Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Merja Pihlajasaari, kehittäjäterveydenhoitaja, työnohjaaja Markku Mäkinen, kehittäjäsairaanhoitaja, työnohjaaja Lapset ja perheet Kaste-hanke
Porinaa.. Mikä estää ja vaikeuttaa esiin tulleen tai epäillyn huolen puheeksiottamista nuoren kanssa Sinun kokemuksesi mukaan?
Huolista puhuessasi tarvitset aina kahta taitoa: aktiivista kuuntelua huoliin tarttuvaa minä-viestiä
Valmistaudu puheeksiottamiseen käymällä läpi omia tunteitasi ja ajatuksiasi Minua jännittää, kuinka hän asiaan suhtautuu.. Minua hirvittää, kuinka saan malttini pidettyä.. Minua ahdistaa asian esille ottaminen Olen helpottunut Olen epävarma Olen toiveikas Pitäisikö kuitenkin antaa ajan hoitaa.. Tää on aina just tämmöstä.. Se on niin hankala ihminen jo luonnostaan.. Minua epäilyttää, että noinkohan mikään muuttuu.. Olen vihainen ja pettynyt.. On vähän syyllinen olo
Kerro, että olet huolissasi ja välität Minä olen huolissani sinun valvomisestasi/koulunkäynnistäsi/pelaamisestasi.. Tapa on toissijainen, asenne ensisijainen: Olen oikealla asialla, olen halukas auttamaan, puuttumalla asiat paranee.. Aitous: Minusta tätä on vaikea ottaa puheeksi. Voin olla väärässäkin, eikä tarkoitukseni ole loukata sinua
Huoleen on hyvä tarttua minä-viestein Tavoitteena - tuoda ongelma konkreettisesti esille haukkumatta, loukkaantumista ja voimakasta puolustautumista herättämättä - herättää nuoressa arvostusta ja yhteistyöhalukkuutta - saada nuori ymmärtämään tekojensa seuraukset ja haluamaan tilanteen korjaamista - arvostaa nuoren oivalluksia ja ratkaisuja
Kerro, mitä olet nähnyt tai kuullut minä-viestein Apuna konkreettinen käyttäytymisen kuvaileminen. Vihjailevuus, moralisointi ja persoonaan tai tyyliin puuttuminen haittaavat. Minusta näyttää siltä, että Minä olen havainnut, että Kuulin Marjalta, että Älä viittaa tai perustele keskustelua huhupuheisiin. Olen ollut huomaavinani, että
Avoimet, tiedustelevat kysymykset avaavat keskustelua Kysymykset ovat vapaita etukäteisolettamuksista. Kysymykset ovat lyhyitä, ytimekkäitä ja selkeitä, kuitenkin hienotunteisia. Avoin, tiedusteleva kysymys alkaa esim. kysymyssanoilla mitä, miten, missä, mistä johtuu, minne Avoimien kysymysten avulla voidaan selvitellä ilmiöitä, ja syyseuraussuhteita. Lähde: H.Aarnio&J.Enqvist
Esimerkkejä avoimista, tiedustelevista kysymyksistä. miten ajattelet..? miten ymmärrät..? mitä merkitystä..? mitä siten, jos..? mihin tämä.liittyy? miltä sinusta tuntuu..? miten ajattelet tehdä/toimia? mistä mielestäsi johtuu..? millä tavalla selität..? miten sinun mielestäsi..? mitä tarkoitat..? mihin perustuu..? mitä siitä seuraisi..? milloin viimeksi? missä tilanteessa..? mikä tai millainen toiminta..? Lähde: H.Aarnio&J.Enqvist
Ole tarkkana ajan ilmauksissa Pyri välttämään yleistystä varo sanoja: aina, taas, et koskaan, et ikinä, yhtenään, joka kerta
Pyri säilyttämään kysyvä ja rakentava asenne Unohda sananlasku: Jos ihminen ei mieltänsä pahoita, hän ei tapojaan paranna Sitoutuminen on parempaa, jos nuori voi itse vaikuttaa ja hänen mielipidettään kuullaan Mikä on käsityksesi asiasta? Kun teet niin, mikä on tarkoituksesi? Mitä pitäisi tapahtua, että voisit käydä koulussa? Miten voisit siihen itse vaikuttaa? Kenestä voisi tässä asiassa olla sinulle apua? Mitä itse ehdottaisit ratkaisuksi?
Ole tietoinen siitä, mitä helposti tapahtuu kun keskustelu menee vaikeaksi Vetäytyminen Pomottelu, vetoaminen omaan valtaan Aiheesta syrjähtäminen Jäykkyys, syyllistäminen, arvosteleminen Imartelu, voivottelu, Tulkitseminen Vaikeneminen, kriittisyys, uhkaavat ilmaisut, Varoittelu, säännöistä muistuttelu yms. Kehuskelu, oikuttelu, vetoomukset Toisen tilanteen nopea luokittelu
Puheeksiottamisen peukalonsääntöjä Pohdi omaa huoltasi ja mieti, missä asioissa aidosti tarvitset apua. Mieti, mikä nuoressa on hyvää, mistä hänessä iloitset, mihin olet tyytyväinen. Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat, että huolesi nyt niin, ettei puhettasi tulkita moitteeksi tai syytteeksi. Mieti itseksesi, tai ehkä yhdessä puolisosi kanssa tapaa, joka ennakointisi mukaan parantaa mahdollisuuksia puhua, kuunnella ja auttaa huolta tuottavan asian ratkaisemisessa. Ennakoi, mitä tapahtuu, jos teet niin kuin edellä ajattelit, miten sanoihisi reagoidaan. Mieti uudelleen lähestymistapaasi, jos ajatuskokeesi tuottavat kielteisen tunteen, eli ennakoinnin siitä, että keskusteluyhteyteen ei aiheen tiimoilta päästä.
Jatkuu Kun tunnet, että olet löytänyt rakentavan ja kunnioittavan lähestymistavan, ota huolesi puheeksi sopivan ajan tullen ja sopivassa paikassa. Kuuntele ja ole joustava, kysehän on todellisissa tilanteessa tapahtuvasta vuoropuhelusta - älä siis toteuta aikeitasi mekaanisesti, tilanteesta välittämättä. Pohdi, mitä tapahtui: Kävikö niin kuin ennakoit? Mitä opit? Yllätyitkö jostakin? Mitä voisit omalta osaltasi tehdä hyvän keskusteluyhteyden jatkumiseksi tai saavuttamiseksi? Tärkeintä on tietoinen pohdinta. Auttaa kohdentamaan huomion joihinkin keskeisiin seikkoihin.
JA MUISTATHAN ESIMERKIN VOIMAN..
Lähteet Aarnio.H, &Enqvist,J. diasarja Arnkil Tom ja Eriksson Esa, Verkostotutkimukset ja kehittämismenetelmät, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveuden ja hyvinvoinninlaitos (THL), Huolenpuheeksiottamisen koulutusmateriaali Kokkonen Marja, koulutusdiasarja
Kiitos!