Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Transkriptio

1 Keski-Suomen Seututerveyskeskus Ohjeet tavallisimmista lasten tartuntataudeista Päivitetty /PL

2 Tauti Aiheuttaja ANGIINA Streptokokkibakteeri Nenän ja nielun eritteet. 2 5 vrk. ENTEROROKKO (rokotetta ei ole) Coxackie virus. Pisarat, kosketus. 4 6 vrk. Kuume, mahdollisesti kurkkukipu, usein oksennuksia. Antibioottihoito. Lievä kuume, kielen ja poskien limakalvorakkulat. Rakkuloita myös sormissa ja jaloissa. Yksi vrk hoidon alusta. 1 kuumeeton päivä kotona. HINKUYSKÄ (Pertussis) Hinkuyskäbakteeri. Nenän erite ja ysköslima. Pisaratartunta. Tarttuvuus hoidotta 3 viikkoa vrk Pitkittynyt, puuskittainen yskä, johon saattaa liittyä hinkumista ja oksentelua. alkuhoito oireen mukainen ja antibioottilääkitys. 5 vrk makrolidihoidon alusta. ERISTETTÄVÄ, jos hoitopaikassa on alle 1 vuotiaita, jotka on hoidettava ennaltaehkäisevästi. KIHOMADOT Madon munat. Kosketus. Käsihygienia Kutina alapäässä. Lääkehoito. 1.hoito Pyrvin - reseptillä. Koko perhe hoidetaan samanaikaisesti. Vuodevaatteiden vaihdosta huolehdittava. KORVATULEHDUS Bakteeri tai virus Pisaratartunta. Märkäerite. Nuha, korvasärky. oireiden mukainen. Ei poissaoloa. Ei eristystä, yleiskunnon mukaan.

3 Tauti Aiheuttaja KORVATULEHDUS Bakteeri tai virus Pisaratartunta. Märkäerite. Nuha, korvasärky. oireiden mukainen. Ei eristystä, yleiskunnon mukaan. MENINGOKOKKI- TAUDIT (aivokalvotulehdus) Bakteeri Nenänielun eritteestä pisaratartuntana. on lyhyt (2 vrk-viikkoja.) Kuume, niskajäykkyys, yleiskunnon lasku. Sairaalahoito. Lähikontaktihenkilöille rokotus ja antibiootit Kunnes tauti on täysin parantunut. MÄRKÄISET TULEHDUKSET, esim. märkärupi Bakteeri Kosketus, eritteet. on lyhyt. Märkäinen ja vetistävä ihottuma tai näppylä. Hoito lääkärin tai terveydenhoitajan ohjeen mukaan. on tapauskohtainen. Ihon on oltava kuiva. NUHAKUUME ONTELOSYYLÄT (molluskat) Useat eri virukset. Nenän ja nielun eritteet. Pisaratartunta, liman äskettäin tahrimat esineet. Pesemättömät kädet. 1 4 vrk. Nuha, yskä kurkkukipu, kuume ja särkyjä. Kuumelääkityksestä on neuvoteltava etukäteen. Virus Kosketus Rasvaus. jos tulehtuvat, pitää ottaa yhteys neuvolaan. Kunnes kuume on laskenut ja yleisvointi parantunut. Yleensä 1 kuumeeton vrk kotona. Voi olla. Yleensä molluskat häviävät itsestään. PARVOROKKO Parvovirus Pienet epidemiat vrk. Voimakas punoitus poskissa. Lisäksi raajojen tyviosissa ojentajapuolilla on kutiavaa, pienipaukamaista verkkomaista ihottumaa. Kurkkukipu, kuume 1 kuumeeton päivä kotona. ( Ihottuma voi kestää 2 3 viikkoa.) Ei eristystä.

4 Tauti Aiheuttaja RAKKULAT SUUSSA Virus Tarttuu rakkuloista Ei hoitoa. Juomat kylmänä, jäätelö. Ei poissa oloa. RIPULI-OKSENNUS- TAUTI Tavallisimmin eri virukset. Esim. Salmonella. Erittyy ulosteissa. Myös nenän ja nielun eritteet mahdolliset Leviää ulosteiden välityksellä. Huom! HUONOSTI PESTYT KÄDET levittävät tautia. Pisaratartunta voi olla mahdollinen. 1 3 vrk. Ripuli, kuume ja oksentelu. Voi olla myös hengitysoireita. Hoito erillisen ohjeen mukaisesti. Ripuli juomaa apteekista. Kunnes oksentelu, kuume ja tihentyneet ulosteet ovat loppuneet. Oltava kotona yleensä ainakin 2 3 vrk, vuorokausi oireetonta! Ripulin jälkeen voivat ulosteet olla löysiä pidempään. SIKOTAUTI (Parotitis) MPR- rokotus tehnyt harvinaiseksi. SILMÄTULEHDUS, märkäinen SUUTULEHDUS, kuumeinen. Sikotautivirus. Nenän ja nielun eritteet. Bakteeri Pisaratartunta vrk. Kosketus, erite. on lyhyt. Kuume ja kipu suuta avattaessa. Turvotus leukakulmassa. oireen mukainen. 7 vrk oireiden alusta. Silmien rähmiminen ja punoitus. Tapauskohtaisesti. Lääkehoito Jos silmät eivät rähmi, voi olla. Virus Sylki, kosketus Kuume, rakkulat suussa, syömisvaikeudet. Nestehoito. Kuumetta alentavaa lääkettä. Kunnes kuume on laskenut ja yleiskunto parantunut. SYYHY Punkki Kosketus. n. 1 kk. Kutina. Lääkehoito Nix hoito. Kutina. Koko perhe hoidetaan samanaikaisesti. Vaatteiden ja vuodevaatteiden vaihto. Kunnes on hoidettu. Katso syyhyn hoitoohje.

5 Tauti Aiheuttaja SYYLÄT Virus Kosketus, kun syylää on revitty, veri. Ohjeet lääkäriltä tai neuvolasta. Ei poissa oloa. TUHKAROKKO (Morbilli) MPR-rokotus tehnyt harvinaiseksi. Tuhkarokkovirus. Nenän ja nielun eritteet, ysköslima. Pisaratartunta yksilöstä toiseen. Leviää myös huoneilman mukana vrk, tavallisesti 9-11 vrk yskävaiheeseen ja vrk ihottumavaiheeseen. 1.Kataraalinen vaihe 3 4vrk: kuume, yskä, nuha, veres-tävät ja valonarat silmät. 2. Ihottumavaihe: korvien ja poskien seudusta alkava ihottuma, leviää kasvoille, vartalolle ja raajoille. Mahd. kuume- ja yskänlääke. 10 vrk oireiden alusta tai noin 5 vrk ihottuma ilmestymisestä ellei ole merkkejä jälkitaudeista. TULIROKKO (Scarlatina) Betahemolyyttinen streptokokkibakteeri. nenän ja nielun eritteet, esim. korvavuoto. Voi olla myös terveitä tartunnan kantajia. Kosketus- ja pisaratartunta. 2 5 vrk. Pahoinvointi, mahdollisesti 1 vrk hoidon alusta ja kurkkukipu, kuume. Ihottuma oireiden mukaan. alkaa yleensä rinnalta ja vartalon sivuilta. Kalpea suun ympäristö ja mansikkakieli. Antibioottihoito 10 vrk. TÄI Punkki, saivare Kosketus. n.7 vrk VAUVAROKKO (Exanthema subitum) Virustauti Todennäköisesti pisara-tartunta. Tarttuvuus vähäinen. noin 7 vrk. Kutina. Lääkehoito Prioderm tai Nix. Koko perhe hoidetaan samanaikaisesti. Vaatteiden ja vuodevaatteiden vaihto. Korkea kuume 0,5 2vuo-tiaalla. Kuume 3 5 vrk. Kuumeen laskiessa hento pienitäpläinen ihottuma. Kuumelääkitys. Kunnes on hoidettu kertaalleen (Katso täin hoitoohje. ) Ei eristystä! Kunnes oireet ovat hävinneet. Yksi kuumeeton päivä kotona.

6 Tauti VESIROKKO (Varicellae) Aiheuttaja Vesirokkovirus. Nenän ja nielun eritteet, Ysköslima. Kosketus- ja pisaratartunta. Leviää huoneilman mukana vrk. Tarttuu pari päivää ennen oireita. Kuume, ihottuma joka alkaa Vartalolta punoittavina näppylöinä leviten muuallekin tai muuttuen vesirakkuloiksi. Ihoa voi pyyhkiä 1% mentholspriillä Ja arkoja paikkoja rasvata vaseliinilla kutinan helpottamiseksi. Neuvolasta voi kysyä kutinaan auttavaa reseptilääkettä. Yleensä 5-6 vrk ihottuman alusta tai kunnes kaikki vesikellot ovat kuivuneet. VIHURIROKKO (Rubella) MPR-rokotus tehnyt harvinaiseksi. Vihurirokkovirus. Nenän ja nielun eritteet, ysköslima. Pisaratartunta. leviää huoneilman mukana vrk. Tartuttavuus n.2 vrk ennen oireita. Kuume, usein yskä ja nuha. Turvonneet rauhaset niskan seudussa, ihottuma vartalolla ja kasvoissa. oireiden mukainen. 1 kuumeeton päivä kotona, 5 vrk ihottuman alusta.. VIRTSATULEHDUS YSKÄ-NUHA -oire Useat eri virukset. Nenän ja nielun eritteet. Pisaratartunta, liman äskettäin tahrimat esineet. Pesemättömät kädet. 1 4 vrk. Kuume, virtsavaivat, yökastelu. Lääkehoito. Nuha, yskä ja lievä kurkku-kipu. Hoito oireiden mukainen, ei antibiootteja. Yleisvoinnin mukaan voi olla. Pelkkä yskä-nuha - oire ei ole päivähoidon este ellei oire huononna yleiskuntoa. www. terveysportti.fi www. sairaslapsi.com www. ktl.fi

7 KIHOMATOTARTUNNAN HOITO PYRVIN Lääkärin reseptillä. Koko perhe hoidetaan. Lääkkeet eivät tapa madonmunia, joten hoito on uusittava n. 2 viikon kuluttua ennen kuin jäljelle jääneistä munista kehittyneet madot ehtivät tuottaa uusia munia. Hoito uusitaan vain niillä perheenjäsenillä, joilla kihomatoja oli alunperin todettu. Joissakin perheissä kihomatovaiva uusiutuu kerran toisensa jälkeen. Tällöin on useimmiten kyseessä uusi tartunta. Joskus vaiva on vain sitkeä ja vaatii useita lääkehoitokertoja. LÄÄKEHOIDON LISÄKSI Käsien pesua tehostetaan (ennen ja jälkeen ruokailun, wc-käynnin yhteydessä, aamuin ja illoin). Kynnet on hyvä pitää lyhyinä. Lääkkeen ottamista seuraavana päivänä lakanat vaihdetaan. Patjat, peitot ja tyynyt imuroidaan tai tuuletetaan (pakkanen tappaa madonmunat). Samana päivänä tehdään normaali viikkosiivous: imuroidaan lattiat, pyyhitä pinnat. Jatkuva suursiivous ei ole tarpeen. Sitkeissä tapauksissa on hyvä pestä tai tuulettaa verhot, sillä kihomadon munia saattaa tällöin olla huonepölyn seassa. Vessan ja kylpyhuoneen hanat ja ovenkahvat voi pyyhkiä tavallista useammin ja vuoteiden ympäristön imuroida pari kertaa viikossa. Monissa perheissä lasten kihomatotartuntoihin suhtaudutaan häpeillen. Asia tuntuu vastenmielisiltä. Hoidon aloittamista viivytellään tai sitten lasta hoidetaan vaivihkaa muille kertomatta. Tällöin kihomatotartuntojen leviäminen niin lapsen toveripiirissä kuin päiväkotiympäristössä on mahdollista. KIHOMATOTARTUNTOJEN EHKÄISEMISESSÄ HYGIENIALLA ON RATKAISEVA MERKITYS Käsien pesu on edelleen oleellisen tärkeää. Erityisesti tämä korostuu ruokailun yhteydessä. Ruokakulttuurin muuttuminen on omalta osaltaan auttanut kihomatojen leviämistä. Nykyaikana aterioidaan yhä useimmin ilman, ettei käsiä on ensin pesty. Samoin pizzat, hampurilaiset ja ranskalaiset maistuvat niin lapsille kuin aikuisillekin varsin usein sormin syöden.

8 PÄÄTÄIT EIVÄT POISTU HIUSPOHJASTA ITSESTÄÄN. NIIDEN HÄÄTÄMINEN VAATII AINA HOITOA. PRIODERM JA NIX - APTEEKISTA SAATAVAT LÄÄKEVALMISTEET Eri valmisteiden hoito ohjeet ja suositellut poikkeavat jonkin verran toisistaan. Seuraa tämän vuoksi tarkoin tuotteen pakkauksessa olevia käyttöohjeita. Kaikkien samassa taloudessa asuvien hiukset hoidetaan kertaalleen, mutta hoito uusitaan vain niillä, joilla päätäitä oli alun perin todettu. Hoidon uusiminen 7-14 vrk:n kuluttua on tärkeää. Toisinaan päätäin hoito voi vaatia useitakin hoitokertoja. Yksi syy tähän on päätäin kehittämä vastustuskyky käytettyjä lääkkeitä kohtaan. Etenkin pienet lapset voivat myös leikkien yhteydessä tartuttaa toisiaan uudelleen. Turhia, varmuuden vuoksi suoritettuja lääkehoitoja tulee välttää. KOTIOLOISSA Lääkehoidon jälkeen lakanat, tyyny- ja pyyheliinat on syytä pestä sekä patjat ja tyynyt imuroida huolella. Pyykin normaalikäsittely riittää. Pakkanen (pakastinlämpötila: n. -20 C) ja toisaalta kuiva kuumuus (n.+80 C) tuhoavat päätäin. Esimerkiksi lasten pipot, lakit, myssyt, lapaset, lelut voi laittaa illalla nukkumaan mennessä muovipussissa pakastimeen, jolloin päätäit ovat seuraavaan aamuun mennessä kuolleet. Kuiva kuumuus tuhoaa päätäin 1 2 tunnissa. Koska päätäi elää hiuspohjan ulkopuolella korkeintaan yhden vuorokauden, pelkkä aika ilman erityisiä desinfiointitoimenpiteitä riittää usein päätäin häätämiseen erilaisista vaatteista, tekstiileistä tai esineitten pinnoilta. Esimerkiksi lapsiperheissä vaatteet ja esineet voi sulkea täksi ajaksi vaikkapa vaatekaappiin. Päiväkoti ikäinen lapsi on syytä eristää päivähoidosta, kunnes hänet ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet on

9 SYYHYN HOITO SYYHYPUNKIT EIVÄT POISTU IHOSTA ITSESTÄÄN. NIIDEN HÄÄTÄMINEN VAATII AINA HOITOA! Apteekista on saatavana itsehoitovalmiste. Syyhyn hoidossa voidaan tarvittaessa turvautua myös muihin lääkärin määräämiin lääkevalmisteisiin. Koska aika tartuntahetkestä oireiden alkamiseen on pitkä (noin yksi kuukausi), kaikki samassa taloudessa asuvat on syytä hoitaa samanaikaisesti. Lisäksi alusvaatteet ja vuodevaatteet pestään. Mikäli tartunta on tapahtunut seksuaalisessa kanssakäymisessä, on tärkeää, että molemmat hoitavat itsensä vaikka syyhy on todettu vain toisella. Syyhyn hoidossa on noudatettava tarkoin lääkevalmisteessa olevia tai lääkärin antamia ohjeita. Lääkehoito uusitaan niiden osalta, joilla tartunta on todettu. Hoidon jälkeen kutina yleensä jatkuu parin viikon ajan kunnes ihon alle jääneet kuolleet punkit poistuvat ihon normaalin paranemisen myötä. Lapset voivat mennä päivähoitoon ja kouluun ensimmäisen hoitokerran jälkeisenä päivänä. Syyhy on poikkeusolojen tauti. Sotien aikana se oli varsin yleinen vitsaus Suomessa. Nykyisin tautia esiintyy maassamme harvakseltaan. Syyhyä esiintyy 5 8 vuoden välein muita vuosia enemmän. Kuitenkaan esimerkiksi kouluissa tai päiväkodeissa syyhypunkit eivät ole viime vuosina merkittävästi lisääntyneet. Uusi syyhyn liittyvä ongelma on epidemiat pitkäaikaispotilaiden osastoilla ja vanhainkodeissa. Vanhuksen kutinana syyksi ei aina osata epäillä syyhypunkkia, jolloin tartunta ehtii helposti levitä potilaasta toiseen. Tämä tapahtuu yleensä henkilökunnan käsien välityksellä. Epidemian kuriin saattaminen edellyttää tällöin niin potilaiden kuin hoitohenkilökunnan samanaikaista hoitamista. Lisäksi tulee ottaa huomioon hoitohenkilökunnan perheenjäsenet. Hoidettavien joukko saattaakin nousta huomattavan suureksi.