Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa



Samankaltaiset tiedostot
Tuhkarokko meillä ja muualla

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

TOIMENPITEET TUHKAROKKOEPÄILYSSÄ

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri

Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Tuhkarokkotapausten hoito ja torjunta VSSHP:ssa

Rokotusten hyödyt ja haitat

Katoavia virusinfektioita MPR-taudit. Labquality-päivät Irja Davidkin

Tuhkarokkotapausten hoito ja torjunta Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapauksen yhteydessä

Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapauksen yhteydessä

Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapauksen yhteydessä

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

Henkilökunnan rokotukset. Anneli Harjunpää infektiolääkäri Kymsote

Uusi tartuntatautilaki. Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Toimenpideohje torjuntatoimista sikotautitapauksen yhteydessä

Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi?

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn

Rokottamattomuuden seuraukset? Tartuntatautipäivät / Tampere Harri Saxén, professori HUS/HY

Työntekijän rokotukset mikä muuttuu

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista

LEKTIO Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos

Tuhkarokkotapausten hoito ja torjunta VSSHP:ssa

Uudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee?

Rokotukset ovat lapsen oikeus - Miten hyvin lapsiamme suojellaan?

SISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokotusten hyödyt ja haitat. Hanna Nohynek THL/ Rokotusten ja immuunisuojan osasto Rokotusohjelmayksikkö Pietarsaari

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Pneumokokkirokotus miksi ja kenelle

Lastenneuvolassa annettavat rokotukset

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Tuhkarokon paluu keväällä 2011

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Mitä kysyjille vastaisin?

Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Vesirokko- ja vyöruusurokotteet

Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Opiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

Suomen rokotuskattavuus - aihetta huoleen? Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö Tartuntatautipäivät

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Suoja tuhkarokkoa vastaan saadaan joko sairastetun tuhkarokon tai kahden rokoteannoksen aikaansaamana.

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

FISC K5 NEUVOLAN ROKOTUSOPAS

Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina SUOSITUS

Mitä haittoja rokotuksista on?

Kantasolusiirtopotilaiden rokotukset. Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS

Tartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino

Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapausten yhteydessä

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Sanna Nikunen ELL

Pikkulasten rokotusohjelman rokotuskattavuusraportti

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

Kouluterveydenhoitajien käsitys koululaisten rokotusten toteutumisesta kouluterveydenhuollossa

Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa. V-J Anttila

Euroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix. Sosiaali- ja Terveysministeriö

3 Rokotukset Suomalainen kansallinen rokotusohjelma Kurkkumätä- ja jäykkäkouristus tehosterokotteet 34

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

TERVEYS Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Suomen rokotuskattavuus

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP

P ersialainen lääkärifilosofi Abū Bakr Muhammad

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset

Käytännön asiaa rokottamisesta

Virusyhdistelmärokotuksen ensimmäiset 25 vuotta

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto

Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Penikkatauti turkiseläimillä

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Transkriptio:

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1

Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta: Hengitystieoireet (nuha, yskä, kuume) Silmäoireet (konjunktiviitti) Limakalvomuutokset (Koplikin täplät) Ihottuma ( 3-5 vrk ensioireista) Rokotetuilla lievempiä oireita Matkustus/kontakti Ei sairastanut/rokotettu Laboratoriovarmistus - Vasta-ainetestit (HUSLAB, UTUlab ja THL) - PCR- testit (THL) 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 2

Altistus tuhkarokolle Ilmatartunnan mahdollisuus jopa useita tunteja Tartuttavuus 4 vrk ennen ja 4 vrk jälkeen ihottuman Altistuneiden suojaus: Rokotus: mieluimmin 72 h mennessä altistuksesta Ei sairastettua tauti eikä rokotuksia Yli 6 kk ikäiset Immunoglobuliinia: 7 vrk altistuksesta Niille, jotka eivät voi ottaa rokotusta/ ei ehditty rokottaa Alle 6 kk ikäiset lapset Raskaana olevat Aktiivista tuberkuloosia sairastavat ja immuunipuutteiset 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 3

Komplikaatiot Välikorvatulehdus (~ 10%) Keuhkokuume (~ 5%) Enkefaliitti (~ 1/1000) Krooninen etenevä aivojen yleistulehdus (SSPE) Edelleen maailmanlaajuisesti merkittävä lasten kuolleisuuden aiheuttaja (145 700 vuonna 2013) Peltola et al. Lancet Infect Dis. 2008 (12):796-803. 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 4

Tuhkarokko maailmalla Yhdysvallat 2015 159 tapausta (4 epidemiaa, 18 osavaltiota) 117 Disneyland outbreak (7 osavaltiota) 25 % sairaalahoitoa vaativia 2014: 668 tapausta, korkein vuoden 2000 eliminaation jälkeen. Kanada Kaksi epidemiaa Kiina, Sudan, Papua Uusi Guinea, Filippiinit 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 5

15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 6

Etiopia Angola Kiina Indonesia Filippiinit 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 7

Tuhkarokko Euroopassa Lähde: WHO 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 8

Tuhkarokkotapaukset 2006-2014 EU Lähde:ECDC 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 9

Tuhkarokkotapaukset EU/EEA Lähde:ECDC 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 10

Tuhkarokko Euroopassa 2014-2015 2014: EU/EEA 3 616 tapausta (2013: 10 537) 58.6% Saksassa ja Italiassa Eniten alle vuoden ikäisissä 5 tuhkarokko enkefaliittia 2015: Saksa lokakuusta 2014 n. 500 tapausta (1 kuolema, 28% tapauksista sairaalahoitoa vaativia) Itävalta Ranska ja Italia vähenemään päin Bosnia-Herzegovina helmikuusta 2014 (> 5 000 epäilyä) Venäjä (> 3 000 epäilyä) Kyrgystan (2 kuolemaa, > 11 000 epäilyä, laaja rokotuskampanja) 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 11

Tuhkarokkotapaukset 2014 (n= 3 616) Lähde:ECDC 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 12

Rokotuskattavuus (2012-2013) ja tapaukset joulukuussa 2014 (n=200) Lähde:ECDC 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 13

Tapaukset /miljoona ikäryhmittäin 2014 Euroopassa Lähde:ECDC 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 14

Tapausten rokotusstatus ikäryhmittäin Euroopassa Lähde:ECDC 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 15

Tuhkarokkorokotukset Suomessa Ennen MPR- rokotuksia 1975: 1-vuotiaille rokotuskattavuus syntymävuosi % 1995 98,1 1997 95,8 MPR- Rokotukset 1982: 14-18 kk ja 6 v 1983-85: kohdennettuja rokotuksia 1986-2000: armeijassa 2011: 12-18 kk ja 6 v 1999 96,6 2001 97,3 2003 97,5 2005 98,5 2007 96,6 2009 97,4 2012 95,4 Viruskierron pysäyttämiseksi rokotuskattavuuden pitäisi olla yli 95% 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 16

MPR- rokotussuositukset Kaikilla tulisi olla joko sairastetun taudin tai kahden rokotuksen antama suoja MPR- tauteja vastaan Rokotus 2-3 vuoden välein (vähintään 6kk) Matkailijat (6kk iästä, 3 annosta) Terveydenhoitohenkilökunta Ulkomaiset opiskelijat Erityisesti 1960- ja -70-luvuilla syntyneiden tulisi varmentaa suojansa 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 17

MPR- rokotusten turvallisuus MPR- rokotteen turvallisuutta seurattu rokotusohjelman alusta saakka Rokotusreaktioita 5-15%:lla, 7-12 vrk 1. rokotuksesta Kuumetta, nuhaa, yskää, ihottumaa, Allergiset reaktiot, kuumekouristukset Vakavat haitat erittäin harvinaisia 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 18

15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 19

1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 tapausten määrä MPR- taudit ennen rokotuksia 45000 40000 35000 30000 Sikotauti Tuhkarokko Vihurirokko MPR 25000 20000 15000 measles mumps rubella 10000 5000 0 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 20

Tapaukset Tuhkarokkotapaukset Suomessa 2000-2015 30 25 20 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuodet 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 21

lukumäärä Tuhkarokot Suomessa 2011 5 4 3 2 1 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 ikä 9 N, 18 M 1x MPR 5 kpl 2x MPR 6 kpl 22

% 30 vuotta immuniteettitutkimusta 100 90 80 70 60 50 40 30 tuhkarokko sikotauti vihurirokko 20 10 0 1982 1987 1988 1998 2002 2007 2012 näytteenottovuosi 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 23

GMT miu/ml Väestöimmuniteetti (vasta-ainetasot) 8000 Measles antibodies, 2005 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 age 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20-24 30-34 40-50 >60 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 24

seropositivity % Väestöimmuniteetti (seropositiivisuus) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-49 50-59 60 + age

MPR-taudit ja rokotukset: Tulevaisuuden haasteita Hyvän rokotuskattavuuden säilyttäminen MPR-tauteja esiintyy edelleen useissa maissa, joten tautien tuominen Suomeen matkailijoiden mukana tulee jatkumaan Luotettavan tautien seurannan kannalta on tärkeää kaikkien MPR- tautiepäilyjen tutkiminen ja varmentaminen laboratoriossa Immuniteetin seuranta väestötasolla tärkeää mahdollisten alttiiden ikäryhmien löytämiseksi Kohdennettujen rokotuksien antaminen tai rokotusohjelman muuttaminen tarvittaessa 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 26

KIITOS! www.thl.fi/infektiotaudit www.thl.fi/rokottaminen Infektiotaudit-osasto Virusinfektiot-yksikkö Terveydensuojeluosasto Rokotusohjelmayksikkö 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 27