Maa-20.2334 Korvausarviointi 14.3.2017 TkT Juhana Hiironen
Lukemasi kirjallisuus Tähän mennessä olet tutustunut Kuusiniemi & Peltomaa, 2000, Lunastuslaindääntö.. sivut 25-254. Käsitteet (mm. omaisuuden suoja), yleiset ja erityiset, lunastusperusteet, lunastusprosessi, lunastuslupa/-edellytykset Täyden korvaukset periaate Lunastuskorvaukset osat Erityiset korvaussäännökset Lunastusforum Ärölä, 2015, Yhteismetsän ja.. sivut 11-33, 39-41 (teema: metsän ja pellon arviointi) 2
4. Lähipäivän aikataulu 12:15 12:30 Palaute lokikirjoituksista 12:30 14:00 Metsän arviointi (Esa Ärölä) Tauko 14:15 14:45 Pellon arviointi Tauko 15:00 15:45 Ryhmät esittelevät maataloushaittojen arviointia 3
Lokikirjoitukset
Kirjoituksista poimittua Arvonleikkaus: Infraktsturuurin rakentaminen on todella kallista ja nämä kustannukset yleensä katetaan nimenomaan raakamaan ja rakennusoikeudellisen välisellä arvonnousulla. Arvonleikkaussääntö vaikuttaa aivan järkevältä, vaikka onkin selvä poikkeus täyteen korvaukseen. Voisi kuvitella, että monissa tapauksissa yhdyskuntarakentaminen hidastuisi tai vaikeutuisi, kun kunnalla ei ole varaa ostaa suuria maa-alueita senhetkiseen markkinahintaan. Mielestäni arvonleikkaussääntö palvelee yleistä tarvetta. Arvonleikkaus tuntuu järkevältä kunnan kannalta, mutta hyvin epäoikeudenmukaiselta asianomaisen kannalta. Tällä kuitenkin varmaan saadaan keinottelijoita pois markkinoilta.. Mielestäni tässä on kuitenkin pieni ristiriita siihen nähden, että maa-alueen tämän hetkinen omistaja käytännössä kokee tappion ja kunta hyötyy. Kaukaisesti tulee mieleen jopa yksityisen omaisuuden sosialisointi. On ok leikata- onhan arvonnousu ansiotonta. 5
Kirjoituksista poimittua Haitan korvaus: Onko lunastajan kannalta oikeudenmukaista maksaa haitankorvausta siitä, että osa markkinoista luulee voimajohtojen aiheuttavan leukemiaa tai pelkäävät suuria magneettikenttiä.., kun todellisuudessa terveyshaittoja ei ole? Arvohetki pitäisikö korvaus määrittää pisteellisen hetken mukaan vai pidemmän ajan keskiarvona nousu- ja laskusuhdanteet eliminoiden? Käypä hinta vai korkein käypä hinta? Mikä olisi käytännön ero? Tietyn suuruinen prosenttikorotus olisi paikallaan Miten verojen vaikutus käytännössä otetaan huomioon lunastuskorvausta määrittäessä säilymistä ajatellessa? 6
Pellon arviointi
Peltomarkkinat 8
Pellon hintatekijät Pellon sijainti määrittää hintatason Erityisesti pellon sijainti suhteessa potentiaalisiin ostajiin on merkityksellistä (kysynnän voimakkuus) Maanviljelijöiden määrä pellon läheisyydessä Maanviljelijöiden sijainti suhteessa arvioitavaan peltoon Pellon yksilölliset tuotanto-ominaisuudet määrittävät lopullisen hinnan Viljelyominaisuudet (kustannukset) Sadontuottokyky (tuotot) Lisäksi muut tekijät, kuten poliittinen epävarmuus (muutokset tukiehdoissa) ja lainarahan saanti, vaikuttavat arvoon 9
Peltolohkon koko Lohkon koon vaikutus kulminoituu ns. skaalaetuihin, ts. isoa lohkoa voidaan viljellä pienemmin yksikkökustannuksin (esim. koneiden työleveyden kasvattaminen). Peltovaltaisilla alueilla ison lohkon merkitys on korostunut (koska siellä harjoitetaan enemmän tehomaataloutta isoilla koneilla). Lohkon koon merkitystä pellon arvoon syö ns. tukkualennus. 10
Peltolohkon muoto Lohkon muodon vaikutus perustuu työaikamenekkiin. Käännökset ovat hitaita ajaa ja päistealueet vaikeita viljellä etenkin isoilla koneilla. Lohkon muodon vaikutus riippuu lohkon koosta siten, että suuremmalla lohkolla päiste- ym. alueiden merkitys vähenee. 1. 2. 3. VILJELYSSÄ KÄYTETTÄVÄT AJOTEKNIIKAT: 1. ympäriajo, 2. kaista-ajo ja 3. sarka-ajo. 11
Peltolohkon etäisyys talouskeskuksesta Lohkon talouskeskustäisyys vaikuttaa ennen kaikkea kulkemiskustannuksiin siten ollen konekustannuksiin ja käytettävään työaikaan. Talouskeskusetäisyydellä on erityistä merkitystä karjatiloilla (laiduntaminen). Tie-etäisyyden lisäksi mm. vilkkaiden teiden ylitys, pitkät peltotiet yms. vaikuttavat lohkon arvoon. 12
Pellon sadontuottokyky Salaojitus Ensisalaojitus lisää tehollista viljelyalaa 10 25 %. Salaojitus alentaa kustannuksia, sillä salaojitettu pelto on nopeammin viljeltävissä. Lisäksi pellon tuottokyky paranee, kun maan kosteusolot ja rakenne paranevat. Kylvö aikaistuu ja kasvu ja tuleentuminen ovat tasaista. Maalaji Maalajin on oltava sellaista, että vesi läpäisee sen muttei liian nopeasti. Näin rakenne säilyy hyvänä, eikä maa tiivisty helposti. Esimerkiksi savi- ja erityisesti hietamaat hyviä peltomaita moreeni- ja erityisesti hiekkamaiden ollessa kehnompia. Maan laatu Peruskalkituksen taso (ph-arvon noustessa kasvien ravinteiden saanti helpottuu); ravinteisuus (viljelykiertojen merkitys); rakenne (tiivistyminen); kivisyys (kustannukset kivien poistamisesta, esimerkiksi suorakylvökone on erityisen herkkä kiville) Rajoittuminen metsään Rajoittuminen metsään aiheuttaa varjostusta ja riippuu pitkälti siitä, missä suunnassa ja kuinka pahasti metsä varjostaa. Varjostuksesta seuraa hidas kasvu ja myöhästynyt kylvö. 13
Maataloushaittojen arviointi
Harjoitustyön tehtävänanto Ryhmät esittelevät ennakkoon valmistelemansa esitykset 15
Seuraavaksi kerraksi: - Lue seuraavaksi kerraksi teoksesta Peltola et al. 2009, ss. 3-7; 26-41 ja Peltola & Väänänen 2005, ss. 8-31. - Kirjoita lokikirjoitus (MyCourses / ryhmät ja lokikirjoitukset ) tästä luennosta