MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen



Samankaltaiset tiedostot
Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa

Näkökulma syrjäytymisen ehkäisyyn: myönteinen tunnistaminen arkiyhteisöissä

Myönteinen tunnistaminen: vaihtoehtoinen näkökulma yksilö- ja ongelmakeskeisyydelle

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN vaihtoehtoinen näkökulma yksilö- ja ongelmakeskeisyydelle

Myönteinen tunnistaminen

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Elina Stenvall SOS-Lapsikylä Myönteinen tunnistaminen

ANSIOLUETTELO

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN tutkimuksen, teorian ja käytännön vuoropuheluna

Sulkevat ja avaavat suhteet

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

Myönteinen tunnistaminen ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Sari Haapakangas ja Aslak Rantakokko Epeli hanke

Ketterät kaupunkiseudut ja demokratian dilemma

Elina Stenvall SOS-Lapsikylä Yhdessä kohti myönteistä tunnistamista

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Asiaperustainen kansalaisuus kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen voimavaraksi

N i v e l e t n o t k e i k s i, R o v a n i e m i, L a u r i L a n t e l a j a A n n a N i k u p e t e r i

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN vaihtoehtoinen näkökulma yksilö- ja ongelmakeskeisyydelle

Kaupunkiseutusuunnittelun demokratiaulottuvuus: kadonnut kansalainen?

Nuorten hyvinvointi ja osallisuus LAPE- hankkeen kyselyn tulosten käsittely

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

ASIAA LAPSILTA JA NUORILTA - LAPSET JA NUORET TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ MITÄ OSALLISUUS ON JA MITEN SITÄ TOTEUTTAA?

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Demokratian merkityksen kokonaisuus

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

SELKEYTTÄMINEN. Yksin tulleiden sosiaalinen tuki vastaanottovaiheessa. TRUST-konsepti 2/2018

Ammatillisen koulutuksen reformia koskeva lakiesitys - Nuorisotutkimuksellinen näkökulma

LAPE-hankkeen alustavia tutkimushavaintoja

MAPOLIS toisenlainen etnografia

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Työpaja

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

TRUST-hankkeen havaintoja sosiaalisen tuen tarpeesta TRUST-koulutukset

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Huippuyksikköseminaari

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Tunnustaminen näkökulmana ja käytäntönä lapsi- ja nuorisotyössä

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

Osallisuus ja yhdessä tekeminen käytännössä - Yhteiskehittäminen ja -tutkiminen vammaissosiaalityön hankkeessa

Näkökulmia lasten pystyvyyden ja toimijuuden tutkimukseen formaaleissa ja informaaleissa toimintaympäristöissä

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa

SOSIAALI- PEDAGOGIIKKA

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Hyvän hoidon ulottuvuudet

Lastensuojelututkimuksen tulevaisuus

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi - hanke Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen uudistamisen toimenpidekokonaisuus

PERINTEISEN AJATTELUN HAASTAMINEN Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmahankkeen esittely

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Tervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

JÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA. Auttaja lähellä sinua

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

LÄSNÄOLEVA AMMATILLISUUS ASUMISSOSIAALISESSA TYÖSSÄ

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN

Alakouluhanke Workshop

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuudet

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Transkriptio:

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG) Tampereen yliopisto/suomen Akatemia elina.stenvall@uta.fi

Tausta SPARG Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä Tampereen yliopistossa toimiva monitieteinen tutkimusryhmä Osa Suomen Akatemian Rajojen, identiteettien ja transnationalisaation tutkimuksen huippuyksikköä (RELATE) (2014 2019) Mukana Suomen Akatemian Skidi Kids -tutkimusohjelmassa, hankkeet Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (2010 2013) sekä Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (2013 2015) Menossa useita lasten ja nuorten elämismaailmoja tarkastelevia tutkimushankkeita; pitkä työskentelyhistoria aihepiirin parissa SPARG/SKIDI-tiimi: Professori Jouni Häkli (johtaja), akatemiatutkija Kirsi Pauliina Kallio (vastaava tutkija), tutkijatohtori Riikka Korkiamäki, tutkijatohtori Pia Bäcklund, tohtoriopiskelija Elina Stenvall

Myönteisen tunnistamisen rakentuminen Teoreettiset lähtökohdat Tunnustussuhdeteoriat (esim. Honneth, Taylor, Bingham, Burrough) Oikein tunnistetuksi tuleminen inhimillisenä tarpeena Empiirinen tutkimus Julkishallinnon tutkimus (sis. dokumenttianalyysi, esim. Lastensuojelusuunnitelmat ja toiminnan analyysi, esim. asiantuntijahaastettelut) (Kallio ja Bäcklund 2012) Etnografinen tutkimus (5.-ja 9.-luokkalaisten dialogisten biografioiden laadullinen analyysi) (Kallio ja Stenvall 2012 ) Työpajat Toistaiseksi 5 yhteistoiminnallista työpajaa, mukana 35 koulutus- ja sosiaalialan ammattilaista ja hallinnon toimijaa Ymmärryksen lisääntyminen myönteisen tunnistamisen käytännöistä ja mahdollisuuksista

Myönteinen tunnistaminen ammatillisena käytäntönä Tutustuminen Nuorten erilaisiin mieltymyksiin, elämäntilanteisiin, kiinnostuksen kohteisiin ja yhteisöllisyyksiin perehtyminen lapsilähtöisesti Tunnustaminen Institutionaalisissa arkikäytännöissä nuorten tärkeinä pitämiä asioita kohtaan ilmaistua kunnioitusta Tukeminen Nuorten toimijuuden tukeminen heille tärkeissä ryhmissä ja yhteisöissä (Hiljaisia) käytäntöjä, joissa lapset ja nuoret tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi siten kuin he kussakin tilanteessa haluavat tulla ymmärretyiksi Mahdollisten ongelmien käsittely nuorten kokemusmaailmasta käsin

Myönteinen tunnistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Yhteisöllinen kiinnittyminen ja aktiivinen toimijuus keskiössä Lasten ja nuorten sekä heille merkityksellisten yhteisöjen olemassa olevien voimavarojen tunnistaminen Arjen tavalliset ympäristöt myönteisen tunnistamisen kenttinä Tunnistaminen kaikkia koskettavana yleisenä toimintaperiaatteena Yhteisöllisen tunnistamisen kulttuurin kehittyminen Sosiaalista tietoisuutta, tilanneherkkyyttä, toimintavalmiutta Aitoa ja molemminpuolista kiinnostusta, kunnioitusta ja arvostusta Ei tarkoita kaiken hyväksymistä Myönteinen tunnistaminen voi tapahtua missä tahansa, milloin tahansa ja kenen kanssa tahansa. Sitä varten ei tarvitse perustaa uusia toimintoja tai toimintaympäristöjä.

Tunnistaminen ja tunnustaminen osana nuorten elämismaailmaa 10.3.2015 SPARG Oikein tunnistetuksi tuleminen tuottaa itsekunnioitusta, itsearvostusta ja itsetuntoa; väärin tunnistaminen epäoikeudenmukaisuuden ja arvottomuuden kokemuksia.

KIITOS! Bäcklund, Pia & Kallio, Kirsi Pauliina (2012) Poliittinen toimijuus julkishallinnon lapsi- ja nuorisopoliittisessa osallistumisretoriikassa. Alue & Ympäristö, 41:1, 40-53. Kallio, Kirsi Pauliina & Bäcklund, Pia (2012) Oletettu alueellisuus, kuviteltu osallisuus: Tilalliset sidokset julkishallinnon lapsi- ja nuorisopoliittisessa retoriikassa. Terra, 124:4, 245 258. Kallio, Kirsi Pauliina, Stenvall, Elina, Bäcklund, Pia & Häkli, Jouni (2013) Arjen osallisuuden tunnistaminen varhaisena tukena. Teoksessa Reivinen & Vähäkylä (toim.) Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen. Helsinki: Gaudeamus. Korkiamäki, Riikka (2013) Kaveria ei jätetä! Sosiaalinen pääoma nuorten vertaissuhteissa. Acta Electronica Universitatis Tamperensis, 1307. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 137. Tampere: Tampere University Press. Häkli, Jouni, Kallio, Kirsi Pauliina ja Korkiamäki, Riikka (2015) Myönteinen tunnistaminen. Helsinki: NTV/NST. lisää: http://www.uta.fi/jkk/tutkimus/alat/sparg/julkaisut.html 10.3.2015 SPARG