Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana , Kiinteistösuunnittelu

Transkriptio

1 Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä Juha Patana , Kiinteistösuunnittelu

2 Tilaisuuden ohjelma Tilusjärjestelyiden taustaa Tilusjärjestelyn keinot; sisältö, periaatteet ja vaiheet Tarveselvitys, tilusjärjestelytoimitus ja valtion maanostotoiminta Tilusjärjestelyn rahoitus Yhteistyö viranomaisten kesken Tilusjärjestelyn yhteiskunnallinen merkitys Tilusjärjestelyjen tulevaisuus

3 Maatalouden tilanne Maataloudessa on menossa valtava rakennemuutos. Maatilojen lukumäärä on painumassa samalle tasolle kuin 1500-luvulla. Se merkitsee, että maaseutuasutus harvenee ja jotkin alueet voivat jopa autioitua.

4 Maatalouden tilanne Moni tila luopuu viljelystä ja myy tai vuokraa peltolohkonsa jatkaville viljelijöille. Hankittavat peltolohkot ovat usein kauempana ja pienempiä kuin viljelijän omat lohkot. Tilusrakenne muuttuu pirstaleisemmaksi. Tilojen koko kasvaa ja lohkojen lukumäärä tiloilla lisääntyy, mutta lohkokoot ovat pieniä.

5 Suomi on pienten peltolohkojen maa Arvion mukaan Suomen pelloista on hehtaaria alle 2 hehtaarin lohkoissa. Pieniä peltolohkoja on kaikkialla lukuun ottamatta Etelä-Suomen ja Lounais-Suomen vanhoja kartanoalueita. Lohkokoko ei juurikaan riipu peltoaukeiden luonnonoloista, laajuudesta tai yhtenäisyydestä.

6 Peltolohkojen keskimääräinen koko ja pinta-alamuutos maakunnittain Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet MML: julkaisu Hiironen, ja Ettanen 2013

7 Pienet ja hajanaiset peltolohkot aiheuttavat ongelmia Pienet ja hajanaiset peltolohkot Vaikuttavat teknologiavalintoihin Lisäävät tuotantokustannuksia Aiheuttavat ylimääräistä maatalousliikennettä teillä Lisäävät viljelyyn kuluvaa aikaa

8 Tilusjärjestely Lähde: MTT

9 Tilusjärjestelyn sisältö Lohkokokoa suurennetaan kokoamalla hajanaiset peltolohkot yhtenäisemmiksi. Pellot pyritään siirtämään lähemmäs talouskeskusta. Vaihtuvilla alueilla tehdään lohkomuutoksista johtuvat välttämättömät mukauttamistoimenpiteet. Mukauttamistoimenpiteitä ovat valtaojitukset, salaojitukset ja viljelysteiden rakentaminen.

10 Lähde: MML Ennen tilusjärjestelyä Tilusjärjestelyn jälkeen

11 Tilusjärjestelyn periaatteet Tilusjärjestely on asiakaslähtöistä. Tehdään yhteistyössä maanomistajien, Maanmittauslaitoksen ja muiden maankäytön asiantuntijoiden kesken. Peltoala pyritään pitämään samana tai sitä pyritään lisäämään. Pellot arvioidaan maalajinsa ja kuntonsa yms. ominaisuuksien perusteella toimitusvaiheessa. Peltojen arvojen erot huomioidaan. Erotukset korvataan maanomistajien keskinäisin korvauksin.

12 Tilusjärjestelyn periaatteet Tavoitteena on tehdä tilusjärjestely 3 5 vuodessa. Tilusjärjestelyn kesto riippuu alueesta ja tehtävistä toimenpiteistä. Toteutetaan uusjakotoimituksena. Tilusten vaihtumisen jälkeen ei tarvitse hakea lainhuutoa.

13 Ensimmäinen vaihe: Tarveselvitys Selvitetään alueen nykytilanne ja muutosmahdollisuudet tilusrakenteen parantamiseksi. Selvitetään, onko tilusjärjestelyllä kannatusta maanomistajien keskuudessa. Arvioidaan mahdollisen hankkeen kustannukset ja hyödyt. Laaditaan toimenpide-ehdotus. Ennen toimituksen alkamista haetaan rahoituspäätös tilusjärjestelylle.

14 Toinen vaihe: Tilusjärjestelytoimitus Toimituksella tulee olla maanomistajien kannatus. Tehdään päätös tilusjärjestelyalueesta. Laaditaan jakosuunnitelmaehdotuksia ja päätetään lopullisesta jakosuunnitelmasta. Vaihtuvilla alueilla tehdään lohkomuutoksista johtuvat välttämättömät mukauttamistoimenpiteet (valtaojitukset, salaojitukset ja viljelysteiden rakentaminen).

15 Valtion maanostotoiminta ja muut mahdollisuudet ELY-keskus hankkii tilusjärjestelyalueelta peltoa ja välittää sitä aktiivitiloille. Tämä lisää tilusjärjestelyn mahdollisuuksia. Myynti tilusjärjestelyn yhteydessä kannattaa. ELY-keskus ostaa maata käyvällä hinnalla (vastaa pellon markkina-arvoa kaupantekohetkellä). Kun ELY-keskus on kaupan toinen osapuoli, on verokohtelu erilaista kuin yksityisten välisissä kaupoissa. Peltoa voi myös vaihtaa metsään tai metsää peltoon.

16 Rahoitus Tarveselvitys on maksuton. Tilusjärjestelytoimituksen kustannukset ovat toimituskohtaisia. Kustannukset jaetaan maanomistajien kesken heidän tilusjärjestelystä saamansa hyödyn mukaisesti. Valtio huolehtii rahoituksesta tilusjärjestelyn aikana. Maanomistajat maksavat osuutensa tilusjärjestelyn loputtua.

17 Rahoitus Valtio kustantaa kiinteistötoimitusmaksusta 75 %. Maanomistajat maksavat jäljelle jäävän osan. Valtio kustantaa mukauttamistoimenpiteistä 50 %. Mukauttamistoimenpiteitä ovat tilusjärjestelyn vuoksi välttämättömät kuivatus- ja tietyöt Maanomistajien mukauttamistoimenpiteistä maksettavaksi jäävä loppuosa on valtion lainaa. Lainan takaisinmaksu alkaa toisena vuonna takaisinperimispäätöksestä, joka tehdään toimituksen päätyttyä. Maanomistajilla on aikaa lainan takaisinmaksuun 1 10 vuotta.

18 Viranomaisten yhteistyö Maanmittauslaitos tekee yhteistyötä muun muassa Liikenneviraston, ELY-keskusten, MTK:n, ProAgrian ja Metsäkeskusten kanssa. Tilusjärjestelyä voidaan hyödyntää erilaisissa tiehankkeissa tasoristeysten poistamisessa suojelualueiden perustamisessa. ELY-keskus ostaa tilusjärjestelyalueelta maata ja välittää sitä eteenpäin tilusjärjestelyalueen aktiiviviljelijöille.

19 Tilusjärjestelyillä tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen kiinteistöjen käyttöön Tilusjärjestelyjen yhteiskunnallinen vaikuttavuus perustuu tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen ja kiinteistöjen käytön kautta maa- ja metsätalouden elinkeinojen kilpailukyvyn pysyvään parantumiseen ja erilaisten infrastruktuuri- ja ympäristönsuojeluhankkeiden toteuttamisen edistämiseen. Tilusjärjestelyille on tarvetta kiinteistörakenteen kehityshistorian ja maankäytön olosuhteiden vuoksi. Tilusten kokoaminen suuremmiksi käyttöyksiköiksi tuottaa hyötyjä niin yhteiskunnan kuin maa- ja metsätalouden yritystoiminnankin kannalta.

20 Yhteiskunnallinen merkitys Elinkeinotoiminnan alueellinen elinvoimaisuus elpyy Maatalouden tehokkuuden kasvaessa maatalouden hiilidioksidipäästöt vähenevät Kuivatuksen parantaminen pienentää vesistökuormitusta Maatalousliikenne yleisillä teillä vähenee tieliikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus paranee Tilusjärjestelyissä voidaan tehdä myös muita maankäyttöä ohjaavia toimenpiteitä, jotka omalta osaltaan lisäävät ympäristön ja yhteiskunnan hyötyjä Vuosittain valmistuu keskimäärin 6 10 tilusjärjestelyä, joissa on peltoa noin hehtaaria.

21 Tilusjärjestelyjen lukumäärä 2015 Tarveselvitykset (selvitys kannattavuudesta ja kannatuksesta) ha 34 kpl Tuotanto (toteutuksessa olevat hankkeet, loppukokous pitämättä) ha 39 kpl

22 Tulevaisuus Tilusjärjestelyjä tarjotaan aktiivisesti koko maassa. Peltotilusjärjestelyjen lisäksi tehdään metsätilusjärjestelyjä ja perustetaan yhteismetsiä. Työtä tilusjärjestelyissä riittää paljon. Maanmittauslaitos joutuu priorisoimaan niitä kohteita, joihin tilusjärjestelyjä suunnataan. Tilusjärjestelyjä ei aloiteta, jos maanomistajat eivät itse ole laajalti ja aktiivisesti niitä tukemassa.

23 Tulevaisuus Tilojen määrän vähentyessä, viljelyään jatkavien tilojen tilusrakennetta tulee kehittää tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi viljelyn, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta Tilusjärjestelyjä tehdään jatkuvasti monessa Euroopan maassa. Tilusjärjestelyllä rakennamme tulevaisuutta!

24