Tausta. Pellon hallintaoikeus ja ympäristöohjelmien tehokkuus. Sami Myyrä MTT Taloustutkimus. Maatalous ja ympäristö -teemapäivä



Samankaltaiset tiedostot
Mahdollisuudet parantaa pellon tuottavuutta Vuokrattu pelto on hyvä tuotannontekijä. järkevällä vuokrahinnalla. Sami Myyrä

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

*) %-yks. % 2018*)

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2017*)

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa Toimitusjohtaja Kari Aakula

PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

Elämää PISA:n varjossa

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Pellon vuokrahinnat Suomessa vuosina

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

KVS2008. Pertti Kuronen

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK

Maidontuotannon kannattavuus

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Tilatukioikeudet vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

MAATALOUDEN RAKENNEMUUTOS HEIKENTÄÄ PELTOJEN KASVUKUNTOA

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Hyönteispölytyksen tila Suomessa ja merkitys ruuan tuotannolle

Indeksipohjaiset sopimukset sääriskien hallinnassa - erityisesti maataloudessa

Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

TYÖVOIMA Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

HYDRO-POHJANMAA

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Maatalousinvestointien tulevaisuus ja mahdollisuudet

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Ajankohtaista Fingridistä

Vilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Transkriptio:

Land Improvements under Land Tenure Insecurity Pellon perusparannukset ja pellon hallintaoikeuden epävarmuus Sami Myyrä, Kyösti Pietola, Eija Pouta ja Harri Hänninen Pellon hallintaoikeus ja ympäristöohjelmien tehokkuus - järjestelmiä meillä ja muualla Sami Myyrä MTT Taloustutkimus Maatalous ja ympäristö -teemapäivä Sisältö MTT Agrifood Research Finland, Economic Research, Helsinki Finland 1. Tausta, pellon omistajat, pellon vuokraus 2. Ongelma 3. Ratkaisuvaihtoehdot Meillä ja muualla 4. Yhteenveto Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Maa- ja metsätalousministeriö, Salaojituksen tukisäätiö sekä Huoltovarmuuskeskus. Tausta Peltoviljelyn tärkein tehtävä on muuttaa panokset (ravinteet) tuotteiksi, eikä päästöiksi. Keskustelussa on toistaiseksi keskitytty liikaa liikkeellä olevien ravinteiden pysäyttämiseen, eikä niinkään niiden liikkeellelähdön estämiseen. Suomen erityispiirteitä: luontaisesti hapan peltomaa tavoite ph on 5,8 -> riippuu maalajeista, hintasuhteista, kasvilajista jne. kiinteät kustannukset tekevät kalkituksesta pitkän aikavälin investoinnin pienet, huonosta vesitaloudesta kärsivät pellot torpparilaitoksen purkuun keskittyvä maanvuokralainsäädäntö

Pellon vuokraus Vuokratun pellon suhteellinen osuus viljelyksessä olevasta peltoalasta Pellonvuokrauksen kehitys ja vaikutukset % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: TIKE / MATILDA Pellonomistajarakenne 2006 Omistajat 487 000 kpl: Vain tukea (18 895) 4 % Pellonomistajarakenne 2006 Hehtaarit: 2 639 000 ha Vain tukea (103 452) 4 % Ei maataloustuloa (628 863) 24 % Tuloa viljelystä (109 271) 23 % Vain vuokratuloa (96 430) 20 % Ei maataloustuloa (259 169) 53 % Tuloa viljelystä (1 370 185) 53 % Vain vuokratuloa (505 419) 19 %

Pellonomistajarakenne Vain vuokratuloa hehtaarit: Vuokrapellon hinta viljelijöiden velka maanomistajille Muu 4 % Palkansaaja 30 % Vuokrattu peltoala Pellon hinta Pääoma yhteensä MATILDA MML milj. Työvoima ja elinkeinokeskus Maakunta ha / ha 2000 2007 2000 2008 2000 2008 Uusimaa 60 700 64 752 4 205 7 833 # 255 507 Varsinais-Suomi 83 181 89 028 6 252 9 451 520 841 Ahvenanmaa 5 462 6 430 6 252 9 451 * 34 61 Satakunta 49 628 51 893 5 053 9 310 251 483 Häme 27 881 58 373 3 737 8 723 ** 104 509... Eläkeläinen 48 % Maa- tai metsätalousyrittäjä 13 % Pohjois-Pohjanmaa 63 513 70 645 2 355 4 589 150 324 Kainuu 10 700 12 545 925 1 500 *** 10 19 Lappi 16 616 19 940 667 1 000 *** 11 20 Koko maa 690 756 774 857 2 595 5 165 Muu yrittäjä 5 % Pellon vuokramenot 2-4 % pellon hinnasta (100-200 milj.) Maataloustulo n. 700 milj. Osittaistuottavuus (tuotos/hehtaari) 45,0 40,0 Ongelmat 35,0 30,0 25,0 100 kg/ha 20,0 Vehnä Ohra Kaura 15,0 10,0 5,0 0,0 1920 1927 1934 1941 1948 1955 1962 1969 1976 1983 1990 1997 2004

Kasvinviljelyn tuottavuuskehitys Perusparannusinvestoinnit: Kalkitustilasto Viljatilat Milj. kg Maanparannuskalkin myynti 1,6 1 400 1,4 1,2 1 0,8 0,6 1 200 1 000 800 600 400 200 Vuotuinen kalkitus Vuosina 1980-1994 Vuosina 1995-2003 Vuosina 2003-2007 0,4 0 0,2 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 1980 / 1981 1982 / 1983 1984 / 1985 1986 / 1987 1988 / 1989 1990 / 1991 1992 / 1993 1994 / 1995 1996 / 1997 1998 / 1999 2000 / 2001 2002 / 2003 2004 / 2005 2006 / 2007 Pellon hallinta ja perusparannukset (happamuus) Vuokraviljelijän kalkitussääntö. 6 ph A- ja B-tukialue Lohko- Keski- 95 % luottamus- Keskiar- Eron määrä arvo väli keskiarvolle vojen ero keskivirhe p-arvo Oma 210 6,2 (6,1-6,4) 0,22 0,05 < 0,0001 Vuokrattu 101 6,0 (5,9-6,2) 5,75 5,5 ph 5,25 5 4,75 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 time Prob=1 Prob=0.6 Prob=0

yield estimate kg/ha 4 000 3 900 3 800 3 700 3 600 3 500 3 400 3 300 3 200 3 100 3 000 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 time Ratkaisuvaihtoehdot Prob=1 Prob=0.6 Prob=0 Satovaste Ratkaisuvaihtoehdot löydettävissä, sillä pellonomistajat pitävät vuokrausta hyvänä vaihtoehtona pellon käytölle: vuokratuloa saavat pellonomistajat uskovat parantavat aktiiviviljelijöiden toimintaedellytyksiä pellonvuokrauksella (mielipide): 60 Viljely itse 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 50 Hoitaminen viljelemättä 40 Myyminen % 30 Antaminen vuokralle 20 Jättäminen viljelemättä ja hoitamatta 10 Metsitys 0 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Erittäin hyvä Melko hyvä Ei kumpikaan Melko huono Erittäin huono Ei vastausta Jokseenkin erimieltöä Täysin erimieltä

Vuokrasopimuksen pituus Suomalainen lainsäädäntö ja käytännöt poikkeaa muiden EU maiden vastaavista. Vuokrasopimusten pituus Osuus vuokrasopimuksista (%) 45,0 40,0 38,2 35,0 30,0 25,0 18,8 20,0 15,7 15,0 10,0 8,0 5,6 5,0 3,4 1,9 1,7 1,0 1,8 1,1 1,4 0,4 0,2 0,8 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Vuokrasopimuksen pituus Lakisääteinen maksimi pois Kannusteet lyhyisiin sopimuksiin karsittava Lyhyiden sopimusten rajoittamista mietittävä Vuokrasopimusten pituus Land rent development EUR/Ha Number/share of rental transactions, % Min/Max rental price Min/Max, average tenancy duration Years Belgium Increasing, +16.8%, 1992-2006 Stable -1.7% 1992-2006 62-73% in UAA Landowner eligibility to SPS reduces land supply Belgium Max rent Min 9/Max 27(99) Usually 9 Finland Stable Increasing, +42% 1990-2007 (from 13% to 33%). Finland France Germany Greece Ireland Italy Netherlands Spain Min & Max rent Min rent Max rent Max 10 Average 5-6 Min 1/Max 25 Usually 9 or 18 Average 6-11.5 <4 years Average 11 months Average arable crops 2-5, fruit crops 5-10 Min 6 (until 2007) 24 in the past; <10 now Min 5 France Germany Greece Ireland Italy Netherlands Spain Stable, 1% yearly decrease since 2000 Decreasing, -37.4%, 1992-2006 West > East Decreasing, -13.6%, 1992-2006 Stable Increasing, +24.4%, 1992-2006 400 900 in 2006 Low till 1994 (regulated), since 1995 increasing, +17.8%, 1992-2006 Increasing, +54.1%, 1992-2006 Increasing 59.9% in 1990 75.8% in 2006 In 2007 61.7 % decreasing in East>80%, increasing in West Increasing, +49.2%, 1992-2006 Increasing, +34.1%, 1992-2006 Increasing from 17,9% in 1990 to 25% in 2005 Regional differences from 15-45% Fluctuating-decreasing since 1990 at 2-10,000. In 2002 10% Increasing, +36.0%, 1992-2006 70% in UAA Sweden Average: declining towards 1 Sweden Increasing, +30.1%, 1995-2006 Increasing till 2002, declining since 2003 40-45% in UAA United Kingdom In Scotland for new 2003 Act tenancies max 15, min 5 United Kingdom Decreasing, -13.7%, 1992-2006 Increasing till 1997-1999; stable since 2000

Sharecropping Vuokra riippuu sadosta Sekä vuokramiehellä, että maanomistajalla kannuste perusparannuksiin Verrattu maaorjuuteen Erittäin toimivia systeemejä esim. maidontuotannossa Ei sovellu EU:n tukijärjestelmään Kunnostusvelvoite maanomistajalle 65 % pellonomistajista ei hyväksy sitä, että vuokrapellon kasvukunnosta huolehtiminen kuuluisi maanomistajalle. 85 % pellonomistajista laittaa kasvukunnosta huolehtimisen vuokramiehen tehtäväksi Kunnostusvelvoite maanomistajalle Maanomistaja itse on hyödyn saaja, sillä kiinteistön tuottoarvo nousee tuottavuuden noustessa Markkinareaktiot (ehdollinen käyttäytyminen) kuitenkin selviä: Vuonna 2006 pellon käyttönä pois vuokraus Metsittää 7 14 Hoitamatta 2 6 Arvio pellon käyttöstä vuonna 2011 Vuokraa Myy Hoitaa viljelemättä 8 11 9 17 44 67 Väliaikainen pellon myyntivoittoveron huojennus Viljelee 7 8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % Ei kunnostusvelvoitetta Kunnostusvelvoite

Väliaikainen pellon myyntivoittoveron huojennus Myyntivoittoveroon liittyy lock-in effect (Ayers et al. 2007) hidastaa kiinteistökauppaa, kun kaupasta aiheutuu vero pellon osalta vähän tutkimustietoa (markkinattomia ja ei rahassa mitattavia arvoja) hankintameno-oletus säätöruuvina (2005, 50% -> 40%) vero keskimäärin 900 /ha 2005 veromuutoksen vaikutuksen identifiointi tilastoista mahdotonta toimialan hyödyt kiistattomat (tuottavuuskehitys fiskaaliset vaikutukset?? alueelliset erot?? wind fall ansiotonta hyötyä niille, jotka olisivat muutenkin myyneet Väliaikainen pellon myyntivoittoveron huojennus myyjien ennustaminen mitattavissa olevilla muuttujilla vaikeaa myyntivoittoveron huojennus 1/3 nostaa peltokauppojen määrää 50%. -> veroa voidaan alentaa, eikä siitä aiheudu fiskaalisia menetyksiä -> veron poistaminen lisää peltokauppoja ja nopeuttaa omistajarakenteen muutosta Väliaikainen pellon myyntivoittoveron huojennus Yhteenveto Peltomarkkina Nyt, hehtaarit Myyntivoiton verohuojennus, hehtaarit Peltoon laitettavat ravinteet pitää saada muutettua sadoksi, eikä ravinnekuormitukseksi. Edellyttää, että perusparannukset on kunnossa. Myynti 20 000 (25 %) Myynti (spv) 20 000 (25 %) Vuokraus 40 000 (50 %) Myynti 30 000 (33 %) Myynti (spv) 20 000 (22 %) Vuokraus 40 000 (45 %) Pellon hallintaoikeuteen liittyvä epävarmuus syö kannusteita perusparannusten tekoon. Pellon omistus on iso institutionaalinen kysymys.