TUTKIMUSPÄIVÄKOTIEN YHDYSHENKILÖTAPAAMISEN HEDELMÄT 23.3.2010 (kirjasi Eeva Aho) 1. MITÄ TAPAHTUNUT SITTEN VIIME TAPAAMISEN? MITÄ NYT KUULUU? (keskustelua pienryhmissä) - alkuhaastattelu tehty, käynnisti hyvin hankkeen - ohjaaja käynyt 1-2 kertaa, jolloin paljon pohdintaa koko työyhteisön kesken; ohjaajan kanssa mietitty aiheen rajaamista; - isosta aihekokonaisuudesta tehty suunnitelmia; tiimit miettineet omia tavoitteitaan ja keinoja niiden saavuttamiseksi; pohdittu, mitä konkreettista tehdään; oman työn kriittistä arviointia (myös videointia apuna käyttäen) - Sylvia ollut kertomassa snadeista stepeistä; snadit stepit jo aloitettu - tehty kehittämishankkeeseen liittyviä pieniä tehtäviä - niiden kautta innostus lisääntynyt - jokaisella tiimillä oma VKK-Metro-kansio dokumentointia varten, lisäksi jokaisella myös henkilökohtainen muistikirja ajatusten ja ideoiden kirjaamista varten - etsitty ja luotu erilaisia tiedotusmuotoja, mietitty kokouskäytäntöjä, pöytäkirjan pitäminen - kerran viikossa hankkeessa mukana olevien ryhmien palaveri, jossa esimies mukana; talon kokouksissa käydään läpi VKK-Metron tapahtumia; VKK-Metro kansio kaikkien nähtävillä (kansiossa kaikki saatavissa oleva tieto hankkeesta); tiimi- ja pedapalavereissa sekä kehittämisilloissa käytetty tovi aikaa VKK-Metro -hankkeen asioille; yksilöt pohtivat aina kyselyvastauksia ennen yhteistä koontia; VKK-Metrosta info-taulu, esim. Sateenvarjo, jonka alle tiimien aiheet - tehty työvuorojärjestelyjä - yhdyshenkilön tehtävät alkaneet selkiytyä; useita yhdyshenkilöitä, joiden tehtävät jaettu - opiskelijoita informoitu hankkeesta; opiskelijat osallistuneet tekemällä kyselyn vanhemmille, koonti henkilökunnalle - ystäväkirja ei vielä käytössä
2. MITÄ AJATUKSIA, KYSYMYKSIÄ NOUSSUT ESIIN? (keskustelua pienryhmissä) - kaikkien sitoutuminen olisi toivottavaa -hyvä, että hanke on toiminnallinen -osallisuuskysymys oli hyvä tiimin sisällä keskusteltuna - oman aiheen pohjalta suunnitteilla vierailukäynti - käydään arvokeskustelua; aihetta hiotaan, haetaan kirkastusta - asioille annettava aikaa hengittää, heti nyt -ajatuksen välttäminen; tuntuu hyvältä ottaa aikaa valmistautumiseen - miten toiminnalle saadaan jatkumo, jos henkilöstö vaihtuu? riittävä tiedotus tärkeää - kirjoittajapiiri herättää kysymyksiä, kun vain yksi osallistuu; kaksikaan ei tunnu riittävältä määrältä - keskustelussa tuli esille arjen dokumentoinnin haasteet, niitä pohditaan ensi kerralla. 3. TIEDONKULKU ASKARRUTTI VIIME TAPAAMISESSA Niinpä päiväkodin johtaja Tuula Tolonen oli kutsuttu kertomaan Havukallion kokemuksista viime hankekaudelta 5-ryhmäisen päiväkodin näkökulmasta, jossa kaikki ryhmät olivat mukana. Tällä hankekaudella Tuula on mukana ohjaajan roolissa. Toiveena oli, että kaikki saisivat tiedon samanaikaisesti - onko toive realistinen ja tarpeellinen? - onko asioiden erilainen ymmärtäminen huomioitu? Faktaa on, että - kaikki eivät saa kaikkea ja osa saa tiedon viiveellä -viive ei saa olla kovin pitkä, koska tieto saattaa muuttua, jos aikaa kuluu paljon - erilaisuus tulee hyväksyä. Ihmiset voivat ymmärtää asiat ei tavalla. Järki järjestää asiat uuteen uskoon! (Juha Tahkokallio)
Tiedonkulun tavoitteet: Rakenteiden luominen - tukevat aktiivista keskustelukulttuuria -j aetaan tietoa hankkeen etenemisestä - kuka tietoa tarvitsee, verkosto - KANNATTAA KÄYTTÄÄ HYVÄKSI JO OLEMASSA OLEVIA RAKENTEITA (mm. palaverikäytännöt) Aikataulutus - aikuinen osaa odottaa (esim. tieto siitä, että sovittuna päivänä on palaveri, jossa voi kysyä) Tiedon hankinta - mistä tieto löytyy (tieto helposti saatavilla; oma vastuu, että sitä käyttää) Erilaisuus - aina ei ymmärrä ja joskus putoaa (ja saa pudota!) kärryiltä Se, joka näkee asian, ja se, joka näkee idean asian takana, puhuvat aina eri kieltä. (Maria Jotuni) Tärkeää tiedonkulussa Tärkeät asiat ---------------------------------Pidä esillä Arviointi --------------------------------------Aikataulutetusti Kaikki ei voi tietää kaikkea ---------------Vastuuttaminen, avoin keskustelu Työyhteisö -----------------------------------Mitä tarvitsee tietää, keneltä voi kysyä Tieto -------------------------------------------Mistä löytyy? JOHTAJA TIETÄÄ!!!!! 4. AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPINNÄYTETÖIDEN YHDISTÄMINEN PÄIVÄKODIN KEHITTÄMISTYÖHÖN - Laurea AMK, yhdyshenkilö Tikkurilan toimipiste Maarit Koskinen, maarit.koskinen@laurea.fi, Otaniemen toimipiste Virpi Lund, virpi.lund@laurea.fi (soile.juujarvi@laurea.fi) - DIAK AMK, yhdyshenkilö Marjaana Marttila, marjaana.marttila@diak.fi - Metropolia AMK, yhdyshenkilö Anna-Riitta Mäkitalo, anna-riitta.makitalo@metropolia.fi
Win-win tilanteen etsiminen (molemmat voittavat) -opiskelijat mukana tutkimuspäiväkotien toiminnan kehittämistyön dokumentoinnissa, tutkimisessa tai tukemisessa omien taitojensa, mielenkiintonsa ja mahdollisuuksiensa mukaan - TÄRKEÄÄ MIETTIÄ, MITEN LÖYTÄÄ SOPIVIA AIHEITA TAI KOKONAISUUKSIA - Anna-Riitta tulee päiväkoteihin keskustelemaan mahdollisista aiheista Ammattikorkeakoulujen käytännöt: - jokaisessa ammattikorkeakoulussa oma OPS, oma aikataulu ja opinnäytetyöprosessi (lisäksi harjoittelut ja muut opintojaksot) - opinnäytetöiden tekemistä aloitetaan jokaisella lukukaudella - aiheet ja toiveet esitetään opiskelijoille - Voisiko yhdyshenkilötapaamisissa kerätä aiheita ja toiveita, joita on syntynyt päiväkotien omissa keskusteluissa? Jokainen tutkimuspäiväkoti tekee päätöksen tehdä/olla tekemättä yhteistyötä Tavoitteena etsiä keinoja yhteisen hyödyn löytämiseen 5. AJANKOHTAISIA ASIOITA: Kehittämistehtävät täsmennetty Ohjaajat aloittaneet verkoston taloissa Ensimmäiset prosessin seurannat lähteneet päiväkoteihin, palautus 9.4. mennessä 6. KEVÄÄN KOULUTUKSIA 20.4. Osallisuus-iltapäivä, tutkimuspäiväkotien henkilökunta ja ohjaajat 12.5. Muutoksen johtamisen koulutus, tutkimuspäiväkotien esimiehet ja vara sellaiset, ohjaajat, edellisen kierroksen tutkimuspäiväkotien esimiehet 7. TAPAAMISET SYKSYLLÄ Yhdyshenkilötapaamiset 15.9., 26.10. ja 2.12. Kirjoittajapiiri 22.9., 19.10. ja 18.11.
8. MITEN YHDYSHENKILÖN TEHTÄVÄT JA ROOLI OVAT ALKANEET HAHMOTTUA YKSIKÖISSÄ? (keskustelua pienryhmissä) -yhdyshenkilöiden määrä vaikuttaa toimenkuvaan; yhdyshenkilön rooli erilainen eri taloissa ja eri ryhmiin päin; yhdyshenkilöiden työnjakoa vielä mietittävä; työnjako selkeää (esim. yhdyshenkilö hoitaa infon kansioon, mutta jokainen työntekijä on itse vastuussa sen lukemisesta) -löydettävä yhteinen aika johtajan kanssa tiedon vaihtoon jaettava tieto täsmentyy ja yhdyshenkilön olo helpottuu; esimiehen läsnäoloon vaikuttaa onko pedagoginen vai hallinnollinen johtaja -osoitettu selkeää luottamusta siihen, että yhdyshenkilö hoitaa tiedotuksen VKK-Metro asioissa; infoa otetaan hyvin vastaan; pedagogiset palaverit käyttöön VKK:n asioihin -yhdyshenkilön tehtäviä: esimiehen rinnalla toimiminen, yhdyshenkilötapaamisiin osallistuminen, lomakkeiden keruu henkilökunnalta, vahdittava kyselyihin vastaamista, aikatauluista kiinnipito, tiedottaminen, keskustelujen ja kokousten dokumentointi, tiedon hankinta ja kysymysten esittäminen VKK-Metron suuntaan, VKK-Metro-kansion päivittäminen, henkilöstön motivointi hankkeen edistämiseksi -yhdyshenkilölle naristaan esim. kyselyihin vastaamisesta, väsymystä? -yhdyshenkilöille kasaantunut jo liikaakin vastuuta, kun samat henkilöt osallistuvat kirjoittajapiiriin ja muihin VKK-Metron tilaisuuksiin jaettava vastuuta muillekin -tärkeää, että koko työyhteisö on mukana hankkeessa, eikä vain yhdyshenkilöt