Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)

Transkriptio

1 Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1

2 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta opiskelijan omaamien ja hänelle suunnitellun työn edellyttämien taitojen arviointimenetelmän (Melba/Imba) esittely lyhyt Melba-arviointimenetelmän kokeilu: osia työtaitojen arvioinnista kokemuksia arviointityöskentelystä autoalan perustutkinnon opiskelijoiden parissa 2

3 Melba/Imba Arviointi- ja dokumentointivälineen kokeilu Mahis työhön -projektissa 3

4 Melba/Imba-kokeilun tavoite Tavoitteenamme on saada käyttöön menetelmä, - jossa opiskelijan osaamista voidaan verrata työtehtävän vaativuuteen - joka voisi tuoda opiskelijan osaamisesta sellaista tietoa, jota koulun arviointi ei muuten välttämättä tuo - joka konkretisoisi työn tekijälleen asettamia vaatimuksia - jota voidaan kokeilla työssäoppimisen yhteydessä - jota voidaan hyödyntää opiskelijalle soveltuvan jatkosuunnitelman työstämisessä. 4

5 Melba/Imba kokeilu projektin pilottiryhmissä Melba-taitoarviointi tehdään projektin pilottiryhmien kaikille 30 opiskelijalle (liiketalouden perustutkinnon ja autoalan perustutkinnon opiskelijoita). Imba-taitoarviointi tehdään tarpeen mukaan (opiskelijan tavoitteet / työn edellyttämät fyysiset taidot). Työn vaativuusarviointeja tehdään kunkin opiskelijan työssäoppimispaikalta ja/tai tavoitetyöstä. 5

6 Melba/Imba Arviointi- ja dokumentointivälineen yleinen esittely 6

7 Melba/Imba-arviointimenetelmien tausta Melba- ja Imba-arviointi- ja dokumentointivälineet rekisteröityjä tavaramerkkejä Saksassa kehiteltyjä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas tuonut Suomeen, tehnyt suomenkieliset koeversiot käsikirjoista, kokeillut välineitä täällä sekä valmistellut suomenkielisen koulutusohjelman välineiden käytön edellytyksenä koulutus, johon osallistuminen ei ole rajattu ammattialoittain Vamlas koulutuksen järjestäjä 7

8 Melba-taitoarviointi (Lähde: OTE-projektin koulutus sekä Melba-taitoprofiili kuvaa arvioitavana olevan henkilön osaamista arviointiajankohtana käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Osaamista tarkastellaan konkreettisissa toiminnan tilanteissa suoriutumisen kautta. Melba on arviointiväline työelämän edellyttämien avainpätevyyksien tarkasteluun. Melbassa on viisi laadullisesti erilaista osa-aluetta. Osa-alueet jakautuvat edelleen 29 itsenäisesti arvioitavaan määritteeseen, joiden avulla työelämän edellyttämiä erilaisia avainpätevyyksiä voidaan eritellä ja arvioida systemaattisesti sekä tapauskohtaisesti Arvioinnissa voidaan yhdistää eri alojen asiantuntijoiden sekä erilaisilla arviointimenetelmillä tuotettua tietoa Asiakastyössä Melba soveltuu haastattelun, havainnoinnin sekä arvioitavan henkilön itsearvioinnin apuvälineeksi. 8

9 Melba-arvioinnin osa-alueet kognitiiviset määritteet sosiaaliset määritteet työtapaan liittyvät määritteet psykomotoriset määritteet akateemiset taidot /kommunikaatio 9

10 IMBA : fyysisten kykyjen arviointi (Lähde: OTE-projektin koulutus sekä Imba-arviointiväline täydentää käytössä olevia toimintakyvyn arviointimenetelmiä. Sitä voidaan käyttää erilaisia arviointituloksia kokoavana ja yhdistävänä dokumentointivälineenä. Lisäksi sen avulla voidaan kerätä aineistoa havainnoimalla ja haastattelemalla. * IMBA on lääketieteellis-toimintaterapeuttinen näkökulma työelämän edellyttämän fyysisten taitojen arvioimiseksi. * IMBAn avulla arvioidaan työn edellyttämiä tekijöitä ja henkilön osaamista yhdeksällä osaalueella. * Näiden osa-alueiden kautta tarkastellaan myös työympäristön, työolosuhteiden, työn järjestelyiden ja työturvallisuuden kysymyksiä. * Työn edellyttämiä avainpätevyyksiä (vrt. Melba) tarkastellaan omassa avainpätevyydet osiossa. * Aivan kuten Melba-arvioinnissa, IMBA-arvioinnissa voidaan yhdistää eri menetelmin tuotettua asiantuntijatietoa sekä arvioitavan henkilön itsearviointia. 10

11 IMBA-arvioinnin osa-alueet asennot liikkuminen kehonosien liikkeet tieto raajojen ja vartalon yhteistoiminta työympäristön olosuhteet työn järjestelyt työturvallisuus 11

12 Melba: työn vaativuusprofiili (Lähde: OTE-projektin koulutus sekä Profiili kuvaa arvioitavassa työtehtävässä edellytettäviä paikallisia vaativuustekijöitä. Ei kuvaa esim. ammatissa toimimisen yleisiä vaativuustekijöitä. Vaativuustekijöitä tarkastellaan työtehtävän konkreettisten toiminnan tilanteiden kautta. 12

13 Imba: työtehtävän edellyttämät fyysiset tekijät (Lähde: OTE-projektin koulutus sekä Keskeistä on, että työn vaatimukset arvioidaan samoilla kriteereillä kuin henkilön kyvyt, jolloin välineen avulla voidaan uudella tavalla suhteuttaa ja vertailla henkilön kykyprofiilia tietyn työn vaatimusprofiiliin. 13

14 Kuvio 1. Vaativuus- ja taitoprofiilien yhteensovittaminen (Lähde: 14

15 Käyttökoulutuksen kolme vaihetta: Kuvio 2. Melba- ja Imbakäyttökoulutuksen vaiheet (Lähde: 15

16 MELBAN JA IMBAN KÄYTÖN PERIAATTEITA Kuvio 3. Hyvän implementoinnin malli (Nevalainen Harra, Kuntoutus 4/2007) 16

17 HAVAINTOJAMME ARVIOINTIVÄLINEIDEN KÄYTÖSTÄ Käsitejärjestelmään tutustuminen on olennaista, ja arviointien tekeminen nopeutuu käyttökertojen lisääntyessä. Käsitejärjestelmään tutustumisen myötä arviointikriteerien selkeys lisääntyy. Opiskelijat ovat ottaneet välineen hyvin vastaan. Opiskelijatuntemus on arvioinnissa tärkeää, ja arviointia helpottaa, kun on seurannut opiskelijan työskentelyä tuntitilanteissa. Opiskelijan kanssa arvioinnin läpikäyminen on tärkeä osa arviointiprosessia myös siksi, että se mahdollistaa keskustelun jatkosuunnitelmaan liittyvistä asioista (esim. opiskelijan tavoitteleman työssäoppimis- tai työpaikan realistisuus ymv.). 17

18 MELBA/IMBA-ARVIOINTIEN TEKEMISEN PERIAATTEET LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PILOTTIRYHMISSÄ Tavallisimmin arviointi on tehty parityönä, ja kumpikin tekijä on tuntenut arvioitavan opiskelijan ja nähnyt hänen työskentelyään. Jos arvioijat ovat olleet epävarmoja jostakin kohdasta, he ovat merkinneet sen kohdalle arviointilomakkeeseen kysymysmerkin. Opiskelijan kanssa on keskusteltu tehdystä arviointiversiosta ja kiinnitetty erityistä huomiota kysymysmerkki-kohtiin. Käydyn keskustelun pohjalta on arviointilomakkeeseen tehty tarvittavat korjaukset. Opiskelijan hyväksymä versio on tallennettu opiskelijan HOJKSiin. 18

19 Tutkimustietoa sovellettavuudesta Kuopion yliopiston seurantatutkimus julkaistaan (prof. Juhani Laurinkari ja erikoistutkija Veli-Matti Poutanen). 19