Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Forum Criteriorum seminaari Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi
Esityksen runko Mikä Eurooppalainen viitekehys on? Miten se auttaa kriteeriperusteista arviointia? Miten se on vaikuttanut kielikoulutukseen? Entä arviointiin? EVK kielten oppisaavutustutkimuksissa Suomen ja EU:n tutkimukset EVK:n käytön etuja ja haasteita
Mistä Viitekehys tulee? perustana Euroopan neuvoston työ kielen opetuksen suunnittelussa ja tukemisessa 1970-l. Kynnystaso ensimmäinen taitotaso millaisella kielitaidolla pärjää jokapäiväisessä arkielämässä ja työssä vieraskielisessä ympäristössä vrt. kommunikatiivinen kielenopetus ja uusi tapa määritellä kielikurssien sisällöt: kielenkäytön sisällöt, tavoitteet ja tarpeet 1995 / 2001 Eurooppalainen viitekehys Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen viitekehys
CEFR Common European Framework of References for Lanuages: Learning, teaching, assessment
Mikä Viitekehys on? ei yhtenäinen teoria tai malli kielen osaamisesta laaja ja kattava dokumentti, jossa määritellään erilaisia tietoja ja taitoja, joita tarvitsemme kun käytämme kieltä tai opimme sitä resurssi, josta saa tukea monenlaisiin erilaisiin kielen oppimisen, opetuksen ja arvioinnin tarkoituksiin rohkaistaan laatimaan (paikallisia, tarpeista nousevia) sovelluksia erilaisiin tarkoituksiin peruskoulun ja lukion OPSien taitotasoasteikot ovat yksi paikallinen sovellus ei pakota tietynlaiseen oppimiseen, opettamiseen tai arviointiin
Viitekehyksen kielitaitokäsitys kielenkäyttäjä = sosiaalinen toimija, joka suorittaa erilaisia tehtäviä tietyissä tilanteissa ja olosuhteissa saavuttaakseen erilaisia päämääriä taito käyttää kieltä, eikä vain tietoa kielestä vrt. kommunikatiivinen kielenopetus
Toiminnallinen kielitaito: osaamisen tasot ja osaamisen alueet Viitekehys määrittelee: 1. kielitaidon hallinnan tasoja (taitotasoja) alkeiden hallinta taitava kielen käyttö 2. lukuisia osaamisen alueita: puhuminen, lukeminen, jne; sosiolingvistiset taidot elämän / kielenkäytön alueet kielenkäytön kontekstit, tehtävät, tilanteet, tekstit,
Kielen osaamisen tasot: Viitekehyksen taitotasot (lähde Sauli Takala; muokattu) Taitava kielenkäyttäjä C C2 C1 Virheetön, täsmällinen ja sopiva kielenkäyttö vaativissa tilanteissa Monipuolinen ja tehokas kielellinen ilmaisu Itsenäinen kielenkäyttäjä B B2 B1 Säännöllinen kielenkäyttö erilaisiin tarpeisiin Selviytyminen kielialueella arkielämässä Perustason kielenkäyttäjä A A2 A1 Sosiaalinen kanssakäyminen ja lyhyt kerronta Perustarpeet ja hyvin tutut aiheet yksinkertaisin ilmaisuin
Mitä hyötyä (yhteisesti määritellyistä) taitotasoista on? taitotasoasteikko = määritelmä osaamisen laadusta yhteinen käsitys kielitaidosta, oppimisen etenemisestä ja osaamisen laadusta ymmärrettävyys, läpinäkyvyys, vertailukelpoisuus oppimisen tavoitteet tavoitteiden saavuttaminen / osaamisen laatu arviointien ja todistusten parempi vertailukelpoisuus (kansallisesti ja kansainvälisesti) kriteeripohjainen arviointi helpommin ymmärrettävät tavoitteet ja tulokset (esim. arvosanat): opiskelijat, opettajat, vanhemmat, muut yksi ja sama väline (asteikko) toimii sekä opettamisen / oppimisen tavoitteiden kuvauksena, arvioinnin apuna että välineenä kertoa arviointien tulokset tulosten käyttäjille = yhdistää oppimisprosessin eri osia toisiinsa
Viitekehys: nykytila Viitekehys 2001 (suomeksi 2004) Viitekehyksestä on tulossa merkittävä tekijä kielikoulutuksen käytännössä ja poliittisestikin: Euroopan neuvoston ja EU:n suositukset poliitikkojen, kielikoulutuksen päättäjien suosiossa opetussuunnitelmat (esim. perusasteen ja lukion opetussuunnitelmat Suomessa, myös korkeakouluissa käytössä) oppimateriaalit, oppikirjat, kurssit Miten EVK näkyy luokkahuoneessa? enimmäkseen epäsuorasti, vain opsien ja materiaalien kautta + Eurooppalainen kielisalkku voisi tukea kriteeriperusteista arviointia, mutta tapahtuuko niin?
EVK kielten oppikirjojen myyntivaltti
Eniten vaikutusta kielitaidon arviointiin ja kielitutkintoihin Kaikki kansainväliset ja monet kansallisetkin kielitutkinnot haluavat linkittyä EVK:een Suomi: virallisesti: Yleiset kielitutkinnot, Valtionhallinnon kielitutkinnot (epävirallisesti myös ylioppilastutkinnon kielikokeet koska niistä on tehty linkitystutkimusta) muu Eurooppa: Cambridge, IELTS, Goethe, DELF/DALF,... jopa Euroopan ulkopuolella tuotetut tutkinnot (esim. TOEFL) myös muut kuin tutkinnot, esim. DIALANG Manuaali 2004 & 2008: auttaa kielitutkintojen linkittämisessä Viitekehykseen ja sen tasoihin
Esimerkki: Cambridgen englannin tutkinnot EVK-asteikolla
EVK ja kielten oppisaavutustutkimukset Vieraiden kielten ja A-ruotsin oppimistulosten seuranta-arviointi 9. vuosiluokalla 2013 (OPH ja Karvi) Survey of Foreign Language Competences 2012 (Euroopan komissio)
EVK:n rooli näissä tutkimuksissa kummassakin tutkimus perustui EVK:een (Suomessa opsien kautta suodatettuna ja muokattuna) tehtävien laadinnan perusta (sisällöt) ymmärtämistehtävien asettaminen taitotasoille puhumis- ja kirjoitussuoritusten arviointi tulosten raportoinnin väline (EVK / OPS tasoina) Vrt. testien linkitys jälkikäteen Viitekehykseen
Viitekehyksen ja sen sovellusten käytön etuja Esimerkkejä OPH/Karvin ja EU:n komission tutkimuksista tulosten ymmärrettävyys vertailut helpompia kielitaidon eri osa-alueiden tulokset eri kielten väliset tulokset muutokset osaamisessa (jos on aikaisempaa tietoa) eri maissa saavutetut tulokset
Taitotasoarviointi helpottaa tulosten tulkintaa
Esimerkkejä OPH/Karvi -tutkimuksesta
Taitotasoarviointi helpottaa vertailua eri kielten (ja oppimäärien) välillä
Taitotasoarviointi helpottaa muutoksen seuraamista
Taitotasoarviointi helpottaa eri maissa saavutetun kielitaidon vertailua EU:n komission tutkimus 2012 (European Survey of Language Competences) englanti, ranska, saksa, espanja, italia) ISCED 2 tason lopussa (9.luokka) 15 maata / aluetta http://ec.europa.eu/languages/policy/strategicframework/documents/language-survey-final-report_en.pdf
15 EU-maata / aluetta 2012 1.vieras kieli (13 maassa englanti) EU tavoite vuodelle 2020 50% vähintään tasolla B1 1. vieraassa kielessä ja alle 15% <A1:llä (lower secondary)
Muutama esimerkki maakohtaisista tuloksista tekstin ymmärtäminen / englanti
ESLC:n ja Suomen tulosten vertailu englannin tekstin ymmärtäminen
ESLC:n ja Suomen tulosten vertailu englannin kirjoittaminen (suomen- ja ruotsinkieliset koulut)
EVK:n käytön haasteita ei tunneta esim. tavoitteiden asettelu mututuntumalta (poliittiset, ideologiset, yms syyt) sopii vain osittain testien ja arviointien laadinnan perustaksi empiirinen pohja? (kielenoppiminen) ymmärtämisen määrittelyt puutteellisia taitotasojen asetteminen (standard setting) (erityisesti) ymmärtämistesteissä erilaiset käsitykset siitä mitä tasolla oleminen tarkoittaa
Yhteenveto & tulevaisuus EVK on osoittautunut tarpeelliseksi ja hyödylliseksi kielikoulutuksessa huolimatta sen käytön ongelmista (ja jopa väärinkäytöstä) helpottaa erityisesti kriteeriperusteista arviointia ei tulossa EVK v2:a, vaan täydennyksiä siihen uusia asteikkoja (esim. mediaatio) tarkempaa tietoa tasojen lingvistisestä perustasta (esim. www.slate.eu.org, www.jyu.fi/topling)