RAUTATIEVIRKAMIES RVL RAUTATIEVIRKAMIESLIITON JÄSENLEHTI 2 2015 RVL rohkeasti kohti uutta sivu 10 Osa-aikaiset työsuhteet mahdollisuus vai helvetti? sivu 18 Positiivinen kyseenalaistaja sivu 20
Pääkirjoitus Puheenjohtaja Kari Vähäuski 040 863 4241 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Irma Wiita Talousvastaava Lehden tilaus, peruutus ja osoitteenmuutokset Anne Aalto-Mäkelä 040 547 9049 Järjestösihteeri Soile Olmari 040 771 7017 Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Lea Sahala 040 863 4298 Finrail Oy Vesa Laitinen 029 450 7095 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 3 ilmestyy 21.9.15 Toimitusneuvosto Kari Vähäuski Juha Lahtinen Irma Wiita Mirja Tirranen Pekka Salmenkangas Minna Raimoaho Lehden toimitus John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari 040 771 7017 soile.olmari@rvlry.fi Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 1600 kpl Karusellin kylmässä kyydissä On tullut selväksi, minkälaiset voimat johtavat Suomi-tivoliamme. Jarrumiesten titteliä kiinnitetään voimakkaasti meille ay-toimijoille ja maksumiehiksi usutetaan tavan kansalaisia. Karusellin vauhti kiihtyy kiihtymistään maamme hallituksen siunauksella. Tätä kirjoittaessani työ- ja kasvusopimuksen (tyka) jatko on vielä epäselvää. Täytyy myös muistaa, että ns. yhteiskuntasopimus on tykasta erillinen sopimus. SAK edellyttää yhteiskuntasopimuksen myöhentämistä ja maan hallituksen sitoutumista kolmikantaiseen työlainsäädännön valmisteluun ja työttömyysturvan uudistamiseen. RVL:n työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 saakka. Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse sopimukseen toisen jakson sopimuskorotuksista 15.6.15 mennessä, sopimus on irtisanottavissa päättyväksi 28.2.2016. Vaikka keskusjärjestöt eivät saisikaan jatkoa aikaiseksi, voidaan omaa sopimusta jatkaa RVL:n ja työnantajajärjestö PALTA:n sopimuksella. Työajan pidentäminen on ollut voimakkaasti esillä yhteiskuntasopimuksen yhtenä osana. SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila kirjoitti aiheesta Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 10.6. Hän kritisoi aivan oikein muun muassa sitä harhaa, että suomalaiset tekisivät poikkeuksellisen vähän työtunteja työuransa aikana. Eurostatin ja OECD:n tilastojen mukaan suomalaisten työura kestää keskimäärin 37,2 vuotta. Antila mainitsee, että esimerkiksi Saksassa, Tanskassa, Hollannissa ja Norjassa tehdään työuran aikana vähemmän työtunteja kuin Suomessa. Entä mitä kaavailtu työajan pidennys vaikuttaisi tuottavuuteen? Halutaanko samaan aikaan kehittää työelämän laatua? Siitäpä ollaankin nyt hipi hiljaa eikä sitä edes mainita Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa. Kuten Antilakin kirjoittaa, hallitus ei ohjelmansa perusteella näytä välittävän työntekijöiden jaksamisesta tai työyhteisöjen kehittämisestä. Esimerkiksi Kelan ASLAK- ja TYK -kuntoutukset korvaava työkykyä vahvistava AURA-kuntoutus lakkautetaan jo ennen käynnistymistään. Uskon vakaasti, että panostaminen työelämän laatuun ja työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen työn tekemisen kehittämisessä parantaa myös tuottavuutta. RVL rohkeasti kohti uutta Vuosi sitten RVL:n hallitus aloitti oman toiminnan kehittämisprojektin, jota jatketaan edelleen. Yksinkertaistaen kysymys on tiedon kulun parantamisesta lisäämällä avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua liiton ja jäsenistön välille. Tätä varten keräämme yhteistyökumppanimme Milestone Oy:n haastattelujen avulla tietoa siitä, mitä asioita jäsenet ja työnantajat työyhteisöjen toiminnassa arvostavat, millaisena he näkevät liiton roolin ja missä alueissa liitolla on mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa. Lue aiheesta lisää sivuilta 10 12. Uskotaan kesän tästä hiukan lämpenevän niin, että meillä kaikilla olisi mahdollisuus nauttia luonnosta ja ladata omia akkujamme tulevia karusellikyytejä ajatellen. Hyvää kesäaikaa ja tavataan RVL:n kesäpäivillä! n Painopaikka Esa Print Oy Soile Olmari päätoimittaja soile.olmari@rvlry.fi
Tässä numerossa 2 / 2015 Kari Vähäuski puheenjohtajaksi Liittovaltuusto valitsi huhtikuun kokouksessaan RVL:n puheenjohtajaksi Kari Vähäuskin (toinen vasemmalla). Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Juha Lahtinen (oikealla), toisena aloitti Irma Wiita ja liittovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Karri Peltola (vasemmalla). Kausi kestää kolme vuotta. 6 14 26 Edunvalvontaa tarvitaan juuri nyt Tuija Hietanen (oikealla) ja Hanne Liekkinen aloittivat huhtikuussa VR Transpointilla rautatielogistiikan myynnin ja markkinoinnin RVL:läisten luottamusmiehenä ja varaluottamusmiehenä. Yhteisenä motiivina tehtäviin on yhteiskunnallinen kiinnostus ja halu vaikuttaa asioihin. Molempien mielestä edunvalvontaa tarvitaan juuri nyt, kun ihmisistä otetaan kaikki mehut irti. RVL:n superviikonloppu Kolilla 31.7. 1.8. Ilmoittaudu kesäpäiville viimeistään 19.6. tästä lehdestä löytyvällä lomakkeella tai osoitteessa www.rvlry.fi; keskikesän kohokohta silloin koittaa, kun Joensuun osaston väki vieraansa Kolille tervetulleeksi moikkaa. Tervetuloa, tulgua terveh! Muut jutut 5 Kari Vähäuski On mietittävä vakavasti, mitä isompaa voimaa me tarvitsemme jo lähitulevaisuudessa. 13 Luottamusmiehet koulutuksessa Toiminnallisia neuvotteluharjoituksia ja oikeustapausten käsittelyä. 16 Kari Kakkonen arvostaa luottamusmiehiä ja haluaa olla mukana valvomassa työntekijöiden etua. 22 Työstressi on hengenvaarallinen kansantauti Haittojen lievittämiseen tarvitaan yhteiskuntapoliittista tahtoa. 24 Painotus tulevaisuuden työelämässä Uuden keskusjärjestön toiminnan aloitus suunnitteilla 2017 alussa. Hyvä ajatus Jos kaikki olemme aktiivisempia, voimme vaikuttaa yhteisiin asioihimme. Palstat Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella 09 RVL Ristikko 30 Jutunjuuri 31 Jukka-Pekka Laurila sivulla 20 3
Puheenjohtajan palsta Kari Vähäuski puheenjohtaja kari.vahauski@rvlry.fi Yhteistyö ja avoimuus liiton hallituksen ja toimiston henkilökunnan kanssa auttaa niin minua kuin meitä kaikkia selviytymään niistä pulmista, joita matkalla kohtaamme. Levätkäähän nyt, voimia tarvitaan vielä Ensimmäiset työviikot ovat nyt takanapäin. Uudessa tehtävässä on aina oma opettelemisensa ja hyvin usein kantapään kautta. Ehkä näin saatu oppi ja koulutus menee paremmin jakeluun itselle. Kaikesta huolimatta yhteistyö ja avoimuus liiton hallituksen ja toimiston henkilökunnan kanssa auttaa niin minua kuin meitä kaikkia selviytymään niistä pulmista, joita matkalla kohtaamme. Toimiston organisaatio on hieman muuttunut aiemmasta siten, että liittosihteeri on aloittanut jälleen tehtäviensä hoitamisen. Tämä järjestely helpottaa henkilökunnan työtaakkaa ja parantaa toivottavasti myös jaksamista. Itseäni tämä järjestely on ainakin auttanut. Liiton lehdestä ja tiedotustoiminnasta vastaava järjestösihteeri Soile Olmari on siirtymässä syksyn aikana ansaituille vapaille ja sen jälkeen eläkkeelle. Olemme aloittaneet hänen seuraajansa rekrytoinnin ja tehtävän hakuaika on juuri päättynyt. Tehtävänimike tulee olemaan viestintä-ja koulutusvastaava. Tarkoitus on tehdä uusi työsopimus vielä ennen lomille lähtöä. Onnibus VR:n matkustajaliikenteen peikkona Sitten varsinaiseen aiheeseen eli mitä on tullut tehtyä. Aluksi hieman niistä kokouksista, joissa olen ollut mukana. Muutama viik- ko sitten oli mielenkiintoinen VR:n hallintoneuvoston kokous. Toimitusjohtaja, matkustajaliikennejohtaja sekä yhteiskunta-asioista vastaava johtaja esittelivät VR:n toimintaan liittyviä asioita. Huoli kiinnittyi erityisesti matkustajaliikenteeseen ja sen kilpailijoihin. Pahimpana peikkona näyttää olevan Onnibus ja sen mukanaan tuomat halvat hinnat. Matkustajaliikennejohtaja totesi, että VR:n on pystyttävä vastaamaan kilpailuun. Miten se tapahtuu? No tietysti kuluja karsimalla. Karsinnan kohteita ei ole kovin vaikea päätellä, kun ottaa huomioon nykyiset myyntikanavat. Ei liene mikään salaisuus, että myydyistä lipuista 70 % on sähköisissä viestimissä ja 20 % myydään asemilta. Toivottavasti olen väärässä, kun karsinta alkaa. Työttömyysturvanleikkausta ei hyväksytä SAK:n hallitus kokoontui 8.6. Kokouksen aluksi uusi työ- ja oikeusministeri Jari Lindström piti alustuksen hallitusohjelmasta. Lähes ensimmäisessä lauseessa hän totesi hallituksen toimivan rehellisesti esitettyjen leikkausten ja vähennysten suhteen: Suomi on suurissa vaikeuksissa ellei yhdessä rakentavasti ja avoimesti asioita tuoda esille, hän totesi. Liikaa toisen kimpussa oleminen saa aikaan sen, että toinen pääsee kuin koira veräjästä. Toisin sanoen vain työntekijöiden oikeuksien ja saavutusten heikentäminen ei ole hallituksen politiikan mukaista toimintaa, sanoi Lindström. Hallitus ei myöskään ole murtamassa kolmikantaa eikä työehtosopimusten yleissitovuutta. Hän mainitsi työllisyyden hoidon maksavan 5,5 M. Kyseisestä summasta vain 10 % menee työttömien aktivoimiseen. Paikallinen sopiminen on hänen mielestään hyvä asia, jos se tehdään oikein eli työehtosopimusten sisällä. Järjestäytymättömiin työnantajiin ja työntekijöihin hänen kantansa jäi epäselväksi. Ministerin poistuttua alkoi keskustelu työllisyys-ja kasvusopimuksesta. Puheenvuoroissa tuli lähes heti selväksi se, että 200 M leikkausta työttömyysturvasta ei voida hyväksyä. Tämä on myös RVL:n kanta. SAK:n hallitus päätti, että ratkaisu jatkosta päätetään 15.6. kokoontuvassa hallituksessa. RVL:n asioista sen verran, että kiinteistöasiat ovat vielä vireillä. Liiton vanhalle toimistolle ollaan etsimässä ostajaa tai vuokraajaa. Haagan kauppakeskuksen myynti on enää sinettiä vaille. Talous on edelleen vakaalla pohjalla. Tämän varsin vilkkaan ja toimeliaan loppukevään ja alkukesän jälkeen on meidän kaikkien hyvä rauhoittua kesälomien ajaksi. Toivotankin kaikille hyvää ja lämmintä kesää lainauksella kirjasta Tuntematon sotilas: Levätkäähän nyt, voimia tarvitaan vielä. n 4
On mietittävä, mitä isompaa voimaa RVL tarvitsee Kari Vähäuski on huolestunut nykypäivänä vallitsevasta suuntauksesta, jossa työmies solvaa työmiestä: Tästä pitää päästä pois. Viestinä jäsenistölle hän toteaa: Ole oma itsesi. Kari Vähäuski haluaa panostaa avoimeen keskusteluun: Liiton hallituksessa pitää uskaltaa tuoda esiin myös, jos on asioista eri mieltä. Teksti ja kuva Soile Olmari Kari on mielellään jäsenistön tavoitettavissa ja haluaa mahdollisuuksien mukaan käydä osastoissa tapaamassa jäseniä: - Olen myös järjestöyhteistyön kannalla ja selvitän yhteistyömahdollisuuksia eri järjestöjen suuntaan. Palataanpa puheenjohtajuusehdokkuuden alkusysäykseen eli mikä sai Karin hakeutumaan puheenjohtajaksi? - Minua pyydettiin. Toki mietin vähän aikaa, kun minulla oli ns. putki edessä eli potkut VR:ltä. Totesin sitten, että ehdokkuus ei ota jos ei annakaan. Ay-liikkeen ja RVL:n tulevaisuudesta Ay-liike on nyt eri planeetalla kuin esimerkiksi -70-luvulla, ehkä vähän enemmän oikealla. Mutta sitä tarvitaan yhä. Jos kaikki pitää sopia paikallisesti, siitä ei hyvää seuraa. Meillä pitää olla vahva keskusjärjestö, Kari sanoo. Hän uskoo RVL:n pienenevän pienenemistään työnantajan ja valtion säästöpolitiikan seurauksena: On mietittävä vakavasti, mitä isompaa voimaa me tarvitsemme jo lähitulevaisuudessa. n Kari Vähäuski syntyi 1955 unikeon päivänä. asuu Kouvolassa vaimonsa kanssa. on kahden lapsen isä ja neljän lapsen isoisä. rentoutuu parhaiten asuntovaunulla. aloitti työuransa jakamalla kesätöinään sanomalehtiä. työskenteli koulun jälkeen noin puolitoista vuotta vaahtomuovitehtaassa. aloitti VR:llä 6.5.1976 ensin asemamiehenä. Sen jälkeen rautatievirkamiesharjoittelijana, tavaratoimituksissa, lipunmyynnissä. Suoritti 1979 junasuorittajakurssin ja parin vuoden työskentelyn jälkeen kävi liikennekurssin ja kauko-ohjauskurssin. toimi vuodesta 1991 vuoteen 2009 RVL:n Kouvolan osaston pääluottamusmiehenä. teki loppiaisena 2003 viimeisen liikenteenohjaustyöpäivänsä ja aloitti 2009 päätoimisena RVL:n Itä-Suomen alueen pääluottamusmiehenä ja valtakunnallisen pääluottamusmiehen varana. teki viimeisen työpäivänsä VR-Yhtymän palveluksessa 31.12.2014, kun aluepääluottamusmiestehtävät oli lakkautettu. valittiin RVL:n puheenjohtajaksi liittovaltuuston kokouksessa 23.4.2015. 5
Liittovaltuuston vaalikokous pidettiin Paasitornissa Helsingissä. RVL:n puheenjohtaja vaihtui Rautatievirkamiesliiton liittovaltuusto kokoontui huhtikuussa kolmen vuoden välein pidettävään vaalikokoukseensa. Puheenjohtajaehdokkaita oli kaksi: Seppo Juselius ja Kari Vähäuski, joista puheenjohtajaksi valittiin Kari Vähäuski seuraavan kolmen vuoden ajaksi. Teksti Soile Olmari Kuvat Soile Olmari ja Simo Välimäki Vähäuski on toiminut aiemmin RVL:n luottamusmiestehtävissä Kouvolan osaston pääluottamusmiehenä, Itä-Suomen alueen pääluottamusmiehenä ja valtakunnallisen pääluottamusmiehen varana. Hän aloitti puheenjohtajan tehtävänsä heti valinnan jälkeen. Seppo Juselius jatkaa RVL:n liittosihteerin tehtävissä. Muut valinnat sujuivat ilman äänestyksiä: RVL:n ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Kouvolan osaston puheenjohtaja Juha Lahtinen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Helsingin osaston puheenjohtaja Irma Wiita. Liittovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Karri Peltola, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kari Tervo ja toisena Harri Lahti. Liiton hallituksen muodostavat liiton puheenjohtajan ja vara- 6
Uusi hallitus Paasitornin portaissa: etualalla Kari Vähäuski, vasemmalla Minna Raimoaho, Irma Wiita, Mirja Tirranen, Paula Sairo ja Juha Lahtinen. Heidän takanaan Pekka Romu, Ismo Reunamo ja Harri Lindblom. Takimmaisina Pekka Salmenkangas ja Karri Peltola. Kuvasta puuttuvat Marjut Pykälä-aho ja Sami Puumalainen. Tampereen osastoa edustivat Jukka-Pekka Laurila (vas.), Simo Välimäki ja Laura Palander. Henry Kulin (oik.) kutsuttiin liiton kunniajäseneksi ja Mervi Ylitalolle sekä Juha Lahtiselle myönnettiin liiton kultainen ansiomerkki. puheenjohtajien lisäksi (varat suluissa) Ismo Reunamo Turusta (Harri Lehto), Minna Raimoaho Joensuusta (Jarmo Pankko), Pekka Salmenkangas Seinäjoelta (Teijo Koivulahti), Harri Lindblom Pieksämäeltä (Juha-Pekka Mustonen), Sami Puumalainen Oulusta (Juha Kuukkanen), Marjut Pykäläaho Tampereelta (Kalle Kannisto), Mirja Tirranen Kouvolasta (Hanna Kovanen), Pekka Romu Helsingistä (Piia Riutta) sekä Paula Sairo Helsingistä (Maini Myyry). Juha Lahtisen varana hallituksessa on Hanne Liekkinen ja Irma Wiidan varana Arja Peltonen. Hallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus liittovaltuuston puheenjohtajalla, valtakunnallisilla pääluottamusmiehillä sekä liiton toimistossa työskentelevillä. Jäsenmaksut entisellään Kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös 2014 ja myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus. Ylijäämä liitettiin edellisten tilikausien yli-/alijäämään. Talousarvio 2015 vahvistettiin ja liittomaksuna peritään jäseniltä edelleen 1,40 % veronalaisesta palkkatulosta. Eläkeläisjäsenmaksu 2015 on 12 euroa. Liiton kunniajäseniksi kutsuttiin RVL:n entinen puheenjohtaja Tarja Turtiainen sekä huhtikuun alusta valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävistä luopunut Henry Kulin. n >> 7
Liiton pitkäaikainen aktiivi ja entinen valtakunnallinen pääluottamusmies Ensio Heinänen vaihtoi iltajuhlassa kuulumisia uuden aktiivin, Jukka- Pekka Laurilan kanssa. Taukokeskustelussa Eija Kautto ja liiton varapuheenjohtajan tehtävästä luopunut Mervi Ylitalo. Eija Vainiolla, Paula Sairolla, Anne Mömmöllä ja Anne Aalto-Mäkelällä riitti keskusteltavaa. Hallitus piti järjestäytymiskokouksensa 28.4. Vasemmalla Marjut Pykälä-aho Tampereen osastosta, Juha-Pekka Mustonen Pieksämäen osastosta (paikalla Harri Lindblomin varana) sekä Mirja Tirranen ja Juha Lahtinen Kouvolan osastosta. 8
Luottamuksella Sopimisen kulttuuri koetuksella Finrail. Uusvanha työnantaja jatkaa vauhdikasta matkaansa. Päättyykö se seinään vai viekö raiteet turvallisesti uusille liiketoiminnan vesille, jää nähtäväksi. Ennusmerkkejä on molempiin suuntiin. Uusi neuvottelukulttuuri on ainakin allekirjoittaneelle tullut yllätyksenä. Sen nimi on Ei neuvotella. Työnantaja kertoo tarinaa, miten hienosti kaikesta on sovittu. Asiaa penkoessa ilmeneekin, että siitä ei ole edes neuvoteltu tai keskusteltu. On vähintäänkin haastavaa saada työnantaja kehittävään keskusteluun sellaisistakaan asioista, jotka ovat jo lakisääteisesti yhdessä sovittavia. Yhteistoimintalain tulkinnan erimielisyydet ovat jo nyt syviä ja tuntuvat olemaan syvenemään päin. Keskustelunavaukset, ne harvat joita tulee, ovat tyyliä Voitaisiinko ottaa teiltä vähän pois? Olemme valmiita kehitystyöhön yhdessä Työnantajan mielipide työehtosopimuksesta on, että väärinhän niitä töitä on tehty koko rautateiden ajan. En kiistä sitä, etteikö sopimuksessa olisi kehittämistä, mutta muutokset työehtosopimukseen ja sen soveltamisohjeisiin eivät ole mikään läpihuutojuttu kuten pääkonttorissamme tunnutaan ajateltavan. Tähän työhön olemme kuitenkin valmiit; meillä on oma panoksemme annettavana. Pitkä historia on luonut hyviä käytäntöjä emmekä vastusta ollenkaan kehitystä, se vaan pitää tehdä yhdessä, neuvotellen. Keskustelukumppanina järjestö ei ole yhtä voimakas kuin työnantaja. Tämän vuoksi on luotu yhteistoimintalaki, jota noudattamalla olemme lähes tasavertaisessa asemassa työnantajan kanssa. Vesa Laitinen valtakunnallinen pääluottamusmies Finrail Oy vesa.laitinen@finrail.fi Odotan tulevaisuudelta vuorokeskustelua, jonka tarkoituksena on kehittää työtä, sen ehtoja ja toimintatapoja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Nykyisellä tavalla, työnantajan vähätellessä sopimisen tapoja, ollaan törmäämässä seinään. Sopimisen kulttuuria ei ole. n Muutos pysyvä olotila Huhtikuun alusta uutena pääluottamusmiehenä aloittaessani tiesin, että työtä tulee riittämään. Edeltäjäni, Henry Kulinin opastus tehtävään on ollut todella tärkeää. Välillä tuntuu siltä, että uudelta luottamusmieheltä - myös työnantajan taholta otetaan löysät pois. Työehtosopimuksen tulkintoja testataan. On hyvä, että pääsee tässä vaiheessa keskustelemaan heti, miten on aiemmin toimittu. Uuden uran aloitus tapahtui saman tien yhteistoimintaneuvottelujen (yt-)merkeissä. Maaliskuun lopulla käynnistyivät lähiliikenteen neuvottelut. Siitä on jatkettu yksittäisistä neuvotteluista Kiinteistöyksikön yt-neuvotteluihin, jotka saatiin päätökseen 18.5. Tätä kirjoitettaessa on vielä menossa Kunnossapitoyksikön yt-neuvottelut. Ei tunnu mukavalta, kun voi tässä vaiheessa sanoa, että kokemusta henkilöstövaikutteisista yt-neuvotteluista on tullut luottamusmieskauden alussa jo rutkasti. Lea Sahala valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy lea.sahala@vrtranspoint.fi Jaksan uskoa Olin Kiljavan opistolla kurssilla, jossa yhtenä osiona oli yhteistoiminta-asiamiehen selvitys työstään yhteistoimintalainsäädännön valvojana. Yhteistoiminta-asiamiehenä toimii tällä hetkellä varatuomari Harri Hietala. Hänen tehtävänään on valvoa, että yhteistoimintalakia noudatetaan. Paljon ei jäänyt konkreettista käteen hänen pitämästään osiosta, valitettavasti. Hän totesi, että jos yhteistoimintalakia toteutettaisiin sen hengen mukaisesti, neuvottelut työpaikoilla käytäisiin luvun 6 mukaisesti. Olennaiset muutokset työtehtävissä ja työpaikoilla käytäisiin hyvässä hengessä ja ennakoivasti. Silloin työntekijävaikutteiset neuvottelut pienenisivät huomattavasti. Ei tarvitsisi käydä 8 luvun mukaisia neuvotteluja, joissa tarkoituksena on vähentää työntekijöitä tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Tällaisen neuvottelumallin toteutuminen työpaikoilla tänä päivänä tuntuu utopialta eikä suunnassa näy paljonkaan korjaantumisen mahdollisuuksia. Jaksan kuitenkin uskoa, että vain yhdessä neuvottelemalla voidaan saada aikaan tuloksia ja työnantajalla on myös halu neuvotella työntekijöiden kanssa. n 9
RVL:n hallitus, pääluottamusmiehet ja toimisto pohtivat huhtikuun lopulla suunnitelmaa, jonka avulla uudistetaan avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua jäsenistön kanssa. Avointa ja rehellistä vuoropuhelua Rohkeasti kohti uutta Vuosi sitten RVL:n hallitus mietti liiton tulevaisuutta. Käytiin läpi uhat ja mahdollisuudet. Esille nousi selkeä parannusta vaativa aihe: jäsenet eivät tiedä mitä varten me olemme olemassa, mitä kaikkea teemme ja missä asioissa autamme. Päätettiin, että tieto on saatava kulkemaan paremmin. Parhaana keinona nähtiin avoin ja jatkuva vuoropuhelu kaikkien osapuolten kesken. Teksti Anne Kuusela Kuvat Maiju Lampi Tulevaisuuden vuoropuhelusuunnitelman ensimmäistä vaihetta kutsuttiin suunnittelemaan liittomme avainhenkilöitä ja jäsenistön edustajia. Lähdimme kysymään mitä tuntoja liittomme viestintää koskettava uudistumisprosessi on mukanaolijoissa herättänyt. Lue miksi muutos on tärkeää. Tavoitteenamme on saada aikaan pysyvä vuoropuhelusuunnitelma, jonka uudistamisessa käytämme ihmiskeskeistä muotoiluprosessia. Tämän työskentelytavan avulla pääsemme keskelle jäsenten arkea, toteutuksesta vastaavan Milestonen business strategi Teija Sipilä kertoo prosessin kulusta. Ihmiskeskeinen muotoiluprosessi tarkoittaa uskomusta siitä, että kaikki maailman ongelmat ovat ratkaistavissa. Se on optimismia mahdottoman edessä. Metodi perustuu uskomukseen, että ongelman kohtaavat ihmiset auttavat meitä ongelmien ratkaisemisessa ja mahdollisuuksien paikantamisessa. Tässä tapauksessa liiton jäsenet, asiantuntijat ja työnantajan edustajat. Sipilä kertoo, että kesälomien jälkeen toteutettavalla kenttätutkimuksella selvitetään, mitä asioita jäsenet ja työnantajat työyh- 10
teisöjen toiminnassa arvostavat, millaisena he näkevät liiton roolin ja missä alueissa liitolla on mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa tai palveluitansa. Kenttätutkimuksen tarkoituksena on kuvata jäsenistön ja työnantajien odotuksia, toiveita, pettymyksiä ja pelkoja. Tulosten analysoinnin perusteella, luomme mahdollisuusalueita tulevaisuuden toiminnalle ja ideoimme ratkaisuja, joiden avulla parantaa jäsenistön ja liiton välistä vuoropuhelua sekä näin parantaa työyhteisöjen toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta yhdessä jäsenten ja työnantajien kanssa. Loppuvuodesta testaamme ideoita ja niiden toimivuutta. Ideat arvotetaan ja tämän perusteella päätämme, mitkä toimenpiteet jalkautetaan jäsenistön arkeen. Tärkeää on, että mitään tuloksia ei peitellä meitä kiinnostaa vain totuus, Sipilä korostaa. Lisää vuoropuhelua liiton ja jäsenistön välille Tällaiselta uunituoreelta puheenjohtajalta luonnollisesti heti kyseltiin, mitä aion tehdä, kun puikkoihin pääsen. Vastaukseni oli: parhaani. Sama ajatus heräsi tämän projektin yhteydessä, kertoo RVL:n puheenjohtaja Kari Vähäuski. Kun aloitimme vuosi sitten, tajusimme kaikki, että vuoropuhelua liiton ja jäsenistön välillä on lisättävä. Aiemmin jäsenet ovat ehkä kokeneet, että puheenjohtaja istuu norsunluutornissa ja puhuu munkkilatinaa. Itsekään en ymmärrä liian hienoja sanoja, joten kannatan avointa ja rehellistä keskustelua. Minulle oli positiivista huomata, miten asiat hoituvat, kun ammattilaiset ovat prosessia vetämässä. Minuun teki vaikutuksen erityisesti se, että mennään ruohonjuuritasolla haastattelemaan jäseniä ja esimiehiä. Sieltähän se oikea tieto nykytilanteesta ja tulevaisuuden toiveista saadaan, Vähäuski uskoo. Aina löytyy korjattavaa ja meillä korjattavaa löytyy tavasta olla yhteydessä jäsenistöön. Toivon, että saamme aikaiseksi kaikkia osapuolia hyödyntävän tavan olla vuorovaikutuksessa. Kun kommunikaatio sujuu, ollaan lähellä ja läheisiä, ja asiat hoituvat mutkattomammin. Yhteiskunta muuttuu ja me mukana. Tämä muutos ei siis ole kertaluontoinen projekti vaan jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on, että ihmisillä olisi hyvä olla töissä. Keskusteluyhteys aina auki Minusta on hienoa, että etsitään uusia kanavia, joiden kautta puhutella liiton jäseniä. Saan usein palautetta, että tietoa ei jaeta tarpeeksi tehokkaasti. Joten tiedon ja vuorovaikutuksen lisääminen on tärkeää, kertoo valtakunnallinen pääluottamusmies Lea Sahala VR-Yhtymästä. Sekä yritykset, työntekijät että liitto kamppailevat työpaikkojen säilymisen puolesta. Jos saamme kaikki puhumaan keskenään, se on kaikkien etu. Silloin, kun kaikki ovat aidosti mukana keskustelussa, jokainen oppii katsomaan asioita toisenkin näkökulmasta. Jos ollaan vaan passiivisesti omissa poteroissa, ei mikään muutu. Sahala toivoo, että uudistuksen myötä työpaikoilla saadaan hyvä tiimihenki aikaiseksi, jolloin solmut avautuvat helpommin: Liitossa ollaan aidosti kiinnostuneita jäsenistä, joten keskusteluyhteydenkin on oltava aina auki. Pidän tästä toimintatavasta, jolla uudistusta haetaan: lähdetään etsimään uusia mahdollisuuksia välittämättä mahdollisesta epäonnistumisesta. Kun vanhat keinot eivät riitä, pitää mennä rohkeasti kohti uutta. Nyt on semmoinen olo, että saadaan uutta ja hyvää aikaiseksi. Liikkeelle toiminnan ytimestä - jäsenistä Seinäjoen osaston puheenjohtajan Pekka Salmenkankaan mielestä tapa, jolla uudistusta nyt tehdään, on todella hyvä: - Mehän emme itse tiedä keinoja ja tapoja joilla uudistua, joten on hyvä, että asia kysytään jäsenistöltä. Lähdemme siis liikkeelle toimintamme ytimestä jäsenistä. Haluamme tietää mitä jäsenemme haluavat sitä vartenhan liittomme on olemassa. Toivon, että tuloksena saadaan aktiivinen ja toimiva liitto, joka on osaltaan luomassa hyvinvoivia työyhteisöjä ja tyytyväisiä työntekijöitä. Mielestäni yksi uusi konkreettinen tapa jalkautua jäsenistön keskelle on sosiaalinen media. Se olisi hyvä tapa tarjota tietoa ja yhteisöllisyyttä jäsenten arkeen. Odotan innolla uudistuksen tuloksia ja muutoksia toimintatapoihimme. Parasta tässä prosessissa on, että voi olla mukana päätöksenteossa vaikuttamassa omaan työhön liittyviin asioihin. Hienoa on myös, miten koko ajan oppii uutta ja tutustuu uusiin ihmisiin. Jo pelkästään hyvien tyyppien takia kannattaa olla mukana, Salmenkangas innostuu. Tietoisuus tartuttaa innostuksen Jos ihmiset eivät tiedä miten paljon teemme töitä työolosuhteiden parantamiseksi, ei voi olettaa, että he innostuvat toiminnastamme. Uskon, että tiedostavina ihmisinä nuoretkin saadaan mukaan, kun he huomaavat miten pystymme yhdessä vaikuttamaan omiin asioihimme, arvelee VR:n vuokraussihteeri, luottamusmies ja RVL:n hallituksen jäsen Paula Sairo. Kun tietoisuus toiminnastamme leviää, innostuskin tarttuu. On tärkeää, että myös työnantaja huomaa halumme tehdä yrityksistä hyviä ja oikeudenmukaisia työpaikkoja. Näinä huonoina ai- >> 11
>> Pohdintoja ja havaintoja kerättiin muistilapuille kesälomien jälkeen toteutettavan kenttätutkimuksen avuksi. koina monilla puuttuu ilo tehdä työtä. Toivoisin, että työnilo löytyisi ja työpaikalle olisi kiva mennä. Sairo innostui itse liiton hallituksen, pääluottamusmiesten ja toimiston kaksipäiväisestä workshopista: Se antoi minulle uskoa, että olemme oikeilla jäljillä. Oli hauskaa huomata, miten yhdessä tehden saamme itseemme uutta pontta ja potkua. Siihenhän liittommekin toiminta perustuu yhdessä olemme enemmän. Toimintatavat nykyaikaan yhdessä tehden Finrailissa toimivan valtakunnallisen pääluottamusmiehen Vesa Laitisen mielestä on hyvä, että toimintatapoja muokataan nykyhetkeen sopiviksi: On tärkeää viestiä, että autamme myös palkanmaksajaa niin, että kaikkien työpaikat turvataan. Vastakkainasettelun aika on tosiaankin ohi. Toivon, että luottamus kaikkien osapuolten välillä syntyisi ja se johtaisi aktiiviseen kanssakäymiseen ja kehittämistyöhön. Näin yhteistyö sujuu ja kaikilla on hyvä olla. Odotan, että lopputulemana opimme tekemään asioita uudella tavalla ja saamme uutta intoa tekemiseen. Koska työelämä on muuttunut kovaksi, olisi erityisen tärkeää saada työviihtyvyys hyvälle mallille. Se onnistuu parhaiten, kun toimimme yhdessä työntekijöiden, työnantajien ja ammattiliiton kanssa, toteaa Irma Wiita RVL:n hallituksen jäsen ja Etelä-Suomen matkustajaliikenteen luottamusmies. Emme halua arvuutella mitä kukin haluaa, siksi on hyvä, että kysymme asiaa suoraan asianomaisilta. Kun kaikki voivat olla mukana vaikuttamassa, saadaan rehellisiä tuloksia. Välitämme todella jäsenistämme, joten sen pitäisi näkyä konkreettisemmin. Toivonkin, että tämän prosessin myötä kaikki saavat äänensä kuuluviin ja innostumme tekemään asioita yhdessä toinen toisiamme tukien, Wiita kannustaa. n 12
Neuvotteluharjoituksia ja oikeustapausten käsittelyä Ryhmätöinä esitettiin erilaisia mielenkiintoisia neuvottelutilanteita ja oikeustapausharjoituksia. Pöydän ääressä Tommi Karte (vas.), Aira Rönkkö, Kari Karlstedt ja Minna Raimoaho. Teksti ja kuvat Soile Olmari Huhtikuun alusta alkaneen luottamusmieskauden ensimmäinen koulutusrupeama pidettiin Tikkurilassa. Se toteutettiin kolmepäiväisenä edellisten luottamusmiesten kanssa tehdyn suunnitelman pohjalta. Koulutuskumppanina on Kiljavan opisto. Suurin osa nykyisistä luottamusmiehistä toimi tehtävissä jo viime kaudella. Koulutus aloitti kolmevuotisen kokonaisuuden, jossa käsitellään luottamusmiesten toivomia aihealueita. Tavoitteena on, että luottamusmiehet saavat tarpeellisia eväitä hoitaa vaativaa tehtäväänsä. Varaluottamusmiehet osallistuvat koulutuksen viimeiseen päivään ja saavat samalla vaihtaa ajatuksia varsinaisten luottamusmiesten kanssa. Seuraava luottamusmiesten koulutus on lokakuussa. n Kolmantena päivänä käsiteltiin omia asioita ja saatiin evästystä luottamusmieskauden alkuun. Finrailin valtakunnallinen pääluottamusmies Vesa Laitinen johdatteli luottamusmiessopimuksen sisältöihin ja luottamusmiehen ajankäytön suunnitteluun. Myös VR-Yhtymän valtakunnallinen pääluottamusmies Lea Sahala esittäytyi ja kertoi ajankohtaisia kuulumisia. Ryhmäkuvassa koulutuksen antiin tyytyväinen joukko luottamusmiehiä eri puolilta Suomea. Kolmantena koulutuspäivänä kuultiin myös SAK:n päälakimiehen Timo Koskisen koostetta osa-aikaisista työsuhteista. 13
EDUNVALVONTAA TARVITAAN juuri nyt, kun ihmisistä otetaan kaikki mehut irti Yhteiskunnallinen kiinnostus ja halu vaikuttaa asioihin. Siinä kiteytettyinä Tuijan ja Hannen motiivit luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen tehtäviin. Teksti ja kuvat Soile Olmari Tuija Hietanen (vas.) ei jätä asioita kesken: Kuuntelen kaikkia. Päätöksiä tehtäessä pitää osata luovia, mutta vetää myös rajoja. Hanne Liekkisellä on tuoreena varaluottamusmiehenä mennyt aikaa vielä käytännön asioiden järjestelyyn. Varaluottamusmies hoitaa lm-tehtäviä silloin, kun varsinainen on lomalla tai sairaana. Tuija Hietanen on Transpointilla rautatielogistiikan myynnin ja markkinoinnin RVL:läisten organisaatiokohtainen luottamusmies ja Hanne Liekkinen hänen varansa. Molemmat työskentelevät Kouvolassa palveluneuvojina. Harkitsin pitkään ryhtymistäni luottamusmieheksi. Mietin, olenko sopiva. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja osallistun innokkaasti yhteisiin tapahtumiin ja talkoisiin. Minulle on helppo tulla puhumaan, olen luotettava ja haluan hoitaa yhteisiä asioita, Tuija kertoo. Hannella oli päällimmäisenä tietynlainen halu vaikuttaa asioihin: Aloitin ay-toiminnan ensin Kouvolan osaston johtokunnan varajäsenenä ja tänä vuonna varsinaisena. Toivon, että jäsenet kokevat minut helposti lähestyttävänä niin, että heidän olisi helppo tulla puhumaan asioista. Edunvalvontaa tarvitaan juuri nyt Sekä Tuijan että Hannen mielestä edunvalvontaa tarvitaan juuri nyt, kun ihmisistä otetaan kaikki mehut irti: On pidettävä huolta jaksamisesta, kun irtisanottuja ja -sanottavia on paljon ja etuja ollaan muutenkin heikentämässä, Tuija toteaa. Hän ymmärtää, että Suomen taloudessa menee huonosti: Onko esimerkiksi kaavailtu työajan lisääminen tehokasta työaikaa; ihmisten jaksaminen on rajallista? Työajan pidentämisen olisi perustuttava vapaaehtoisuuteen. Myös Hanne kokee edunvalvonnan tärkeäksi olemassa olevan henkilökunnan aseman turvaamisessa. Esimerkiksi automatisointi voi aiheuttaa sen, että henkilökuntaa tarvitaan vähemmän. Maailma muuttuu koko ajan niin, että tänään ei tiedä, mitä huomenna tapahtuu. Töitä yli tarpeen Tuija tuli Transpointille 1996 kassa- ja asiakaspalvelutehtäviin: Logistiikka ja huolinta kiinnostivat minua. Hanne on tuoreempi VR:läinen ja aiemmin hän on työskennellyt Fonectan numeropalvelussa ja matkatoimistovirkailijana: Tulin Transpointille 2008 kumipyöräpuolelle asiakaspalveluun ja laskutukseen. Kun olin työnhakijana ammattikorkeakoululaisille tarkoitetussa työnhakupalvelussa, työtä tarjottiin minulle ja tartuin siihen. Olen valmistunut tradenomiksi liiketalouden koulutusohjelmasta. Molemmat työskentelevät nyt siis palveluneuvojina 2010 perustetussa VR Transpointin palvelukeskuksessa Kouvolassa. Tuija työskentelee nimettyjen asiakkaiden ja Hanne kotimaan ryhmässä. Lisäksi Kouvolassa työskentelee kansainvälisen liikenteen ryhmä. Yhteensä Kouvolassa työskentelee noin 20 palveluneuvojaa. Nimettyjen asiakkaiden ryhmä hoitaa muun muassa metsäteollisuuden suurasiakkaiden kuten UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupin kuljetuksia. Kotimaan ryhmän vastuulla on muun muassa ri- 14
kastekuljetukset sekä Nesteen polttoainekuljetukset. Kansainvälinen ryhmä hoitaa Venäjän liikennettä. Työtehtäviin kuuluvat muun muassa asiakaspalvelu sähköpostitse ja puhelimitse, vaunutilaukset, rahtikirjojen tekemiset, laskutuksen oikeellisuuden tarkistaminen ja vaunupäiväkirjan pitäminen eli seisontamaksujen laskeminen. Haastatteluajankohtana töitä oli yli tarpeen : Nyt täytyy tehdä vähän kaikkea, koska osalla on pitkiä sairauslomia, työssä on osaaikaisia ja lomat pyörivät koko ajan, Tuija sanoo. Uusi tilauslaskutusjärjestelmä Sekä Tuija että Hanne viihtyvät työssään tosi hyvin: - Pidän asiakaspalvelusta, meillä on hyvä yhteishenki ja työkaverit ovat hyviä. Työ on myös riittävän vaihtelevaa, Tuija toteaa. Hanne kokee, että jokainen päivä on ihan erilainen: Porukka on hitsautunut yhteen ja minut on otettu tosi hyvin vastaan. Täällä työskentelee huumoriltaan samanlaiset ihmiset. Toki on niitäkin hetkiä kuten joka työssä, että aina ei viihdy. Suurimpana muutoksena työssä on tilauslaskutusjärjestelmä Rallin käyttöön otto huhtikuussa: Vanhoja ohjelmia jää pois käytöstä ja ne korvataan yhdellä ohjelmalla: Alussa Rallin käyttö on tuntunut hankalalta, mutta kun ohjelmaan pääsee sinuiksi, sen käyttö alkaa varmaan luonnistua, naiset uskovat. Jaksamiseenkin vaikuttaa se, että henkilöstöä on vähemmän ja työtehtäviä on jouduttu muuttamaan: Asiakkaita yritetään enemmän ja enemmän saada tekemään itse tilaukset ja rahtikirjat. Meille jäisi seuranta ja mahdollinen korjaaminen. Jos me teemme rahtikirjan, siitä veloitetaan erikseen. Jos asiakas tekee sen itse, hän voi paremmin vaikuttaa sen reaaliaikaisuuteen esimerkiksi viikonloppuisin. Olisi todella hyvä, että työntekijöitä kuunneltaisiin ja otettaisiin ehdotuksia oikeasti huomioon. Monesti tuntuu, että päätökset on jo tehty ja ehdotuksemme otetaan vain näennäisesti huomioon. Koirakennel ja jumppaa Tuija asuu aviomiehensä kanssa Kouvolaan kuuluvassa Valkealassa, josta työmatkaa kertyy 30 km suuntaansa. Heillä on kaksi tytärtä, joista toisella on 5-vuotias ja toisella 11-vuotias poika. Hanne on avomiehensä ja elokuussa 4 vuotta täyttävän poikansa kanssa muuttanut äskettäin Kuusankoskelle omakotitaloon. Tuijan vapaa-aika kuluu oman kennelin koiria hoitaessa: Nyt siellä vipeltää 11 pentua. Koiraharrastuksen myötä olemme saaneet paljon ystäviä ja kavereita. Rentoutumispaikkana on Appenzell Sveitsissä, josta meidän paimenkoirammekin ovat kotoisin. Hanne käy jumpassa ja vesijumpassa ja hänellä on nelitassuinen personal trainer : Pojan kanssa tulee touhuttua myös paljon. n Toiveena töiden säilyminen Uuden ohjelman käyttöön otto lisää pelkoa työntekijöiden vähennyksistä: Myös itärajan tapahtumat vaikuttavat eurojen saantiin. Toivon nyt rauhallisempaa jaksoa niin, että työntekijöitä ei laitettaisi pois, kun meillä on lähiaikoina eläköityvääkin väkeä. Turvallinen työelämän lopetus olisi toivottavaa. Virkistystapahtumatkin auttavat sitoutumaan omaan työhön; osalla on tunne, että heitä ei arvosteta, Tuija toteaa. Hannen toiveena on, että olisi töitä: Ehkä ylempien johtajien pitäisi tulla ruohonjuuritasolle näkemään, mitä tämä työ on käytännössä. Hanne ei aina pääse vapaallakaan työasioista eroon, kun hänen kohta 4-vuotias Jere-poikansa on niin kiinnostunut junista: Kun Jeren isä tuli kolmen kuukauden työkomennukselta ulkomailta, sanoi poika ensimmäiseksi isälleen asemalla, että tuo härpäke veturin katolla on virroitin ja Allegro menee Pietariin. Tuijan henkireikä lastenlasten lisäksi on koiraharrastus ja sitä kautta yhdistystoiminta: Harrastan koirakisoja sekä järjestäjänä että toimitsijana. 15
Kari Kakkosen liikenneohjaajan työ Niiralan raja-asemalla on itsenäistä ja yhteistyö VR logistiikassa työskentelevien kanssa on joustavaa. Kari Kakkonen arvostaa luottamusmiehiä Niiralan raja-asemalla liikenneohjaajana työskentelevä Kari Kakkonen aloitti huhtikuussa Joensuun ja Pieksämäen osastojen alueilla työskentelevien finraililaisten varaluottamusmiehenä. Teksti Soile Olmari Kuvat Kari Kakkonen Hän on aina arvostanut luottamusmiehiä ja erityisesti nyt, kun helposti ajatellaan, että vaikutusmahdollisuudet asioihin ovat pienet tai jopa olemattomat. Näin en halua ajatella. Luottamusmies- ja järjestötoimintaa tarvitaan tänäkin päivänä, vaikka monet tahot näkisivät mieluusti tämän toiminnan näivettyvän. Siksi haluan osaltani olla mukana valvomassa työntekijöiden etua. Kari on työskennellyt Niiralassa viimeiset 20 vuotta. Niiralan raja-aseman kautta kulkevat tavarajunat: Liikenneohjaajalta vaaditaan täällä hyvää yhteistyökykyä, hiukan venäjänkielen taitoa ja rutkasti kärsivällisyyttä. Rajan takana eletään erilaisessa kulttuurissa ja se pitää yrittää ymmärtää. 16
Näkymä Niiralan ratapihalta ja Niiralan asema. Koulutukseen panostettava Hän aloitti työt VR:llä 1984 asemamiehenä Joensuussa: Asemamiesjunasuorittajan koulutuksen jälkeen siirryin Tohmajärvelle ja sieltä Kesälahden kautta Niiralaan. Tehtäviini on kuulunut lipunmyyntiä, ratapihatyöskentelyä, ratakuorma-auton kuljettamista ja liikenneohjausta. Nykyisen työnsä hyvinä puolina Kari pitää itsenäisyyttä ja rajaaseman tuomaa lisäväriä muuten helposti rutiininomaiseen työhön: Arvostan erityisesti myös joustavaa ja vaivatonta yhteistyötä samoissa tiloissa VR logistiikan puolella työskentelevien hienojen työkavereiden kanssa. Viime aikoina liikenteenohjaustyö on muuttunut kovasti uusien työtapojen ja järjestelmien myötä. Koulutukseen pitäisi mielestäni panostaa enemmän tässä jatkuvassa muutoksessa. Usein ne ovat jääneet pintapuolisiksi raapaisuiksi. Yhteiset koulutukset ennen uusien järjestelmien käyttöönottoa puolustavat mielestäni edelleen paikkaansa. Urheilija vaikuttaa kunnallispolitiikassa Kari asuu vaimonsa ja 12-vuotaan poikansa kanssa omakotitalossa Tohmajärvellä: Vanhimmat, 22- ja 25-vuotiaat pojat ovat jo lentäneet pesästä. Hän rentoutuu mökkeillen, kävellen ja pyöräillen: Entisenä urheilijana olen intohimoinen penkkiurheilija. Jalkapallojunnujakin tuli valmennettua kymmenkunta vuotta. Haasteita vapaa-aikaan Kari hakee kunnallispolitiikasta: Olen Tohmajärvellä kunnanvaltuuston jäsen ja kunnanhallituksen varajäsen. n 17
SAK:n päälakimies Timo Koskinen esitteli huhtikuussa osaaikaisten työsuhteiden etuja ja haittoja RVL:n luottamusmiesten koulutuksessa. Osa-aikaiset työsuhteet mahdollisuus vai helvetti? Otsikko on lainattu SAK:n päälakimies Timo Koskisen esityksestä osa-aikatyön eduista ja haitoista RVL:n luottamusmieskoulutuksessa. Hänen mukaansa etuja löytyy kolme, haittoja paljon enemmän. Teksti ja kuva Soile Olmari Lähde SAK:n tutkimustiedote SAK on julkaissut huhtikuussa haastattelututkimuksen, josta ilmenee, että vastentahtoisesti osa-aikaisesti työskentelevien arki on karua. Tutkimus tehtiin vuonna 2013 haastattelemalla 22 palvelualan työntekijää eri puolilla Suomea. He kokevat olevansa kuin heittopussi tai käsipari, jota liikutellaan työpisteeltä toiselle: Puhutaan käsipareista, ei ihmisistä. Jos ei käsipareja ole tarpeeksi, niin kassoille tulee ruuhkaa, toteaa tutkimukseen osallistunut kaupan alan työntekijä. Moni kokee, etteivät työnantajat tai vakituiset työntekijät arvosta heitä. Epävarmassa työtilanteessa olevan työntekijän on siedettävä esimerkiksi epäasiallista käytöstä, jotta hän saa jatkossa työtä. Tutkimus osoittaa, että joustavuudesta huolimatta osa-aikatyöntekijän toimeentulo on kiven alla. Tulot rakentuvat yleensä pienistä puroista, joista yksi on päätoimi, ja toimeentuloa täydentävät useiden työnantajien antamat keikkaluontoiset työtehtävät. Osa-aikaisuudelle oltava hyvät perusteet SAK katsoo, että työntekijä tarvitsee aina varmuuden vähimmäisansioista. Osa-aikaisuudelle on myös oltava hyväksyttävät perusteet, eikä se saisi olla vain työnantajan keinottelua. Timo Koskisen mielestä nollatyösuhteiden ongelma on jo niin laaja, että asiaan tulisi puuttua lainsäädännössä. Työmarkkinajärjestöt ovat pyrkineet löytämään useassa työryhmässä ratkaisua osaaikatyön ja nollatyösuhteisten ongelmiin. n 18
Osa-aikatyön etuja ja haittoja Lähde Timo Koskinen, SAK:n päälakimies Etuja 1) Parempi vähän töitä kuin ei lainkaan. 2) Jalka oven väliin -ajattelu. 3) Mahdollistaa opiskelun ja opintotuen lisäansiot, perheseikat syynä. Mahdollistaa kevennetyn työn suorittamisen työajan osalta. Haittoja 1) Epävarmuus tuloista. 2) Työntekijät vastakkain lisätöistä tappelemassa. 3) Lisätyön vastaanottamisesta sopiminen sitoo. 4) Lisätyön tarjoamisjärjestys auki lainsäädännössä. 5) Kaikki työsuhteet voi periaatteessa solmia osa-aikaisiksi. 6) Työsuhteen viikkotyöajasta ei ole minimisäännöksiä laissa. Tessissä PAM:lla on esimerkiksi työvuorokohtainen minimityöaika 4 tuntia (auttaa vähän). 7) Nollatyösopimus laillinen tällä hetkellä. Lisäksi kutsutyö eli tarvittaessa töihin kutsuttava ym. 8) Viikoittainen työaika alle 18 tuntia, jolloin ongelmia ansiosidonnaisen kanssa. 9) Karenssi saattaa seurata, jos työntekijä irtisanoo, ellei saa luvattuja (ehkä epävirallisesti) tunteja. 10) Lainsäädännössä velvoite tarjota lisätyötä ensin entisille osa-aikaisille. Työnantajan pikainen tiedustelu sähköpostitse tai tekstiviesteillä riittää täyttämään tämän velvoitteen. 11) Palkallaan ei tule toimeen, vaan joutuu toimeentuloetuisuuksien varaan. 12) Työajan vakiintumisesta ei laissa säännöksiä. Oikeuskäytäntö lähtee 4 vuodesta aina 12 vuoteen. 13) Työsuhde-etuudet voidaan osittaa. 14) Yt-lain säännökset periaatteiden läpikäymisestä erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä (4 luku 16 ) ovat heikosti toimivia. 15) Osa-aikarikkomuksista ei seuraa työnantajalle mitään. Työntekijälle maksetaan vain saamatta jääneet tunnit takautuvasti. Jos työntekijä on irtisanottu tai irtisanoutunut, työttömyysturva vähentää korvauksia. Ei rangaistuksia. 16) Kilpailukielto saman alan työnantajalla saattaa rajoittaa lisätöitä. Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi >> Yli 50 000 henkilöä on allekirjoittanut kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämiseksi. Aloitteessa ehdotetaan työsopimuslain ja työaikalain muuttamista siten, että nykyisin yhä enenevässä määrin käytettävät ns. nollatuntisopimukset olisivat kiellettyjä ja, että osa-aikatyöntekijöiden viikoittaisen työajan tulisi olla vähintään 18 tuntia. Nimien kerääminen aloitettiin 15.1. ja 50 000 allekirjoituksen raja tuli täyteen toukokuun alussa. Raja on edellytys sille, että aloite otetaan eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen voi allekirjoittaa vielä 15.7. asti joko osoitteessa www.kansalaisaloite.fi tai tulostetulla paperilomakkeella. Osa-aikainen työsuhde >> Osa-aikaiseksi kutsutaan yleensä alle 30 tuntia viikossa tehtävää työtä tai työtä, jota tehdään alle 75 % työpaikan säännöllisestä työajasta. Osa-aikatyö voidaan määritellä myös muun pituiseksi. Työnantaja voi muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanomisperusteilla eli, kun tarjolla oleva työ on vähentynyt eikä työntekijälle voida tarjota enää kokoaikaista työtä. Työsuhteen muutos on tällöin mahdollista irtisanomisaikaa noudattaen. Ennen osa-aikaistamista työnantajan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut, jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää. Työajasta ja sen sijoittamisesta on hyvä sopia mahdollisimman tarkasti. Osa-aikaisella työntekijällä on yleensä oikeus soviteltuun työttömyyskorvaukseen. Työsuhde-edut eivät saa olla kokoaikaisia työntekijöitä huonommat, mutta ne voidaan suhteuttaa tehtyyn työaikaan. Työvuoron on oltava vähintään neljän tunnin pituinen, ellei työntekijä itse halua tehdä lyhyempää vuoroa. Jos työpaikalla tarvitaan lisää työvoimaa osa-aikatyöntekijöille sopiviin tehtäviin, työtä täytyy tarjota osa-aikaisille työntekijöille, joille on tarvittaessa annettava koulutusta. Työntekijällä ei ole kuitenkaan velvollisuutta ottaa tarjottavaa lisätyötä vastaan. 19
Jukka-Pekka on innokas urheilija ja hänen repussaan kulkevat usein mukana urheiluvarusteet. Positiivinen kyseenalaistaja haluaa vaikuttaa työssä ja ay-toiminnassa Haluan olla kaikessa mukana niin paljon kuin pystyn ja hakeutua myös tehtäviin, joissa saa lisävastuuta, kuvailee Tampereella työnsä huhtikuussa 2014 aloittanut liikenneohjaaja Jukka-Pekka Laurila tulevaisuudennäkymiään. Teksti ja kuvat Soile Olmari Hän haluaa olla mukana kehittämässä asioita ja haluaa tietää, minkä takia jokin on niin kuin on: Haluan tehdä työstä järkevämmän ja helpomman ja olla positiivinen vaikuttaja. Sama vaikuttamisen halu sai Jukka-Pekan lähtemään mukaan myös ay-toimintaan. Hän on ensimmäistä kautta Rautatievirkamiesliiton Tampereen osaston johtokunnassa ja edustaa osastoaan liittovaltuustossa. En jaksa kuunnella jatkuvaa purnaamista siitä, miksi mitään ei tehdä. Niinpä lähdin katsomaan, miten itse voisin vaikuttaa asioihin, Jukka-Pekka kertoo. Hän kannustaa osallistumaan; jos kaikki olemme aktiivisempia, voimme vaikuttaa yhteisiin asioihimme: Tehdään oikeasti jotain tärkeän asian eteen. Tehokas tapa tuntuu olevan esimerkiksi kirjelmän tekeminen. Vain suullinen tieto ei riitä. Ei tarvitse luulla jotain, kun itse vaikuttaa ja ottaa selvää asioista. Jukka-Pekka mainitsee hyvänä esimerkkinä liikenteenohjausyhtiö Finrailissa tehdyt toiminnan kirjalliset pelisäännöt, jotka palvelevat kaikkia: Olemme kaikki samalla viivalla. Vaikuttamiseen Jukka-Pekan mielestä kuuluu tiedonhankinta: Haluan selvittää, mistä mikäkin johtuu, kyseenalaistan ja teen ehdotuksia. Syyllisiä en hae. Kaikkien tulisi tietää, miten asiat tehdään niin, että mennään kohti yhteistä tavoitetta. Monitoimimies turvallisuustyössä Jukka-Pekka on monitoimimies; hän on valmistunut myös lennonjohtajaksi ja hänellä on opiskeluoikeus Tampereen yliopistossa matematiikan opintoihin. Ne keskeytyivät puolentoista vuoden jälkeen, kun nykyinen ammatti vei ajan. Hän on ollut aiemmin asiakaspalvelutehtävissä Alkossa ja tehnyt myös opettajan sijaisuuksia. Kun lennonjohtajille ei näyttänyt olevan töitä tulossa pitkään aikaan, hain liikenneohjaajakoulutukseen ja satuin pääsemään sisään. Liikenneohjaajan työssä on Jukka-Pekan mielestä tärkeintä se, 20