N i v e l e t n o t k e i k s i, R o v a n i e m i, L a u r i L a n t e l a j a A n n a N i k u p e t e r i

Transkriptio

1 N i v e l e t n o t k e i k s i, R o v a n i e m i, Monitoimijainen nuorten osallisuuden tukeminen L a u r i L a n t e l a j a A n n a N i k u p e t e r i

2 Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Lappilaisten nuorten hyvinvointija osallisuuskysely Nuorten osallisuutta edesauttavat tekijät ja osallisuuden monitoimijainen tukeminen Pohdinta osallisuudella ja monitoimijaisella yhteistyöllä nivelet notkeiksi?

3 Tutkimuksen tausta Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, LAPE ( ) Lapin LAPE-hanke Perhekeskustoimintamalli Lappiin integroidut monitoimijaiset palvelut perheille (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoima) Lapin yliopiston osahanke, jossa kiinnostus mitä lapsi- ja perhelähtöiselle tiedolle perustuva monitoimijainen yhteistyö ja sen johtaminen edellyttävät Monitieteinen tutkimuskokonaisuus: kasvatustiede (erit. luokanopettajakoulutus), sosiaalityö ja hallintotiede Keskiössä tieto, osallisuus ja monitoimijainen yhteistyö Arjen osallisuus ja palveluosallisuus (esim. Romakkaniemi ym. 2018) Monitoimijainen yhteistyö perustuu jaetulle tiedolle ja asiantuntijuudelle (Turunen ym. 2014).

4 Keväällä 2018 kerätyt tutkimusaineistot Asiakkaiden yksilö-, pari-, ja ryhmähaastattelut (N= 18) Laadullinen aineisto 5-6-vuotiaiden päiväkotiryhmäaineisto (N=63 lasta) luokkalaisten ryhmäaineisto (N=52 lasta) Lapsi- ja perhelähtöinen tieto Ammattilaisten yksilö- /fokusryhmähaastattelut (N=32) Määrällinen aineisto Vanhempien hyvinvointi- ja osallisuuskysely (N=273) Nuorten hyvinvointi- ja osallisuuskysely (N=440)

5 Toteutettu yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) kanssa Yhdeksäsluokkalaiset nuoret (15-16 v) Lappilaisten nuorten hyvinvointija osallisuuskysely 2018 Vastaajia 440 Webkyselyn toteutusaika Kyselyn teemat olivat Osallisuus ja vaikuttaminen Arjen sujuvuus ja koulunkäynti Perhe- ja kaverisuhteet Hyvinvointi Vapaa-aika ja harrastukset Kyselyn tuloksia:

6 Vastaajien taustat Tyttö 49% Poika 41% Muu 10%

7 Toiselle asteelle siirtymisen tunnelmat Tulevaisuudensuunnitelmani ovat selkeät toisen asteen siirtymän osalta Toiselle asteelle siirtyminen innostaa minua

8 Tuki siirtymävaiheessa Koulun ammattilaiset ovat tukeneet tulevaisuuden suunnitteluani riittävästi Vanhempani/huoltajani ovat tukeneet tulevaisuuden suunnitteluani riittävästi

9 Vanhempien/huoltajien tuki suhteessa tulevaisuuteen

10 Koulun ammattilaisten tuki suhteessa tulevaisuuteen

11 Koulun ammattilaisten merkitys nuoren osallisuudelle ja hyvinvoinnille Nuorilla on elämässään yleensä aikuisia, joita heidän hyvinvointinsa kiinnostaa ja joille he voivat kertoa huolistaan Vajaalle kymmenesosalle (8 9 %) tällaisten aikuisten löytäminen on kuitenkin melko vaikeaa tai vaikeaa On myös paljon nuoria, joiden näkemyksiä heitä itseään koskevissa asioissa ei ymmärretä (17 %), joita ei kannusteta huolista kertomiseen (14 %), ja joiden kanssa ei mietitä ratkaisuja yhdessä heitä koskevissa asioissa (13 %) Aikuisten huomio ja keskustelutuki on nuorille tärkeää Kun kysyttiin ketä ja millaista aktiviteettia kouluun toivottiin, vastauksissa mainittiin useimmin Nuoriso- tai vapaa-ajan ohjaaja Kouluun toivottiin myös mm. mielenterveyden asiantuntijan puheenvuoroa tai läsnäoloa koululle, kuunteleva mukava aikuinen, erityisopettaja ja opo, opiskelijat (nuoret aikuiset) Nuorten luottamus koulua kohtaan on korkea Koulun aikuiset* olivat useimmin valittu vaihtoehto silloin, jos nuori tarvitsisi apua hyvinvointiinsa, kaverisuhteisiinsa, suhteisiinsa vanhempiensa kanssa, perheen ilmapiiriin tai arkensa kuormittavuuteen liittyvissä asioissa

12 Nuorten osallisuutta edesauttavat tekijät

13 Laadullinen aineisto (N=22) Ammattilaisten haastattelut Viisi fokusryhmähaastattelua kolmessa eri kokoisessa kunnassa eri sektoreilla työskentelevien ammattilaisten ja esimiesten kanssa. Ryhmähaastatteluun osallistui neljästä viiteen haastateltavaa, jotka työskentelivät järjestöissä tai evankelisluterilaisessa seurakunnassa (N=4), kunnissa varhaiskasvatuksen, koulun tai nuorisotyön toimialoilla (N=9) sosiaali- tai perhetyössä (N=5) terveystoimialalla (N=3) lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistyössä (N=1)

14 Perheen ilmapiirin ongelmat ja arjen haasteet Perheen ilmapiirin ja arjen haasteiden merkitys nuorten osallisuudelle Perheen hyvä ilmapiiri ja arjen sujuvuus hyvät kaverisuhteet hyvät vuorovaikutussuhteet perheen ulkopuolisiin aikuisiin Perheestä saadut hyvät sosiaaliset taidot ja sosiaalinen toimintakyky kuulluksi tuleminen osallisuuden mahdollistuminen Perheiden tuki arjessa läsnäolo hyvinvointia tukeva ilmapiiri osallistumismahdollisuuksien antaminen

15 Ammattilaisten merkitys nuorten osallisuudelle luottamuksen ja tiedon näkökulmista Tieto keskeisenä osallisuuden ja aktiivisuuden lisääjänä Tiedottaminen palveluista ja nuoria koskevista asioista Tieto osallistumismahdollisuuksista Monipuoliset osallistumismahdollisuudet Vastavuoroinen tiedonsaanti ja tiedonkulku eri toimijoiden välillä Luottamus tukee osallisuutta Tärkeää, että ammattilaiset tuovat työtään ja rooliaan esille tutuksi tuleminen Ammattilaisten tahtotila nuorten kohtaamiseen vaatii pitkäjänteistä työskentelyä Mahdollisuuksien antaminen nuorille vaikuttaminen Kuulluksi tuleminen Kannustamisen ja tuen antamisen tärkeys

16 Pohdinta osallisuudella ja monitoimijaisella yhteistyöllä nivelet notkeiksi? Ennaltaehkäisevän sekä nivelvaiheen työskentelyn ja tuen merkitys on tärkeä Perheen merkitys korostuu erityisesti subjektiivisten, perheen luomien lähtökohtien ja niihin liittyvien nuorten välisten erojen tunnistamisessa (myös Sutinen 2010) Perheen rinnalla ammattilaisten tuen merkitys korostuu Sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamisessa Tiedon antaminen nuorelle palveluista Luottamuksen rakentaminen ammattilaisiin jo lapsuudesta Nuorten tasavertainen rooli monitoimijaisessa yhteistyössä mitä tarkoittaa lisäopetuksessa, VALMAssa ja LUVAssa?

17 Tutkijatiimi Laitinen Merja, professori, sosiaalityö, vastuututkija Kallinen Kati, yliopistonlehtori, sosiaalityö Lantela Lauri, yliopisto-opettaja, kasvatustiede Leinonen Jaana, yliopistonlehtori, hallintotieteet Nikupeteri Anna, tutkijatohtori, sosiaalityö Nurmi Henna, yliopisto-opettaja, hallintotieteet Turunen Tuija, professori, kasvatustiede, erityisesti opettajankoulutus

18 Kiitos! l a u r i. l a n t e l u l a p l a n d. f i p a n n a. n i k u p e t e r u l a p l a n d. f i p

19 Kirjallisuutta Romakkaniemi, Marjo & Lindh, Jari & Laitinen, Merja (2018) Nuorten aikuisten osallisuus ja sosiaalinen kuntoutus Lapissa. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 147. Helsinki: Kela. Sutinen, Riikka (2010) Loistava perhe, mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvin! Lappilaisten nuorten hyvinvoinnin ankkurit. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja C. Työpapereita 53. Lapin yliopisto. Turunen, Tuija A. & Laitinen, Merja & Lakkala, Suvi & Kangas, Hennariikka & Pulju, Marja & Valanne, Eija (2014) Monitoimijuusmalli Kuvaus yhteistyön rakentumisesta. Teoksessa Suvi Lakkala & Hennariikka Kangas & Marja Pulju (toim.) Yhdessä toimimalla kohti hyvinvoivaa koulua. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen monitoimijuuden avulla. Rovaniemi: Lapin yliopisto,