tasolla entistä selkeämmin laajana kokonaisuutena. Laissa käsite kunnan toiminta määritellään siten, että se sisältää oikeudellisen kuntakonsernin lisäksi kuntien yhteistoiminnan sekä omistukseen, sopimukseen ja rahoitukseen perustuvan kunnan toiminnan. Muun muassa yhtiöittämisvelvollisuutta koskeva sääntely on vaikuttanut siihen, että konsernisääntelyyn ja omistajaohjaukseen on laissa kiinnitetty erityistä huomiota. lain tarkoituksena on vahvistaa kokonaisohjausta. Kunnan johtamista koskevat säännökset on koottu laissa yhteen lukuun. Uudistuksella pyritään vahvistamaan kunnan johtamista ja poliittisen johdon päätöksentekokykyä sekä selkeyttämään poliittisen ja ammatillisen johdon työnjakoa. Tämän lisäksi lakisääteisestä kuntastrategiasta pyritään luomaan johtamisen keskeinen ohjausväline ja näin kokoamaan yhteen pitkän aikavälin suunnittelun hajanaista sääntelyä. Hallitusohjelma ja kuntatalous Hallituksen strategisia tavoitteita ovat terveys ja hyvinvointi, työllisyys, kilpailukyky ja kasvu, koulutus ja osaaminen, biotalous ja puhtaat teknologiat sekä toimintatapojen muuttaminen edistämällä digitalisaatiota ja purkamalla sääntelyä ja byrokratiaa. Julkista taloutta tasapainotetaan vuoden 2019 tasolla 4 miljardilla eurolla. Mikäli yhteiskuntasopimusta ei synny elokuun 2015 loppuun mennessä, sopeutustoimien yhteismäärä nousee 6 miljardiin euroon vuoteen 2021 mennessä. Näiden lisäksi pidemmällä aikavälillä toteutetaan toimia, jotka vahvistavat julkista taloutta 4 miljardilla eurolla ja vastaavat näin kestävyysvajeen tuomaan haasteeseen. Talousarvion ja suunnitelman perusta Talousarvion ja suunnitelman perustana on Iin kunnan strategia. Strategian mukaisesti Iin kunnan tavoitteena on tasapainoinen ja ylijäämäinen tulos.
2 Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat kuntastrategiaan. Talousarvion suunnittelussa otetaan myös huomioon hyvinvointikertomuksesta nousevat kehittämiskohteet. Kunnan talousarvioissa asetetaan myös liikelaitosten toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Yleistä Kuntalain 65 :n mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymää talousarviota. Sitoviin määrärahoihin tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvioon otetaan toiminnan edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisiä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa projektien meno- ja tuloarviot hankekohtaisesti. Kunnanhallitus antaa luvan kesken vuoden esitettäville hankehakemuksille ja projekteille. Sitovuustaso/tulosalue jakaantuu tulosyksiköihin, joiden määrärahoista ja riittävyydestä vastaa ao. toimielin. Tulosyksikkö-tasoon tehtävistä muutoksista päättää ao. toimielin oman talousarvionsa puitteissa. Taloussuunnitelmaa ei hyväksytä sitovana vaan ohjeellisena. Iin kunnassa taloussuunnitelma laaditaan neljälle vuodelle. Kuntalain 69 mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain 71 mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Talousarvio osana toimintasuunnitelmaa on valtuuston keskeinen toiminnan ohjausväline ja kokonaistalouden suunnitelma. Talousarviossa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toimielimien on vuoden 2016 talousarvioehdotuksessa huomioitava Iin kunnan taloudellinen tila ja kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan taloudellisuuteen ja tuottavuuteen. Lähtökohtana laadinnassa on kuluvan vuoden menotaso. Jos toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, jotka vaikuttavat määrärahatarpeeseen, on muutoksen nettovaikutus toimintaan laskettava ja tältä pohjalta lasketaan tarvittava määräraha. Talousarvion tehtävä Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat tärkeimmät välineet kunnan toimielinten ja liikelaitosten perustehtävien ja tavoitteiden toteuttamisessa.
Oulunkaaren kuntayhtymä järjestää Iin kunnan lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Järjestämissopimuksessa sovitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä budjetti. Oulunkaaren kuntayhtymä tuottaa kuntapalvelutoimiston palvelut sekä elinkeinojen kehittämispalveluita, joiden budjetit sovitaan vuosittain etukäteen. Myös muiden sopimuskumppaneiden tuottamien palveluiden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sovitaan etukäteen talousarvioon. Valtuusto asettaa kuntakonsernille strategiset tavoitteet. Kuntakonsernin tulee esittää valtuustolle toiminnan ja talouden keskeisimmät tavoitteet ja investoinnit. Investointiosa Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointeihin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investoinniksi lasketaan yli 10.000 euron uudisrakennus ja peruskorjaushankkeet, mutta investoinniksi voidaan lukea myös hanke, joka on luonteeltaan investointi. Investointimäärärahat ovat hanke tai hankeryhmäkohtaisia. Investointirajaa pienemmille korjauksille ja kunnostuksille varataan määräraha käyttötalousosaan. Investoinnit on asetettava tärkeysjärjestykseen, että välttämättömät investoinnit pystytään toteuttamaan. Määrärahat ovat sitovia bruttomääräisinä. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Investointimäärärahat eivät saa ylittää vuoden 2016 poistoja. Tavoitteiden sitovuus ja seurantajärjestelmä Tavoitteisiin liittyvät talousarviovuotta koskevat toimenpiteet ovat valtuuston nähden sitovia. Lautakuntatasolla voidaan käyttösuunnitelmien yhteydessä määrittää tulosalue- ja tulosyksikkökohtaisesti yksityiskohtaisempia ja määrältään useampia tavoitteita/toimenpiteitä, joita talousarviovuoden aikana lautakunnat voivat seurata. Talousarvion toteutumista seurataan säännöllisesti vuoden aikana. Tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan vuonna 2016 yhdellä väliraportoinnilla (31.7.2016 tilanne). Lopullinen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuma esitetään tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakuntien rooli päätöksenteossa Talousarvion laadinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamiseen ja niiden mittaamiseen. Mittarit tulee olla mittavia esimerkiksi kappale, euroa/asukas, tai asteikko johon mitattua tulosta voidaan verrata. Mittarin pitää olla sellainen, että pystytään yksiselitteisesti toteamaan onko asetettu tavoite saavutettu. Palkat ja sosiaaliturvamaksut Palkkoihin lasketaan keskitetysti 0,3 % korotus. Korotusprosentti tarkentuu vielä kesäkuun loppuun mennessä neuvoteltavalla kunta-alan sopimuskorotuksella ajanjaksolle 1.1.2016-31.1.2017. Toiminnan muuttuessa on talousarvioteksteissä oltava perustelut uudet viran/toimen lisäämiseen ja tarvittavat määrärahat tulee olla varattuna talousarvioon. Arviot vuoden 2016 palkoista lasketaan keskitetysti henkilöstöpalveluissa lisättynä arvio ensivuoden korotuksista ja palvelualuekohtaiset tiedot toimitetaan syyskuun puolivälissä palvelujohtajien käyttöön tarkistettaviksi ja edelleen talousarviopohjaan kirjattaviksi. Ottakaa huomioon määräaikaisten virkojen ja työsuhteiden osalta se, 3
4 että palkkaa ei ole laskettu koko vuodelle vaan luvut on laskettu kunkin työsuhteen päättymiseen asti. Palkkojen sivukulut lasketaan ennakkotietojen pohjalta, lopulliset luvut vahvistuvat vasta kuluvan vuoden lopulla. Sivukulut lasketaan talousarviopohjaan keskitetysti, joten toimielimien ei tule niitä itse laskea. Palkkojen sivukuluprosentit vuonna ovat 2015: Kuel palkkaperusteinen prosentti 17,20 % Opettajien VaEl-maksu 21,42 % Sairausvakuutusmaksu 2,08 % Työttömyysvak.maksu (keskimäärin) 3,15 % Muut (keskimäärin) 0,50 % Hallintokuntien pitää liittää talousarvioehdotukseensa henkilöstösuunnitelma vuosille 2016 2017. Henkilöstösuunnitelmassa pitää ottaa huomioon kunnan strategia. Eläkemenoperusteiset maksut Iin kunta on palkkasumman perusteella eläkelaitoksen luokituksen mukaan keskisuuri työnantaja. Eläkelaitoksen budjetointiohjeet päivitetään Kevan hallituksen kokouksen 17.6.2015 jälkeen. Varhe-maksut budjetoidaan tilille 4102/Kuel/varhe-maksu ja eläkemenoperusteiset 4101/KuEL/eläkemenot. Varhe-maksujen ennakkomaksun tarkan määrän Keva ilmoittaa tammikuussa 2015. Toimintatulot ja muut toimintaohjeet lakisääteisiä taksoja ja maksuja korotetaan lain asettamalle tasolle muita maksuja ja taksoja korotetaan palvelusta kunnalle aiheutuneiden kulujen tasolle tulojen arvioinnissa pyritään mahdollisimman realistiselle tasolle uudet käyttö- ja palvelumaksut tulee esittää viimeistään talousarvion laadinnan yhteydessä hyväksyttäväksi lautakunnalle/johtokunnalle palvelualueiden ulkoisten tulojen laskutusta ja perintää tehostetaan määrärahat kirjataan talousarvioon bruttomääräisinä investointitarpeet tulee kartoittaa teknisen toimiston kanssa kaikki hankinnat tulee kilpailuttaa hankintaohjeen mukaisesti ja kaikista ei-pakollisista hankinnoista tulee luopua Kuntakonserni Tytäryhtiöille asetetaan toiminnalliset tavoitteet, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisöjen toimielimissä. Talousarviossa määritellään tytäryhtiöille taloudelliset tavoitteet ja aikataulu tavoitteiden toteutumisen raportoinnista.
5 VÄLIRAPOTOINNIN 31.7.2015 JA TALOUSARVION 2016 - AIKATAULU kk vko päivä klo elokuu 31 32 33 34 18.8. Kunnanhallitus 35 syys 36 1.9. Kunnanhallitus Lautakunnat/ johtokunnat, väliraportti 37 38 15.9. Kunnanhallitus, väliraportti loka marra s 39 40 28.9. 29.9. Kunnanvaltuusto, väliraportti Kunnanhallitus 41 6.10. Kunnanhallitus 42 13.10. Kunnanhallitus, vero-% 43 44 26.10. 27.10. Kunnanvaltuusto, vero-% Kunnanhallitus 45 46 10.11. Kunnanhallitus 47 48 23.11. 24.11. Kunnanvaltuusto, TA 2016 Kunnanhallitus joulu 49 50 8.12. Kunnanhallitus, täytäntöönpano 51 52 22.12. Kunnanhallitus 53
6 TEKNISET LAADINTAOHJEET Yleistä Kuntaliitto on julkaissut vuonna 2011 suosituksen Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma. Suositusta noudatetaan talousarvion laadinnassa. Tavoitteet ja perustelut laaditaan valmiiseen taulukkopohjaan edellisten vuosien tapaan. Tavoitteiden mitattavuusvaatimus Talousarviossa ja suunnitelmassa asetettavien tavoitteiden tulisi olla mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. Käyttötalousosan määräraha- ja tuloarvioesitykset Toimialat ja liikelaitokset tallentavat määrärahaesityksensä talousarviovuodelle taloussuunnitteluohjelmalla. Palkat ja sivukulut Palkat toimitetaan henkilöstöpalveluista taloussihteerin kautta toimialoille ja liikelaitoksille. Palkkoihin lasketaan korotus valmiiksi. Sivukulut lasketaan keskitetysti toimialojen ja liikelaitosten pyynnöstä taloussuunnitelmaohjelmaan palkkojen syöttämisen jälkeen. Muistakaa tarkistaa määräaikaisten työntekijöiden palkat. Eläkemenoperusteiset ja Varhe-maksut syöttävät toimialat ja liikelaitokset myöhemmin annetun ohjeen mukaisesti. Sisäiset erät Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen tulee laatia oma talousarvio ensimmäisenä. Sisäiset laskutukset pitää sisällyttää hallintokuntien talousarvioehdotukseen. Sisäiselle tulolle ja menolle pitää olla sisäinen vastine. Sisäiset erät tulot ja menot toimitetaan taloussihteerille, joka tallentaa ne keskitetysti (ellei muuta sovita). Tällä järjestelyllä syötetyt sisäiset tulot ja menot ovat samansuuruiset. Valtionosuudet Yleiseen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon perustuvat valtionosuudet budjetoidaan tuloslaskelmaan keskitetysti. Muut toimintaan saatavat tuet ja avustukset hallintokunta budjetoi tulosalueelleen. Investoinnit Tekninen toimisto tekee budjetin kaikista investointimenoista keskitetysti. Poistot Poistot tallennetaan keskitetysti kuntapalvelutoimiston toimesta. Kunnan ja liikelaitosten väliset sisäiset poistot syöttää taloussihteeri keskitetysti.