Hallitus 11.5.2015, LIITE 1 KOY Uusi Lastensairaala HANKESUUNNITELMA
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Hankkeen tavoitteet... 6 2.1. Mittariston kehittäminen maailman parhaalle Lastensairaalalle... 7 2.1.1. Potilasryhmien lääketieteelliset prosessit... 7 2.1.2. Lapsen ja perheen kokemus... 8 2.1.3. Sairaala työpaikkana... 9 2.1.4. Suorituskyky/tehokkuus, turvallisuus, toimintavarmuus, muuntojoustavuus, energiatehokkuus... 9 2.1.5. Tehtävä, rooli yhteiskunnassa... 10 2.1.6. Mittaristo... 10 2.1.7. Tuottavuustavoitteet... 10 3. Hankesuunnittelun lähtökohdat ja hankkeen perustelut... 12 3.1. Lastensairaalan yleiskuvaus... 12 3.2. Projektiorganisaatio ja vastuut... 13 3.3. Uuteen lastensairaalan siirtyvien yksiköiden nykyinen toiminta... 15 3.3.1. Vuodeosastotoiminta... 19 3.3.1.1. Pediatrian osastot... 19 3.3.1.2. Lastenkirurgiset osastot... 19 3.3.1.3. Lastenneurologiset osastot... 19 3.3.1.4. Huuli-suulakihalkiokeskuksen (Husuke) vuodeosastotoiminta... 19 3.3.2. Lastenklinikan leikkaus- ja anestesiatoiminta... 20 3.3.3. Muu leikkaus- ja anestesiatoiminta (joka siirtyy uuteen lastensairaalaan)... 20 3.3.4. Tehohoito... 20 3.3.5. Päivystyspoliklinikka... 21 3.3.6. Ajanvarauspoliklinikka... 22 3.3.7. Lastenklinikan muu polikliininen toiminta... 22 3.3.8. Muu siirtyvä polikliininen toiminta... 23 3.3.9. Päiväsairaala... 23 3.3.10. Kotisairaala... 24 3.3.11. Opetus- ja tutkimustoiminta... 24 3.3.12. Kuvantaminen... 25 3.3.13. Kliininen neurofysiologia... 25 3.3.14. Leikki- ja nuorisotoiminta... 25 3.3.15. Sairaalakoulu... 25 3.3.16. Lastenpsykiatrinen toiminta... 26 4. Uudisrakennukseen sijoittuva toiminta ja tilatarve... 27 4.1. Uuden lastensairaalan toiminnan kysyntäennusteet vuonna 2021... 27 4.2. Uuden lastensairaalan keskeisten toiminnallisten tilojen laskenta... 29 4.2.1. Vuodeosastojen sairaansijat... 29 4.2.2. Tehohoitopaikat... 30 4.2.3. Leikkaussalitoimenpiteet... 31 4.2.4. Päiväsairaalahoito... 33 4.2.5. Päivystyspoliklinikka... 33 4.2.6. Ajanvarauspoliklinikka... 34 4.3. Vuodeosastot... 34 4.1. Vuodeosastot, yleistä... 34 4.1.1. Vuodeosasto1: kardiologia, pienten kirurgia, Husuke ja silmä-korvahammaspostoperatiiviset potilaat... 36 4.1.2. Vuodeosasto 2: ortopedia, lastenneurologia ja Video-EEG, neurokirurgia... 36 4.1.3. Vuodeosasto 3: infektio, gastrokirurgia, urologia, yleispediatria- ja kirurgia... 36 4.1.3.1. Vuodeosastojen sairaansijat... 37 4.2. Immunosuppressioyksikkö... 38 2/83
4.3. Leikkaus- ja anestesiatoiminta... 39 4.4. Tehohoito... 40 4.5. Päivystyspoliklinikka... 41 4.6. Ajanvarauspoliklinikka... 42 4.6.1. Liikuntasali ja kuntosali... 43 4.7. Opetus- ja tutkimustoiminta... 43 4.8. Diagnostiikka... 44 4.8.1. Laboratorio... 44 4.8.2. Kuvantaminen... 45 4.8.3. Kliininen neurofysiologia... 46 4.9. Toimistotilat... 47 4.10. Leikki- ja nuorisotoiminta... 47 4.11. Sairaalakoulu... 48 4.12. Opetuskeittiö... 48 4.13. Vanhempien tilat... 48 4.14. Päivystäjien tilat... 48 4.15. Tukipalvelut... 49 4.15.1. HUS-Desiko... 49 4.15.2. Ruokahuolto Ravioli... 49 4.15.3. HUS-Apteekki... 50 4.15.4. Uudenmaan sairaalapesula... 50 4.15.5. HUS-Logistiikka... 50 4.15.6. HUS-Tietohallinto... 50 4.16. Peruskorjattavaan lastenklinikan rakennukseen sijoittuvat tilat... 51 5. Henkilöstö... 52 6. Tilaratkaisut ja niiden tekninen toteutus... 55 6.1. Tavoitetilat... 56 6.2. Tilaratkaisun suuntaviivoja... 56 6.3. Logistiikka... 57 6.4. Rakennustekniset työt... 59 6.5. LVIJA-tekniikka... 62 6.6. Sähkö- ja teletekniikka... 65 6.7. Kiinteät sairaalalaitteet... 75 6.8. Energiatehokkuus suunnitteluratkaisuissa... 75 7. Tilajärjestelyt työmaanaikana ja väistötyöt... 77 7.1. Maanrakennus- ja louhintavaiheen tilapäisjärjestelyt... 77 7.2. Rakentamisen aikaiset tilapäisjärjestelyt... 77 8. Häiriöt työmaan aikana... 77 9. Kustannusarvio ja kustannusohjaus... 79 9.1. Kustannusarvio... 79 9.2. Kustannusohjaus... 80 10. Aikataulutavoitteet... 80 11. Hankkeen toimintakuluvaikutukset... 81 3/83
1. Johdanto Vuonna 1946 valmistunut HYKSin Lastenklinikka on vuosikymmenien saatossa muodostunut sairaalaksi, jonka vastuulla on monien vakavien ja monimutkaisten lastensairauksien hoito koko Suomessa. Samalla sairaala vastaa suuresta osasta pääkaupunkiseudun lasten sairaanhoitoa. Lastenklinikan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu myös Lastenlinnan sairaala. Jo vuosikymmenien ajan on tiedetty, että lääketieteen nopea kehittyminen, teknistyminen ja pääkaupunkiseudun väestönkasvu johtavat lisääntyviin ja uudenlaisiin tilatarpeisiin. Sekä Lastenklinikan että Lastenlinnan tekninen kunto on myös asteittain huonontunut ikääntymisen seurauksena. Lastenklinikan yleissuunnitelman päivityksessä (2008 2009) todettiin että aiempi, jatkuvaan peruskorjaamiseen perustuva toimintamalli, ei riitä turvaamaan lastensairaalan tulevaisuutta. Syksyn 2011 aikana toteutettiin HUS konsernihallinnon toimeksiannosta Uuden lastensairaalan tarveselvitys. Tässä selvityksessä tutkittiin vaihtoehtoisia tapoja järjestää lasten erikoissairaanhoidon palvelut HYKSissä huomioiden samalla Lastensairaalan valtakunnalliset vakiintuneet vastuut. Tarveselvityksessä analysoitiin HYKSin lastensairauksien toiminta vuoden 2010 osalta yksityiskohtaisesti ja esitettiin palvelujen tuotantotarve-ennuste vuodelle 2020. Kysynnän ennustettiin kasvavan osittain väestökehitystä nopeammin seuraavasti; päivystys 10 %, elektiivinen poliklinikkatoiminta 14 %, vuodeosastopäivät 10 %, kirurgiset toimenpiteet (ml. päiväkirurgia) 30 % sekä päiväsairaala 234 %. Hoitojen keskittämisen suhteen päädyttiin vaihtoehtoon, jossa HYKSin lasten somaattisen erikoissairaanhoidon toiminnot olisivat keskitettynä uusiin tiloihin Lastenlinnassa, Lastenklinikalla, Iho- ja allergiasairaalassa, HUSUKEssa sekä Silmä- ja korvasairaalassa hoidettavien lasten osalta. Tarveselvitys totesi uuden lastensairaalan kiireellisen rakentamisen välttämättömäksi sekä määritti ensisijaiseksi rakennuspaikaksi Naistenklinikan ja Lastenklinikan välisen alueen, vaikka paikalta voitaisiin joutua purkamaan olemassa olevia hallinto- ja logistiikkatiloja. Hanke on sittemmin suunnittelun osalta edennyt hankeselvityksen tekemiseen, jossa on edetty toiminnallisten prosessien pääpiirteittäiseen suunnitteluun huomioiden samanaikaisesti HUS konsernin teettämä alueen alustava arkkitehtisuunnittelu (massoitusvaihtoehtoja kaavoituksellisten reunaehtojen valossa). Maaliskuussa 2013 valmistuneessa hankeselvityksessä on päädytty mm. neljän osastoblokin muodostamiseen, uuteen heräämötoiminnan järjestämismalliin sekä monitoimipoliklinikan kokonaisuuteen. Hankeselvitys totesi uusilla tiloilla saavutettavien tuotannon tehostamismahdollisuuksien merkitsevän sitä, että tarveselvityksessä linjatut tulevat tuotantovolyymit voidaan toteuttaa ilman kokonaishenkilöstön muutosta. Hankeselvityksessä myös luovuttiin iho- ja allergiasairaalan toimintojen tuomisesta sairaalan yhteyteen sekä tunnistettiin toimintoja, jotka sijoitettaisiin uuden rakennuksen välittömään läheisyyteen vanhan Lastenklinikan peruskorjattuihin tiloihin. Vuodesta 2009 (yleissuunnitelman päivitys) lähtien on perheiden, henkilöstön, asiantuntijoiden, sairaanhoitopiirin johdon ja poliittisten päättäjien joukossa asteittain voimistuen syntynyt yksimielisyys uuden lastensairaalan kiireellisestä tarpeesta. Samanaikaisesti sairaanhoitopiirin koko rakennuskannan laaja-alainen vanhentuminen ja siitä johtuvat investointitarpeet ovat kuitenkin muodostuneet esteeksi rakentaa uusi lastensairaala HU- Sin omana hankkeena tilanteen edellyttämällä nopeudella ja laajuudella. Uhkana on ollut lastensairaanhoidon tason aleneminen niin hoidon, tutkimuksen kuin opetuksenkin osalta. 4/83
Vakavassa tilanteessa on oma-aloitteisesti kehittynyt kansalaisaktiivisuutta, joka on johtanut Uusi Lastensairaala 2017 nimisen tukiyhdistyksen syntyyn kesäkuussa 2012. Tukiyhdistykseen on liittynyt joukko laaja-alaisesti yhteiskunnallisesti verkostoituneita ja asiaan sitoutuneita kansalaisia organisoimaan laajamittaisen kansalaiskeräyksen sairaalan rahoituksen avuksi. Tukiyhdistyksen piirissä syntyneen aloitteellisuuden ja eräiden, muun muassa lääketieteellistä tutkimusta tukevien, säätiöiden halukkuuden tuloksena on perustettu Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd - Uuden Lastensairaalan Tukisäätiö (Säätiö). Säätiön tarkoituksena on edistää lastenlääketieteen alaan liittyvää tutkimusta, koulutusta ja kehitystyötä sekä erikoistumista lastenlääketieteeseen ja lastenlääketieteen harjoittamista ensisijaisesti perustamalla ja ylläpitämällä tähän tarkoitukseen soveltuvia laitoksia ja edistämällä lastenlääketieteellistä tutkimusta. Säätiö on perustanut Uuden Lastensairaalan rakennuttamista varten Kiinteistöyhtiön sekä valinnut rakennuttajakonsultin (Haahtela Rakennuttaminen Oy) ja suunnittelutoimistot. Arkkitehti- ja pääsuunnittelijapalveluista vastaa ryhmittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy. Toiminnallinen suunnittelu on jatkunut koko ajan HUS lastensairaalan toimesta. Hankkeen projektinjohdossa, suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään innovatiivisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla viimeisintä teknologiaa. Suunnitteluratkaisut lukitaan tarvittavina kokonaisuuksina oikea-aikaisesti hankkeen suunnittelun ja toteutuksen edetessä. Hankinta- ja toimitusrajat huomioidaan säätiön ja HUSin yhteisesti sovittavan hankintaraja-asiakirjan mukaisesti. Hankkeen laajuustavoite on noin 47.800 brm2 ja arvonlisäveroton kustannusarvio on 175 miljoonaa euroa perustuen vuoden 2014 rakentamisen hintatasoon Helsingissä. Kustannusarvio sisältää 5 miljoonan euron varauksen pysäköintihallin toteuttamiseksi sekä 5 miljoonan varauksen Lastensairaalarakennukselle varatun maa-alueen rakentamiskelpoiseksi tekemiseksi. Hankkeen rahoitetaan valtion avustuksella (40 miljoonaa euroa), HUS:n lahjoituksella (40 miljoonaa euroa), yleisellä rahankeräyksellä (35 miljoonaa euroa) sekä lainapääomalla (60 miljoonaa euroa). 5/83
2. Hankkeen tavoitteet HUS:n strategiassa vuosille 2012-2016 visio on, että HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä; ja jossa palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. HUS:n ja sen osana uuden lastensairaalan ydintehtävä on järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa väestölle ja säädösten ja sopimusten mukaisesti myös jäsenkuntiensa ulkopuolelle erikoissairaanhoidon palveluita. Tutkimus- ja hoitokäytäntöjen tulee olla vaikuttavia ja näyttöön perustuvia. Hoidon tuloksia tulee arvioida systemaattisesti ja verrata muihin sairaaloihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Korkean lääketieteellisen ja hoidollisen laadun lisäksi tärkeää on potilaan myönteinen kokemus palvelutapahtumasta. Uusi lastensairaala tulee säilymään osana HUS:n Meilahden kampusta, jolloin se käyttää samaa infrastruktuuria ja toimii yhteistyössä muiden erikoisalojen ja tukipalvelujen kanssa. Tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman hyvässä integraatiossa Meilahden kampukseen toimiva kokonaisuus, joka huomioi lasten erikoissairaanhoidon erityispiirteet ja lasten sairauksien eri alojen tutkimuksen ja opetuksen. Uuden lastensairaalan rakennuttavan tukisäätiön tavoitteena on rakentaa maailman paras lastensairaala. Tämä tukee saumattomasti HUS:n strategisia tavoitteita. Kun lastensairaala toimii myös yliopistollisena yksikkönä, erikoisalojensa kliinistä tutkimusta tehden sekä yliopistonsa lääketieteelliseen perustutkimustoimintaan integroituneena, korostuu myös tutkimuksen ja opetuksen keskeinen asema HUS:n yhtenä peruskivenä. Lastensairaala on tällöin myös lastenlääketieteellisen opetuksen keskus, joka monin tavoin palvelee suppeampien erikoisalojen opetuksessa myös koko maata ja herättää myös opetuksen suhteen kansainvälistä mielenkiintoa. Tutkimuksen ja opetuksen laaja kokonaisuus on sisällytetty alla olevissa suunnittelun näkökulmissa lääketieteellisten prosessien kokonaisuuteen. Sairaalan suunnittelua ja tavoitteita arvioidaan seuraavien näkökulmien kautta: 1. Potilasryhmien lääketieteelliset prosessit 2. Lapsen kokemus 3. Perheen kokemus 4. Sairaala työpaikkana 5. Suorituskyky/tehokkuus 6. Turvallisuus 7. Toimintavarmuus 8. Muuntojoustavuus 9. Energiatehokkuus 10. Tehtävä/rooli yhteiskunnassa Jokainen suunnitteluratkaisu (toiminnallinen, tekninen, visuaalinen) tullaan arvioimaan näiden näkökulmien valossa. 6/83
2.1. Mittariston kehittäminen maailman parhaalle Lastensairaalalle 2.1.1. Potilasryhmien lääketieteelliset prosessit Uuden lastensairaalan lääketieteellisiin prosesseihin sisältyvät kaikkien sairaalassa tutkittavien ja hoidettavien potilasryhmien lääketieteellinen diagnostiikka ja hoito, hoitotyö sekä lastentauteihin liittyvä lääketieteellinen ja hoitotieteellinen tutkimus ja opetus. Nykyaikaisen sairaalatoiminnan laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa ja mittaamisessa kaikki nämä elementit on oltava mukana. Tuotettujen suoritteiden, kuten poliklinikkakäyntien, vuodeosastojaksojen ja leikkausten määrät ja kustannukset tuottavat tärkeää tietoa, mutta eivät enää riitä sairaalan toiminnan laadukkaassa arvioinnissa. Tarvitaan systemaattinen mittaristo laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden monipuoliseksi arvioimiseksi. Tällaista ei toistaiseksi ole ollut Suomen julkisessa terveydenhuollossa käytettävissä. Uuden lastensairaalan lääketieteellisten prosessien arvioinnissa on päädytty käyttämään metodologiaa, joka mittaa 1) sairaalan rakenteellisia resursseja, esim. henkilökunnan kompetenssi ja kyvykkyydet, käytettävissä olevat teknologia- ja muut erityispalvelut, 2) hoitoprosesseja, esim. infektion ehkäisyohjeet ja -ohjelmat ja sitoutuminen parhaisiin hoitokäytäntöihin, ja 3) hoidon tuloksia, kuten potilaiden eloonjääminen, infektiot ja hoidon sivuvaikutukset ja komplikaatiot. Tällaiseen sairaalan toiminnan ja prosessien laaja-alaiseen mittaamiseen on kehitetty useitakin kansainvälisiä menetelmiä, esimerkiksi yhdysvaltalaisen Research Triangle Institute (RTI) Internationalin sairaaloiden yksityiskohtaiseen raportointiin ja siihen liittyvään pisteytykseen perustuva menetelmä. Parhaiden lastensairaaloiden ranking-lista on vuosittain julkaistu U.S. News and World Reportissa: Best Children s Hospitals ranking. (http://www.usnews.com/pubfiles/bch_methodology_2013-14.pdf) Tämän metodologian pohjalta modifioidaan Suomen oloihin soveltuva kriteeristö, joka muodostaa pohjan paitsi lääketieteellisten prosessien arvioinnille niin myös uuden lastensairaalan suunnittelun tavoitteiden määrittelylle kohti toiminnan erinomaisuutta maailman parasta lastensairaalaa. Kriteeristön modifiointi vaatii myös HUS:n konsernitason osallistumista, koska samanlaisia tarpeita on myös muilla HUS:n uusilla sairaaloilla, ja yllämainitun kriteeristön lisäksi on olemassa muita sairaaloiden akkreditoinnin ja laatuarvioinnin kriteeristöjä. Tätä kirjoitettaessa on käynnistetty HUS-kehitys- ja hankejohdon kanssa työskentely HUS:ssa käyttöön otettavan mittariston päättämiseksi vuoden 2015 aikana. Tässä mittaristossa tulee huomioitavaksi myös Suomen lainsäädännön vaatimukset; esim. terveydenhuoltolaki, päivystysasetus ja hoitotakuun asettamat vaatimukset ja aikarajat. Sairaalan resursseihin liittyvät mittarit kaikille lastensairauksien erikoisaloille (RTImenetelmässä käytetyt): potilasvolyymit hoitaja-potilas-suhde kliiniset tukipalvelut useille eri erikoisaloille (esim. tehohoitopalvelut, geenidiagnostiikka, pediatriset anestesia- ja kivunhoitopalvelut) kliinisen tutkimuksen toiminnot laadun parantamisen toiminnot sähköisen sairauskertomusjärjestelmän toiminnallisuudet magneettisairaalastatus erikoisala-spesifiset kliiniset erityispätevyydet ja diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät modernit teknologiat erikoisala-spesifisen henkilöstön määrä ja kompetenssi (esim. lastentautien suppeat spesialistit) erikoisala-spesifiset tautiryhmäkohtaiset hoito-ohjelmat suppeiden erikoisalojen koulutusohjelmat 7/83
potilaille ja perheille tarkoitetut erityispalvelut vanhempien ja perheiden mukanaolo esim. neuvoa antavissa komiteoissa Hoitoprosesseihin liittyvät mittarit: erikoisala-spesifiset parhaat käytännöt (Best practices) infektioiden torjuntatoimet ja ohjelmat sairaalan maine avohoidossa toimivien spesialistien keskuudessa Hoidon tuloksiin liittyvät mittarit: septisten sairaalainfektioiden määrä elinsiirtojen onnistuminen haittatapahtumien määrä leikkaushoitojen tulokset 2.1.2. Lapsen ja perheen kokemus Nykyaikaisen lasten sairaalahoidon normeja kuvaavat pohjoismaisen NOBAB:n (Nordiskförening för sjukabarnsbehov) standardit muodostavat perustan lapsen ja perheen huomioimiselle sekä sairaalan suunnittelussa että kaikissa lääketieteellisissä prosesseissa. Vaikka kyseessä on YK:n lastenoikeuksien julistukseen perustuva ja siten juridista suojaa Suomessa nauttivien subjektiivisten oikeuksien lista, nämä oikeudet toteutuvat eri tilanteissa eriasteisesti. Perheen ja lapsen kokemuksen yhtenä mittaristona kehitetään Lastensairaalassa palautekysely, jonka avulla voidaan mittaroida lasten oikeuksien toteutumista sairaalahoidossa. Raportoitujen haittatapahtumien (lasten oikeuksien toteutumattomuus) määrä ja laatu jatkuvana palautemekanismina muodostaa perheen kokemus mittariston tärkeimmän osan. Pienten lasten osalta sama mittaristo toimii lapsen kokemus mittaristona. Lasten sairaalahoidon standardit (NOBAB Nordisk förening för sjukabarnsbehov) 1. Sairaalahoitoon ottaminen (sairaalaan vain kun ei muuta vaihtoehtoa) 2. Lapsen oikeus vanhempaan kaikissa hoidon vaiheissa 3. Vanhempien läsnäolon turvaaminen (yöpymismahdollisuus) 4. Tiedottaminen (lapsella ja vanhemmilla oikeus saada tietoa) 5. Yhteispäätös (hoitoon liittyvissä asioissa) 6. Hoitoympäristö (lapsia ei hoideta aikuisosastolla) 7. Normaalikehityksen tukeminen (leikki, koulu, sisustus) 8. Lastensairaanhoitoon sopiva henkilökunta 9. Hoidon jatkuvuus 10. Loukkaamattomuus (hienotunteisuus, yksityisyys) Vaikka terveydenhuollon alueella on vahvasti tunnistettu tarve toimialan ja palvelujen asiakaslähtöiselle kehittämiselle, on terveydenhuollon organisaatioilla ollut käytössään vain vähän välineitä ja vakiintuneita käytänteitä asiakas- ja potilaskokemustiedon keräämiseksi ja analysoimiseksi. Kokemus on tyytyväisyyttä laajempi ja kokonaisvaltaisempi asia, ja sen ymmärtäminen on avain nykyistä potilasystävällisemmän ja potilaskeskeisemmän terveydenhuollon palvelusuunnittelussa. Tekemällä kokemustieto näkyväksi tuodaan potilaiden ääni kuuluviin ja tätä kautta tuetaan nykyisten palvelujen kehittämistä potilaslähtöisemmiksi ja tarpeita vastaaviksi. Lisäksi kokemusten pitkäaikaisen mittaamisen avulla voidaan arvioida muutoshankkeiden vaikuttavuutta ja vaikutuksia. 8/83
Potilaskeskeisyys ja hyvä käyttäjäkokemus on otettu uuden lastensairaalan toiminnallista suunnittelua ohjaaviksi keskeisiksi periaatteiksi ja tavoitteiksi. Lapsen ja perheen kokemuksen mittaamiseen, seuraamiseen ja hyödyntämisen tueksi uuden lastensairaalan suunnittelussa ollaan aloittamassa erillinen (mutta koko hankkeeseen integroitava) tutkimushanke yhdessä Aalto-yliopiston tutkijoiden (Strategisen käytettävyyden tutkimusryhmä, TKK) kanssa. Tämän yhteistyön tavoitteena on mm. kehittää ja hyödyntää potilaskokemusmittaristoja ja mittausmenetelmiä (sisältäen sähköisiä välineitä) ja erityisesti kehittää konsepteja ja prototyyppejä sairaalakäyntiin liittyvistä sähköisistä palveluista: uudet vertaistuen sähköiset palvelut, monipuoliset sähköiset asiointipalvelut ennen ja jälkeen sairaalavierailun, sairaalan palveluprosessia tukevat sähköiset palvelut (esim. opastus, informointi, vuorovaikutus henkilöstön ja potilaiden välillä). Tälle Lapsus-tutkimushankkeelle (Lapsus: Lapsiperheiden uudistuva sairaala Potilaskokemus palvelupolkujen arvon kehittäjänä) on saatu Tekes-rahoitus vuosille 2015-2017. Aalto-yliopiston yhteistyönä (Design Factory, TKK) lukuvuonna 2013/2014 on toteutettu myös sairaalan mallitilahanke, jossa tutkittiin potilaiden ja omaisten näkökulmat huomioivia käytännön ratkaisuja potilastilojen suunnittelulle. 2.1.3. Sairaala työpaikkana Sairaalan kaikkien työntekijöiden työhyvinvointi ja -viihtyvyys ovat keskiössä sairaalaa työpaikkana arvioitaessa. Kun suunnittelun yhtenä lähtökohtana on potilaskeskeisyys, on olennaisen tärkeää varmistaa yhteistoiminnallisen ja osallistavan suunnittelun keinoin myös sairaalan työntekijöiden hyvinvointi ja työolojen kehittyminen toiminnallisen muutosprosessin mukana. HUS:ssa käytössä oleva vuosittainen työolobarometri toimii perustana työntekijöiden työhyvinvoinnin mittaroinnissa ja sen kehittämisessä. Uuden lastensairaalan ja koko HUS:n suunnitelmiin sisältyy toimintaperiaatteiden sekä organisaatiorakenteiden osalta pyrkiä ns. magneettisairaalamallin toteuttamiseen. Magneettisairaalalla tarkoitetaan sairaalaa, jolle on myönnetty virallinen kansainvälinen Magneettisairaalastatus ANCC:n (American Nurses Credentialing Center) toimesta. Magneettisairaalastatus on siis mittaus-tulos tämän laatujärjestelmän määrävälein suoritettavassa auditoinnissa on 14 hoidon laadukkuutta ja vaikuttavuutta kuvaavaa avaintekijää (magneettivoimaa). Näistä 14 Magneettisairaaloita määrittelevistä avaintekijöistä on v. 2007 muodostettu viitekehys Magneettisairaalastatusta haettaessa ryhmiteltynä viiteen keskeiseen vetovoimatekijään: transformatiivinen johtajuus, rakenteellinen voimavaraistuminen, esimerkillinen ammatillinen toiminta, uusi tieto, innovaatiot, ja kehittäminen ja empiiriset tulokset. Näiden vetovoimatekijöiden ympärille kehitetään toiminnan mittareita mittaamaan sairaalan toimintaa kaikilla organisaation tasoilla, koskien koko sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa. Magneettisairaalastatuksen saaminen edellyttää toiminnan arviointia mm seuraavien kriteereiden mukaan: Hoitotyön rakenteen, prosessien ja erityisesti potilaan hoidon tulosten arviointi Hoitohenkilöstön saatavuuden arviointi Henkilökunnan osallistuminen laadun ja turvallisuuden ongelmien ratkaisuun ja päätöksentekoon Hoitotyön arvostus magneettiorganisaatiossa on yhteydessä potilaan hoidon laatuun ja turvallisuuteen 2.1.4. Suorituskyky/tehokkuus, turvallisuus, toimintavarmuus, muuntojoustavuus, energiatehokkuus Otsikossa lueteltuihin tavoiteaiheisiin liittyy sekä toiminnallisia että teknisiä kriteerejä. Näiden tavoiteaiheiden sisältö ja laatumittarit tarkentuvat sovitun aikataulun mukaisesti jatkosuunnittelun myötä. 9/83
2.1.5. Tehtävä, rooli yhteiskunnassa Uudella lastensairaalalla on vastuidensa ja osaamisprofiilinsa takia merkittävä rooli yhteiskunnassa myös lasten erikoissairaanhoidon palvelutuotannon ulkopuolella. Siihen liittyy tärkeä asiantuntijarooli lastensairauksista tiedottamisessa ja sairauksien ehkäisyssä. Käynnissä oleva sosiaali- terveydenhuoltopalvelujen uudistus liittyy myös lastensairaalaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tiivistyvän kumppanuuden ja yhteistoiminnan näkökulmasta. Tämän yhteistyön edistäminen kuuluu myös HUS:n strategisiin tavoitteisiin. Uusi lastensairaala voi toimia myös laajasti lasten oikeuksien puolestapuhujana ja tarvittaessa keskustelun herättäjänä silloin kun lapsiin kohdistuvia yhteiskunnallisia epäkohtia tulee esille oman toimintamme piirissä. Vaativaa lasten erikoissairaanhoitoa on Suomessa keskitetty HYKSiin asetuksella määräten. Osa hoidoista, esim. lasten avosydänkirurgia ja elinsiirrot, toteutetaan vain Helsingissä (valtakunnallisista velvollisuuksista yksityiskohtaisemmin kappaleessa 3.3). HYKS lastensairaalan lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian erityisosaamisen piiriin kuuluu lukuisia muitakin pienehköjä potilasryhmiä, joiden ympärille on syntynyt osaamisverkosto ja siten valmius antaa yksilöityjä hoitoja myös harvinaisille potilaille. Tämä on tuottanut monipuolista valtakunnallista tukeutumistarvetta Helsingin Lastenklinikkaan sen lisäksi mitä asetuksella on määritelty. Tätä toimintaa tukee myös kaikkien harvinaisten sairauksien tutkimisen ja laadukkaan hoidon järjestämiseksi vuoden 2015 alussa HUS:iin perustettu Harvinaisten sairauksien yksikkö. Se integroituu hallinnollisesti osaksi lastensairaalan toimintaa ja koordinoi verkostomaisesti näitä sairauksia sairastavien potilaiden hoitoa kaikissa HUS:n tulosyksiköissä. HYKS lastensairaalan valtakunnalliseen rooliin kuuluu myös koulutus- ja tutkimusvastuu seuraavan polven osaajien koulutuksessa sekä uusien hoitojen kehittämisessä. Lastentautien lisäkoulutusohjelmista (entiset suppeat erikoisalat) osaan voi koulutuksen Suomessa hankkia vain Helsingissä. Yksinomaan Helsinkiin keskitettyihin potilasryhmiin liittyy myös sairaanhoitajien erityiskoulutusta. 2.1.6. Mittaristo Tavoitteiden toteutumisen arviointiin laaditaan mittaristo yhteistyössä suunnitteluosapuolten (Säätiö ja HUS lastensairaalan suunnitteluorganisaatio) 2015-2016 aikana. Sairaalan lääketieteellisen suoristuskyvyn mittarit tullaan muodostamaan HUS:ssa yhteiskäyttöön sovittavista lääketieteellisten prosessien suorituskyvyn standardeista. Uuden lastensairaalan mainetta voidaan mittaroida esim. potilaiden vapaan liikkuvuuden kautta tulevien lähetteiden määrällä. Lapsipotilaan ja perheiden kokemusten mittaristoa tullaan kehittämään toisaalta NOBAB-kriteerien toteutumiseen liittyen ja toisaalta käynnistyvän Aaltoyliopiston tutkimushankkeen myötä jäsentyvien tulosten ja kehitystyön pohjalta. Työolobarometri toimii perustana kaikkien työntekijöiden työhyvinvoinnin mittaroinnissa. Lastensairaalan valtakunnallista vaikuttavuutta voidaan mitata esimerkiksi HUS:n jäsenkuntien ulkopuolelta hoidettavien potilaiden määrällä tai hoitopäivien osuudella koko toiminnasta, ja koulutuksen osalta suoritettujen tutkintojen ja lisäkoulutusten lukumäärillä. 2.1.7. Tuottavuustavoitteet Taulukossa 1 on esitetty keskeiset uuden lastensairaalan mitattavat tuottavuustavoitteet. Tuottavuuden lisäys perustuu ennen kaikkea lisääntyvään tilatehokkuuteen kun tilat tukevat prosesseja 10/83
Tavoite Mittari Lähtötaso Tavoitetaso 2013 2021 Henkilöstötuottavuuden lisäys Henkilöstömäärä 1015 1015 HUS ulkopuolisten potilaiden hoidon lisääminen HUS ulkopuolisen laskutuksen osuus 22 27 % 30 % Lyhyiden vuodeosastohoitojaksojen vähentäminen 0 1 vrk jaksojen osuus vuodeosastohoitojaksoista päivystyksestä alkaneet 17 % 10 % elektiiviset 42 % 20 % Avohoitoprosessien tehostaminen Vastaanottohuoneiden käyttöaste 4 pot/huone/pvä 6,5 pot/huone/pvä Päivystyksen tehostaminen Päivystyksen läpimeno aika (muut kuin seurannassa olevat) 169 min 127 min Leikkaussalien käyttöaste Salikuormitus klo 8 15 leikkaussaleissa (10500 min/sali =100%) 65 % 85 % Taulukko 1. Uuden lastensairaalan tuottavuustavoitteet ja niiden mittarit. HUSulkopuolisen laskutuksen osuus on ollut 22-27 % vuosina 2011-2013. 11/83
3. Hankesuunnittelun lähtökohdat ja hankkeen perustelut 3.1. Lastensairaalan yleiskuvaus Tässä suunnitelmassa kuvataan Meilahden kampusalueelle suunniteltavan uuden lastensairaalan rakennushanke. Uusi lastensairaala tulee korvaamaan Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöt ja niissä olevat lasten erikoissairaanhoidon toiminnot. Osa toiminnoista tullaan sijoittamaan myöhemmin peruskorjattavaan Lastenklinikkaan. Lastensairauksien erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan pääkaupunkiseudulla jatkossakin myös HYKS-sairaanhoitoalueen muissa sairaaloissa (Jorvi, Peijas, Kätilöopisto). Lastenklinikka ja Lastenlinna kuuluvat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) HYKS-sairaanhoitoalueen Lasten- ja nuorten sairauksien tulosyksikköön (LaNu), joka vastaa koko sairaanhoitoalueen, sairaanhoitopiirin, sen ERVA-alueen ja myös valtakunnallisesti sovittujen potilasryhmien lasten erikoissairaanhoidosta. Somaattiseen lasten erikoissairaanhoitoon sisältyy lastentautien (pediatria), lastenkirurgian ja lastenneurologian monipuoliset ja laaja-alaiset sekundaari- ja tertiaaritason erikoissairaanhoidon päivystykselliset ja ei-päivystykselliset palvelut. Poikkeuksena on lasten astman ja allergioiden elektiiviset polikliiniset palvelut, jotka toteutetaan HUSin Tulehduskeskus-tulosyksikköön kuuluvan Iho- ja allergiasairaalan poliklinikalla. HYKS Jorvin, HYKS Peijaksen, HYKS Kätilöopiston ja HUS-piirin muiden lastenyksiköiden (Hyvinkää, Porvoo, Lohja, Tammisaari) osalta HYKS Lastenklinikka ja Lastenlinna vastaavat sovitun työnjaon puitteissa monista keskussairaalatyyppisistä tehtävistä. HYKS Lastenklinikka on myös kattavan palvelun valtakunnallinen lastensairaala, jolla on lukuisia yksinomaisia tai pääsääntöisiä valtakunnallisia vastuita. Valtakunnallisesti HYKSiin on keskitetty mm. lasten elinsiirrot, lasten vaikeimpien sydänvikojen hoito ja avosydänkirurgia kokonaisuudessaan, valtaosa allogeenisista luuydinsiirroista ja merkittävä osa vaikean epilepsian hoidosta. HUS LaNussa on viisi linjaa: erityispediatria, yleispediatria, lastenkirurgia, lastenneurologia ja lasten psykiatria sekä harvinaisten sairauksien yksikkö. Lastenpsykiatrian linjaan kuuluva lastenpsykiatrian yleissairaalapsykiatrinen työryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä pediatrian, lastenkirurgian ja lastenneurologian kanssa HYKS Lastenklinikalla ja Lastenlinnassa. Tämä työryhmä vastaa somaattisten sairauksien ja vaikeiden psykosomaattisten oireiden vuoksi hoitoon tulleiden potilaiden tarvitsemista lastenpsykiatrisista palveluista. Merkittävä osa työstä kohdistuu potilaisiin, joiden hoito on valtakunnallisesti keskitetty lastensairaalaan (elinsiirrot, epilepsiakirurgia, vaativa sydänkirurgia, monet syöpähoidot, vakavasti sairaat vastasyntyneet jne.). Valtaosa lastenpsykiatrisesta toiminnasta toteutuu kuitenkin somaattisesta hoidosta vastaavan Lastenklinikan ulkopuolella, koska lastenpsykiatrisen hoidon painopiste on viime vuosina siirtynyt voimakkaasti avohoitoon (ks kohta 3.3.16). Toimintoja, joita tällä hetkellä ei ole HYKS Lastenklinikalla, mutta jotka uusina toimintoina integroidaan uuteen lastensairaalaan, ovat alle 16-vuotiaiden potilaiden osalta HYKS:n Huuli-suulaki-halkiokeskuksen toiminta Töölön sairaalasta sekä Silmä-korvasairaalasta päiväkirurgia, Korvaklinikan polikliiniset käynnit, elektiivisten lapsipotilaiden erityisinstrumentaatiota vaativien leikkausten postoperatiivinen hoito ja lasten audiofoniatrinen päivätoiminta. Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöissä ilmenneiden kosteusvaurioiden takia toiminta on erityisesti vuosien 2013-2014 aikana joutunut useisiin väistöihin ja toiminnallisiin rajoituksiin, mm. kaksi vuodeosastoa ja polikliinisia toimintoja on joutunut siirtymään Lastenklinikalta Naistenklinikan kiinteistöön. 12/83
3.2. Projektiorganisaatio ja vastuut Säätiön hallitus Säätiön hallitus toimii hankkeen ylimpänä päätöksentekijänä. Hallitus vastaa Lastensairaalan rakennushankkeen laadullisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta sekä tekee päätökset organisoinnista, rahoituksesta, aikataulusta ja toteutusmuodosta sekä keskeisimmistä suunnittelija- ja hankintavalinnoista. Hallitus solmii HUSin kanssa aiesopimuksen, vuokrasopimuksen ja muut tarvittavat sopimukset. Kiinteistö Oy Säätiön kokonaan omistama Kiinteistö Oy Lastensairaala toimii hankkeen rakennuttajana ja tulevan Lastensairaalarakennuksen omistajana. Kaikki rakentamiseen liittyvät sopimukset tehdään Kiinteistö Oy:n nimiin ja rakentamisen rahaliikenne kulkee sen kautta. Kiinteistö Oy toimii HUS:in sopimuskumppanina lukuun ottamatta Säätiön ja HUS:in välisiä sopimuksia. Kiinteistö Oy:n hallituksen tehtävänä päätöksenteon lisäksi on ohjata, koordinoida ja valvoa hankkeen toteuttamista Säätiön ja HUS:in hallitusten päätösten mukaisesti. Projektin ohjausryhmä Projektin ohjausryhmä käsittelee hankkeen käytännön toteuttamiseen sekä rakentamisesta työmaan lähiympäristöön aiheutuvia vaikutuksia. Ohjausryhmän tarkoituksena on informoida käynnissä olevista rakennustöistä, minimoida rakennustyöstä aiheutuvat haitat työmaan lähiympäristössä sekä tuoda esiin rakentamisesta aiheutuvat muutokset työmaan lähiympäristöön ja siten varmistaa rakennustöiden keskeytymätön eteneminen. Projektin ohjausryhmään kuluvat rakennuttajan, pääsuunnittelijan, HUS:n ja urakoitsijoiden edustajat. Rakennuttajakonsultti Säätiön toimeksiannosta hanketta rakennuttaa ja valvoo Haahtela -rakennuttaminen Oy. Projektinjohtajana toimii diplomi-insinööri Juhani Jalava ja seniorirakennuttajana diplomiinsinööri Risto Aalto Suunnittelijat Hankkeen suunnittelijoiksi Säätiö on valinnut: Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: ryhmittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy Rakenne-, GEO- ja kosteudenhallintasuunnittelu: Ramboll Finland Oy LVIJA -suunnittelu: Ramboll Finland Oy Sähkö-, tele- ja turvasuunnittelu: Granlund Oy Toiminnallinen suunnittelu Toiminnallisesta suunnittelusta vastaa lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektiryhmä, jonka jäsenet ovat: Osastonylilääkäri Pekka Lahdenne, LaNun tulosyksikkö, projektipäällikkö Ylihoitaja Outi Simonen, LaNun tulosyksikkö Suunnittelija Marjaana Rasanen, LaNun tulosyksikkö Hallinnollinen ylilääkäri Sanna-Maria Kivivuori, LaNun tulosyksikkö Toiminnallista suunnittelua ja rakennushankkeen sisältöä koordinoi johtoryhmä, jonka jäsenet ovat ym projektiryhmän lisäksi: DI Maarit Mäkikyrö, Haahtela-rakennuttaminen Oy Arkkitehti Ilkka Niukkanen, Haahtela-rakennuttaminen Oy DI Kari Tikkanen, Haahtela-rakennuttaminen Oy Arkkitehti Sakari Forsman, Arkkitehtitoimisto Sarc Oy Arkkitehti Susanna Kalkkinen, Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy 13/83
Toiminnallisen suunnittelun projektiryhmää tukee Lastenklinikan seurantaryhmä, jonka jäseniä ovat projektiryhmän lisäksi: Lastenneurologian linjajohtaja Hannu Heiskala, LaNun tulosyksikkö Lastentautien (erityispediatria) linjajohtaja Eero Jokinen, LaNun tulosyksikkö Lastentautien (yleispediatria) linjajohtaja Anne Wikström, LaNun tulosyksikkö Lastenkirurgian linjajohtaja Pentti Kallio, LaNun tulosyksikkö Johtava ylihoitaja Inger Mäenpää, LaNun tulosyksikkö Ylihoitaja Briitta Klemetti, LaNun tulosyksikkö Ylihoitaja Anita Tuhkanen, LaNun tulosyksikkö Ylihoitaja Sirpa Vanhasasi-Huida, LaNun tulosyksikkö Osastonylilääkäri, professori Harri Saxen, LaNun tulosyksikkö ja Helsingin yliopisto Toiminnallista suunnittelua ohjaa HUS-tasolta ohjausryhmä: Raija Malmström, suurten rakennushankkeiden hankejohtaja, HUS Yhtymähallinto Anne Priha, investointijohtaja, HUS Yhtymähallinto Salla Itäaho, arkkitehti, HUS Tilakeskus Hannu Lähteenmäki, kiinteistöjohtaja, HUS Tilakeskus Jari Petäjä, tulosyksikön johtaja, LaNu Toiminnallisen suunnittelun käyttäjäryhmät ovat: Vuodeosastoryhmä, pj linjajohtaja Anne Wikström Ajanvarauspoliklinikkaryhmä, pj apulaisylilääkäri Päivi Miettinen Teho-osastoryhmä, pj osastonylilääkäri Paula Rautiainen Päivystysryhmä, pj päivystyksen vastaava lääkäri Eero Rahiala Immunosuppressioryhmä, pj osastonhoitaja Annika von Schantz Leikkaussali-anestesiaryhmä, pj osastonylilääkäri Tomi Taivainen Diagnostiikkaryhmä, pj osastonylilääkäri Kirsi Lauerma Opetus- ja tutkimusryhmä, pj osastonylilääkäri Harri Saxen 14/83
3.3. Uuteen lastensairaalan siirtyvien yksiköiden nykyinen toiminta HYKS lastensairaala vastaa ainoana sairaalana Helsingin alueen lasten somaattisesta erikoissairaanhoidosta. HYKS Jorvin, Peijaksen ja HUS-piirin lastenyksiköiden osalta se vastaa sovitun työnjaon puitteissa monista keskussairaalatyyppisistä tehtävistä. Ennen kaikkea HYKS lastensairaala on kattavan palvelun valtakunnallinen lastensairaala, jolla on lukuisia valtakunnallisia vastuita. Vaativaa lasten erikoissairaanhoitoa maassamme on keskitetty HYKSiin sekä asetuksella määräten (Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä 6.4.2011/336) että käytännössä eri erikoisaloille vakiintuneeseen tapauskohtaiseen konsultaatiotoimintaan. HYKSiin asetuksella keskitettyjä lapsipotilasryhmiä ovat: allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot elinsiirrot epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja * kirurginen hoito erityisen vaikeiden systeemisten reumasairauksien konsultaatiopalvelut * huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu leikkaushoito imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia * kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito lasten sappitieatresian hoito lasten glaukooman leikkaushoito lasten vaativa reumaortopedinen hoito luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, akondroplasia) vaativa leikkaushoito luusyövän primaarinen hoito retinoblastooman hoito skolioosin leikkaushoito vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito vasta-ainepositiivisten (FVIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito. *:llä merkityt hoidot annetaan nykyisin HYKS Töölön sairaalassa, mutta nämä hoidot ollaan keskittämässä HYKS Lastenklinikalle. Kun asetuksella on keskitetty imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia, tarkoittaa tämä käytännössä kaikkien synnynnäisten sydänvikojen korjaavaa hoitoa, koska lasten kardiologia ja lasten sydänkirurgia ovat onin tavoin riippuvaisia toisistaan. Siten asetuksen lisäksi käytännössä Lastenklinikalle ovat keskittyneet sydänvikojen osalta myös vaativa sydänvikojen diagnostiikka, elektrofysiologia ja sydänkatetroinnit. Asetuksen ulkopuolelta myös usean harvinaisen oireyhtymän, esimerkiksi suomalaiseen tautiperintöön kuuluvien APECED- ja Mulibrey- oireyhtymien diagnostiikka on käytännössä suurelta osin keskitetty Helsinkiin. Lastenklinikka hoitaa HUS-erityisvastuualueen (ERVA) ulkopuolelta tasaisesti väestöjakaumien likimääräisessä suhteessa kaikkien sairaanhoitopiirien potilaita (Kuva 1). 15/83
Kuva 1. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien yksiköiden osastohoidon kustannusten jakautuminen (%) eri sairaanhoitopiireille vuoden 2013 toteuman perusteella. Lastenosastojen hoitopäivien jakautuminen yksiköittäin 2013 4000 3500 hoitopäivien lukumäärä 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 U Muut sairaanhoitopiirit E Erityisvastuualue (Erva) Jäsenkunnat Kuva 2. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien yksiköiden hoitopäivien jakaantuminen HUS-jäsenkuntien, HUS-erva-alueen ja muiden sairaanhoitopiirien välillä vuonna 2013. 16/83
Suurimmat ulkokuntaosuudet ovat munuais- ja elinsiirto-osastolla K3, sydänosastolla K4 sekä teho-osastolla K9 (Kuva 2). Tämä liittyy valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoitoon. Esim. teho-osaston hoitopäiväjakauma on hyvin lähellä väestön maantieteellistä jakautumista Suomessa. K9 hoitaa paljon sellaisiakin potilaita, joiden hoito ei liity keskitettyihin sairauksiin. K9:n hoitopäiväjakauma kuvastaa sitä, että Lastenklinikka antaa valtakunnallisesti hoitoja nimenomaan kaikkein sairaimmille lapsille.. Valtakunnallisesti HYKS:iin keskitettyjen hoitojen kustannukset Lastensairaalan tehtävä kansallisena tertiaarisena erikoissairaanhoidon yksikkönä on merkittävä peruste koko hankkeelle. Valtakunnalliseen rooliin liittyy myös rahoitusosuuksien (HUS ja Suomen valtio) määrittyminen. Erityisesti käynnissä olevan kansallisen varainkeruun takia myös julkisuuden mielenkiinto tähän kysymykseen on huomattava. Lastensairaalan valtakunnallisesta roolista hankkeen eri vaiheissa kirjoitettujen monien tekstien ongelma on se, että kansallinen rooli ei ole yhdellä prosenttiosuudella tai asetuksen määrittämällä potilasohjauksella tai muulla vastaavalla seikalla yksinään määritettävissä. Tarvitaan monipuolisempaa tarkastelua. Voidaan arvioida, että lääketieteen kehittyvän erityisosaamisen ja yksilöllistettyjen hoitojen tulevaisuuden tarpeet ja vaatimukset korostavat HYKS lastensairaalan kansallista roolia. Yhteiskuntarakenteen pitkään jatkunut kaupungistuminen ja väestön vähittäinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle tulee sairaalan elinkaaren aikana suhteellisesti vielä lisäämään tätä kansallista vastuuta. Tässä tarkastelussa HYKS lastensairaalan valtakunnallinen rooli pyritään käsittelemään mahdollisimman monen relevantin tarkastelunäkökulman kautta. Olennaista on lastensairaalan nykyinen ja ennustettu toiminta HUS-piirin, HUS-ervan ja toisaalta muun maan välillä. Toinen näkökulma on tarkastella kansallisesti keskitettyjen potilasryhmien hoitovastuuta, jolloin kansalliseen vastuuseen lasketaan mukaan myös HUS-piirin näitä tauteja sairastavat lapset. Erikoissairaanhoidossa n. 20% potilaista aiheuttaa n. 80 % kaikista kustannuksista. Valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoito on keskimäärin monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin HUS:n alueen lapsille annettava tavanomainen hoito. Kansallisen vastuun näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että HUS lastensairaalaan keskitettyjen potilaiden hoitojen kustannusvaikutus on suhteellisesti merkittävästi suurempi kuin näiden potilaiden lukumäärä. Yli 90 % lapsipotilaista, jotka ylipäätään asioivat lastensairaalassa, on sairaalan lähikuntien lapsia. HYKS:iin valtakunnallisesti keskitettyjen potilasryhmien hoidon kustannuksia on arvioitu eri laskentatavoilla. LaNun lastentautien laskutuksesta, jossa on mukana lastentaudit, lastenkirurgia ja lastenneurologia (Lastenklinikka, Lastenlinna, Jorvi, Peijas) ilman neonatologian klinikkaa, on HUS-jäsenkuntien laskutuksen osuus ollut 72-76 % vuosina 2011-2014 (Taulukko 2). Muiden sairaanhoitopiirien osuus myyntituotosta on yhteensä 22-27 %. Kun huomioon otetaan vain uuteen lastensairaalan siirtyvien yksiköiden (ei Jorvia, Peijasta, Kätilöopistoa, neonatologian klinikkaa eikä lastenpsykiatrian linjaa) yhteenlasketut välisuoritekustannukset, oli HUS-jäsenkuntien ulkopuolinen laskutusosuus 28-32 % vuosina 2012-2014 (Kuva 3). Tot euro 2011 2012 2013 2014 100 Jäsenkunnat ja jäsenkuntien liikelaitokset 86 959 775,70 76,2 % 91 059 828,98 76,5 % 94 692 681,88 72,3 % 97 619 030,72 74,6 % 200 Muut kunnat 38 887,31 0,0 % 13 700,00 0,0 % 61 735,10 0,0 % 105 503,19 0,1 % 300 Sairaanhoitopiirit 25 779 125,19 22,6 % 27 002 190,00 22,7 % 35 369 955,03 27,0 % 31 704 803,43 24,2 % 600 Kuntayhtymät ja muut kunnalliset liikelaitokset 28 522,35 0,0 % 13 000,00 0,0 % 7 415,00 0,0 % 8 720,00 0,0 % 700 Valtio ja sen laitokset 252 107,08 0,2 % 424 749,83 0,4 % 205 008,08 0,2 % 438 321,63 0,3 % 900 Muut maksajat 1 001 703,28 0,9 % 546 625,76 0,5 % 498 170,85 0,4 % 953 630,56 0,7 % Kumppanit 114 060 120,91 100 % 119 060 094,57 100 % 130 889 421,96 100 % 131 333 141,40 100 % Taulukko 2. HYKS LaNun lastentautien myyntituotot ( ja %-osuus) 2011-2014. Mukana tässä laskelmassa on lastentaudit, lastenkirurgia ja lastenneurologia (Lastenklinikka, Lastenlinna, Jorvi, Peijas) ilman neonatologiaa. 17/83
Valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoitokustannusten euromääräisessä kokonaistarkastelussa on mukana HYKS LaNun lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian klinikkaryhmät kokonaisuudessaan. Jäsenkuntalaskutuksesta on poimittu DRGryhmittäin potilaat, jotka kuuluvat valtakunnallisesti keskitettyihin ryhmiin. Tämän laskutuksen suuruus jäsenkunnissa v. 2013 oli n.14 milj. eur. Ulkokuntalaskutuksen kokonaisuudessaan oletetaan kohdistuvan valtakunnallisesti keskitettyihin potilasryhmiin. Sen suuruus v. 2013 oli n. 36 milj. eur (Taulukko 3). Näiden potilaiden yhteen laskettu kokonaislaskutus oli n. 50 milj. eur. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Lastenosastojen välisuoritekustannukset yhteensä jakautuminen HUS:n ja muiden sairaanhoitopiirien kesken mukana uuteen lastensairaalaan siirtyvät yksiköt 26,0 % 6,4 % 67,5 % 21,8 % 22,1 % 6,5 % 6,2 % 71,7 % 71,7 % 2013 2012 2011 U Muut sairaanhoitopiirit E Erityisvastuualue (Erva) Jäsenkunnat Kuva 3. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien yksiköiden yhteenlaskettujen välisuoritekustannusten jakautuminen HUS-jäsenkuntien, HUS-erva-alueen ja muiden sairaanhoitopiirien kesken 2011, 2012, ja 2013. Tilastokeskus: Väestöjakauma 0-15 vuotiaat 2013 2020 ennuste HUS-piiri 282 624 30 % 301 520 30 % Ulkokunnat 672 443 70 % 691 455 70 % Koko HYKS NaLa/lastenosaamiskeskus: lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia 0-15 vuotiaat kuntalaskutus 2013 väestöennuste 2021 2021 HUS 7%, muu Suomi 0% toiminnallinen ennuste* jäsenkunta 108 790 374,51 116 405 700,73 116 405 700,73 valtakunnallinen osuus jäsenkuntalaskutuksesta 14 142 748,69 15 132 741,09 15 132 741,09 ulkokuntalaskutus 35 977 231,62 35 977 231,62 42 577 231,62 valtakunnallinen vastuu yhteensä 50 119 980,31 51 109 972,71 57 709 972,71 yht. 144 767 606,13 152 382 932,35 158 982 932,35 * arvio ulkokuntalaisten leikkausten keskittäminen, n. 300 hoitojaksoa, keskim hinta 22 000/hoitojakso Kansallinen vastuu euroa per 0-15 v. suomalainen 52,48 53,51 58,12 Taulukko 3. HYKS LaNun lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian linjojen koko kuntalaskutus euroina 0-15-vuotiaiden ikäryhmässä. Jäsenkuntalaskutuksesta on poimittu DRG-ryhmittäin potilaat, jotka kuuluvat valtakunnallisesti keskitettyihin ryhmiin. Ulkokuntalaskutuksen oletetaan liittyvän kokonaan valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoitoon. Näiden potilaiden kokonaiskustannus oli näin arvioituna v. 2013 50,1 milj. eur. Väestö- ja toiminnallisen ennusteen (ulkokuntapotilaiden leikkausten keskittäminen) perusteella kokonaiskustannus v. 2021 tulee olemaan yli 50 milj. eur. Yhteenvetona voidaan todeta, että HYKS lastensairaalan kustannuksissa jäsenkuntien ja toisaalta ulkokuntien prosentuaalinen osuus on riippuvainen laskutavasta. Kaiken kaikkiaan eri näkökulmista tarkastellen valtakunnallisen vastuun voidaan arvioida olevan 22-18/83
30 % HYKS lastensairaalan kokonaiskustannuksista. Vakuutustyyppisesti ajateltuna näiden toimintojen kustannus v. 2013 laskettuna kaikkien Suomen 0-15-vuotiaiden osalta oli 52,5 eur lasta kohden. 3.3.1. Vuodeosastotoiminta Lastentautien (LaNu) tulosyksikössä lastentautien, lastenneurologian ja lastenkirurgian linjoissa toimii yhteensä 11 vuodeosastoa ja kaksi teho-osastoa. Lastenklinikalla on 7 osastoa, Lastenlinnassa 2 osastoa ja yksi pediatrinen ja yksi kirurginen lastenosasto toimivat vuoden 2014 lopulla Naistenklinikan kiinteistössä. Vuodeosastot ovat järjestäytyneet omien erityisosaamisalueidensa mukaisesti. Vuoden 2014 lopulla käytössä on ollut yhteensä 153 sairaansijaa. Tässä luvussa on mukana Lastenklinikalla sijaitseva tehoosasto K9 ja Husuken 10 vuodeosastopaikkaa, jotka tällä hetkellä sijaitsevat Töölön sairaalassa. Vuodeosastotarkastelussa ei ole mukana vastasyntyneiden teho-osasto K7, koska uuden vastasyntyneiden teho-osaston rakennushanke Naistenklinikan kiinteistöön synnytyssalien yhteyteen etenee parasta aikaa omana rakennushankkeenaan. 3.3.1.1. Pediatrian osastot Pediatrian osastoilla hoidetaan lastentautien erikoisalojen päivystyksellisiä ja elektiivisiä potilaita. Aiempi infektio-osasto K1 ja lastentautien osasto K2 ovat sairaalan kosteusongelmien takia hallinnollisesti yhdistyneet, mutta toimivat jakautuneena Lastenklinikalle (osasto K12) ja Naistenklinikalle (osasto N12). Näillä osastoilla hoidetaan kaikenikäisiä infektio- ja muita päivystyspotilaita. Sydänosasto K4 vastaa eri-ikäisten lasten sydänsairauksien hoidosta. Immunosuppressiiviset potilaat ovat hoidossa joko kantasolusiirtoosastolla K10 tai sytostaattiosastolla S10 (syöpä- ja leukemiapotilaat) tai munuais- ja elinsiirto-osastolla K3 (elinsiirtopotilaat). 3.3.1.2. Lastenkirurgiset osastot Kirurgisista osastoista lastenkirurgian ja urologian osastolla K5 hoidetaan gastroenterologisia ja urologisia potilaita. K5 sijaitsee vuoden 2014 lopulla Naistenklinikan kiinteistössä. Pienten lasten kirurgisella osastolla K6 hoidetaan pääsääntöisesti alle 12 kk ikäisiä potilaita ja ortopedian ja traumatologian osastolla K8 ortopedisia ja traumapotilaita. 3.3.1.3. Lastenneurologiset osastot Lastenneurologian osastoista epilepsiaosaston LL11 toimintaa on vaikeahoitoisen epilepsian diagnosoiminen ja epilepsiakirurginen toiminta. Kuntoutusosasto LL14 antaa kuntoutusta vaikeasti vammautuneille subakuuttivaiheessa ja siellä tehdään vaikeavammaisille (diagnoosina suureksi osaksi CP) kuntoutusarvioita. LL13 päiväkeskuksena on keskittynyt autismikirjon tilojen diagnosointiin ja kuntoutuksen suunnitteluun. 3.3.1.4. Huuli-suulakihalkiokeskuksen (Husuke) vuodeosastotoiminta Husuken vuodeosasto (ja pkl toiminta) sijaitsee v. 2014 lopussa Töölön sairaalassa. Husuken potilaista alle 1-vuotiaat muodostavat suurimman ikäluokan. Husuken vuodeosaston hoitopäivistä v. 2013 59 % kohdistui HUS-jäsenkuntien ja 41 % muiden sairaanhoitopiirien potilaisiin. Osa Husukessa leikatuista lapsipotilaista tarvitsee valvontapaikan leikkauksen jälkeen; tämä on toteutettu Lastenklinikan osastolla K6. Osa halkio-, kranio ja muista plastiikkakirurgisista lapsipotilaista hoidetaan jo tällä hetkellä Lastenklinikalla anestesiologisista syistä tai erityishoitojen tarpeen vuoksi (n. 20-30 leikkausta/v). 19/83
Husuken vuodeosasto toimii myös Töölön sairaalan muiden osastojen lapsipotilaiden hoitopaikkana, esim. palovammapotilaat, mikrokirurgiset rekonstruktiot, käsikirurgiset vammapotilaat (revaskularisaatiot ja replantaatiot). 3.3.2. Lastenklinikan leikkaus- ja anestesiatoiminta Lastenklinikan anestesia- ja leikkausosastolla sekä erilaisissa anestesiatyöpisteissä, mukaan lukien ns. ulkokeikat = anestesiat (+ toimenpide) leikkausosaston ulkopuolella, potilaita tutkitaan ja/tai heille tehdään toimenpiteitä mm. gastroenterologisen kirurgian, kardiologian, keuhkosairauksien, korva-, nenä- ja kurkkutautien, ortopedian ja traumatologian, neurokirurgian, plastiikkakirurgian, radiologian, silmätautien, suu- ja leukakirurgian, sydän- ja rintaelinkirurgian, syöpätautien, urologian, verisuonikirurgian sekä hammaslääketieteen aloilla. Kirurgisia toimenpiteitä tehtiin vuonna 2013 3455 (elektiiviset) ja 2626 (päivystystoimenpioteet). Näiden lisäksi ns. ulkokeikkoja oli 2535. Vuonna 2013 leikkauspotilaista 71 % oli HUS-piiristä, 28 % muista sairaanhoitopiireistä ja 1 % ulkomaalaisia. Toimenpiteet vaihtelevat muutamista minuuteista yli kymmenen tuntia kestäviin leikkauksiin. Usein samassa anestesiassa tehdään usean eri erikoisalan toimenpiteitä, jotta vältytään monelta nukutukselta. Toimenpiteen aikana potilaan hoitoon tarvittavan henkilökunnan määrä vaihtelee kahdesta jopa 15 osaajaan. Lastenklinikan leikkaus- ja anestesiaosaston toimenpidevalikoimaan kuuluu n. 500 toimenpidenimikettä, joista vain kymmentä käytetään yli 50 kertaa vuodessa. Päiväkirurgian yksikkö leikkaussaleineen sijaitsee poliklinikka-alueella. Päiväkirurgian yksikössä hoidetaan helsinkiläisten lasten päiväkirurgian lisäksi HUS-piirin ja ulkokuntien lapsia, joilla on tähystystutkimuksia vaativia synnynnäisiä sairauksia. Vuonna 2013 päiväkirurgisia toimenpiteitä tehtiin 1324. 3.3.3. Muu leikkaus- ja anestesiatoiminta (joka siirtyy uuteen lastensairaalaan) Husukessa (Töölön sairaala) hoidetaan lähes 90 % Suomen halkiopotilaista. Kraniofakiaalikirurgia kokonaisuudessaan on keskitetty Husukeen. Halkio- ja kraniopotilaiden ohella Husukessa hoidetaan muuta lasten plastiikkakirurgiaa. Tähän ryhmään kuuluvat muut harvinaiset pään ja kaulan malformaatiot, vaskulaarianomaliat, synnynnäiset ihon (jätti)luomet, arvet ja vammat sekä osaltaan lasten palovammat. Toimenpiteitä vuonna 2013 oli 829. Silmä-korvasairaalan (SiKo) leikkaussalissa hoidettavia joko erityisinstrumentaatiota tarvitsevia tai päivystyksenä leikattavia potilaita on ollut n. 300 v. 2013 ja heidän postoperatiivinen vuodeosastohoito on vaatinut yhteensä n. 1000 hoitopäivää. Tämä postoperatiivinen vuodeosastohoito suunnitellaan siirtyväksi uuteen lastensairaalaan. SiKo:n päiväkirurgiassa on v. 2013 tehty 2200 toimenpidettä KNK-lapsille ja 200 silmätautilapsille (pääosin kyyneltiehyiden sondeeraus). Uuteen lastensairaalaan suunnitellaan yhdistettäväksi Lastensairaalan nykyinen päiväkirurginen ja SiKo:n päiväkirurginen toiminta. 3.3.4. Tehohoito Lastensairaalan teho-osaston tehtävä on tarjota HUS-erva-alueen ainoana lasten tehoosastona 0-16-vuotiaiden potilaiden tarvitsema tehohoito. Lisäksi osaston on vastattava HYKS Lastenklinikkaan asetuksella valtakunnallisesti keskitettyjen hoitomuotojen (lasten avosydänkirurgia ja elinsiirrot) tarvitsemasta tehohoidosta. Teho-osaston henkilökunta vastaa koko lastensairaalan elvytysvalmiudesta kaikkina vuorokauden aikoina. 20/83