Tuhkarokkotapausten hoito ja torjunta VSSHP:ssa
|
|
- Teija Uotila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuhkarokkotapausten hoito ja torjunta VSSHP:ssa Tämä on toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapausten yhteydessä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Tämä ohje perustuu THL:n suositukseen Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapauksen yhteydessä Tuhkarokkovirus on erittäin herkästi tarttuva virus; kosketus-, pisara- sekä ilmatartunta Virus voi tarttua myös kontaminoituneiden pintojen välityksellä Itämisaika tartunnasta ensioireiden alkuun yleensä 9-11 vrk, voi vaihdella 7-21 vrk välillä Ensioireet ovat nuha. yskä, kuume ja konjunktiviitti. Muutaman päivän jälkeen poskien limakalvoille tulee vaaleita täpliä (Koplikin täplät). Makulopapulaarinen ihottuma alkaa 3-5- vrk kuluttua ensioireista eli n. 2 viikkoa tartunnasta. Ihottuma leviää korvien takaa kasvoille ja vartalolle ja kestää runsaan viikon. Hyviä kuvia tuhkarokkoon liittyvästä ihottumasta on mm. Duodecimin Lääkärin tietokannoissa Tartuttavuus: Potilas tartuttava 4 vrk ennen ihottumaa (1 vrk ennen oireita) 4 vrk ihottuman puhkeamisen jälkeen Hoitoon osallistuvalla työntekijällä on oltava suoja tuhkarokkoa vastaan (aiemmin sairastettu tauti tai kaksi MPR-rokotusta). Kaikkien terveydenhuollon työntekijöiden on oltava tietoisia immuniteetistaan tuhkarokon suhteen. Mikäli työntekijä on syntynyt vuoden 1960 jälkeen ja hän ei ole sairastanut tuhkarokkoa tai hän ei ole saanut kahta MPR-rokotusta, on ehdottoman suotavaa, että hän hakeutuu terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon MPR-rokotusta varten. Sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ilmaeristyksessä 1 Tuhkarokkoimmuniteetti suomalaisilla Rokotukset aloitettiin 1975 Vuodesta 1982 lähtien MPR-rokote (Tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko -rokote) Ensimmäisen MPR-rokoteannoksen kattavuus Suomessa pikkulapsilla on ollut noin 97 % Jokaiselle suositellaan kahta MPR-rokotusta vähintään puolen vuoden välein, mieluiten 2-3 vuoden välein. Suomessa ennen vuotta 1960 syntyneiden katsotaan sairastaneen luonnollisen tuhkarokon. Osa luvulla syntyneistä ei ehtinyt sairastaa tuhkarokkoa eikä saada rokotusta ennen rokotusohjelman aloittamista, minkä vuoksi he ovat alttiita taudille. Alle 6 kk ikäisen immuniteetti = äidin immuniteetti 2 Kliininen tuhkarokkoepäily Tuhkarokkoa on syytä epäillä henkilöllä, Jolla on kuume + ihottuma+ yskä ja/tai nuha ja/tai konjuktiviitti JA joka ei ole sairastanut tuhkarokkoa tai saanut täydellistä rokotesarjaa JA joka on ollut äskettäin alueella, jossa esiintyy tuhkarokkoa tai ollut kontaktissa tuhkarokkoa sairastavaan henkilöön TYKS PL 52, Turku 1 (6)
2 3 Tuhkarokko on ilmoitettava tartuntatauti Ilmoitus epäilytapauksesta tapauksen toteamispaikkakunnan terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille puhelimitse Ilmoitus virka-aikana VSSHP:n ön p tai konsultaatiopuhelin ja päivystysaikana Tyksin päivystyksen vuorovastaavalle, p tai lastentautien päivystäjälle p Tartuntataudeista vastaava lääkäri ja Sairaalahygieniayksikkö ovat heti yhteydessä THL:n tartuntatautilääkäriin p (virka-aikana) Hoitava lääkäri tekee kirjallisen tai sähköisen lääkärin tartuntatauti-ilmoitus A:n THL:n tartuntatautirekisteriin. Linkki THL:n ohjeeseen Ohjeet lääkäreille, terveyskeskuksille ja sairaanhoitopiireille 4 Tuhkarokkoepäilyn tartuttavuus, eristäminen ja hoitopolku Tuhkarokkoepäilystä on aina oltava viivyttelemättä yhteydessä tapauksen toteamispaikkakunnan terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavaan lääkäriin SEKÄ virkaaikana Tyksin Sairaalahygieniayksikön konsultaatiopuhelimeen p Tuhkarokkoepäily hoidetaan pääasiallisesti kotona. Sairaalaan lähetetään sairaalahoitoa tarvitsevat, vaikeat tapaukset. Tartuttavuusaika Tuhkarokkoa sairastava potilas on tartuttava 4 vuorokautta ennen ihottumaa (eli jo 1 vuorokausi ennen ensioireita) ja 4 vuorokautta ihottuman puhkeamisen jälkeen. Eristäminen ja hoito kotona Lieväoireiset tuhkarokkopotilaat voidaan hoitaa kotona. Tartuttavuusaikana he eivät saa mennä töihin, kouluun tai päiväkotiin ja heidän on vältettävä kaikkia julkisia paikkoja. Vierailuja potilaan luo on syytä välttää koko tartuttavuusjakson ajan, mikäli vierailijoiden suojasta tuhkarokkoa vastaan ei ole varmuutta. Eristäminen ja hoito lääkärin vastaanotolla Tuhkarokkoa epäiltäessä tulee ottaa huomioon tartunnan mahdollisuus muihin odotus- ja vastaanottotiloissa oleviin. Vastaanottotilanteita varten on hyvä olla suunnitelma tartuntavaarallisen potilaan ohjaamisesta ja eristämisestä toimipisteen sisällä. Potilaan hoitoon osallistuvalla työntekijällä tulee olla sairastettu tuhkarokko tai voimassa oleva kansallisen rokotusohjelman mukainen rokotussuoja (kaksi rokotusta) tuhkarokkoa vastaan. Tällöin hengityksensuojainta ei tarvitse käyttää. Niiden hoitohenkilökuntaan kuuluvien, joiden immuniteetista ei ole varmuutta, ei tulisi mennä tartuttavan tuhkarokkopotilaan huoneeseen lainkaan. Eristäminen ja hoito sairaalassa Mikäli tuhkarokkopotilas tai sellaiseksi perustellusti epäilty päätetään lähettää sairaalaan, on siitä ehdottomasti neuvoteltava etukäteen puhelimitse ja sovittava sairaalaan saapumisesta. Mikäli tuhkarokkopotilaan tai sellaiseksi perustellusti epäillyn katsotaan tarvitsevan sairaalahoitoa, ota yhteyttä: TYKS PL 52, Turku 2 (6)
3 Lapsipotilaat alle 16 vuotta: Kaikkina aikoina: Lasten infektio-osasto p , josta puhelu ohjataan osastonlääkärille tai lasten päivystäjälle. Aikuispotilaat 16 vuotta: Virka-aikana arkipäivinä klo 08 15: Infektio-osasto TD6, puh (02) Päivystysaikana klo ja muina päivinä: TYKS päivystyksen vuorovastaava, p Virka-aikana ilmoitus aina myös Sairaalahygieniayksikön konsultaatiopuhelimeen p , josta saa lisäohjeita. Päivystysaikana HUS:n infektiopäivystäjän konsultaatio p (Hyks keskus). Epäily siirretään suoraan ulkoa päivystyksen ilmaeristyshuoneeseen ACU3:een tai mikäli niin on sovittu suoraan aikuisten tai lasten infektio-osaston ilmaeristyshuoneeseen. Hallittu sairaalaan saapuminen on tärkeätä järjestää tuhkarokkoon liittyvän suuren tartuttavuuden vuoksi, jotta vältyttäisiin enemmiltä altistumisilta. Sairaalahoidossa tuhkarokkopotilas hoidetaan alipaineistetussa huoneessa ilmaeristyksessä koko tartuttavuusajan. 5 Altistuneiden määrittely Altistuneeksi määritellään henkilö, joka on ollut tartuttavuusaikana (ks. edellä) samassa tilassa samanaikaisesti tai 2 tunnin kuluessa siitä kun tuhkarokkopotilas on poistunut tilasta eikä hänellä ole suojaa tuhkarokkoa vastaan. Ennen vuotta 1960 syntyneistä valtaosa on sairastanut tuhkarokon, joten heidän jäljittämisensä ei ole tarpeen. Terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaava lääkäri ja VSSHP:n sairaalahygieniayksikkö identifioivat suojausta tarvitsevat altistuneet yhteistyössä, ja laajentavat alkuperäistä kontaktikartoitusta harkintansa mukaan. Altistuneet, joiden katsotaan tarvitsevan joko MPR-rokotteen tai immunoglobuliinihoidon, ohjataan terveydenhuollon toimintayksikköön sen toteuttamista varten. 6 Diagnostiikka Kliinisen epäilyn herättyä diagnoosi pitää varmistaa mahdollisimman nopeasti mikrobiologisin näyttein. Diagnoosi perustuu tuhkarokkoviruksen osoittamiseen PCR-tekniikalla (MorbNhO, nro 13014) nielunäytteestä sekä seerumista tehtäviin vasta-ainemäärityksiin (S-MorbAb, nro 2815). Tyks kliinisen virologian osasto 904 tekee vasta-ainetutkimukset ja PCR tutkimukset arkisin (ma-pe) virka-aikana. HUSLAB tekee tarvittaessa viikonloppuisin ja juhlapyhinä vastaainemäärityksiä päivystystutkimuksena, ks tarkemmin alla. Potilasta ei ole syytä lähettää sairaalaan pelkästään diagnoosin varmistamista varten, vaan näytteet voidaan ottaa myös avoterveydenhuollossa. 1. Jo epäilyvaiheessa ennen näytteiden ottoa, ota yhteyttä kliinisen virologian laboratorioon anamnestisten tietojen antamista, näytteiden lähetyskäytännön, tutkimusaikataulun, ja vastauskäytännön sopimista varten: Tyks kliinisen virologian osasto puh. toimisto tai tai ylilääkäri Tytti Vuorinen Jos laboratoriossa ei ole tietoa, että kyseessä on epäilynäyte, seeruminäyte tutkitaan kerran viikossa normaalien sarjojen mukana. 2. Potilaasta otetaan a. seeruminäyte tuhkarokko IgG ja IgM vasta-ainemäärityksiä varten (tutkimuspyyntö S-MorbAb KL 2815). Seeruminäytettä vähintään 2 ml. b. nielunäyte PCR testiä varten (tutkimuspyyntö MorbNhO, nro 13014) TYKS PL 52, Turku 3 (6)
4 Näytteet toimitetaan mahdollisimman nopeasti tutkivaan laboratorioon. Tyksin ulkopuolelta näytteet voidaan toimittaa myös taksilla. Päivystysaikana maanantaista torstaihin otetut näytteet säilytetään jääkaapissa ja lähetetään seuraavana aamuna. Viikonloppuisin ja juhlapyhinä HUSLAB tekee tarvittaessa seerumin vasta-ainemäärityksiä päiväsaikaan. Mikäli infektiolääkäri tai lastenlääkäri katsoo, että vasta-ainetutkimus on tarpeellinen, ota ensin yhteyttä Huslabin Virologian yksikön hoitajaetupäivystäjään, puhelin tai näytteiden lähetyksen, tutkimisaikataulun ja vastauskäytäntöjen sopimiseksi. Päivystyaikana näytteet lähetetään osoitteella: HUSLAB, Kliininen mikrobiologia, Näytteiden vastaanotto, Haartmaninkatu 3 B, Helsinki. Altistuneiden immuniteettitutkimukset: seeruminäyte tuhkarokko IgG ja IgM vastaainemäärityksiä varten (tutkimuspyyntö S-MorbAb KL 2815 ). Seeruminäytettä vähintään 2 ml. Myös altistusnäytteistä tulee olla yhteydessä tutkivaan laboratorioon tutkimusten aikataulun sopimista varten. 7 Altistuneiden kartoitus Kontaktikartoitus voidaan aloittaa heti perustellun tuhkarokkoepäilyn ilmenemisen jälkeen, mutta varsinainen altistuneiden jäljitys käynnistetään vasta diagnoosin varmistuttua. Suomessa ennen vuotta 1960 syntyneiden katsotaan sairastaneen luonnollisen tuhkarokon ja heidän jäljittämisensä epidemioissa ei ole tarpeen. Kontaktikartoituksen aloittaa potilasta hoitava lääkäri tai sairaanhoitaja, joka selvittää haastattelemalla potilaan kontaktit mahdollisen tuhkarokon tartuttavuusajalta. Kontaktikartoitusta varten tämän ohjeen lopussa on lomake, jonka kartoittaja täyttää ja toimittaa tartuntataudeista vastaaville tahoille. Erityisen tärkeää on selvittää, onko altistuneiden joukossa rokottamattomia pikkulapsia, raskaana olevia tai immuunipuutteisia. Potilaan lähikontaktit henkilötietoineen ovat helposti saatavissa, samoin vastaanotolla samaan aikaan oleskelleiden kontaktien tiedot. Hoitavan tahon ei edellytetä laativan täydellistä kontaktikartoitusta, vaan kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri ja VSSHP:n SHYG-yksikkö täydentävät tietoja omilla kartoituksillaan. Huomioita on kiinnitettävä ainakin seuraaviin asioihin: Potilaan kanssa samassa taloudessa asuvat ihmiset (nimi, syntymäaika, kotikunta) Seurustelukumppani (nimi, syntymäaika, kotikunta) Muut läheiset ystävät ja sukulaiset (nimi, syntymäaika, kotikunta) Työtoverit (työpaikka, sijaintikunta) Päiväkoti- tai koulutoverit (koulun tai päiväkodin nimi, luokka tai hoitoryhmä) Harrastuskontaktit (esim. urheiluseura tai partiolippukunta, ryhmän nimi) Matkat julkisilla liikennevälineillä (kulkuväline, matkareitti, matkan ajankohta, paikka- tai hyttitiedot) Mahdolliset aiemmat terveydenhuoltokontaktit tartuttavuusaikana (laitos, ajankohta) Samaan aikaan tai 2 tunnin kuluessa vastaanottotiloissa olleet ihmiset, kun perusteltu epäily tuhkarokosta on ilmennyt (nimi, syntymäaika, kotikunta). Huomioi myös potilaiden saattajat. Muut mahdolliset kontaktit TYKS PL 52, Turku 4 (6)
5 Kontaktikartoitusilmoitus toimitetaan viipymättä: Potilaan kotikunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille VSSHP:n ön, fax (ilmoitus aina myös sihteerille p ) 8 Altistuneiden suojauksen työnjako Tuhkarokolle altistuneiksi identifioitujen potilaiden suojaus MPR-rokotteella tai immunoglobuliinilla toteutetaan yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. MPRrokotteet ja i.m.-immunoglobuliinipistokset annetaan altistuneille perusterveydenhuollon toimipisteissä ja i.v.-immunoglobuliinihoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan erikoissairaanhoitoon. Tämän vuoksi kaikkien terveyskeskusten/ kuntayhtymien on huolehdittava, että MPR-rokotetta on viivytyksettä saatavana kaikkina (pää)-toimintapisteen aukioloaikoina. Lisäksi kunkin terveyskeskuksen/ kuntayhtymän on järjestettävä, että immunoglobuliinia on saatavissa toimipisteeseen 24 h kuluessa tarpeen toteamisesta ja selkeästi ohjeistettava immunoglobuliinin hankinta paikallisesti omissa toimintapisteissään. MPR-rokotetta ja immunoglobuliinia on saatavissa ainakin Turun terveyskeskuksen ja TYKS:n sairaala-apteekeista päivystyksellisesti. Vaikka altistuneiden suojaus on suoritettava nopeasti, niin kaikkea toimintaa ei tarvinne järjestää viikonpäivästä tai vuorokauden ajasta huolimatta päivystyksellisesti, mikäli se on altistuksen aikajänteen ja altistuneen terveystietojen perusteella mahdollista. Varmistuneen tuhkarokkotapauksen ei-immuunit lähialtistuneet ja muut helposti saavutettavat ryhmät kannattaa rokottaa päivystyksellisesti, mikäli altistumisen alkamisesta on kulunut vähemmän kuin 3 vrk. Immunoglobuliinihoidon aikaikkuna on pidempi, ja tapauskohtaisesti on harkittava voidaanko immunoglobuliinin anto siirtää tapahtuvaksi päiväsaikaan. Immuunipuutteisten ja ei-immuunien raskaana olevien potilaiden sekä alle 18 kk ikäisten rokottamattomien lasten kohdalla suojauksessa ei ole syytä viivytellä, vaan heille tarjotaan suojaus päivystyksellisesti. Mikäli potilaan todetaan tarvitsevan tuhkarokkosuojauksen päivystyksellisesti eikä siihen ole mahdollisuuksia perusterveydenhuollossa, pitää potilas lähettää päivystyslähetteellä TYKS:n lastenklinikan päivystykseen tai sisätautien ensiapuun. Lähetteessä on mainittava tuhkarokkoaltistuksen aika sekä lähettäjän arvio potilaan tarvitsemasta suojasta. I.v.-immunoglobuliinihoidon tarvitsevat tuhkarokkoaltistuneet kutsutaan TYKS:sta käsin erikoissairaanhoitoon. Alle 16-vuotiaille i.v.-immunoglobuliini annetaan TYKS:n lastenklinikalla ja tätä vanhemmille aikuisten infektio-osastolla. Jos perusterveydenhuollon vastaanotolla tästä huolimatta todetaan i.v.-immunoglobuliinia tarvitseva potilas, lähetetään hänet TYKS:n päivystykseen ylläkuvatusti. 9 Altistuneiden suojaukseen käytettävät valmisteet ja niiden annostelu 3 vrk:n sisällä altistumisesta annetaan MPR-rokote, mutta mikäli aikaikkuna on umpeutunut tai rokote on vasta-aiheinen, annetaan 7 vrk:n kuluessa immunoglobuliinia. Lue myös THL: suositus 3/ ennen MPRrokotteen tai immunoglobuliinivalmisteen antamista. Immunogloguliinin antamisesta infektiolääkärin tai lastenlääkärin konsultaatio. TYKS PL 52, Turku 5 (6)
6 MPR-rokote (sisältää eläviä, heikennettyjä viruksia) Annetaan (mielellään 3 vuorokauden=72 tunnin kuluessa altistuksesta) niille altistuneille, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa tai saaneet sitä vastaan kahta rokotusta Vasta-aiheet: Alle 6 kuukauden ikäiset lapset, raskaana olevat, aktiivista tuberkuloosia sairastavat tai immuunipuutteiset potilaat Aiemmin sairastettu MPR-tauti tai aiemmat rokotukset eivät ole vasta-aiheita MPRrokotuksen antamiselle Allergologin konsultaatio MPR-rokotteen antamisesta, jos on Todettu välitön yliherkkyys neomysiinille tai Anafylaktiseen reaktioon johtanut kananmunaproteiini- tai liivateallergia tai Aiemman MPR-rokotuksen yhteydessä ilmennyt anafylaksian oireita Rokoteannos on sekä lapsille että aikuisille 0.5 ml ja antotapa joko ihonalaisesti (s.c.) tai lihakseen (i.m.) Raskaaksi tulemista on vältettävä kuukauden ajan rokotteen saamisesta (lähde: CDC) Imettävälle äidille voidaan antaa MPR-rokotus (lähde: CDC) Immunoglobuliini (infektiolääkärin tai lastenlääkärin konsultaation perusteella) Annetaan 7 vuorokauden kuluessa altistuksesta niille Joille MPR-rokote on vasta-aiheinen 6 kuukautta täyttäneille pikkulapsille (yleensä alle kuukauden ikäiset), jotka eivät ole saaneet yhtään MPR-rokotusta ennen altistusta eivätkä ole ehtineet saada MPR-rokotusta 72 tunnin kuluessa altistuksesta Avohoidossa lihakseen (i.m.) lapsille ja raskaana oleville Lapsille 0.5 ml/kg, maksimiannos 5 ml, pistetään syvälle lihakseen (pakara/reidet) hitaana injektiona, yhteen pistokohtaan enintään 2 ml Raskaana oleville annos on painosta riippumatta 15 ml, pistetään syvälle lihakseen (pakara/reidet) hitaana injektiona, yhteen pistokohtaan enintään 5 ml Sairaalassa suonensisäisesti (i.v.) 0.15 g/kg immuunipuutteisille TYKS:n apteekissa olevia eri vaihtoehtoja sopivaksi immunoglobuliiniksi ovat: Gammanorm 165 mg/ml, ensisijaisesti ihonalaisesti (s.c.), tarv. lihakseen (i.m.) Subcuvia 160 mg/ml, ensisijaisesti ihonalaisesti (s.c.), tarv. lihakseen (i.m.) Gammagard 50 mg/ml, 100 mg/ml, suonensisäisesti (i.v.) Kiovig 100 mg/ml, suonensisäisesti (i.v.) Nanogam 50 mg/ml, suonensisäisesti (i..v.), Immunoglobuliinin annon jälkeen henkilöä tulee seurata vähintään 30 min ajan. TYKS PL 52, Turku 6 (6)
7 Täytetty lomake toimitetaan viipymättä potilaan kotikunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille JA VSSHP:n SHYG-yksikköön (fax ) TUHKAROKKOEPÄILYN KONTAKTINKARTOITUSLOMAKE Täyttäjän nimi Täyttäjän yhteystiedot Potilaan nimi HeTu Osoite Puhelin Sivu / Paikka (hoitolaitos) Tuhkarokkoepäilyn Pvm Tuhkarokkoepäilyn kellonaika Potilaan oletettu tartuttavuusaika Pvm Kontaktin kuvaus (koti, työpaikka, matka jne.) Lisätiedot (nimi, syntymäaika, tieto immuniteetista, matkatiedot jne.) TYKS PL 52, Turku Liitesivu 1.
Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapausten yhteydessä
Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapausten yhteydessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Laadittu 10.7.2013 (Harri Marttila) 1 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTuhkarokkotapausten hoito ja torjunta VSSHP:ssa
Tuhkarokkotapausten hoito ja torjunta VSSHP:ssa Tämä on toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapausten yhteydessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Tämä ohje perustuu THL:n suositukseen
LisätiedotTuhkarokkotapausten hoito ja torjunta Satakunnan sairaanhoitopiirissä
AMMATTILAISOHJE 1 (10) INFEKTIOYKSIKKÖ Tuhkarokkotapausten hoito ja torjunta Satakunnan sairaanhoitopiirissä Tämä on toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapausten yhteydessä Satakunnan sairaanhoitopiirin
LisätiedotTOIMENPITEET TUHKAROKKOEPÄILYSSÄ
(6) 1 Infektioyksikkö 13.9.2011 TOIMENPITEET TUHKAROKKOEPÄILYSSÄ Tuhkarokkoa on syytä epäillä henkilöllä, jolla on kuume ja ihottuma sekä vähintään yksi seuraavista oireista: yskä, nuha tai konjunktiviitti
LisätiedotToimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapauksen yhteydessä
SUOSITUS Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapauksen yhteydessä Päivitetty 18.2.2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi
LisätiedotToimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapauksen yhteydessä
OHJAUS Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapauksen yhteydessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 14 2017 Ohjaus 14/2017 Toimenpideohje
LisätiedotToimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapauksen yhteydessä
SUOSITUS Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapauksen yhteydessä Päivitetty 7.6.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotToimenpideohje torjuntatoimista sikotautitapauksen yhteydessä
OHJAUS Toimenpideohje torjuntatoimista sikotautitapauksen yhteydessä Sohvi Kinnula Topi Turunen Jussi Sane Outi Lyytikäinen Markku Kuusi Mia Kontio Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie
LisätiedotTartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )
Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotTerveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
LisätiedotTuhkarokon paluu keväällä 2011
alkuperäistutkimus tieteessä Irja Davidkin FT, dosentti, erikoistutkija -torjunnan osasto, virologian yksikkö irja.davidkin@thl.fi Eeva Ruotsalainen LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotUusi tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus
LisätiedotTarttuvien tautien hallinta ja SOTE kunta-näkökanta
Tarttuvien tautien hallinta ja SOTE kunta-näkökanta Jane Marttila Asiantuntijalääkäri, terveyskeskuksen vastaava lääkäri Sote aluekierros 27.11.2017 Turun infektioidentorjuntamalli Turun infektioiden torjuntayksikkö:
LisätiedotTietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla
Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin
LisätiedotTorjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje
SUOSITUS -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 116) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 3 2012 Suositus 3/2012 -tapauksen
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotMitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen
Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista 25.4.2018 Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki
LisätiedotEntä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku
Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen
LisätiedotPäivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC
Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti
LisätiedotTUBERKULOOSIN KONTAKTISELVITYSOHJEET
TUBERKULOOSIN KONTAKTISELVITYSOHJEET TUBERKULOOSIN KONTAKTISELVITYKSEN KRITEERIT Kontaktiselvityksellä etsitään (1) tartuntavaaralliselle tuberkuloosipotilaalle altistuneet kontaktit ja (2) tuoreen tuberkuloositartunnan
LisätiedotTartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset
Tartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset Esa Rintala 27.9.2017 Tartuntatautilaki 1227/2016, 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon
LisätiedotTuhkarokko meillä ja muualla
Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,
LisätiedotSuoja tuhkarokkoa vastaan saadaan joko sairastetun tuhkarokon tai kahden rokoteannoksen aikaansaamana.
ITSEARVIOINTILOMAKE Hyvä opiskelija Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma
Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Esa Rintala 29.3.2017 Hepatiittitapaukset VSSHP:n alueella 160 140 146 Hepatiitit, VSSHP
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Päivän teema
Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218
LisätiedotOpiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen
Opiskelijan rokotukset 19.9.2017 Taneli Puumalainen 1 https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/opiskelijoiden-rokotukset Opiskelijan rokotukset Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä
LisätiedotUudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee?
Uudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee? Taneli Puumalainen 8.11.2017 Uusi tartuntatautilaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227 Rokottaminen osana
LisätiedotKiireettömään hoitoon pääsy
Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin
LisätiedotKontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?
Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotTartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta
Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta Dos. Hanna Soini Johtava asiantuntija, THL Terveysturvallisuusosasto Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta 1 Epidemiologinen katsaus
LisätiedotAjankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri
Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista Valtakunnalliset keuhkopäivät 3.10.2017 Tea Nieminen, infektiolääkäri Aikuisten rokottaminen Kaikkien tulisi huolehtia, että he ovat saaneet vähintään kolme annosta
LisätiedotAsumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa
Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö
LisätiedotInfluenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu
LisätiedotTuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015
Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50
LisätiedotInfektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät
Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010
LisätiedotHenkilökunnan rokotukset. Anneli Harjunpää infektiolääkäri Kymsote
Henkilökunnan rokotukset Anneli Harjunpää infektiolääkäri Kymsote 16.5.2019 Sidonnaisuudet Kongressimatkoja mm. MSD, GSK, GILEAD ym. kolmella vuosikymmenellä Luentopalkkio Orion Koulutustilaisuuksia eri
LisätiedotTUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU?
TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU? EEVA RUOTSALAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, APULAISYLILÄÄKÄRI 5.3.2018 HUS EPIDEMIOLOGINEN YKSIKKÖ SUOMEN JA HUS:N TUBERKULOOSIKATSAUS TB:N ILMAANTUVUUS
LisätiedotTartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1
Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon
LisätiedotSuomen tuberkuloositilanne. Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet
Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet Suomen tuberkuloositilanne Iäkkäillä suomalaissyntyisillä henkilöillä, jotka saaneet tartunnan lapsuudessa V2016 jo puolet tapauksista maahanmuutajilla (huom
LisätiedotTuhkarokko Suomessa kesällä 2017
Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017 27.9.2017 Elina Seppälä 1 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 26.9.2017 Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017 / Elina Seppälä 2 Esityksen sisältö Taustaa Mikä on tuhkarokko? Euroopan
LisätiedotTartuntatautilain soveltamista koskeva ohjeistus
Kirkkonummen kunta Henkilöstöyksikkö Tartuntatautilain soveltamista koskeva ohjeistus Tartuntatautilaki 1227/2016 Kirkkonummen kunta Taustaa Tartuntatautilain tavoite on ehkäistä tarttuvien tautien leviämistä
LisätiedotOmavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille
Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Mikko Valkonen ESAVI] 22.11.2017 1 Infektioiden torjunta 1.3.2017 voimaan astuneen uudistetun tartuntatautilain
LisätiedotUusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset TEHY Anni Virolainen-Julkunen
Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset 19.9.2017 TEHY Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotPSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö
PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö TAUSTA STM:n julkaisema Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2006 (9/2006) www.stm.fi, www.ktl.fi, www.filha.fi
LisätiedotSairaalahygienia 18.03.2014
Sairaalahygienia 18.03.2014 1(5) VERIALTISTUSTEN ARVIOINTI Työperäisen veritartuntavaaran muodostavat hepatiitti-b ja C virukset (HBV ja HCV) sekä HI-virus. Tartunnan voi saada verisen terävän esineen
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotTARTUNTATAUTILAIN MUKAINEN HENKILÖSTÖN ROKOTTAMINEN JA HUS:N OHJEISTUS
TARTUNTATAUTILAIN MUKAINEN HENKILÖSTÖN ROKOTTAMINEN JA HUS:N OHJEISTUS Eeva Ruotsalainen Apulaisylilääkäri, Epidemiologinen yksikkö Alueellinen asiakas- ja potilasturvallisuuskoulutus 26.4.2018 Uusi tartuntatautilaki
LisätiedotTartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino
Tartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi Työskentelyyn
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotKouvolan hepatiitti A epidemia (ko?) 10.3.2015 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Mariella. Jaana Palosara hygieniakoordinaattori
Kouvolan hepatiitti A epidemia (ko?) 10.3.2015 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Mariella Jaana Palosara hygieniakoordinaattori HEPATIITTI A Hepatiitti A viruksen (Pikornavirus) aiheuttama maksatulehdus
LisätiedotTerveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta
HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola
Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia
LisätiedotBCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006
BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI
HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki
LisätiedotTuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia
Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015
LisätiedotSivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 5 Influenssa Ohje perusterveydenhuoltoon Torjuntaohjeet osastojen influenssaepidemioissa Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Epidemiaepäily
LisätiedotTutkimus odottaville äideille.
Tutkimus odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus toteuttaa paikkakunnallasi tutkimuksen, jolla selvitetään kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dtap-
LisätiedotPuutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS
Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN
LisätiedotLääkehoito kotihoidossa ( )
Lääkehoito kotihoidossa (28.8.2018) Lääkehoidon toteutus Lääkehoidon toteuttaminen perustuu lääkehoitosuunnitelmaan, joka kattaa yksikön lääkehoidon kokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen sekä lääkehoidossa
LisätiedotSatamaohje: infektiohälytystilanne laivalla
Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 18.1.2016 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen 1 Infektiohälytystilanne laivalla Mahdollisia
LisätiedotRokotukset ja uusi lainsäädäntö
Rokotukset ja uusi lainsäädäntö Tartuntatautipäivät 2017 Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset 13.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Ohjeistukset THL:n Rokottaminen-sivuston ohjeita on tarkennettu
LisätiedotMATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA
MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin
LisätiedotKontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu.
JENNI AHTIKALLIO, JULIA ETELÄVUORI, HANNA RONNI VERITAPATURMATOIMINTAOHJE HOITOTYÖN OPISKELIJALLE Mikäli sinulle on sattunut neulanpistotapaturma tai potilaan verta on joutunut haavaiselle iholle, ENSIAPU
LisätiedotTuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet
Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet Eeva Ruotsalainen LT, infektiolääkäri, ayl HUS, Epidemiologinen yksikkö Keuhkolääkäripäivät 16.-17.3.2017 Suomen ja HUS-alueen tuberkuloosikatsaus TB notifications
Lisätiedot(katso veritapaturmailmoitus pikaohje) VERITAPATURMAN PIKAOHJE TARKENNETUT TOIMINTAOHJEET TYÖPERÄISEN VERIALTISTUKSEN TAPAHDUTTUA
1 (5) VERITAPATURMAN PIKAOHJE (katso veritapaturmailmoitus pikaohje) TARKENNETUT TOIMINTAOHJEET TYÖPERÄISEN VERIALTISTUKSEN TAPAHDUTTUA (Hepatiitti B, Hepatiitti C ja HIV) Tartuntatapa Ohje koskee altistustilanteita,
LisätiedotUUDISTUVAT ROKOTEVAATIMUKSET I
Uudistuvat rokotevaatimukset ESSOTEn henkilöstöohje UUDISTUVAT ROKOTEVAATIMUKSET I Uusi Tartuntatautilaki tehostaa sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan rokotuksia potilaiden suojaksi. Työturvallisuuslainsäädäntö
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 6.4.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana
LisätiedotTuberkuloosin perusterveydenhuollon hoitoketju Etelä-Pohjanmaalla
Epshp tbc-hoidon toimintaohjeet THL:n suositus kontaktiselvityksestä Lainsäädäntö Tuberkuloosin perusterveydenhuollon hoitoketju Etelä-Pohjanmaalla www. linkit Tuberkuloosipotilaan tunnistaminen pth:ssa
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotTurvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan.
Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan. Hänen suojelun tarpeensa todetaan hakemukseen annetulla päätöksellä. Turvapaikkahakemus käsitellään joko normaalissa
LisätiedotToimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä
Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 10/2007 ISSN 1238-5875 1 Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä 1. Toimenpideohjeen
LisätiedotEBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1
EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja
LisätiedotMitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?
Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää? Reetta Huttunen Ayl, dos., sisätautien vastuualue, infektioyksikkö 22.11.2017 1 23.11.2017 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
Lisätiedotmykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski
mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,
LisätiedotTUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS
TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18
LisätiedotViimeiset päivitykset: VALTAKUNNALLISEN TUBERKULOOSI OHJELMAN PÄIVITYS
VALTAKUNNALLISEN TUBERKULOOSI OHJELMAN PÄIVITYS Koko ohjelmaa koskien vanhat termit kontaktiselvitys tai kontaktijäljitys on THL:n vuonna 2017 julkaistussa tartunnanjäljityssuosituksessa muutettu termiksi
LisätiedotTartuntatautilaki 1227/2016
Tartuntatautilaki 1227/2016 - mitä uutta valmiuden kannalta? 15.5.2017 Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston
LisätiedotLT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve
Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset
Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotKeski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys
Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN
LisätiedotSopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä
Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan
LisätiedotToimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä
Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Leif Lakoma, Hanna Nohynek, Jussi Sane, Emmi Sarvikivi, Elina Seppälä, Outi Lyytikäinen, Eeva Pekkanen Työryhmä kiittää seuraavaa henkilöä
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotMitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta
Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
Lisätiedot