Yhdyskuntalautakunta 12 29.06.2017 Pohjoismäki Juho suunnittelutarverakaisu / poikkeamislupa 3511/10.03.00/2017 YHDLTK 29.06.2017 12 Toimenpide Lupaa haetaan omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamiseen. Haettu rakennuspaikka Kiinteistö: 418-423-1-46 M611 Myyjä Anja Mikkola ja Taina Pohjoismäki, lahja 15.3.2017 ei pur kavaa ehtoa. Osoite: Kuivaspääntie 5 Pinta-ala n. 1 ha koko tila varsinainen rakennuspaikka on pienempi Rakentamisen kerrosala on: - omakotitalo 250 kem 2, kerrosluku 2, asuntojen lkm 1 - talousrakennus 70 kem 2, kerrosluku 1 Tähän mennessä käytetty kerrosala - lato n. 50 m 2, puretaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 hyväksytty - ei kaavamerkintää Yleiskaava: Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaava 2001 (Uudempi yleiskaava rajoittuu alueeseen) - MT-1 = Maa- ja metsätalousalue, Merkinnällä on osoitettu alueet, jotka va ra taan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja joiden pelto- ja metsä alu eet halutaan erityisesti turvata sellaisilta rakentamisen tai muun maan käy tön aiheuttamilta pysyviltä muutoksilta, jotka vaikeuttavat maaja metsätalouden harjoittamista. - Asuntotarkoituksiin käytettävän rakennuspaikan on oltava vähintään 2 ha suuruinen. Milloin rakentamisella ei vaikeuteta vastaista maan käyttöä, rakennuslautakunta voi erityisestä syystä hankittuaan kun nan hal lituk sen lausunnon rakennuslupahakemuksesta sallia rakentamisen pienem mäl le kin rakennuspaikalle. Asemakaava: - ei ole Kunnallistekniikka: - Runkolinja kulkee ison ojan toisella puolella tien varressa. Etäisyydet palveluihin: - Moision koululle noin 2,3 km - kuntakeskukseen noin 6,3 km Liikenteellinen sijainti: - Yksityistien varrella
Naapurien ja viranomaisten lausunnot: - Hakija on kuullut naapurit. Naapureilla ei ole huomautettavaa. Hakijan perusteluja / erityiset edellytykset / syyt: - Liitteessä 3 Aikaisempi käsittely samalla tilalla - 1.9.2016 Kaavoitus- ja rakennusjaosto käsitteli samankaltaista ha kemus ta (lahjoittajat/hakijat/talokuvat samat) n. 0,7 km päätän samalle tilal le. Hakemukseen ei suostuttu. Jaoston on antanut lausunnon va li tukses ta hallinto-oikeudelle 8.12.2016. - 24.5.2017 on kysytty käsittelyarviota. Esittelijän mukaan HHO antaa siitä rat kai sun syyskuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen alkaa valitusaika KHO:hon. - Tilanteen ollessa kesken, ei uutta päätöstä voitaisi tehdä. Kesken oleva pää tös vaikuttaa tähän hakemukseen. Uudella hakemuksella ei voi perua vanhaa päätöstä. Kuitenkin kun otetaan huomioon ko päätös, ei loppu tu le mas ta pitäisi olla epäselvyyttä, joten siksi tämä hakemus voidaan ot taa käsittelyyn. Muita huomioita: - Emätila kysymyksellä ei ole varsinaista merkitystä asian ratkaisun kannal ta. Kyse on ennen kaikkea rakentamisesta lievealueelle. Emätila (423-1-26x, v.1958-1969, 289 ha). Emätilan alueista Kui vaspää/lo pen alue on talouskeskuksen kahden asuinrakennuksen lisäksi 4,5 rakennuspaikkaa. Lisäksi on paljon yleiskaavan AP aluetta. Näiden aluei den suunnittelu tulee tehdä asemakaavoilla. Marjamäen alueella Hel sin gin tien molemmin puolin emätilan alueella on asemakaavoitettua ja osin rakennettua aluetta. Emätila jatkuu metsäsoirona Marjamäestä kau ak si koilliseen Pirunlinnan yli aina Kangasalan rajalle saakka. Alu eella ei ole rakentamista eikä se sellaiseen oikein sovellu. Määräalan lahjoittajat Mikkola Anja ja Pohjoismäki Taina omistavat emätilasta 250 ha. - Lopen/Kuivaspään/Marjamäen alueelle on jo myönnetty ra ken nus paik koja, lisäksi alueita on yleiskaavoitettu ja asemakaavoitettu rakentamiseen. - Yleiskaavan vaatimus rakennuspaikan koosta on 2 ha ilman kun nan hal lituk sen lupaa. Tässä tapauksessa kyse on kuitenkin lievealueesta, jonka ra ken ta mis ta tulee ohjata asemakaavoituksella. Siten rakennuspaikan koon vaatimus ei ole edes mielekäs. Mikäli rakennuspaikka jostain syystä myönnettäisiin, tulisi rakennuspaikan koon vastata tulevan ase ma kaavan rakennuspaikan kokoa ja sijaita siten, että muut rakennuspaikat, vesi huol to, kadut yms on järkevästi rakennettavissa. - Haetun paikan läpi kulkee suuri oja. Lisäksi alueella on Kuivaspääntie ja ve si huol lon runkolinjat paineenkorotusasemineen. Käytännössä tuleva ase ma kaa va tont ti rajautuisi suureen ojaan. Ojan viereen ra ken ta mi sessa tulee ottaa huomioon vesilain säädökset. - Omakotitalon etäisyys moottoritiehen on n. 180 metriä. Kohdassa on me lu val lit ja kevyenliikenteen alituksen kohdalla meluseinä. Tie lii ken nevi ras ton melumallinnuksen mukaan vuoden 2012 meluarvot kyseisessä pai kas sa omakotitalon kohdalla olivat päivämelu 50-55 db ja yömelu 45-50 db. Todennäköisesti alueen melut ovat kuitenkin suuremmat liiken ne mää rien kasvun ja meluvallien painumisen vuoksi. Kunnan ym päris tö puo li toteaa lisäksi, että melumallinnus tulee toimittaa ennen luvan
hy väk sy mis tä. Rakennuksen pihatiloihin tulee muodostua riittävä oleskelutila joka täyttää valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaiset ohjearvot, jonka mu kaan melutaso alueilla ei saa ylittää ulkona melun päiväohjearvoa 55 db eikä yöohjearvoa uusilla alueilla 45 db. Sisämelun ohjearvo ei saa ylit tyä (päivällä 35 db ja yöllä 30 db). - Rakennusluvassa tulee varmistaa, että rakennukset on rakennettu riit tävän etäälle ojasta. Sovellettu lainsäädäntö ja ohjeet, Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL): - MRL 171 Poikkeamistoimivalta ja poikkeamisen edellytykset - MRL 137 :n mukainen suunnittelutarveratkaisu 16.1 mukaisella suunnit te lu tar ve rat kai su alu eel la - MRL 171 :n 1 mom:n nojalla poikkeus 43 :n säännöksistä (yleis kaavan vastaisuus, rakennuspaikan koko 2ha) - Sovellettuna periaatteita: Lempäälän kunnan hajarakentamisen pe ri aatteet 2010 ja Lempäälän kunnan maapoliittinen ohjelma 2016. Lisäksi MRL 171 tulkintaa soveltaen ohjaa muun muassa - MRL 42 Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toi men pi tei tä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimen pi teil lä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista - MRL 39 mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset tulee voida täyttää tu le vas sa yleiskaavoituksessa ottaen huomioon myös va ro vai suus pe riaa te. - MRL 58 Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toi men pi tei tä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimen pi teil lä vaikeuteta asemakaavan toteutumista - MRL 54 mukaiset tulevan asemakaavan sisältövaatimukset tulee voida täyt tää tulevassa asemakaavoituksessa ottaen huomioon myös va ro vaisuus pe ri aa te. Rakentamisen erityiset edellytykset MRL 137 / edellytykset 1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle 2) on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnontai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. 4) Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä hai tal lisia ympäristö- tai muita vaikutuksia (ehdoton este). (5) Hankkeen tulee voida täyttää myös rakennusluvan edellytykset (MRL ase ma kaa van ulkopuolella 136. Tarkemmin rakennusluvan edellytyksiä tarkastellaan rakennusluvan yhteydessä. (6) Kunnanvaltuuston hyväksymät hajarakentamisen periaatteet. Rakentamisen poikkeamisen edellytykset MRL 171 / edellytykset 1) ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle;
Kaavoituspäällikön ehdotus 2) ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoit tei den saavuttamista; tai 4) ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin ai heut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. (5)Hank keen tulee voida täyttää myös rakennusluvan edellytykset (MRL ase ma kaa van ulkopuolella 136 Tarkemmin rakennusluvan edellytyksiä tar kas tel laan rakennusluvan yhteydessä. Liitteitä 3 Lisätietoja: Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus puh 050 383 3844 Yhdyskuntalautakunta ei suostu hakemukseen. Rakentaminen ei täy tä edellytyksiä (MRL 137 ja 171 ). Erityisiä syitä poikkeamiselle ei ole. Edellytysten täyttyminen / Perustelut (MRL 137 ) Rakentaminen ei täytä edellytysten kohtaa 1. - Alue sijaitsee taajaman lievealueella, YKR-taajama-alueella, ym pä ris tössä on jo paljon rakennuksia ja alueella on suuri rakentamispaine. Alueen ra ken ta mi nen tulee ratkaista kokonaisvaltaisella suunnittelulla yleis- ja ase ma kaa vas sa. Rakentamiseen tulee jättää suunnitteluvara (va ro vaisuus pe ri aa te). Aiottu rakentaminen ilman kaavallista tarkastelua toteutettavana hankkee na aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle jär jestä mi sel le. Rakentaminen ei täytä edellytysten kohtaa 4. - Rakentaminen alueelle on kunnan hajarakentamis- maapoliittisten ja lain sää dän nön periaatteiden sekä myös yhdenvertaisuus- ja va ro vaisuus pe ri aat tei den vastaista. Muille ei ole vastaavia lupia myönnetty. Mikäli rakentaminen myönnettäisiin, pitäisi johdonmukaisesti myös muille an taa sama mahdollisuus, muuten rakentaminen vaikuttaa haitallisesti maan omis ta jien tasapuoliseen kohteluun. Rakennuspaikkojen myöntäminen ilman suunnittelua johtaa ko alueella vai ku tuk sil taan merkittävään rakentamiseen ja saattaa aiheuttaa mer kittä viä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Rakentaminen ei täytä edellytysten kohtaa 5. - Alueelle tulisi tehdä ennen päätöstä melumallinnus. Mikäli lupa aiotaan jaos tos sa päättää myönteisenä, tulisi se palauttaa uudelleen val mis tel tavak si melumallinnuksen johdosta. Samassa yhteydessä rakennuspaikka tu li si myös muuttaa taajamarakennuspaikan kokoiseksi maksimissaan 1500 m2. Rakentaminen ei täytä kunnanvaltuuston hyväksymien ha ja ra ken ta mi sen periaatteiden kohtia yksi, kolme ja yhdeksän.
Päätös on tehty kielteisenä myös suoraan suunnittelutarveratkaisuna ja yksin omaan silläkin perusteella, että alueen ja lähialueen rakentaminen tu lee ratkaista asemakaavalla. Edellytysten täyttyminen / Perustelut (MRL 171 ) Edellisten perusteluiden lisäksi todetaan, että - Rakentaminen on kaavamerkinnän vastaista. Aluetta ei ole yleis kaa vassa suunniteltu taajaan rakentamiseen vaan varattu maa- ja met sä ta louden harjoittamiseen. Alueet halutaan erityisesti turvata sellaiselta ra kenta mi sen tai muun maankäytön aiheuttamilta pysyviltä muutoksilta, jotka vai keut ta vat maa- ja metsätalouden harjoittamista. - Haettu rakennuspaikka ei ole toiminnallinen kokonaisuus eikä vastaa tule vaa asemakaavaa. Yleiskaavassa oleva vaatimus rakennuspaikan koos ta on 2 ha ilman kunnanhallituksen lupaa. Tässä tapauksessa kyse on kuitenkin lievealueesta, jonka rakentamista tulee ohjata ase ma kaavoi tuk sel la. Siten rakennuspaikan koon vaatimus ei ole edes mielekäs. Ta voi te kuitenkin on ollut sama. Tiivistä hajarakentamista ei ole haluttu alu eel le. - Mikäli rakennuspaikka jostain syystä myönnettäisiin, tulisi ra ken nus paikan koon vastata suurin piirtein tulevan asemakaavan rakennuspaikan ko koa ja sijaita siten, että muut rakennuspaikat, vesihuolto, kadut yms on järkevästi rakennettavissa. Ennen nykyisiä periaatteita myönnettiin jos kus rakennuspaikkoja myös taajama-alueelle, silloin oli kuitenkin alueel le yleensä laadittu asemakaavaluonnos. Täytäntöönpano: päätöksen julkipano ote ja asiakirjat hakija ote ja kartat ELY-keskus (ympäristö) Keskustelun aikana Tapio Kuisma teki ehdotuksen, että rakennuslupa myön ne tään seuraavin perustein: - Haettavalla rakennuspaikalla on olemassa oleva kunnallistekniikka, johon liitytään. - Hakija on jatkamassa tilaa ja siitäkin syystä on hakemukseen suh taudut ta va myönteisesti. - Haettava rakennuspaikka sijaitsee hyvällä paikalla, eikä mah dol li sel le kaa voi tuk sel le ole haittaa tästä. - Emätilan rakennuspaikkoja on käytetty erittäin vähän, tästä syystä hake muk seen tulee suhtautua myönteisesti. - Rakennuspaikalle on olemassa oleva tie ja liittymä, sekä yleinen si jainti on erittäin hyvä. - Ei ole mitään tietoa, mitenkä kauan kuluu aikaa, ennen kuin koh dealueen ns. lievealue kaavoituksella tarkastetaan. On siis in hi mil li ses ti kin aja tel tu na suhtauduttava hakemukseen myönteisesti, eikä seis tä nuorten unelmien esteenä, kun ei siihen kerta kaikkiaan syys tä kään ole. Mikko Tappura kannatti tehtyä ehdotusta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänes tet tä vä ja teki seuraavan äänestysesityksen, joka hyväksyttiin yk si mie lises ti. Ne jotka ovat esittelijän tekemän esityksen hyväksymisen kan nal la äänestävät "jaa" ja ne jotka ovat Tapio Kuisman tekemän esi tyk sen
hyväksymisen kannalla äänestävät "ei". Äänestys toimitetaan ni men huu toää nes tyk se nä. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 3 "jaa" ääntä (Tapani Touru, Ma ria Vuorma ja Kari Tolonen ) ja 8 "ei"ääntä (Henri Haa pa jo ki, Kirsi Kallio, Hannu Kiviaho, Katja Korpela, Tapio Kuisma, Satu Lepola, Tuija Sep pä nen ja Mikko Tappura ). Päätös Puheenjohtaja totesi Tapio Kuisman ehdotuksen tulleen yh dys kun ta lau takun nan päätökseksi eli hakemukseen suostutaan.