Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Kolarin kunta
2 Johdanto Kolarin kunta on aloittanut taiteen perusopetuksen vuonna 1991. Opetus on organisoitu kansalaisopiston kautta. Taiteen perusopetusta on annettu musiikissa, kuvataiteessa ja käsityössä. Opetushallitus vahvisti uudet eri taiteenalojen perusopetuksen yleisen oppimäärän perusteet 30.3.2005. Opetushallituksen määräyksen (11/011/2005) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma näitä perusteita noudattaen. Opetussuunnitelman tulee täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Uuden valtakunnallisen taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2005 mukainen opetussuunnitelma tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2006. Taiteen perusopetukseen kuuluvia taiteenaloja ovat musiikki, sanataide, tanssi, esittävät taiteet (sirkustaide, teatteritaide) ja visuaaliset taiteet (arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide, käsityö). Yleisen oppimäärän todistuksen saa opiskelija, joka on suorittanut 10 opintokokonaisuutta, vähintään 500 oppituntia. Muita opintoja voidaan lukea hyväksi, mikäli opetussuunnitelmassa niin määritellään. Kolarin kansalaisopiston opetussuunnitelmaa tarkennetaan ennen kunkin lukuvuoden alkua.
3 Sisältö 1. Toiminta-ajatus 4 2. Arvot ja yleiset tavoitteet 4 3. Opetuksen toteuttaminen 4 3.1. Oppimiskäsitys ja työtavat 4 3.2. Opiskeluympäristö 5 4. Opetuksen tarjonta ja oppimisjärjestelyt 5 4.1. Oppilaaksi ottaminen ja opiskelun kesto 5 4.2. Muiden opintojen hyväksi lukeminen ja yhteistyö 6 4.3. Oppilasarviointi ja todistus 6 5. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt 7 5.1. Musiikki 7 5.1.1. Musiikin yleiset tavoitteet ja opintojen rakenne 7 5.1.2. Opintokokonaisuuksien keskeiset sisällöt ja tavoitteet 8 5.2. Sanataide 10 5.3. Tanssi 11 5.4. Esittävät taiteet 11 5.5. Visuaaliset taiteet 11 5.5.1. kuvataide 12 5.5.2. käsityö 13 5.5.3. audiovisuaalinen taide 15 5.5.4. arkkitehtuuri 15
4 1. Toiminta-ajatus Kansalaisopisto antaa opiskelijoille mahdollisuuden tietojen ja taitojen opiskeluun tavoitteena oman henkisen ja fyysisen vireyden ylläpitäminen, sosiaalinen kanssakäyminen sekä ammatillisen osaamisen edistäminen. Elinikäisen oppimisen mahdollisuus on kaikilla aiemmista opinnoista riippumatta. 2. Arvot ja yleiset tavoitteet Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten kanssa sekä vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä. Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan minän kasvua ja kehittymistä sekä hänen kykyään jäsentää ympäröivää todellisuutta. Oppilas rakentaa maailmankuvaa ilmaisemalla ja tutkimalla taiteen keinoin kokemuksiaan ja itselleen merkityksellisiä elämänsisältöjä. Taidekasvatuksen tavoitteena on tukea opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä, vahvistaa oppilaan aisti- ja tunneherkkyyttä sekä kykyä ymmärtää ja tulkita eri kulttuureja. Opiskelussa on keskeistä luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen, taiteen tekeminen ja sen kokemisen ilo sekä halu, taito, uteliaisuus ja uskallus tulkita taidetta persoonallisesti. Oppilasta ohjataan pitkäjänteiseen, keskittyneeseen ja määrätietoiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan ryhmän jäsenenä. Taiteen perusopetuksen tavoitteena on myös eri taiteenalojen ammattiopinnoissa tarvittavien perustietojen ja -taitojen oppiminen. 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1. Oppimiskäsitys ja työtavat Opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Taiteen oppiminen on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen prosessi. Opiskelu on tavoitteellista, ja erilaisissa tilanteissa opiskellaan opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys oppilaan opiskelutaitojen ja oppimisympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että erilaisten oppilaiden edistyminen on mahdollista. Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset erot ja tuetaan jokaista oppilasta hänen omista lähtökohdistaan. Oppilaalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetuksessa huomioidaan oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elämismaailmansa. Oppimisessa lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja toiminnallinen lähestymistapa opittaviin asioihin. Työtapojen tulee ohjata oppilasta arvostamaan niin omaa kuin kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia. Opiskelija saa ohjausta opintoihin opettajalta ja muulta kansalaisopiston henkilökunnalta sekä opintokokonaisuuksien valinnassa että muissa opiskeluun liittyvissä asioissa. Opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan opiskelijan edellytyksiä, jos hänellä on sairauden, vamman tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi opiskeluvaikeuksia. Erityisryhmien tarpeiden mukaan voidaan soveltaa yleisen oppimäärän tavoitteita siten, että ensisijaisena päämääränä on sosiaalinen ja kuntouttava näkökulma ja oppilaat voivat hyödyntää taidetta voimavarana ja eheyttävänä toimintana.
5 3.2. Opiskeluympäristö Tavoitteena on luoda opiskeluympäristö, joka tukee oppilaan kasvua ja oppimista ja antaa hänelle onnistumisen kokemuksia. Avoin, myönteinen ja oppilasta rohkaiseva ilmapiiri on avainasemassa. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus asettaa omia tavoitteita ja häntä kannustetaan työskentelemään itsenäisesti ja toisten kanssa yhdessä. Oppilasta ohjataan löytämään sopivia työtapoja, kehittämään taitojaan sekä tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Tilojen, työvälineiden ja materiaalien tulee mahdollistaa opetussuunnitelman mukainen opiskelu. Ympäristön tulee olla fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen. Tilojen, työvälineiden ja materiaalien tulee mahdollistaa opetussuunnitelman mukainen opiskelu. Opetus järjestetään ensisijaisesti kunnan koulutiloissa, jotka on suunniteltu opetustarkoitukseen. Opetuksessa hyödynnetään myös paikallisia kulttuuri- ja luonnonympäristöjä, jotka voivat olla erityisesti taiteen opetuksessa tavanomaisia luokkatiloja tarkoituksenmukaisempia. Opetustilojen valinnassa huomioidaan myös tarvikkeiden säilyttäminen ja pitkäaikaisen työskentelyn vaatimukset. 4. Opetuksen tarjonta ja oppimisjärjestelyt 4.1. Oppilaaksi ottaminen ja opiskelun kesto Taiteen perusopetukseen oppilaat valitaan pääsääntöisesti ilmoittautumisjärjestyksessä. Uusia aloittavia oppilaita voidaan ottaa joka vuosi. Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin voidaan ottaa, etusijalla ovat koko yleisen oppimäärän opintoja suorittavat. Tarvittaessa voidaan järjestää pääsykoe, jolla selvitetään oppilaaksi pyrkivän motivaatiota ja taiteellisia taipumuksia. Ryhmissä voi opiskella myös muita kuin taiteen perusopetuksen opiskelijoita, jos niissä on tilaa. Opiskelun voi aloittaa valmistavilla opinnoilla jo ennen kouluikää. Varsinaisesti opinnot on suunnattu peruskouluikäisille, mutta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaan myös aikuiset voivat opiskella taiteen perusopetuksessa. Opetus suunnitellaan ensisijaisesti lapsille ja nuorille, koska aikuiset voivat hyödyntää aiemmin oppimaansa, korvata yksittäisiä opintojaksoja muilla opinnoilla sekä opiskella itsenäisesti. Taiteen perusopintojen laajuus on 500 tuntia. Se koostuu kymmenestä (10) kurssista, joiden laajuus on 40-60 tuntia. Kurssi voidaan jakaa edelleen pienempiin osioihin ja se voidaan kerätä useamman vuoden ajalta esim. esiintymisistä ja niihin valmistautumisesta. Osa opinnoista voi olla itsenäistä etäopiskelua. Oppitunnin laskennallisena mittana on 45 minuutin pituinen oppitunti. Soitinopinnoissa voivat soittokerrat olla lyhempiä tai pitempiä, joista lasketaan 50x45 min= 2250 minuutin kokonaisuus. Opintokokonaisuudet järjestetään siten, että koko yleinen oppimäärä voidaan suorittaa pääsääntöisesti peruskoulun aikana 9 lukuvuodessa. Perusopinnot pyritään järjestämään säännöllisesti viikkotunteina, osa varsinkin syventävistä opinnoista voidaan järjestää taideleireinä tai työpajoissa, joissa työskentely on intensiivistä ja yhtäjaksoista.
6 4.2. Muiden opintojen hyväksi lukeminen ja yhteistyö Taiteen perusopetuksen yleisessä oppimäärässä korostuu taiteidenvälisyys. Oppilaat voivat lukea hyväksi muiden taiteenalojen kursseja ja opetussuunnitelma voi sisältää myös yhteisiä opintokokonaisuuksia. Opetuksen järjestämisessä tehdään yhteistyötä muiden taidekasvatusta antavien yhteistyötahojen kanssa. Muita kansalaisopiston tai yhteiskumppanien kursseja voidaan lukea hyväksi todistusten perusteella myös opintokokonaisuuksien osasuorituksina, mikäli niiden sisältö ja laajuus ovat taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Taiteidenvälisen toiminnan edistämiseksi ja opetuksen monipuolistamiseksi voidaan järjestää tarpeen mukaan erillisiä opintokokonaisuuksia, joissa sovelletaan joko taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteita tai yhteistyökumppanien opetussuunnitelmia. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma perustuu ensisijaisesti kunnan omiin opetusmahdollisuuksiin. Kaikkien taiteenalojen opetusta ei järjestetä omana opetuksena, koska oppilaita ei riitä opintoryhmään tai opettajaa ei ole. Koska vuosittain voi tulla muutoksia mm. opettajien vaihtumisen vuoksi, voidaan tarvittaessa tehdä yhteistyötä muiden taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitosten ja muiden vastaavia opintoja järjestävien kanssa. Ennen lukuvuoden alkua laaditaan tarkemmat suunnitelmat tarjolla olevista opintojaksoista ja tehdään tarvittavat sopimukset yhteistyötahojen kanssa. 4.3. Oppilasarviointi ja todistus Arvioinnin tehtävä on tukea oppilaan edistymistä. Sen tulee olla kannustavaa ja rohkaisevaa ja ohjata oppilasta omien tavoitteiden asettamiseen. Arvioinnissa käytetään monipuolisia palautteen antamistapoja ja ohjataan itsearviointiin. Opiskelija saa sanallista palautetta joko suullisesti tai kirjallisesti koko opintojen ajan. Soveltuvin osin voidaan käyttää tasokokeita, jos ne ovat oppimistavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia. Oppilaat antavat myös palautetta opetuksesta kansalaisopiston oman palautejärjestelmän mukaisesti. Opintosuoritukset merkitään kansalaisopiston opiskelijarekisteriin. Niistä annetaan todistukset pyydettäessä. Opintorekisteritietoja käytetään myös opintojen edistymisen seurannassa sekä opintojen suunnittelussa ja ohjauksessa. Opintokirjaa voidaan myös käyttää. Perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen saa opiskelija, joka on suorittanut 10 opintokokonaisuutta ja tuntimäärä on yhteensä vähintään 500 tuntia (45 min/oppitunti). Päättötodistuksessa ei käytetä numeroarvostelua. Todistus sisältää seuraavat asiat: - koulutuksen järjestäjän (Kolarin kunta) ja oppilaitoksen (Kolarin kansalaisopisto) nimi - taiteenala ja opinnot, joista todistus annetaan - oppilaan nimi ja syntymäaika - opiskeluaika vuosina - oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet, tuntimäärä ja maininta taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän koostumisesta vähintään 10 kokonaisuudesta - rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima - lainsäädäntö, johon koulutus perustuu (633/1998) ja maininta siitä, että koulutus on toteutettu OPH:n vahvistamien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2004 mukaisesti - kunnan päätös opetussuunnitelman hyväksymisestä (aiempi 3.8.1992, tämä siv. ltk 13.6.2006)
7 5. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt 5.1. Musiikki 5.1.1. Musiikin yleiset tavoitteet ja opintojen rakenne Taiteen perusopetuksen musiikin yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin itsenäiselle ja elämänikäiselle harrastamiselle. Tavoitteena on myös tukea aikuisten omaehtoista musiikin harrastamista. Opetuksen tavoitteet muodostuvat oppilaiden henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta, ja opiskelussa korostuvat musiikin harrastamisen ilo ja oppilaan vapaus toteuttaa itseään oman kokemisen ja tekemisen kautta. Opetuksen tulee edistää luovuutta ja sosiaalisia taitoja. Musiikin yleisessä oppimäärässä on tärkeää yhdessä opiskelu ja oppiminen sekä yhteismusisointi, johon yksilöopetus antaa valmiuksia. Tehtävänä on kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen elinvoimaisena sekä sen kehittäminen antamalla opiskelijoille laaja-alaista musiikillista yleissivistystä. Tärkeää on myös vuorovaikutus muiden musiikinopetusta ja muuta taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa. Musiikin yleisen oppimäärän opinnot voivat muodostua joko - useasta eri kokonaisuudesta, jotka laajentavat osaamista - yhden opintokokonaisuuden tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen pohjalta musiikillista osaamista syventävistä, tasolta toiselle etenevistä opinnoista. Soitinopetusta järjestetään kysynnän ja opettajaresurssien mukaan. Tunnit voidaan jakaa siten, että soittoaika yhdellä kerralla on 20-60 min. Yksi opintokokonaisuus muodostuu 40-60 oppitunnista ja sen voi suorittaa myös kahden vuoden aikana. Opintokokonaisuuksia voidaan yhdistää siten, että opintoihin kuuluu tasapainoisesti molempien kurssien sisältöjä, esimerkiksi 1 yksinlaulu + 2 kuoro/yhteislaulu tai 5 musiikintuntemus + 9 maailmanmusiikki. Musiikin opintojaksoja voidaan järjestää työpajoina tai leireinä, esim. harmonikkaleiri tai bändileiri. Eri ikäkaudet otetaan huomioon musiikin opetuksessa, vaikka tavanomainen opetus on suunnattu ensisijaisesti peruskouluikäisille. Varhaisiän musiikinopetuksen tavoitteena on, että lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle. Lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin. Musiikin elementit rytmi, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri muodostavat opetuksen keskeisen sisällön. Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään. Aikuisten opetuksessa otetaan huomioon, että aikuiset harrastajat ovat musiikkitaidoissaan ja -tiedoissaan hyvin eri vaiheissa ja heidän kiinnostuksenkohteensa ja harrastusmotivaationsa ovat monenlaisia. Aikuisten oppimisessa korostuu itsenäisyys ja oma-aloitteisuus. Osallistuminen opiskelun suunnitteluun ja arviointiin ovat onnistuneen opiskelun edellytyksiä. Sitoutuminen ja halu oppia ja kehittyä ovat oppimisen vahva tuki, joka voi korvata esimerkiksi iän tuomia fyysisiä rajoituksia. Sosiaalinen vuorovaikutus ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen sekä kannustava ja myönteinen palaute ovat tärkeitä myös aikuisten oppimisessa.
8 5.1.2. Opintokokonaisuuksien keskeiset sisällöt ja tavoitteet 1. Yksinlaulu Yksinlaulun opiskelun tavoitteena on kehittää monipuolisesti omaa lauluääntä ja tutustua laajasti laulumusiikin eri aikakausiin, lajeihin ja laulutapoihin. oppii tuntemaan ääntään oppii terveitä äänenkäyttötapoja oppii kehittämään lauluääntään oppii solistisia valmiuksia oppii laulujen tulkintaa oppii yhteismusisointitaitoja saa esiintymiskokemuksia ja oppii esiintymistaitoja. 2. Kuoro/lauluyhtye Kuoroon/lauluyhtyeeseen osallistumisen tavoitteena on yhteismusisoinnin ja oman äänen kehittäminen. Nuotinlukutaidon kehittyessä ohjelmistoa voi laajentaa perinteisestä kuoromusiikista aikamme sävellyksiin, uuteen ääni-ilmaisuun ja nuotintamistapoihin. omaksuu valmiuksia oman äänen ja yhteissoinnin kehittämiseen oppii äänen hallintaa oppii laulamaan osana kokonaisuutta oppii kuorolaulussa tarvittavaa nuotinlukutaitoa oppii tuntemaan ja esittämään monipuolista kuoromusiikkia kokee yhteismusisoinnin iloa ja yhteisiä elämyksiä. 3. Yhteismusisointi Yhteismusisoinnissa oppilasta ohjataan laulamaan ja soittamaan yhdessä muiden kanssa sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Oppilas saa ryhmästä innostusta musisointiin ja harjoitteluun. oppii yhteismusisointia ohjatusti ja itsenäisesti saa valmiuksia yhteissoinnin kehittämiseen oppii musisoimaan suhteessa muihin soittajiin ja laulajiin oppii ottamaan vastuuta erilaisten yhteismusisointitilanteiden järjestämisestä ymmärtää stemmaharjoittelun merkityksen yhteismusisoinnissa saa esiintymiskokemuksia ja oppii esiintymistaitoja. 4. Soitinopinnot Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta puhtaaseen sekä musiikillisesti rikkaaseen ja luovaan ilmaisuun. kehittää instrumentin soittamisen tekniikkaansa oppii nuotinlukutaitoa ja prima vista -soittovalmiuksia oppii tulkitsemaan monipuolista ohjelmistoa oppii yhteissoittotaitoja ja saa solistisia valmiuksia saa esiintymistaitoja ja oppii välittämään musiikillisia ajatuksiaan yleisölle.
9 5. Musiikin tuntemus Opetuksen tavoitteena on tutustuttaa oppilaat eri aikojen musiikkiin ja musiikin lajeihin ja sitä kautta auttaa heitä ymmärtämään yhteiskunnallisia ja taiteellisia ilmiöitä myös laajemmin. Äänitteiden kuuntelun lisäksi on tärkeää saada kokemuksia elävistä konserteista, joissa kaikki osatekijät luovat yhdessä kokonaisvaltaisen kuuntelukokemuksen. oppii keskittymään musiikin kuunteluun oppii tuntemaan eri aika- ja tyylikausien sävellyksiä oppii tuntemaan musiikin eri lajeja oppii analysoimaan ja ymmärtämään erilaisia sävellyksiä oppii arvioimaan musiikkia oppii käyttämään erilaisia ympäristön tarjoamia musiikkipalveluita. 6. Musiikin teoria ja säveltapailu Musiikin teorian ja säveltapailun opetuksessa korostetaan teoreettisten asioiden oppimista oman tekemisen, soittamisen ja laulamisen kautta. Yleistavoitteena on nuotinlukutaidon kehittäminen. Sisällöissä keskeisiä osa-alueita ovat rytmi, melodia, intervallit, asteikot ja soinnut. oppii nuotinlukutaitoa oppii yhdistämään teoriaopetuksen käytännön musisointiin oppii musiikillista ajattelukykyä ymmärtää musiikillisia lainalaisuuksia oppii jäsentämään musiikkia. 7. Vapaa säestys ja improvisointi Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään hankkimiaan soittotaitoja erilaisissa tilanteissa. saa valmiuksia ilmaista musiikillisia ajatuksiaan ja ideoitaan improvisoimalla ja tuottamalla ääntä ja musiikkia oppii soittamaan sekä sointumerkeistä että korvakuulolta oppii improvisointia ja transponointia ja vapautuu nuottikuvaan sidotusta soittamisesta oppii tyylinmukaista rytminkäsittelyä ja fraseerausta oppii erityylisiä säestyksiä kehittää instrumentin soittotekniikkaansa. 8. Musiikkiteknologia Musiikkiteknologiaopintojen tavoitteena on, että opiskelija oppii perusvalmiudet hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa musiikkiharrastuksessaan ja opinnoissaan. Varsinaisiin työkaluihin ja verkkotoiminnan perustaitoihin perehtymisen lisäksi oppilas omaksuu valmiuksia musiikin tuottamiseen tietotekniikan avulla. oppii käyttämään tietokonetta oman opiskelunsa tukena
10 kykenee hyödyntämään opinnoissaan tietoverkkojen ja verkkopedagogiikan antamia mahdollisuuksia ymmärtää notaatio- ja äänitysohjelmien toimintaperiaatteet oppii hallitsemaan nuottisivun tuottamiseen ja muokkaamiseen liittyvät toiminnot kykenee tuottamaan musiikkia tietotekniikan avulla. 9. Maailmanmusiikki Maailmanmusiikin opiskelun tarkoituksena on tutustua maailman musiikkikulttuureihin ja oppia hahmottamaan musiikkia kulttuurin osana. tutustuu eri maiden ja kansojen musiikkityyleihin ja musiikin historiaan oppii tuntemaan erilaisia soittimia ja soittotapoja tutustuu eri musiikkikulttuureihin musiikkia kuuntelemalla ja musiikkia tekemällä. 10. Taiteidenvälisyys Taiteidenvälisten opintojen tavoitteena on monipuolistaa musiikinopetusta ja auttaa oppilasta ymmärtämään taidetta myös laajemmin. Taiteidenvälinen opintokokonaisuus voi sisältää myös yhteisen esityksen ja siihen valmistautumisen. Tavoitteena on, että oppilas tutustuu johonkin muuhun taiteenalaan perehtyy jonkin muun taidelajin tiedollisiin ja teknisiin perusteisiin omaksuu keinoja, joilla musiikki ja kyseinen taidelaji voidaan elävästi yhdistää kokonaisuudeksi. Keskeiset sisällöt: kyseisen taidelajin historiaa, taustaa ja perustekniikkaa taidelajiin kuuluvaa tapa- ja opiskelukulttuuria sekä alan perusterminologiaa mahdollisuuksien mukaan vierailuja esimerkiksi taidenäyttelyihin, teatteri- ja tanssiesityksiin. 5.2. Sanataide Sanataiteen opetus omana opetuksena ei tällä hetkellä ole vielä ajankohtaista muutoin kuin opintokokonaisuuden 10 taiteet kohtaavat -osalta, koska se voi täydentää muiden taiteenalojen opintoja. Sanataiteen opetusta voidaan järjestää myöhemmin tarpeen mukaan perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden yksityiskohtaisia sisältöjä paikalliseen kulttuuriin ja olosuhteisiin soveltaen.
11 5.3. Tanssi Tanssitaiteen opintoja ei vielä järjestetä omana opetuksena. Tarpeen mukaan myöhemmin järjestetään yksittäisiä opintokokonaisuuksia tai jonkin tanssilajin tasolta toiselle eteneviä opintoja, mikäli oppilaita ja opettajia on. Opetuksessa sovelletaan perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon erityisesti tanssiopinnot muita taiteenaloja täydentävinä ja taiteidenvälisinä opintoina. 5.4. Esittävät taiteet Tällä hetkellä sirkusopetusta on järjestetty jumppasirkuksena. Taiteen perusopetuksena sitä voidaan järjestää myöhemmin, jos sekä oppilaat että opettajat haluavat sitoutua tavoitteellisempaan opiskeluun. Teatteritaidetta on myös ollut tavanomaisena opetuksena. Nämä voidaan toteuttaa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, jolloin ne voidaan lukea hyväksi muilla taiteenaloilla ja oppilaitoksissa. 5.5. Visuaaliset taiteet Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opinnot koostuvat joko yhdestä tai useammasta suuntautumisvaihtoehdosta. Opinnot muodostuvat perus- ja työpajaopinnoista (6+4) ja niihin voi sisältyä myös valinnaisia kokonaisuuksia. Opetusjärjestelyissä huomioidaan visuaalisten taiteiden luonne. Oppimistapahtumassa on keskeistä omien kokemusten, ajatusten ja tunteiden pohdinta ja niiden työstäminen visuaaliseen muotoon. Opetusta annetaan sekä viikko-opetuksena, kurssiopetuksena että monimuoto-opetuksena. Yleisinä tavoitteina on kehittää oppilaan taitoja toimia tietoon ja vuorovaikutukseen pohjautuvassa yhteiskunnassa sekä visuaalisen ajattelun taitoja niin, että oppilaalle syntyy käsitys visuaalisen ilmaisun laaja-alaisuudesta ja kerroksellisuudesta. Oman taiteellisen työskentelyn avulla oppilas voi määrittää suhdettaan luontoon ja kulttuuriin sekä ymmärtää, analysoida ja tulkita yhteiskunnassa ilmeneviä visuaalisia merkityksiä. Oppilas oppii ymmärtämään taiteen merkityksiä omassa elämässä. Tavoitteena on edistää nuorten osallistumista sekä vahvistaa heidän asemaansa yhteisössä. Eri tahojen kanssa toteutetaan erilaisia yhteistyöhankkeita niin eri teemojen puitteissa kuin taiteiden välisinä kursseina, leireinä ja projekteina. Visuaalisten taiteiden yhteiset tavoitteet ovat: - visuaaliset valmiudet: ajatteluvalmiuksia, oman työskentelyn jäsentämistä ja pohdintaa, mielikuvien, tunteiden, tietojen ja ajatusten käyttäminen omassa ilmaisussa, visuaalisten käsitteiden ja sanaston tuntemus ja käyttö - ilmaisutaito: ajatusten ja tunteiden ilmaisu visuaalisesti, vaikutteiden hakeminen luonnosta ja kulttuuriympäristöistä sekä muilta taiteenaloilta ja mediasta, tarvittavat taidot ja tiedot, työtapojen ja materiaalien tunteminen, välineiden huolto sekä niiden kestävän kehityksen ja turvallisuuden mukainen käyttö - kulttuurisuhteen kehittyminen: tietojen hankkiminen omasta ja muista kulttuureista, niiden arvostaminen ja vastuuntunto luonnosta ja elinympäristöstä - sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot: oma-aloitteisuus, keskittymiskyky, herkkyys, eläytymiskyky, itseluottamus, vastuuntunto omasta ja ryhmän työskentelystä, vuorovaikutus ryhmän ja ympäröivän yhteisön kanssa sekä kulttuuripalvelujen käyttö
12 - arviointikyvyn kehittyminen: osaa arvostaa, tulkita ja arvioida sekä omaa että toisten työskentelyprosessia, oppimista ja tuloksia, osaa arvioida visuaalisten taiteiden teoksia, tuotteita, rakennettua ja luonnonympäristöä sekä mediaa. 5.5.1. Kuvataide Kuvataiteen yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään kuvallisesti, tulkita kuvaa ja arvioida sitä kriittisesti. Tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvittavia taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Opetuksessa on keskeistä oppilaan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Tavoitteena on yksilön näkeminen ja näkyminen yhteiskunnassa. Kuvataideopetuksessa oppilasta ohjataan ilmaisemaan ajatuksiaan, mielikuviaan ja tunteitaan kuvallisesti sekä sanallistamaan työskentelyään ja käyttämän monipuolisesti eri materiaaleja ja tekniikoita. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition sekä aistitiedon merkitys. Opetus on ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista. Tavoitteena on kehittää oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Opetuksessa käsitellään teemallisia kokonaisuuksia. Oppilasta rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Kuvataiteen opetuksen keskeisiä oppisisältöjä ovat piirustus ja maalaus, kuvanveisto, arkkitehtuuri ja ympäristönsuunnittelu, muotoilu ja tuotesuunnittelu ja taidekäsityö (tekstiili, puu ja metalli), grafiikka, keramiikka, valokuva, elokuva ja video, sarjakuva, ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi ja kuvallinen media, monitaiteelliset työmuodot sekä taidehistoria. Näihin tutustutaan opintokokonaisuuksissa 1-6, ja osaamista syvennetään yhdeltä tai useammalta osa-alueelta työpajakursseilla 7-10, jotka voivat olla myös omatoimista työskentelyä, esim. omaan näyttelyyn valmistautumista. Kuvataiteen yleisen oppimäärän opinnot muodostuvat vähintään kuudesta kuvataiteen opintokokonaisuudesta, joiden tulisi olla ensisijaisesti perusopintoja, sekä 4 työpaja-kokonaisuudesta, jotka voivat olla myös muilta taiteen aloilta tai taiteidenvälisiä opintoja. Opetusryhmissä voi olla eri-ikäisiä oppilaita. Ryhmät pyritään kokoamaan siten, että opetuksessa voidaan huomioida eri-ikäisten taidot ja oppimisvalmiudet; pienessä ryhmässä voi olla suurempi ikähajonta kuin isossa. Varhaisiän opinnot valmentavat lasta kuvataiteen perusopintoihin. Oppilas harjoittelee maalaamista, piirtämistä, kolmiulotteista rakentelua, grafiikkaa ja muita kuvataiteen ilmaisutapoja. Hän tutustuu kuvataiteeseen, arkkitehtuuriin ja muotoiluun oman työskentelyn avulla. Opetuksessa tarkastellaan ja tutkitaan lähiympäristöä ja tutustutaan paikalliseen kulttuuriperintöön. Ennen kouluikää taideopetusta voidaan järjestää yhteistyössä päivähoidon, esikoulun ja muiden kumppanien kanssa. Aikuisopiskelijoiden opinnot voivat painottua aktiivisen harrastuksen lisäksi joko ammatillisen osaamisen edistämiseen tai erityisryhmien osalta kuntouttavaan ja eheyttävään toimintaan. Opetuksen painoalueita ovat kuvataiteen historia ja nykypäivä sekä kuvallisen ilmaisun, tekniikoiden ja materiaalien hallinta aikuisten valitsemilla kuvataiteen alueilla (maalaus, piirustustekniikat, grafiikka, valokuvaus, mediataide jne.). Aikuisopiskelija kokoaa opintonsa kansalaisopiston kurssitarjottimesta ja mahdollisista muiden tahojen järjestämistä opinnoista. Erityisryhmiä varten suunnitellaan myös taiteidenvälisiä kokonaisuuksia.
13 Opintokokonaisuudet 1-6, kuvataiteen perusopinnot Koska monissa kylissä on vähän oppilaita, voidaan kuvataiteen perusopintojen eri opintojaksoja yhdistää. Opintokokonaisuuksiin sisältyvät asiat käydään läpi useamman vuoden aikana siten, että oppilaat voivat suorittaa jaksot 1-3 tai 4-6 kahdessa eri ryhmässä 2 x 3 vuodessa tai kaikki perusopintojaksot 6 vuodessa yhdessä ryhmässä. Perusopintoja varten tehdään jokaiselle ryhmälle vuosittain yksityiskohtaisempi opintosuunnitelma, jossa huomioidaan aiemmat opinnot. Perusopinnoissa vahvistetaan oppilaan minuutta ja edistetään hänen osallistumistaan yhteisön toimintaan mm. näyttelyissä ja taiteidenvälisissä projekteissa. Oppitunneilla opitaan perusasioita: taiteen käsitteitä, työtapoja ja tekniikkaa sekä käyttämään työvälineitä ja materiaaleja hyvin monipuolisesti. Opintokokonaisuudet 7-10, kuvataiteen työpajaopinnot Syventävät työpajaopinnot on tarkoitettu oppilaille, joilla on jo tarvittavat perustaidot iästä riippumatta. Ryhmissä on kuitenkin huomioitava opetuksen järjestäminen ikä huomioon ottaen. Syventävät työpajat voivat olla yhteisiä muiden taiteenalojen kanssa tai muita kansalaisopiston kursseja, jotka täydentävät oppilaan osaamista. Työpaja-kokonaisuuden (yht. n. 50 tuntia) voi koota useammasta eri osiosta, esim. kuvanveisto voi sisältää jäänveistoa, lumenveistoa, puutyötä. Se voi olla myös itsenäistä työskentelyä, jonka tuloksena on oma teos. Työpajojen aiheita voivat olla piirustus ja maalaus, kuvanveisto, arkkitehtuuri, muotoilu, tuotesuunnittelu ja taidekäsityö (tekstiili, puu ja metalli), grafiikka, keramiikka, valokuva, elokuva ja video, sarjakuva, ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi ja kuvallinen media, taidehistoria sekä monitaiteelliset työmuodot. 5.5.2. Käsityö Käsityön opetuksen tavoitteena on, että oppilas ymmärtää käsityön merkityksen ihmisen hyvinvointiin. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omakohtaiset kokemukset, käsillä työskentely, tuotteiden valmistus ja ilmaisu. Käsityöilmaisu perustuu kulttuuriperintöön, taiteidenvälisyyteen ja luonnontuntemukseen. Oppilas oppii arvostamaan käden taitoja ja tietoja sekä ymmärtää käsityön kulttuurisia merkityksiä. Opetuksessa käsityö ilmenee ilmaisuna, tekoina, taitoina, tuotteina ja teoksina. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää suomalaista tekstiili-, esine- ja ympäristökulttuuria sekä kulttuurien erilaisuutta sekä säilyttää ja edelleen kehittää perinteisiä käsityömenetelmiä ja työtapoja. Käsityötä ja muotoilua tarkastellaan esteettisestä, ilmaisullisesta, käyttötarkoituksen mukaisesta, fysiologisesta ja rakenteellisesta sekä materiaalisesta näkökulmasta. Opetuksessa painotetaan havainnointia: tietoista ympäristön, median ja käsityöprosessin sekä oman toiminnan tarkastelua. Opetussisällöt valitaan niin, että oppilaan taidot ja tiedot, tekniikoiden ja materiaalien sekä työvälineiden monipuolinen tuntemus ja hallinta kehittyvät. Oppilas ohjataan luomaan laadukkaita tuotteita sekä kehittämään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Tavoitteena on, että oppilas oppii yhdistämään visuaalisia, käyttötarkoituksen mukaisia, ekologisia, taloudellisia ja teknologisia ominaisuuksia käsityötuotteeseen. Tuotteissa tulee näkyä esteettinen, visuaalinen ja kulttuurinen osaaminen sekä perinteen taitaminen.
14 Taiteen perusopetuksen käsityöopinnot suunnataan ensisijaisesti peruskouluikäisille. Lisäksi käsityön perusopintojen suorittamiseen valmistavia opintoja voi olla tarjolla alle kouluikäisille. Aikuisopiskelijat laativat opintosuunnitelmansa kansalaisopiston kurssitarjottimesta ja saavat todistuksen suoritettuaan 500 opetustunnin kokonaisuuden. Opetuksessa korostuvat aikuisten kiinnostuksen kohteet käsityön eri osa-alueilla. Painoalueita ovat esteettinen, visuaalinen ja kulttuurinen osaaminen, perinteen taitaminen, käsityöilmaisun kehittäminen sekä käsityöllisten tekniikoiden ja materiaalien hallinta sekä käden taidot. Opintokokonaisuudet 1-6, käsityön perusteet Käsityön perusteiden tavoitteena on, että oppilaan kokonaisvaltainen ja myönteinen minäkuva ja itsetunto kehittyvät oman työskentelyn avulla. Oppilas perehtyy monipuolisesti materiaalien ja tekniikoiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin sekä taitojen ja tietojen soveltamiseen käsityön suunnittelu- ja valmistusprosessissa. Käsityön perusteissa oppilas oppii ilmaisemaan itseään käsityön osaalueilla, joita ovat esinesuunnittelu ja esineiden valmistus, tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus sekä ympäristön suunnittelu ja rakentaminen. Esinesuunnittelua ja valmistusta sisältyy kaikkiin opintokokonaisuuksiin, erityisesti keramiikkaan ja puutöihin. Tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelua sisältyy kaikkiin tekstiilityön kursseihin, erityisesti työpajaopintoihin, joissa oppilas voi suunnitella ja valmistaa asu- tai sisustuskokonaisuuden. Ympäristön suunnittelu ja rakentaminen sekä paikalliseen kulttuuriin tutustuminen sisältyvät kaikkiin opintokokonaisuuksiin ainakin havaintokohteena ja toimintaympäristönä. Erityistä huomiota niihin kiinnitetään ympäristötaiteessa. Oppilas havainnoi ympäristöä ja harjoittelee tilan ja suhteiden ymmärtämistä sekä rakenteiden tuntemusta ja visuaalisten ilmaisukeinojen käyttöä. Hän perehtyy luovaan ongelmanratkaisuun. Tavoitteena on, että opiskelun teemat ja tehtävät valitaan niin, että oppilaat kokevat tekemisen ja oppimisen iloa. Oppilas harjoittelee työhön keskittymistä ja omasta työtilasta ja -välineistä huolehtimista. Oppilas oppii arvostamaan omaa ja ryhmän työskentelyä ja töitä. Tavoitteena on, että oppilas tutustuu oman alueellisen kulttuurinsa ja muiden kulttuurien käsityöhön ja muotoiluun. Opiskelija voi koota käsityön perusopinnot niistä kansalaisopiston kursseista, joiden sisältö vastaa edellä mainittuihin tavoitteisiin. Käsityön perusopintoja voi suorittaa myös koulujen iltapäiväkerhoissa ja erilaisten yhdistysten järjestämillä kursseilla, mikäli ne on etukäteen sovittu kansalaisopiston kanssa taiteen perusopetukseksi. Käsityöt pääaineeksi haluavan tulee suorittaa enemmistö kursseista käsityön alueelta, mutta sivuaineena voi olla esim. kuvataiteen kursseja. Käsityön kurssit soveltuvat myös sivuaineeksi kuvataidetta pääaineena opiskeleville. Käsityön perusteissa käsitellään seuraavia aiheita: - materiaalit (villa eri muodoissa, kankaat, erilaiset langat, nahka, paperi, puu, savi, luonnonmateriaalit, ym.) - työvälineet, koneet sekä niiden käyttö ja kunnossapito (mm. ompelukone, saumuri, kangaspuut, puutyövälineet) - työtekniikat (ompelu, kudonta, kankaanpainanta, kirjonta, värjäys, huovutus, neulonta ja virkkaus, punonta, veisto ym.) - käsityö osana kulttuuria (paikalliset perinnekäsityöt, kodin tekstiilit, vaatemuoti ym)
15 Opintokokonaisuudet 7-10, käsityön työpajaopinnot Työpajoissa syvennetään perusopinnoissa saavutettuja taitoja ja tietoja yhdellä tai usealla käsityön eri osa-alueella. Yhden työpajan sisältönä voi olla taiteidenvälisyys. Myös tavanomaiset kansalaisopiston kurssit voivat olla käsityön työpajaopintoja vastaavia, ja työpaja-opintokokonaisuuden voi kerätä useammasta yksittäisestä kurssista. Käsityön työpajaopintojen tavoitteena on, että oppilas syventää ilmaisuaan ja vuorovaikutustaitojaan. Hän kehittää ongelmanratkaisutaitojaan koko työpajaopintojen ajan. Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään työskentelyynsä sopivia työtapoja, tekniikoita ja materiaaleja. Oppilas suunnittelee ja valmistaa tuotteita, joiden tekemisessä yhdistyvät taidollinen ja tiedollinen osaaminen sekä elämyksellisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus. Oppilas opettelee yhdistämään visuaalisia, käyttötarkoituksen mukaisia, ekologisia, taloudellisia ja teknologisia ominaisuuksia käsityötuotteeseen. Oppilas harjoittelee itsenäistä työskentelyä, käsityöprosessin sanallistamista ja itsearviointia suunnittelu- ja valmistusprosessissa. Oppilas ymmärtää suomalaista tekstiili-, esine- ja ympäristökulttuuria sekä kulttuurien erilaisuutta. Oppilas hahmottaa elinympäristön monimuotoisuutta sekä ympäristön kulttuuriarvoja. Oppilas tutustuu käsityöhön taiteena ja harrastuksena sekä ammatillisena toimintana, taitoteknologiana, alueellisena kulttuurina ja kulttuuriperintönä. Tavanomaisista kansalaisopiston kursseista taiteen perusopintojen yleisen oppimäärän mukaisiksi opintojaksoiksi soveltuvat mm. askartelu, kudonta, puutyöt, keramiikka, huovutus, tiffany, tilkkutyöt, ompelu, nahka- ja turkistyöt sekä virikkeitä käsille ja mielelle. 5.5.3. Audiovisuaalinen taide Audiovisuaalista taidetta voi sisältyä kuvataiteen ja taiteidenvälisiin opintoihin, mutta sitä ei toistaiseksi järjestetä itsenäisinä opintokokonaisuuksina. 5.5.4. Arkkitehtuuri Arkkitehtuurin opetukseen ei ole tarvetta eikä mahdollisuuksia toistaiseksi.