HANKESELVITYS - Uusi lastensairaala

Transkriptio

1 HANKESELVITYS - Uusi lastensairaala

2 Hankeselvityksen työryhmä: Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri, puheenjohtaja Outi Simonen, osastoryhmän päällikkö, sihteeri Eero Jokinen, klinikkaryhmän johtaja Pentti Kallio, klinikkaryhmän johtaja Hannu Heiskala, klinikkaryhmän johtaja Inger Mäenpää, johtava ylihoitaja Heikki Sairanen, klinikkaylilääkäri Anne Wikström, klinikkaylilääkäri Annika von Schantz, osastonhoitaja Harri Saxen, osastonylilääkäri, professori, yliopiston edustaja Marjaana Rasanen, suunnittelija Anne Priha, investointijohtaja Salla Itäaho, arkkitehti Kristiina Aalto, apulaisylilääkäri, henkilöstön edustaja Soili Katavisto, sairaanhoitaja, henkilöstön edustaja 2

3 Tiivistelmä Helsingin lastensairaala valtakunnallisena keskuksena Lainsäädäntö ja sen seuraukset Annetun hoidon määrä ja rakenne käytännössä Hankeselvityksen perusteet Yleistä Työryhmän tehtävä Uuteen lastensairaalaan sijoitettavan toiminnan nykytilanne Päivystys Elektiiviset poliklinikkakäynnit Yleistä Lastenkirurgian poliklinikan vastaanotot Lastentautien poliklinikan vastaanotot Lasten veri- ja syöpätautien avohoitoyksikkö (avo10) Sydäntutkimusyksikkö Elinsiirtoklinikan avoyksikkö Lastenneurologian poliklinikan vastaanotot Hammaslääkärin vastaanottotoiminta Lastenklinikalla Päiväsairaala Kotisairaala Kirurgiset toimenpiteet Teho-osasto Vuodeosastot Päiväkeskus Lastenpsykiatrinen toiminta Kuvantaminen Lastenklinikan RTG Kliininen neurofysiologia (KNF) Kliininen fysiologia (KFI) ja isotooppilääketiede Opetus ja tutkimus Leikki- ja nuorisotoiminta Sairaalakoulu Muut uuteen lastensairaalaan suunnitellut toiminnot Huuli-suulakihalkiokeskus (HUSUKE)

4 HYKS Silmä-korvasairaalasta siirtyviksi suunnitellut toiminnot Muut toiminnat Uuden lastensairaalan eri yksiköiden kehittämistarpeet Yleistä Uuden lastensairaalan toiminnan kysyntäennusteet vuonna Toiminnalliset muutokset Päivystys Vuodeosastohoito Poliklinikkatoiminnan muutostarpeet Päiväsairaala uudessa lastensairaalassa Päiväkeskus Kotisairaalatoiminta Tehohoito Leikkaussalitoimenpiteet Päiväkirurgian muutokset Heräämö Kuvantaminen, kliininen neurofysiologia, kliininen fysiologia, isotooppitutkimukset Uuden lastensairaalan laboratoriotoiminnot Tutkimus ja opetus Erityistyöntekijät Lasten psykiatrinen toiminta Uuden lastensairaalan toiminta ja henkilöstö Uuden lastensairaalan tuotantoluvut Tuottavuustavoitteet Johtaminen ja henkilöstö Hankkeen riskiarvio Strategiset riskit Rahoitukseen liittyvät ja muut taloudelliset riskit Väestönkasvu Henkilöstön saatavuus Vuodeosastopaikkojen määrittämiseen käytetyn menetelmän riskit Uuden lastensairaalan tuotannollisten tilojen suhteet Uuden lastensairaalan tilatarve Tilatarpeen laskennasta

5 7.2 Tilatarve yksiköittäin Vuodeosastot Leikkaus- ja anestesiatoiminta Tehohoidon tilat Päivystyspoliklinikka Ajanvarauspoliklinikka Päiväkeskus ja erityistyöntekijät Opetus ja tutkimus Kuvantaminen ja laboratorio Ydintoimintaa tukevat tilat Tilatarpeen yhteenveto Uudisrakennukseen sijoittuvat tilat Lastenklinikan rakennukseen sijoittuvat tilat Asemakaava, rakennuksen sijainti, liikennejärjestely Kustannusarvio, toimintatuotot ja aikataulu Kustannus- ja tuottoarvio Liitteet ( PDF ja excel-muodossa) Liite 1, Hankeselvitystyöryhmän nimeämispäätös Liite 2, 2011 tiedot ja asiantuntijaennusteiden laskentataulukko Liite 3, vuodeosastoblokkilaskelmat 5

6 Tiivistelmä HYKS lastensairaalan perustehtävä on poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Ainoana sairaalana se vastaa Helsingin alueen lasten somaattisesta erikoissairaanhoidosta. HYKS Jorvin, Peijaksen ja HUS-piirin lastenyksiköiden osalta se vastaa sovitun työnjaon puitteissa monista keskussairaalatyyppisistä tehtävistä. Ennen kaikkea HYKS lastensairaala on kattavan palvelun valtakunnallinen lastensairaala, jolla on lukuisia yksinomaisia tai pääsääntöisiä valtakunnallisia vastuita. Valtakunnallisesti HYKSiin on keskitetty mm. lasten elinsiirrot, lasten vaikeimpien sydänvikojen hoito ja avosydänkirurgia kokonaisuudessaan, valtaosa allogeenisista luuydinsiirroista ja merkittävä osa vaikean epilepsian hoidosta. Tästä syystä tärkeä strateginen lähtökohta uuden HYKS lastensairaalan suunnittelulle on myös se, että sen toiminnalla voidaan valtakunnallisesti jatkossakin taata kattava korkealaatuisen ja turvallisen hoidon saatavuus lastensairauksille tyypillisissä lukumääräisesti pienissä potilasryhmissä. Tämän tulee toteutua riippumatta siitä, mitä mahdollisia muutoksia erikoissairaanhoidon järjestämistavassa tai alueellisissa vastuissa tapahtuu. Tätä varten vaadittavaan erityisosaamiseen ja ym. palvelulupaukseen liittyy olennaisesti HYKS lastensairaalassa tehtävä monipuolinen lastensairauksien erikoisalojen tutkimus, opetus ja koulutus. Keskeistä uuden lastensairaalan rakentamisessa on nykyisten hajallaan sijaitsevien toimintojen keskittäminen yhteen rakennukseen, jolloin pystytään saavuttamaan merkittäviä laadullisia ja logistisia synergiaetuja. Suurin muutos nykyisissä Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöjen vuodeosastopaikoissa tulee olemaan kolmen lastenneurologisen osaston yhdistyminen yhdeksi vuodeosastoksi, kun neurologisessa toiminnassa painottuu jatkossa päiväkeskustoiminta. Kokonaan uusina toimintoina lastensairaalaan integroidaan alle 16-vuotiaiden potilaiden osalta Huuli-suulakihalkiokeskuksen toiminta Töölön sairaalasta sekä Silmä-korvasairaalasta päiväkirurgia, polikliiniset käynnit, elektiivisten lapsipotilaiden erityisinstrumentaatiota vaativien leikkausten postoperatiivinen hoito ja lasten audiofoniatrinen päivätoiminta. Myös varautuminen HUS-alueen ulkopuolisen kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän kasvuun on otettu suunnitelmissa huomioon. Tämä on tärkeää siksi, että HYKS lastensairaalan strateginen tavoite on olla Euroopan parhaimpien akateemisten lastensairaaloiden joukossa ja alueellisesti sen täytyy olla kilpailukykyinen erityisesti skandinaavisiin ja Keski- Euroopan lastensairaaloihin nähden. HUS-alueen ulkopuolisen kysynnän tavoiteltu kasvu liittyy olennaisesti vaativan tertiaaritason kirurgiaan. Tähän toimintaan liittyy olennaisesti postoperatiivisen tehohoidon tuotantokyky. Suunnittelussa on otettu huomioon se, että tertiaarisairaalan vaativien toimintaprosessien rakenteen tulee myös helpottaa osaajien nopeavasteista liikuttelua kysynnän painopisteestä toiseen. Toiminnallisen suunnittelun taustalla on ollut ensisijaisesti lapsipotilaskeskeisyys, jonka mukaisesti toimintaprosessit järjestetään laadukkaasti ja tilatehokkaasti lapsipotilaan ympärille. Toimintaprosessit on suunniteltu niin, että tutkimukset ja hoidot järjestetään mahdollisimman usein avotoimintana ja aina vanhemman läsnäolo hoidossa turvaten, myös silloin kun tarvitaan vuodeosastohoitoa. Hankeselvityksen yhteydessä on arvioitu monipuolisesti sekä nykytoiminnasta kumpuavia toiminnan muutostarpeita, joiden toteuttaminen nykyisissä tiloissa ei rakenteellisista syistä ole ollut mahdollista, että myös tulevaisuuden vaatimuksia ja toimintaedellytyksiä. Uuden lastensairaalan tilatarpeet on 6

7 laskettu paitsi toiminnan kysyntäennusteiden niin myös näiden uusien toiminnallisten prosessien pohjalta. Tällaisia tulevaan lastensairaalaan suunniteltuja muutoksia toimintaprosesseihin ovat: - vuodeosastokokonaisuuksien laajentaminen isommiksi yksiköiksi tasaamaan nykyisten pienempien yksiköiden kuormitusvaihteluita - avotoiminnan (päiväkirurgia, päiväsairaala, päiväkeskus, ajanvarauspoliklinikka) merkittävä laajentaminen, erityisesti suhteessa vuodeosastotoimintaan, ja kehittäminen vastaanottohuoneiden käyttöastetta ja monikäyttöisyyttä lisäämällä - heräämötoiminnan keskittäminen yhteen heräämöön kaikkien anestesiaa vaativien leikkaus- ja muiden toimenpiteiden jälkeen - päivystyspoliklinikkatoiminnan kehittäminen vähentämään lyhyitä päivystyksellisiä vuodeosastohoitojaksoja - kotisairaalatoiminnan (hoito potilaan kotona) laajentaminen vähentämään vuodeosastohoidon tarvetta ja päiväsairaala- ja polikliinisia käyntejä Uuden lastensairaalan vuodeosastopaikkojen tarpeen arvioinnissa on laskettu hoitopäivien kokonaisennuste ottamalla huomioon väestönkasvuennuste, kliinisten asiantuntijoiden arviot sairauksien hoitojen muutoksista sekä suunnitellut toiminnalliset muutokset. Huolimatta väestöennusteen (HUS-piiri 7 %, muu Suomi 0 %) laskennallisesta (+2266 hoitopäivää) ja Silmä-korvasairaalasta siirtyvien postoperatiivisisten hoitopäivien (+1000 hoitopäivää) lisäyksestä voidaan suunniteltujen toiminnallisten muutosten (-5260 hoitopäivän siirto vuodeosastoilta avotoimintaan) ansiosta ennustaa v lastensairaalan perustoiminnan hoitopäiviin 6,6 % lasku verrattuna v toteutuneisiin hoitopäiviin. Uuden lastensairaalan hoitopäivien kokonaisennusteessa vuodelle 2020 on mukana sairaalan perustoiminnan hoitopäivät , johon on lisätty kotimaisen HUS-piirin ulkopuolisen (+2680) ja tavoitellun ulkomaisen (+1500) kysynnän osuus. Tällöin kokonaisennuste hoitopäivistä vuodelle 2020 on Turvalliseksi kuormitustavoitteeksi vuodeosastotoiminnalle on tässä hankeselvityksessä asetettu 80 % arkipäivien ja 60 % viikonlopputuotannon osalta bruttohoitopäivistä laskettuna. Tehoosastolla kuormitustavoite on 75 %. Uuden lastensairaalan keskeisiksi tuotannollisiksi tiloiksi esitetään seuraavaa: - Vuodeosastopaikat: 166 vuodeosastopaikkaa, joista suurin osa (n. 80 %) yhden hengen huoneita. Lisäys nykytoiminnan vuodeosastojen sairaansijoihin on 11 paikkaa (7 %). Vuodeosastopaikat yhdistetään neljäksi ryhmäksi. - Leikkaussalit: 7 leikkaussalia, joissa tehdään leikkaustoimenpiteitä toimintaennusteiden mukaisesti 45 % nykyistä enemmän ( > 5034). Lisäyksessä on mukana väestönkasvu (7 %), Töölöstä ja Jorvista siirtyvät leikkaukset (15 %) ja tavoiteltu kotimainen ja ulkomainen kysyntä (23 %). Leikkaussalien välittömään läheisyyteen tarvitaan myös interventiokardiologian tarvitsema angiolaboratorio. Toimenpiteiden vaatiman saliajan mahdollistamiseksi on 1/3:ssa saleista operoitava klo Päiväkirurgia: 4 salia, joissa tehdään 4900 toimenpidettä. Tämä 311 % lisäys nykytoimintaan verrattuna perustuu ennen kaikkea Silmä-korvasairaalan päiväkirurgiasta siirtyvään 2500 korvatoimenpiteeseen 7

8 - Teho-osasto: 16 jatkuvasti käytettävissä olevaa tehohoitopaikkaa. Tämä vastaa fyysisiltä tiloiltaan nykyistä teho-osastoa. Teho-osaston rakenteen tulee tukea sitä että näillä paikoilla voidaan joustavasti hoitaa sekä teho- että tehovalvontapotilaita. - Heräämötoiminta: Yksi heräämö, jossa raskas heräämö ja kahteen osaan jaettu kevyt heräämö ; näissä yhteensä 49 potilaspaikkaa. 86 % lisäys nykyiseen heräämötoimintaan perustuu heräämötoiminnan keskittämiseen yhteen paikkaan. - Ajanvarauspoliklinikka: vuosittaista vastaanottokäyntiä varten 65 vastaanottohuonetta, joissa 30 potilasta per huone per viikko. Käyntien lisäys 18 % tulee pääasiassa Korvaklinikalta siirtyvästä pkl-toiminnasta. - Päiväkeskus: 20 vastaanottohuonetta potilaskäyntejä ja 4 hammaslääkärin huonetta Husuken toimintaan. Päiväkeskustoiminnan laajeneminen on neurologisen vuodeosastotoiminnan muutosta päiväkeskustoiminnaksi, Husuke ja audiofoniatrinen päiväkeskus uusina toimintoina. Päiväsairaala: Sijaitsee immunosuppressio-osaston ja -poliklinikan yhteydessä. Päiväsairaalapotilaille on varattu 9 paikkaa ja immunosuppressiovastaanotoille 6 vastaanottohuonetta. Päivystys: Päivystyksessä on 12 seurantapaikan lisäksi käyntiennusteen perusteella laskettu määrä ensiapuhuoneita, eristyshuoneita, muita lepo- tai sänkypaikkoja ja käveleville potilaille odotustilaa. Uuden lastensairaalarakennuksen alustavaan laajuusarvioon perustuva kustannusarvio on 160 milj. euroa. Laskelma lastensairaalahankkeen vaikutuksista sairaalan vuotuisiin toimintakuluihin ja tuottoihin, joista pääosa muodostuu jäsenkuntalaskutuksesta, perustuu vuoden 2011 toteumaan. Siirtyvän toiminnan osalta kustannukset on arvioinut Operatiivinen tulosyksikkö. Laskelmissa on mukana uuden lastensairaalan koko toiminta, myös siltä osin kuin se sijoittuu hankeselvityksessä kuvatun mukaisesti nykyisiin Lastenklinikan tiloihin. Lastensairaalan vuotuiset toimintakulut vuosien hintatasolla laskettuina ovat v noin 123 milj. euroa. Sairaalan toimintatuotot ovat lähtötason, vuoden 2011 palveluhinnoilla ja ennakoidulla vuoden 2020 tuotantomäärillä laskettuna 115 milj. euroa. Kulujen ja tuottojen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että v tuotot suhteessa kuluihin nousevat 2,4 % verrattuna tilanteeseen Tämä tarkoittaa sitä, että tämän hankeselvityksen mukainen uusi lastensairaala mahdollistaa reaalihintojen hienoisen (n. 2 %) laskun. Tämä perustuu olettamukseen, että sairaalan toiminnan kannattavuus säilytetään ennallaan eli kulujen ja tuottojen suhde on vakio. 8

9 1 Helsingin lastensairaala valtakunnallisena keskuksena 1.1 Lainsäädäntö ja sen seuraukset Vaativaa lasten erikoissairaanhoitoa maassamme on keskitetty Hyksiin sekä asetuksella määräten (Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä /336) että epävirallisemmin osana luontevaa tapauskohtaista konsultaatiotoimintaa. Helsinkiin asetuksella keskitettyjä lapsipotilasryhmiä ovat: - allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot - elinsiirrot - epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja *kirurginen hoito - erityisen vaikeiden systeemisten reumasairauksien konsultaatiopalvelut - *huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu leikkaushoito - imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia - *kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito - lasten sappitieatresian hoito - lasten glaukooman leikkaushoito - lasten vaativa reumaortopedinen hoito - luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, akondroplasia) vaativa leikkaushoito - luusyövän primaarinen hoito - retinoblastooman hoito - skolioosin leikkaushoito - vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito - vasta-ainepositiivisten (FVIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito. *:llä merkityt hoidot annetaan nykyisin HYKS Töölön sairaalassa, mutta nämä hoidot ollaan joko parhaillaan jo keskittämässä HYKS Lastenklinikalle tai tullaan keskittämään uuteen lastensairaalaan. Näiden hoitojen tilastot puuttuvat tässä kappaleessa esitetyistä lastenneurologian, pediatrian ja lastenkirurgian tilastoluvuista, jotka siten jossain määrin aliarvioivat uuden lastensairaalan kansallista merkitystä. Samoin Helsingin valtakunnallinen merkitys koulutuksen osalta on avattu vain lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian osalta. Kun asetuksella on keskitetty imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia, tarkoittaa tämä käytännössä kaikkien synnynnäisten sydänvikojen korjaavaa hoitoa, koska lasten kardiologia ja lasten sydänkirurgia ovat monin tavoin riippuvaisia toisistaan. Siten asetuksen lisäksi käytännössä Lastenklinikalle ovat keskittyneet sydänvikojen osalta myös vaativa sydänvikojen diagnostiikka, elektrofysiologia ja sydänkatetroinnit. Katetritoimenpiteet tehdään ainoastaan Lastenklinikalla, muualla maassa ei katetroida lapsia. Myös vaativa sikiön sydändiagnostiikka tehdään suurelta osin 9

10 Lastenklinikalla, vaikka tämä ei ole asetuksen tarkoittamaa invasiivista sikiötutkimusta ja hoitoa. Asetuksen ulkopuolelta myös usean harvinaisen oireyhtymän, kuten esimerkiksi suomalaiseen tautiperintöön kuuluvien APECED ja Mulibrey oireyhtymien diagnostiikka on käytännössä suurelta osin keskitetty Helsinkiin. Näistä harvinaisista vioista myös konsultoidaan Lastenklinikkaa ympäri Eurooppaa. Sama ilmiö pienehköjen erityispotilasryhmien ympärille Helsingin Lastenklinikalle syntynyt osaamisverkosto ja siitä seuraava valmius antaa yksilöityjä hoitoja myös äärimmäisen harvinaisiin potilastapauksiin tuottavat monipuolista valtakunnallista tukeutumistarvetta Helsingin Lastenklinikkaan sen lisäksi mitä asetuksella on määritelty. Lapsilla esiintyy sairauksia, joita saattaa esiintyä Suomen kokoisessa maassa harvemmin kuin edes yksi potilas vuosittain. 1.2 Annetun hoidon määrä ja rakenne käytännössä HUS:n ulkopuolelle annettava hoito on keskimäärin monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin HUS:n alueen lapsille annettava hoito. Lastenklinikka hoitaa HUS erityisvastuualueen (erva) ulkopuolelta tasaisesti väestöjakaumien likimääräisessä suhteessa kaikkien sairaanhoitopiirien potilaita (Taulukko 1) erikoissairaanhoidon potilaita oli seuraavasti: HUS:n alue (94 % potilaista), Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirit (HUS erva) 617 (1,4 %) ja muut sairaanhoitopiirit 1751 potilasta (4,1 %). Vastaavat osuudet laskutuksesta olivat HUS:n alue 79 %, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri (HUS erva) 5 % ja muut sairaanhoitopiirit 17 % (20,7 M ). Suurimmat ulkokuntaosuudet ovat munuais- ja elinsiirto-osastolla K3, sydänosastolla K4 sekä teho-osastolla K9 (Kuva 1). Esim. Teho-osaston hoitopäiväjakauma ( % muu maa, 40 % HUS) on hyvin lähellä väestön maantieteellistä jakautumista Suomessa. K9 hoitaa paljon sellaisiakin potilaita, joiden hoito ei liity keskitettyihin sairauksiin. K9:n hoitopäiväjakauma kuvastaa sitä jo edellä kuvattua yleistä ilmiötä, että Lastenklinikka antaa valtakunnallisesti hoitoja nimenomaan kaikkein sairaimmille lapsille. Hoitopäivätarkastelussa todetaan edelleen, että HUS:n ulkopuolelle tuotetaan hyvin tasaisesti noin hoitopäivää vuosittain (Kuva 2). Taulukossa 2 esitetään Lastenklinikan 20 yleisintä DRG ryhmää toisaalta HUS:n ja toisaalta muun maan lasten osalta. Kansallisesti annetun hoidon moninaisuus ja vaikeusaste suhteessa HUS:n alueella asuviin lapsiin tulee tässäkin vertailussa esille. Ulkokuntapotilaiden 20 yleisimmästä DRG -ryhmästä vain 7 ylipäätään löytyy HUS-alueen Top-20 listalta. 10

11 Kuva 1. Eri osastojen hoitopäivien jakautuminen HUS -piirin ja muiden sairaanhoitopiirien kesken vuosina

12 Taulukko 1. Toteutunut hoidettujen potilaiden lukumäärä ja laskutus (Hoitopäivätuotteet;NordDRG-tuotteet;Käynnit käyntityypin mukaan) (1450 PEDIATRIA;1470 LASTENNEUROLOGIA;1460 LASTENKIRURGIA) (1450 PEDIATRIA;1470 LASTENNEUROLOGIA;1460 LASTENKIRURGIA) Drg-ryhmät Laskutus Hoidettujen lkm Laskutus U Sairaanhoitopiirit U Sairaanhoitopiirit U Sairaanhoitopiirit 03 Varsinais-Suomen shp , , ,13 03 Varsinais-Suomen shp Varsinais-Suomen shp , , ,28 04 Satakunnan shp , , ,73 04 Satakunnan shp Satakunnan shp , , ,18 05 Kanta-Hämeen shp , , ,24 05 Kanta-Hämeen shp Kanta-Hämeen shp , , ,93 06 Pirkanmaan shp , , ,44 06 Pirkanmaan shp Pirkanmaan shp , , ,94 07 Päijät-Hämeen shp , , ,53 07 Päijät-Hämeen shp Päijät-Hämeen shp , , ,68 10 Etelä-Savon shp , , ,20 10 Etelä-Savon shp Etelä-Savon shp , , ,10 11 Itä-Savon shp , , ,04 11 Itä-Savon shp Itä-Savon shp , , ,49 12 Pohjois-Karjalan shp , , ,33 12 Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Karjalan shp , , ,03 13 Pohjois-Savon shp , , ,25 13 Pohjois-Savon shp Pohjois-Savon shp , , ,20 14 Keski-Suomen shp , , ,49 14 Keski-Suomen shp Keski-Suomen shp , , ,59 15 Etelä-Pohjanmaan shp , , ,20 15 Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Pohjanmaan shp , , ,92 16 Vaasan shp , , ,00 16 Vaasan shp Vaasan shp , , ,05 17 Keski-Pohjanmaan shp , , ,57 17 Keski-Pohjanmaan shp Keski-Pohjanmaan shp , , ,82 18 Pohjois-Pohjanmaan shp , , ,93 18 Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp , , ,44 19 Kainuun shp , , ,82 19 Kainuun shp Kainuun shp , , ,02 20 Länsi-Pohjan shp , , ,08 20 Länsi-Pohjan shp Länsi-Pohjan shp , , ,53 21 Lapin shp , , ,61 21 Lapin shp Lapin shp , , ,81 22 Ahvenanmaa , , ,48 22 Ahvenanmaa Ahvenanmaa , , ,48 U Sairaanhoitopiirit , , ,07 U Sairaanhoitopiirit U Sairaanhoitopiirit , , ,49 08 Kymenlaakson shp , , ,05 08 Kymenlaakson shp Kymenlaakson shp , , ,28 09 Etelä-Karjalan shp , , ,14 09 Etelä-Karjalan shp Etelä-Karjalan shp , , ,47 Erva-alue , , ,19 Erva-alue Erva-alue , , ,75 J1 Hyks-sha:n kunnat , , ,12 J1 Hyks-sha:n kunnat J1 Hyks-sha:n kunnat , , ,27 J4 Länsi-Uudenmaan sha:n kunnat , , ,04 J4 Länsi-Uudenmaan sha:n kunnat J4 Länsi-Uudenmaan sha:n kunnat , , ,16 J5 Lohjan sha:n kunnat , , ,72 J5 Lohjan sha:n kunnat J5 Lohjan sha:n kunnat , , ,72 J6 Hyvinkään sha:n kunnat , , ,33 J6 Hyvinkään sha:n kunnat J6 Hyvinkään sha:n kunnat , , ,70 J7 Porvoon sha:n kunnat , , ,19 J7 Porvoon sha:n kunnat J7 Porvoon sha:n kunnat , , ,84 Jäsenkunnat , , ,40 Jäsenkunnat Jäsenkunnat , , ,69 Yhteensä , , ,66 Yhteensä Yhteensä , , ,93 Oma tuotanto (DRG, käynnit, hpv-tlaskutus, prosenttijakauma hoidetut lkm Prosenttijakauma U Sairaanhoitopiirit 17,4 % 16,5 % 14,7 % U Sairaanhoitopiirit 3,9 % 3,9 % 3,8 % Erva-alue 5,5 % 4,7 % 6,5 % Erva-alue 1,4 % 1,4 % 1,5 % Jäsenkunnat 77,1 % 78,9 % 78,8 % Jäsenkunnat 94,8 % 94,8 % 94,8 % DRG-tuote Laskutus, prosenttijakauma hoidetut lkm Prosenttijakauma U Sairaanhoitopiirit 24,5 % 23,1 % 20,6 % U Sairaanhoitopiirit 9,8 % 10,3 % 9,8 % Erva-alue 7,6 % 6,1 % 8,8 % Erva-alue 3,0 % 2,9 % 3,2 % Jäsenkunnat 68,0 % 70,8 % 70,6 % Jäsenkunnat 87,2 % 86,8 % 87,0 % 12

13 30,5 % kaikista LKL:n hoitopäivistä Kuva 2. Muille sairaanhoitopiireille kuin HUS:lle tuotettujen hoitopäivien lukumäärä vuosina

14 . DRG-ryhmät 2011, top 20, maksaja muut sairaanhoitopiirit lkm punaisella merkitty ne DRG-tuotteet, jotka eivät jäsenkuntien listalla mahdu 20 yleisimmän joukkoon 112A Muu kardiovaskulaarinen toimenpide katetrisaatiossa Kohtausoire tai päänsärky, lapsi Yleisanestesia muusta syystä G Suun tutkimus- ja konsultaatio, ehkäisevä hoito Rintakehän muu avosydän- tai verisuonileikkaus Yleisanestesia urologisen ongelman takia Yleisanestesia neurologisen ongelman takia Munuaisten tai virtsateiden muu sairaus, lapsi A Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän, laaja leikkaus Keskushermoston muu häiriö, ei komplisoitunut B Rytmihäiriölähteen hävittäminen katetrisaatiossa Maksan ja haiman alueen invasiivinen diagnostinen toimenpide, ei pahanlaatuista kasva Yleisanestesia verenkierron ongelman takia Ruuansulatuskanavan muu leikkaus, ei komplisoitunut Akuutin leukemian konservatiivinen hoito, lapsi Yleisanestesia maksan tai haiman ongelman takia A Vastasyntynyt, kuollut, hoitoaika alle 2 vrk, tai siirretty, hoitoaika alle 5 vrk B Usean sydämenläpän leikkaus tai yksittäisen läpän komplisoitunut leikkaus Vaativa verisuonirekonstruktioleikkaus, ei avosydän, komplisoitunut Synnynnäinen sydän- tai läppävika, lapsi 19 DRG-ryhmät 2011, top 20, maksaja jäsenkunnat Tuotteet yhteensä lkm lkm 098B Obstruktiivinen hengitystieinfektio tai astma, lapsi, ei komplisoitunut A Vastasyntynyt, kuollut, hoitoaika alle 2 vrk, tai siirretty, hoitoaika alle 5 vrk G Suun tutkimus- ja konsultaatio, ehkäisevä hoito Kohtausoire tai päänsärky, lapsi B Pneumonia tai pleuriitti, lapsi, ei komplisoitunut Nuoruusiän diabetes, alle 35 vuotiaat B Vastasyntynyt, syntymäpaino g, ei useiden elinjärjestelmien ongelmia B Ruuansulatuskanavan tulehdussairaus tai muu häiriö, lapsi, ei komplisoitunut B Korvatulehdus tai ylähengitystieinfektio, lapsi, ei komplisoitunut Yleisanestesia muusta syystä J Kariologinen hoito Munuaisten ja/tai virtsateiden infektio, lapsi B Neuropsykiatrinen häiriö Akuutin leukemian konservatiivinen hoito, lapsi Keskushermoston muu häiriö, ei komplisoitunut Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän, muu merkittävä ongelma Säären, nilkan tai olkavarren leikkaus, lapsi Yleisanestesia neurologisen ongelman takia N Umpilisäkkeen poisto, komplisoitunut Sepsis, lapsi 124 Taulukko 2. Lastenklinikan potilaiden 20 yleisintä DRG ryhmää tarkasteltuna erikseen HUS:n ja muiden sairaanhoitopiirien osalta. DRG -ryhmien nimistä on usein vaikea päätellä mitä ja kuinka vaikeaa sairautta kyseisen ryhmän potilaat sairastavat. Oleellista taulukossa on se, että valtakunnallisten potilaiden yleisimpien DRG ryhmien lista on varsin erilainen kuin HUS:n alueen lasten vastaava lista. Toisin 14

15 sanoen muualta maasta tuleva potilasjoukko on huomattavan erilaista verrattuna HUS:n alueelta tuleviin potilaisiin 2 Hankeselvityksen perusteet 2.1 Yleistä Uuden lastensairaalan tilatarpeiden selvityksessä (Tarveselvitys ) kuvattiin uuden lastensairaalan rakentamisen tarpeellisuus. Tarveselvitykseen perustuen HUS:n hallitus päätti , että Lastensairaalan samoin kuin Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen suunnittelua jatketaan tavoitteena että hankkeet voidaan sisällyttää vuosina HUS:n investointiohjelmaan. Uusi lastensairaala on tarkoitus rakentaa yhtenä kokonaisuutena Meilahden sairaala-alueelle nykyisen Lastenklinikan ja Naistenklinikan väliselle alueelle. HYKS-lautakunta on antanut seikkaperäisen lausunnon uuden lastensairaalan rakentamisesta, painottanut rakennushankkeen kiireellisyyttä ja pitänyt esitettyä sijaintia hyvänä. Tarveselvityksen toimintaluvuissa oli mukana sekä Lastenklinikan, Lastenlinnan että Jorvin sairaalan lastentautien toiminnan toimintaluvut. Tarveselvityksen johtopäätös oli, että lastensairauksien kokonaisvolyymi on niin suuri, että ei ole mahdollista keskittää kaikkia toimintoja Helsingin Lastenklinikalle vaan Jorvin lastentautien toiminta on syytä säilyttää ennallaan. Tästä syystä tässä hankeselvityksessä on mukana vain nykyisen Lastenklinikan ja Lastenlinnan ja näiden yhdistettyä toimintaa vastaavan tulevan uuden lastensairaalan toimintaluvut ja ennusteet. 2.2 Työryhmän tehtävä Päätöksellään 2, (Liite 1) HUS:n suurten rakennushankkeiden ohjausryhmän työstä vastaava konsernin johtava ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska nimitti HUS:n investointijohtaja Anne Prihan ja NaLa:n toimialajohtaja Jari Petäjän esityksestä työryhmän, jonka puheenjohtajana toimi osastonylilääkäri Pekka Lahdenne ja sihteerinä osastoryhmänpäällikkö Outi Simonen. Muut työryhmän jäsenet: Eero Jokinen, Pentti Kallio, Hannu Heiskala, Harri Saxen, Anne Wikström, Heikki Sairanen, Anne Priha, Salla Itäaho, Marjaana Rasanen, Kristiina Aalto, Soili Katavisto, Kirsi Lauerma, Inger Mäenpää ja Annika von Schantz. Työryhmän tehtävänä oli laatia hankeselvitys, jossa aiempaan tarveselvitykseen perustuen syvennetään ja tarkennetaan uuden lastensairaalan rakentamiseen tähtäävä hanke. Kuvattavat kokonaisuudet ovat: nykyinen toiminta, laajuus, kustannukset ja henkilöstöresurssit potilasprosessien (pääprosessit ja tukipalveluprosessit) muutostavoitteet toiminnan laajuus vuonna 2020 perusteluineen (ennusteet) tila- ja henkilöstötarvelaskelmat toiminnan tehostamis- ja tuottavuustavoitteet siten, että voidaan laskea rakennusinvestoinnin kustannusarvio ja esittää riittävän luotettavasti hankkeen vaikutus vuotuisiin kuluihin ja tuottoihin. 15

16 3 Uuteen lastensairaalaan sijoitettavan toiminnan nykytilanne 3.1 Päivystys Päivystyspoliklinikka, LKL 2011 käyntien lkm pediatria 9673 lastenkirurgia yhteensä Terveyskeskuspäivystys, LKL (Helsingin kaupunki) kaikki yhteensä Käynneissä mukana käynnit, joiden käyntityyppi on päivystys. Pääkaupunkiseudun lastentautien erikoissairaanhoidon päivystys toimii Helsingin Lastenklinikan lisäksi Jorvin sairaalassa Espoossa. Nämä kuuluvat yhteen hallinnolliseen kokonaisuuteen. Molemmissa toimipisteissä on myös virka-ajan ulkopuolinen perusterveydenhuollon lastenpäivystys. Lastenklinikan päivystys on Suomen suurin lasten päivystyspoliklinikka: vuositasolla erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystyskäyntejä on yhteensä n Jorvin lastenpäivystys on Suomen toiseksi suurin lasten päivystyspoliklinikka: vuosittain n käyntiä. Lastensairaalan päivystyspoliklinikan tehtävänä on tarjota lasten ja nuorten äkillisten sairauksien, vammojen ja kroonisten sairauksien akuuttien pahenemisvaiheiden tarvitsemaa välitöntä arviointia ja hoitoa. Lastenklinikan päivystyspoliklinikka vastaa erikoissairaanhoidon perustason palveluista helsinkiläisille lapsille ja nuorille, erikoissairaanhoidon erityistason potilaille HUSpiiristä ja tietyille potilasryhmille koko maasta. Päivystyksessä hoidetaan kaikkien lastentautien erikoisalojen potilaita (pediatria, lastenkirurgia, lastenneurologia, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria). Sairauksien laaja kirjo sisältää mm. tavanomaiset ja vaikeat infektiot, yksinkertaiset murtumat, monivammapotilaat, seksuaalisen riiston tai kaltoinkohtelun kohteeksi joutuneet sekä myrkytys-, sydän- ja syöpäpotilaat. Potilasmäärät ja saapumistavat. Lastenklinikan päivystykseen tulevista potilaista vajaa 4 % tulee ambulanssilla (n vuodessa eli keskimäärin 4 per päivä). Muut potilaat tulevat omaisen tai muun saattajan kanssa itse, noin puolet lähetteellä ja puolet ilman lähetettä. Ambulanssilla tulevat potilaat menevät suoraan päivystyksen ensihoitohuoneeseen, missä sairaanhoitaja tai ensihoitotiimi ottaa heidät vastaan. Muut potilaat tulevat ilmoittautumisen kautta, missä vastaanottava triage- 16

17 sairaanhoitaja arvioi potilaan hoidon tarpeen kiireellisyyden ja oikean hoitopaikan. Sovittujen kontrollikäyntien osuus nykyisen päivystyksen potilaskäynneistä on 17 %. Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien määrä vaihtelee infektiotilanteen mukaisesti ja on runsaampaa myös silloin, kun siitepölyä on ilmassa paljon (Kuva 3). Kuva 3. Erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit Lastenklinikalla v (Käyntipiikki elokuussa 2010 johtuu siitä, että Jorvin sairaalan lastenpäivystys oli suljettuna kesäkuukaudet 2010) Lastenklinikalla sijaitseva Helsingin kaupungin terveyskeskuspäivystys toimii Lastenklinikalla arkisin klo ja viikonloppuisin klo Vuonna 2011 terveyskeskuspäivystyksessä oli yhteensä käyntiä. Käyntimäärät Lastenklinikan terveyskeskuspäivystyksessä ovat viimeisten kolmen vuoden aikana pysyneet välillä Potilaiden saapumisajat ja potilasprofiili. Lastenklinikan erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä suurin osa tapahtuu klo välillä. Kysynnän piikki on nähtävissä klo terveyskeskuspäivystyksen sulkeuduttua (Kuva 4). Suurin lastenpäivystysten kävijäryhmä on 0-1-vuotiaat ja yli puolet erikoissairaanhoidon päivystyksen kävijöistä on alle 5-vuotiaita (Kuva 5). 17

18 Kuva 4. Potilaiden saapumisajat Lastenklinikan erikoissairaanhoidon päivystykseen. Kuva 5. Lastenklinikan erikoissairaanhoidon päivystyksen ikäjakauma. 18

19 Potilaan kulku terveyskeskuspäivystyksessä Lastenklinikalla. Terveyskeskuspotilaat ohjataan triage-hoitajan arvion perusteella joko terveyskeskuslääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle. Laboratoriokokeita otetaan 24 %:lta ja röntgenkuvia 9,5 %:lta potilaista. Suurin osa potilaista (97 %) kotiutuu vastaanoton ja tutkimusten jälkeen. 2,8 % potilaista ohjataan erikoissairaanhoidon päivystykseen, osa leikkaussaliin ja sen kautta osastoille. Potilaan kulku erikoissairaanhoidon päivystyksessä Lastenklinikalla. Ilmoittautumisen kautta erikoissairaanhoidon puolelle tulevat potilaat ohjataan triage-hoitajan arvion jälkeen joko suoraan ensihoitohuoneeseen, seurantapaikalle tai odotustilaan odottamaan. Potilaat tutkitaan triage-hoitajan tekemän kiireellisyysarvion mukaisessa järjestyksessä. Virka-aikana vastaava sairaanhoitaja ja vastaava osastonlääkäri jakavat potilaat hoitaja-lääkäri-työpareille. Työpari pyrkii tutkimaan potilaan yhdessä. Tutkimuksen perusteella ohjelmoidaan tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Laboratoriohenkilökunta ottaa näytteitä 40 %:lta päivystyksen potilaista. Lisäksi päivystysalueen henkilökunta ottaa tarvittaessa laboratorionäytteitä esim. suoniyhteyden avaamisen yhteydessä. Kuvantamistutkimuksia tehdään 22 %:lle potilaista. Potilaille tehdään erilaisia hoidollisia ja diagnostisia toimenpiteitä, kuten suoniyhteyden avaaminen, virtsarakkopunktio, selkäydinnestepunktio, murtumien reponointi ja kipsaus, haavojen ompelu. Lastenklinikan kipsaustoiminta leikkaussalia lukuun ottamatta on keskitetty päivystyspoliklinikalle. Vuodessa päivystyksessä tehdään noin 2300 kipsausta. Erikoissairaanhoidon päivystyksestä 20 % potilaista siirtyy jatkohoitoon jollekin Lastenklinikan osastolle, loput kotiutetaan: 4 %:lle suositellaan jälkitarkastus omalla terveysasemalla ja 30 % ohjataan jatkotutkimuksiin Lastenklinikan ajanvarauspoliklinikan eri vastaanotoille, 45 % ei tarvitse kontrollikäyntiä. Hätätilanteet. Ambulanssilla tulee vuosittain kiireellisiä hätätilapotilaita noin 350. Lastenklinikalla on käytössä viranomaisverkko, minkä kautta kiireellisistä potilaista saadaan ennakkoilmoitus. Hätätilanteissa potilas tuodaan suoraan ensihoitohuoneeseen, jossa hoitotiimi ottaa potilaan vastaan. Ensihoitohuoneeseen hälytetään lisäksi laboratorio- ja röntgenhenkilökunta. Tarvittavat ultraääni- ja natiiviröntgentutkimukset tehdään ensihoitohuoneessa. Usein hätätilapotilas siirretään tilan vakauttamisen jälkeen kiireellisesti kuvantamistutkimukseen (magneetti- tai tietokonetomografiatutkimus). Hätätilapotilas siirtyy päivystysalueelta yleensä kuvantamisen jälkeen suoraan leikkaus- tai teho-osastolle. 19

20 3.2 Elektiiviset poliklinikkakäynnit Toimintaluvut elektiivisillä poliklinikoilla Pediatria LKL kustannuspaikka käyntien lkm Yleispediatrian vastaanotot Pediatrian erityisvastaanotot Endokrinologia-ja diabetesvastaanotot Nuoriso_sospedvo Aineenvaihduntatutkimusyksikkö Perinnöllisyysvastaanotto Elinsiirtovastaanotto K10 Avohoitoyksikkö Silmä, korva, hammasvo Sydäntutkimusyksikkö Lastenkirurgia LKL Lastenkirurgian poliklinikka, LKL K6 vastaanotto K8 vastaanotto Lastenneurologia Epilepsia pkl Konsultaatiopkl, neur pkl Neur avo LL Kuntoutusvastaanotto LL15avo LL neuvo Muut vo sos tt, kunt ohj, rav.ter, fys, toim Töölö** Husuke pkl, Töölö, < 16-vuotiaat Korvaklinikka Foniatria, audiofoniatria ** 2200 Korva pkl Käynneistä kuntalaskutettavia (ei sis. hoitopuhelu/hoitokirje) * Käynnit sisältävät kaikki käynnit, jolloin potilas on ollut fyysisesti paikalla, myös lisäkäynnit. ** Käynnit ovat 2020 päiväkeskuksen luvuissa mukana. 20