:.. 1.. % m3 suu~isesta ta, josta. poramnalla... estki löytyneiden kdi- -- :.,:?-'-den muun lohkareen pitoisuudet olivat Cu 7200 ja 2100 ppm..... Kun lohkareet olivat selvästi magneettisi.a varattiin tunnetun Pölk- ' i. kylamen kg1 :!n seuduilla olevat magneettiset häiriöalueet. Lohkare.-........,: etsinnän tuloksena löytyi muutnniia sammtyyppisis lohkareita ja puh-..~.., <.,keama tai oiirea?taan puhkeamia. Lohkarekartta L-1. :,.. ::. Puhkeamista otettujen nsytteiden pitoisuulet ovat spmaa vnntima.ton ta 8; b:...-.. luokkaa: CU 1000-4100, Zn 85-22000, Ni 24-220, Co 8-670 ppm. : Kiisumineralisastio sijaitsee prekar jalaisen pohjan '@&illä ja ori geo- : fysikaalisten wittauaten mukaari epiiylitenäinen ja pieni... 't. ', Alue on kartoitettu. ;..:.....~, t...~':,........! I(ivila,ji.kartassa, liite 4 on noudxtettc se~iraav3.a ki7iilajrijaotusta: 1 pohjan kivet 1 II poh jaliuske II1 kvartsiitti.... '. '.i 0.!.',:-... ~.!.. TV kiillegncissi....., ; ~,;:; 2 s 1..,.,?; v emäksinen juonikivi.. -. -:...... ;:i.. i.. 4 *-.., i. 1. IIamaa grariiittigneissi........-. I,..:.... 2. Mikroliinigranii-tti h.. 3. Kvartsidi.orj.itti. I,... 4. Gabro. 5. Arnfiboliitti..,.- ;..:: 6. ~e~matiitti, usein Tur-pitoinen,....,... :;. ~irtäscaviirit grdr gr kvdr mgb, afb #"&,.,'. ::. ',, :,,... :. * ;:, 1 : :,-,,,..... -,...2J;: '3.....> ~...~. : i...,,.; :.,,, "i-,.$...".,. '> $;~..,!:,-~,..., yj"' :; 3,..,...,:., '... '..& ' ~'.. -,,>',:,... ~..:',..~...::LZ..,....;..: a on edellisten'rapautumaa, ljus'keisuus siinii, : ~... '' kuin pohjan,puglella yleenss, kaade itäiin, Poh jaliuske valhetw,>., ;.? piiin rnennes&"va,@t~&v jaliuskeest: 1 alirup i P-', '
Siten esini, grgn: atö. on tullut grauvakka.rqain.en kivi, ampibolii tista, epidootti-amfiboliitti ja epidoottiplagioklaasikivi, Pg:sta on tullut epaselvasti klastisen näköinen kivi, jossa suuret Ms-rakeet ovat pienirakeisen kvartsiittisen massan ympäröiminä. Osa pohjaliuskeestn on Bt-Tur @pleissia ja osa kviirtsiittirnaista kiveii, joka sisiiltäii m- saastj. P1, Ep, Bt, Ap ja Tur. m kvartsiittimainen kivi on kiisuuntumiqen isiintäkivena. c-' Pohjaliuskeen piiällii diskord$ntisti makaa Pölklcylammen-Viesimonjoen kuuluisa kg1. Kouvo on tehnyt ik>imii>irityksen lähellii kontaktia olevasta grgn : sta Ja Kgl':n mukuloina esi.intyväst@ Tur-pg: sta, molemmat ovat luokkaa 2700 mil j, v, 1 : 20 000 kar$assa on.seka poh jnliixske että ViesimonJoeli-lTijlkkylam'tllen tyyppinen Kg1 merkitty samizll.a värillii. Suuri diskordc~:asi on siis ta1 1% twnrnansinisell~ alueella, okvart sii tti Jaottelua ortokvartsiitin ja maasalpa pitoisen kvartsiitin vii1111.5 ei ole tehty, km kartoitettu alue on alueezlisen kuva sam~i.sekei. liian pieni. Kuitenkin niiyttiia silta, etta ortokvartsiittia on enemmiln Kvt-pat jm alaosissa, Virtakerrokaellisuutta on havai.%tu, sen muka,~ pohja on itiiiin. Hyvin kauniita aa.tlonmorkkej6. on ertifilla ppal- Jastumalla, Patjan uliiosass~ ori ohi1.i tn kerroksia kvartsipallutcta konglomernattia, Kvnrtsiitisna voi erliiri hnvainrion perustecl la ullu paikoin vahaista kynniitti-pyrofylliittipitoisuutta, mutta hiettii c3ellaisestn paikasta ei 01.e sattunut, Kartoituksen yhteyde~eii lt~ytyi irtoloiilcare, josaa kvartsipalloisen Kg1 :n isknksena on Pbh ja Cuk Ja toinen Kvt-Lohkare, jossa on Pörövnaran tyyppist3 Cuk-rni~lera- IV Klillegneissi on hienor3,lceista plagioklaaoipl-l;oista, sis, paikoin Gra ja Stau, Kvartsiittipat Jan sinen Juonikivi, keskiosussa on Iterrokse~lisuudewi. suuntainen erni;ili;-
,6L V&lili& kivi on klor&ittiliusketta ( 118 A), jossa mineraalit Y1, Klo, Pem, Bt, Xrb, Ep, valillä ofiittista, osin juoksurakenteis$a kersan- Liittimaista kiveä, jossa mineraalit Pl, Bt, Fern, Ti, Krb, Ep, Kv. Vyöhyklreen pohjoisosassa on unjkiit.tia, joka iilmiiesti Iturililuu yhteen juonen kanssa, Prekarjalaisen pohjan puolella Pölkkylmestn N on tavattu amaa juonikiveä grdr:a leikkaavana. Kontaktit tiiviit, keakiosa karkeampaa, kontdktien lähellä juoksu~akennetto. Tama saattaisi olla tulokmava, mutta nama seudut kaipaavat vie15 revidointin..l Täm& Pem-pito i..nen juonikivi aiheuttaa pitkiin magneettisen hiiiriön ra- -&. -. ~ *, > t ". c<. 4.,.-,..,..(." ' *,t &.. w..:,* l,.-. -, J A -, c. 1.'..,< *.. %..\ jalta Khvtn kiskol-le asti. ; +\,,-. L--. *. '\. &;i.. i, *., 2....,\L u<..\..* Ai: \..:..,,% ( ~trati~raafisesti, samcntapai~essa 'as&nisa olevia lciisi~unturni~ia on' :!, T.b silloin tullöin muual~laltin tavattu (~elkie, liavukkalmpi). i Vaikkakaan geofjrs. in.i.ttausten rnukacan eivat mahdollisuuddt timnu suu- 1 rilta, voi&i %!.itä kiisuwltumaa ainakin nkiytteenottomielessii kairnta. o - ~ f~sirn. jalometalleja ei ole analysoitu vielki) t / Kartoitustöiden yhteydessii löytynyt rnalitkiittipitoinen lohknre 2 JTMK- ^l 67 edustan samaa mineralisaatiotyyppia kuin Justmdcrin l?örövaarnn aihe. Lohkare-etsinttia ei ole sen takia vielä tehty. h l,i Jyry Saastamoinen. ' 1. Lohlcarekartta 2, Aeromagn. k, 3, Aerosiihk. k..4. Kivilaj ik, 5, MR@. k,, 6. Siihk. k. 7, Kivilqjik,