ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN URAOHJAUSPROSESSIN HYVIÄ KÄYTÄNTEITÄ Pilottiryhmien vastuuopettajat Anne Aalto ja Pirjo Kaarnakorpi sosiaalityöntekijä Tarja Liski yksilövalmentaja Sinikka Winqvist 1
MAHIS TYÖHÖN PROJEKTIN PILOTTIRYHMÄT PIRJO KAARNAKORPI 2
Pilottiryhmät ja tavoitteet Elokuussa 2008 aloitti projektissa 29 toisen vuosikurssin opiskelijaa : 2 liiketalouden perustutkinnon ryhmää 1 auto-alan perustutkinnon ryhmä Tavoitteena: opiskelijat osallistuvat yksilölliseen ja ryhmämuotoiseen valmennukseen koko opiskelun ajan Tulostavoitteena: 70 % pilottiopiskelijoista siirtyy avoimille työmarkkinoille, tuettuun työhön tai muuhun työllistämistä edistävään toimenpiteeseen 3
Moniammatillisen uraohjauksen sisäiset sidosryhmät opiskelija (ja läheiset), opiskeluryhmä vastuuopettaja ja työssäoppimisopettaja opinto-ohjaaja, opiskelijahuollon yhdyshenkilö asuntola ohjaaja, vapaa-ajan ohjaaja työ- / yksilövalmentaja, luokka-avustaja, henkilökohtainen avustaja kuntoutusneuvoja / sosiaalityöntekijä toimintaterapeutti kuntoutuspsykologi työllistymisneuvoja terveydenhoitaja fysioterapeutti 4
Moniammatillisen uraohjauksen ulkoiset sidosryhmät TE-toimisto KELA vakuutusyhtiöt lääkärit kotikunnan terveys-, sosiaali- ja vammaispalvelut työpaikkaohjaaja ja työyhteisö vammaisjärjestöt, projektit muut oppilaitokset puolustusvoimat, siviilipalveluskeskus 5
Projektin pilottiopiskelijoille tarjoamat palvelut yksilövalmentajan tuki elämänhallinnan tukeminen työtaitojen ja työnvaativuuden arvioinnit työnhakuvalmennus työhön- ja työvalmennus moniammatillinen tuki jatkosuunnitelman tekemisessä ja toteuttamisessa työllistymisen tukien ja palveluiden selvittäminen 6
Mahis työhön projekti URAOHJAUSPROSESSI Koulutukseen hakeutuminen Opiskelun aloitus, orientaatio ja sitoutuminen Ammatillinen kasvu Työelämään valmistautuminen ja itsenäistyminen Jatkosuunnitelman toteutuminen Peruskoulut Muut oppilaitokset Nuorten työpajat TE-toimisto Valmentavat opinnot Vakuutusyhtiö Muut tahot Tutustumisjaksot Koulutuskokeilu Yleisinfo Oppilaitokseen hakeminen ja valinta Palvelutarpeen kartoitus 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi HOJKS/HOPS Palvelutarpeen kartoittaminen toimenpiteiksi Tukitoimet Alustava urasuunnitelma opiskelijalähtöisesti Yksilövalmennus Elämänhallinta ja työelämän Pelisäännöt Yrityskäynnit Oman ammatti-alan perusvalmiudet Työssäoppimis jakso ja näyttö kesätyöt HOJKS/HOPS Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työnhakuvalmennus Yrityskäynnit Työssäoppimis jakso ja näyttö Urasuunnitelman täsmennys Yksilövalmennus Työtehtävään soveltuvuus arviointi Työllistymismahdollisuuksien kartoitus kotikunnissa Tukitoimet HOJKS/HOPS Tarvittavat tukitoimet Työllistyminen / itsenäinen elämä Työssäoppimisjakso ja näyttö Opintosuoritusten ajan tasalle saattaminen Ammattiidentiteetin luominen Ura- / Jatkosuunnitelman laatiminen Koulutus Avoimet Työmarkkinat Palkkatyö Tuettu työ Välityömarkkinat Työpaja/ toimintakeskus Työkeskus TE-toimisto Välityömarkkinat Työtoiminta Työpaja/toimintakeskus Työkeskus Sosiaalitoimisto Opiskelija sidosryhmineen 4-5.vuosi Opintojen suorittaminen 7
TYÖTAITOJEN- JA TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI ANNE AALTO 8
Työtaitojen ja työn vaativuuden arviointi, MELBA/IMBA Melba/Imba-arviointi- ja dokumentointivälineen käyttöön ottamisen tavoitteet Tavoitteenamme oli saada käyttöön menetelmä, - jossa opiskelijan osaamista voidaan verrata työtehtävän vaativuuteen - joka tuo opiskelijan osaamisesta sellaista tietoa, jota koulun arviointi ei muuten välttämättä tuo - joka konkretisoi työn tekijälleen asettamia vaatimuksia työtehtävien tai työympäristön räätälöintitarpeiden selvittämiseksi - jota voidaan hyödyntää opiskelijalle soveltuvan jatkosuunnitelman työstämisessä. 9
MELBA: henkilön taidot / työn vaativuus 23.11.2010 10
IMBA: henkilön fyysinen toimintakyky / työn vaativuus 23.11.2010 11
Työtaitojen ja työn vaativuuden arvioinnin prosessi 1. vaihe - opiskelijan osaamisen ja työkyvyn arviointi Melba/Imba-menetelmällä 2. vaihe - opiskelijalle suunnitellun työn vaativuuden arviointi samalla menetelmällä (samat kuvailevat määritteet ja numeerinen asteikko kuin taitoarvioinnissa) 12
Työtaitojen ja työn vaativuuden arvioinnin prosessi 3. vaihe - opiskelijan työtaito- ja työn vaativuusprofiilin yhteensovittaminen 4. vaihe - toimenpiteet opiskelijan työllistymisen tukemiseksi, esim. * opiskelijan ohjaaminen tarvittavien taitojen kartuttamiseksi * työn räätälöinti * työllistämisen tukipalveluiden käyttöön ottaminen 13
Menetelmän käyttöön liittyviä havaintoja Arviointien tekeminen nopeutuu käyttökertojen lisääntyessä. Käsitejärjestelmään tutustumisen myötä arviointikriteerien selkeys lisääntyy. Opiskelijat ovat ottaneet välineen hyvin vastaan. Opiskelijatuntemus on arvioinnissa tärkeää, ja arviointia helpottaa, kun on seurannut opiskelijan työskentelyä tuntitilanteissa ja/tai työssäoppimisen aikana. Opiskelijan kanssa arvioinnin läpikäyminen on olennainen osa arviointiprosessia. 14
Menetelmän hyödyntämiseen liittyviä havaintoja Opiskelija ja hänen moniammatillinen tukiverkostonsa saa konkreettista ja koottua tietoa opiskelijan vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Yhteinen arvioinnin läpikäyminen monipuolistaa jatkosuunnitelmakeskusteluja. Opiskelijan HOJKS-kansioon sisällytettyjen arviointien avulla on mahdollista systematisoida opiskelijan kanssa tehtävää tavoitteellista työskentelyä. Työpaikka voi saada välineen avulla konkreettista ja havainnollisesti koottua tietoa opiskelijan vahvuuksista sekä erityisen tuen tarpeen ilmenemismuodoista (rekrytointi, työtehtävän räätälöinti). 15
JATKOSUUNNITELMA OSANA HOJKS-PROSESSIA ANNE AALTO 16
Jatkosuunnitelma osana HOJKSprosessia (Aalto 2010) 23.11.2010 17
Jatkosuunnitelman tekemisen ja sen toteuttamisen periaatteita Olennaista on eteneminen vaihe vaiheelta yhdessä opiskelijan ja yhteistyötahojen kanssa konkreettisten välitavoitteiden päämäärätietoinen asettaminen tavoitteiden aikatauluttaminen ja tilanteen päivittäminen tarpeen mukaan 18
Jatkosuunnitelman tekemisen ja sen toteuttamisen periaatteita Olennaista on kaikkien työhön osallistuvien työskenteleminen tavoitteiden suuntaisesti (päivitetty jatkosuunnitelma osatavoitteineen kaikkien osapuolien tiedossa ja tarkistettavissa) päämäärätietoinen eteneminen sekä ammattitaidon kartuttamisen että elämänhallinnan osalta moniammatillinen yhteistyö opiskelijan tukena tavoitteen tekeminen merkitykselliseksi kaikille osapuolille: esim. työnantajalle. 19
YKSILÖVALMENNUS URAOHJAUKSEN TUKENA SINIKKA WINQVIST 20
Yksilövalmentajan päätehtävät kartoittaa opiskelijan elämänhallintaa yksilöllisen keskustelun sekä tikkataulun avulla ohjata opiskelijaa tarpeenmukaisten palvelujen piiriin tukea opiskelijaa moniammatillisen uraohjauksen suunnittelussa sekä toteutuksessa työhönvalmennus 21
Tikkataulu 22
9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 8,5 7,7 6,3 5,5 6,2 7,3 7,8 8,9 Keskiarvot 2008 ja 2010 N=26 Työelämävalmiudet 2008 Työelämävalmiudet 2010 Asuminen 2008 Asuminen 2010 Taloudellinen tilanne 2008 Taloudellinen tilanne 2010 Ajankäytön hallinta 2008 Ajankäytön hallinta 2010 k1 23
k2 10,0 9,0 Oppiminen 2008 8,0 Oppiminen 2010 7,0 6,0 5,0 4,0 7,2 8,2 8,3 8,6 8,0 8,0 9,2 9,3 Ihmissuhteet 2008 Ihmissuhteet 2010 3,0 Terveys 2008 2,0 1,0 Terveys 2010 0,0 Päihteiden käytön hallinta 2008 Keskiarvot 2008 ja 2010 N=26 24
Mahis työhön projekti yksilövalmennus HOJKS Alkukartoitus Sidosryhmät Sovitaan roolien ja vastuun jaosta moniammatillisessa työryhmässä Resurssien varaaminen Yksilövalmennuksen vaikuttavuuden arviointi Yksilövalmennus Prosessin kehittäminen Yksilövalmennus Jatkosuunnitelman toteuttamisen käynnistys yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Yksilövalmennus Elämänhallinta / tikkataulu Tavoitteiden asettaminen ja seurannasta sopiminen Pitkä- ja lyhyt tavoite Tuentarpeen mukaisesti motivointi, ohjaus ja seuranta Yksilövalmennus TOP-jaksoille valmennus Tuki ja ohjaus TOPetsintään Muut tarvittavat tukitoimet TOP jaksolle Melba- ja Imba arviointimenetelmän käyttö HOJKS Moniammatillisten tukitoimien vaikutusten arviointi ja jatkon suunnittelu 25
OPISKELIJAN HYVINVOINTIA VAHVISTAVAT OPISKELIJAHUOLLON PALVELUT TARJA LISKI 26
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 a : n mukaan opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä, sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa opiskelijahuollon tulee edistää oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. 27
Opiskelijahuollon palvelut Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa 4 kuntoutuspsykologia 2 terveydenhoitajaa, erikoissairaanhoitaja, kaupungin terveydenhoitaja kuntoutusneuvoja sosiaalityöntekijä toimintaterapeutti fysioterapeutti työllistymisneuvoja vapaa-ajan ohjaaja 28
Opiskelijahuollon tehtävät * osallistuminen opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden suunnitteluun ammattilisen kouluttautumisen ja kuntoutumisen seurantaan tarvittavien tukitoimien järjestämiseen opiskelijan koulutuksen jälkeisen elämän olosuhteiden ja sen edellyttämien tukitoimien suunniteluun * keskeistä tuen järjestämisessä suunnitelmallisuus, ennakointi, varhainen tuen tarpeen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuen järjestäminen ohjaus erilaisten palveluiden piiriin 29
PILOTTIRYHMÄLÄISTEN JATKOSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN PIRJO KAARNAKORPI 30
Pilottiryhmien opiskelijoiden sijoittuminen Yhteensä 29 opiskelijaa Tilanne 23.11.2010 12 töissä 2 työkokeilu/-harjoittelu 2 työtoiminnassa 1 opiskelemassa muualla 4 armeijassa 3 työttömänä: 1 eläkeselvityksessä, 1 menossa siviilipalvelukseen 3 opinnot jatkuvat IJKK:ssa 2 keskeyttänyt 31
Pilottiryhmien opiskelijoiden sijoittuminen Valmistuneista (24) pilottiryhmäläisistä: avoimilla työmarkkinoilla, tuetussa työssä tai muissa työllistämistä edistävissä toimenpiteissä 67 % armeijassa/opiskelemassa 21 % työttömänä 12 % 32
Vertailua IJKK:n perustutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden työllistymistilanne 2009 2010 töissä 34% 41% työttömänä 36% 23% 33