JO 30 HIILIMERKITTYÄ TUOTETTA MITEN LASKENTAA TOTEUTETAAN JA PÄIVITETÄÄN? Aki Finér Asiantuntija, Kestävä kehitys ja biotalous Raisio-konserni 6.6.2011
Miksi hiilijalanjälkilaskentaa ja hiilimerkki? Ensimmäinen hiilijalanjälkimerkki pakkauksiin jo vuonna 2008 Hiilimerkinnällä vastataan kuluttajien tarpeeseen saada lisätietoa tuotteiden ilmastovaikutuksista Merkinnässä hiilijalanjälki, koska kasvihuonekaasupäästöt ovat ainoita globaalisti vertailukelpoisia päästöjä Elinkaarimallintamisella ja hiilijalanjälkilaskennalla parannetaan oman toiminnan tuntemusta ympäristönäkökulmasta Mallintaminen mahdollistaa kehitys- /tehostamiskohteiden tunnistamisen sekä tuoteprosessien ja raaka-aineiden vertailtavuuden
Systeemirajaus hiilijalanjälkimallille Viljelypanosten valmistus Viljely Energian tuotanto Tuotantopanosten valmistus Tuotteiden valmistus Tarkastelun rajaus Kauppa Kulutus Infrastruktuuri sekä koneiden ja laitteiden valmistus ja huolto on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Jätehuolto
Tiedonhankinta maatiloilta Kotimaisten viljojen osalta keskeisenä tiedonlähteenä toimivat Raision sopimusviljelijät Tietoja viljelypanoksista sekä satotasosta kerätään viljelijän toimittaessa esinäytteen toimituserästä laatuanalyysiin Viljelijöiltä kerätään seuraavia tietoja: Viljalaji ja -lajike Maalaji ja maan ph Lannoitus, kg/ha (N, P ja K) Satotaso, kg/ha Kasvinsuojelutoimenpiteet ja ruiskutuskertojen määrä Maan muokkaustapa Satokaudella 2011 kerätään tietoa myös puintikosteudesta Toimituseräkohtaisia tietoja kerätään vuosittain 2000-2500 kpl
Alkutuotannon hiilijalanjäljen mallintaminen Lähtötietoina viljelijöiltä kerätyt aktiviteettitiedot täydennettynä kirjallisuus- ja asiantuntijatiedoin Tuotantopanosten valmistuksen päästöt perustuen Euroopan komissiolle tehtyyn tutkimukseen (Edwards et al. 2007) Typpilannoituksen suorat päästöt sekä orgaanisen maaperän luontaiset päästöt perustuen kotimaiseen tutkimukseen (Monni et al. 2004) Typpilannoituksen epäsuorat päästöt perustuen IPCC (2006) päästökertoimiin ja Tilastokeskuksen (2009) haihtumis- ja kulkeutumiskertoimiin Konetyön osalta käytetty Työtehoseuran tutkimustietoa sekä VTT:n TYKO-tietokantaa
Tiedonhankinta tuotantolaitoksista Tuotantolaitoksilla raportoidaan kuukausitasolla tuotantohyödykkeiden kulutus, tuotantomäärä sekä hävikit Tiedot ovat mitattuja tietoja tai taselaskennan kautta saatuja arvoja Saantotiedot erittäin tärkeitä kustannustehokkaan tuotannon kannalta Tuotelinjakohtaiset erot huomioitu laskennassa, mm. höyrytys- ja kuumennustarpeet Allokointi pääsääntöisesti pää- ja sivujakeiden taloudellisen arvon perusteella Lähtökohtaisesti tuotantohyödykkeiden päästötiedot niiden toimittajilta
Yleistä hiilijalanjälkimallintamisesta Tuotteen hiilijalanjälki pyöristetään aina 5 gramman tarkkuudella ylöspäin Laskentamallilla tarkastellaan tiettyyn tuoteketjuun kohdistuvia suoria sekä tuoteketjusta suoraan aiheutuvia syöte- ja tuotostietoja Laskentamallissa ei ole käytetty systeemilaajennuksia eikä sivujakeiden materiaali- tai energiahyötykäytöstä ole laskettu hyvityksiä tuoteketjulle Laskentamallissa ei huomioida hiilen sitoutumista tuotteisiin tai maaperään eikä kompensoida päästöjä Laskentamallia päivitetään, kun uutta tieteellistä tutkimustietoa laskentamenetelmistä ja päästökertoimista on saatavissa Muiden elintarvikeketjun ympäristövaikutusten arviointimalleja kehitetään mm. maatalouden energia- ja ympäristötehokkuutta mittaavan Closed Circuit Cultivation CCC konseptin avulla
www.ekologia.fi ekologiafi.blogspot.com/ www.facebook.com/ekologiafi