LIITE 2 Seinäjoen kaupunki Työselostus Seinäjoen asuntomessualueen maa- ja vesistörakennustyöt Elina Männikkö 21.1.2015 Seinäjoen kaupunki Tekniikkakeskus Kunnallistekniikka Kirkkokatu 6 PL 215 60101 Seinäjoki P. 06 416 2111 tekniikkakeskus@seinajoki.fi www.seinajoki.fi
1(17) Sisällys 1. Rakennushankkeen yleistiedot... 4 1.1 Rakennushankkeen kuvaus... 4 1.2 Suunnittelijat, asiantuntijat... 4 2. Yleistä... 5 2.1 Työn laajuus... 5 2.2 Tekniset vaatimukset... 5 2.3 Työmaan turvallisuus... 6 2.4 Laadunvalvonta ja kelpoisuusasiakirja... 6 2.5 Mittaukset... 6 2.6 Maaperätiedot... 7 2.7 Erityisiä määräyksiä... 7 2.7.1. Tilaajan / urakoitsijan materiaali... 7 1000 Maa- pohja- ja kalliorakenteet... 8 1100 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNEOSAT... 8 1110 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus... 8 1120 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet... 8 1130 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät... 8 1140 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat maa- ja pengerrakenteet... 9 1150 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat päällysrakenteet... 9 1300 Perustusrakenteet... 9 1310 Maanvaraiset perustukset... 9
2(17) 1320 Paaluperustukset... 9 1330 Arinarakenteet... 9 1400 Pohjarakenteet... 9 1420 Suojaukset ja eristykset... 9 1430 Kuivatusrakenteet... 9 1600 Maaleikkaukset ja kaivannot... 10 1610 Maaleikkaukset... 10 1620 Maakaivannot... 10 1640 Vedenalaiset maaleikkaukset ja kaivannot (ruoppaus)... 10 1700 Kallioleikkaukset ja -kaivannot... 11 1720 Kalliokanaalit, -kuopat ja syvennykset... 11 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt... 11 1810 Penkereet... 11 1830 Kaivantojen täytöt... 12 2000 Päällys ja pintarakenteet... 13 2100 Päällysrakenteen osat... 13 2110 Suodatinrakenteet... 13 2120 Jakavat kerrokset, eristyskerrokset ja välikerrokset... 13 2130 Kantavat kerrokset... 13 2140 Päällysteet ja pintarakenteet... 14 2150 Siirtymärakenteet... 15 2160 Erikoisrakenteet... 15 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojukset... 15 2220 Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset... 15
3(17) 2300 Kasvillisuusrakenteet... 15 2310 Kasvualustat ja katteet... 15 2320 Nurmi- ja niittyverhoukset... 15 3000 Järjestelmät... 15 3100 Vesihuollon järjestelmät... 15 3200 TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT... 16 3210 Kaiteet, johteet ja törmäyssuojat... 16 3260 Opastus- ja ohjausjärjestelmät... 16 3300 SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET RAKENTEET... 16 3360 Valaistusrakenteet... 16 34100 KAUKOLÄMPÖJOHDOT... 17 4000 Rakennustekniset rakennusosat... 17 4500 Ympäristörakenteet... 17
4(17) 1. Rakennushankkeen yleistiedot 1.1 Rakennushankkeen kuvaus Rakennuskohteena on Pruukinrannan (Seinäjoen asuntomessualueen) maa- ja vesistörakennustyöt: - Telaranta - Veneenlaskuluiska - Pienveneranta ja veneranta - Kaksi tekosaarta hiekkarannan ja pienvenerannan ruoppaus tasoon +78,00 ja täyttö - Rantapolut, MR5, MR4 - Huoltotien osa MR1 - Rannan tuenta pienlouheella korkeuteen +79,81- +81,81 Kohde sijaitsee Seinäjoen kaupungin Simunan kaupunginosassa. Urakka-aikana messualueella on käynnissä muitakin kunnallistekniikan rakennusurakoita. Alueen tarkempi rajaus on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa. 1.2 Suunnittelijat, asiantuntijat Hankkeen suunnittelijat ja heidän yhteystietonsa: Risto Halttu, Suunnittelija, RI Geobotnia Oy GSM +358 44 7354 715 Anne Kaivo-oja, Arkkitehti Oopeaa Oy (ent. VSU) GSM +358 (0)50 369 1824 Anssi Lassila, Arkkitehti Oopeaa Oy (ent. VSU) Tilaajan edustajat suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä asioissa Keijo Kaistila, suunnittelupäällikkö p. (06) 416 2230, 044 754 1648 Anssi Luoma, katurakennuspäällikkö p. 050-556 6183
5(17) Muut osapuolet Tomi Mäki kunnossapitoinsinööri Etelä-Pohjanmaan ELY SEINÄJOKI p. +358 295 027 461 2. Yleistä 2.1 Työn laajuus Töiden laajuus ja laatu on esitetty urakkaohjelmassa, suunnitelmapiirustuksissa ja tässä työselostuksessa. 2.2 Tekniset vaatimukset Rakennustöissä noudatetaan Suomessa voimassa olevia lakeja ja asetuksia, virallisia normeja sekä alalla yleisesti käytettäviä standardeja. Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa InfraRYL 2012 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 ja InfraRYL 2012 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osat 2 4. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa Infra 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1. Tässä työselostuksessa tarkennetaan ja täydennetään em. julkaisuissa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja ohjeita. Tässä selostuksessa esitetyt vaatimukset tulevat pätemisjärjestyksessä ennen InfraRYL 2010:n ja muiden yleisten ohjeiden vaatimuksia. Yksityiskohtainen asiakirjojen pätemisjärjestys esitetään urakkasopimuksessa. Edellä mainittujen lisäksi työssä noudatetaan seuraavia ohjeita, normeja ja määräyksiä: - RIL 77-2013 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, asennusohjeet. - Työsuojeluhallituksen ohje "Kapeat kaivannot - RIL 121-2004, Pohjarakennusohjeet - RIL 194-1992, Putkikaivanto-ohjeet - RT-kortisto - INFRA-kortisto - SFS 3468 muoviputket. Maahan asennetut muovikaivot. Laatuvaatimukset - Räjäytystöitä koskevat määräykset ja ohjeet
6(17) - Valmistajan ja materiaalitoimittajien ohjeet - ELY-keskuksenPatoturvallisuusopas - Patoturvallisuusohjeet, Maa- ja metsätalousministeriö, 1997 Urakka-asiakirjoissa voidaan määritellä noudatettavaksi lisäksi muitakin työselityksiä, ohjeita ja määräyksiä. 2.3 Työmaan turvallisuus Ennen rakennustöiden alkua urakoitsijan on laadittava työmaan turvallisuussuunnitelma. Työmaan turvallisuussuunnittelussa on esitettävä toimenpiteet, joilla työmaa-alueella ja sen läheisyyydessä kulkevan liikenteen turvallisuus varmistetaan. Erityisesti tulee huomioida työskentely vesialueella. Louhinnan suorittamisesta on laadittava oma suunnitelmansa. Rakennustyön aloittamisen ennakkoilmoitus tulee tehdä työsuojelupiiriin. Kaikilla työmaalla työskentelevillä on oltava kuvallinen henkilötunniste. 2.4 Laadunvalvonta ja kelpoisuusasiakirja 2.5 Mittaukset Ennen rakennustöiden alkua urakoitsijan on laadittava toiminta- ja laatusuunnitelma. Kaikki laadun varmistamiseksi tehtyjen mittausten ja kokeiden tulokset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään toiminta- ja laatusuunnitelmaan. Suunnitelmat on laadittu rakennuttajan tekemien maastomittausten perusteella. Seinäjoen kaupunki käyttää kartta- ja paikkatietotuotannossa EUREF-FIN -TASOKOORDINAATISTOA JA N2000 -KORKEUSJÄRJESTELMÄÄ. Varsinaiset rakennustöiden mittaukset kuuluvat urakoitsijalle. Mittaustiheys on: - täyttöpenkereiden pinta; luiskien taiteviivat ja keskilinja 10 m välein - sekä luiskien poikkileikkausvaaitukset 50 m välein, poikkileikkauksessa - mittauspisteiden väli 2 m - verhousten ja tasausmurskeen pinta vastaavasti kuin täyttöpenkereen
7(17) - pinta Tarkepiirustukset toimitetaan rakennuttajan edustajalle tiedostoina 2.6 Maaperätiedot Maaperätutkimukset on esitetty kartoissa ja pituusleikkauksissa. Mikäli maaperäolosuhteissa todetaan rakennustöiden aikana sellaisia poikkeamia jotka voivat vaikuttaa toteutettaviin rakenteisiin tai toteutettavuuteen on otettava välittömästi yhteys rakennuttajaan. Kyrkösjärven pohjan ja vedenpinnan korkeuksia on esitetty pituusleikkauksissa. 2.7 Erityisiä määräyksiä 2.7.1. Tilaajan / urakoitsijan materiaali Urakoitsija on velvollinen tilaajan materiaalia käyttäessään huolehtimaan siitä, että virheellistä materiaalia ei käytetä. Virheellisestä materiaalista on heti ilmoitettava valvojalle.
8(17) 1000 Maa- pohja- ja kalliorakenteet 1100 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNEOSAT Ennen työn aloitusta on urakoitsijan selvitettävä työalueella olevien johtojen ja kaapeleiden sijainti. 1110 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Tekniset vaatimukset InfraRYL 11100 mukaiset Säilytettävät ja suojattavat puut merkitään ennen työn aloittamista. Työskentelyalueella olevat säilytettävät puut suojataan siten, että kasvien maanpäälliset ja maanalaiset osat eivät vahingoitu. 1112 Poistettavat hyötypuut Tilaaja poistaa urakka-alueelta hyötypuut. 1120 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Ennen kaivutöiden aloittamista on pyydettävä kaapelinäyttö sähköyhtiöltä sekä puhelinyhtiöltä sekä tulee selvittää kaikki alueella mahdolliset olevat johdot ja putket. Esiin tulevat ja katkaistut salaojat kunnostetaan vähintään vastaavaan kuntoon kuin ne olivat ennen työn aloittamista. Urakka-alueella ei ole siirrettäviä tai suojattavia rakenteita. Rakennustyö on siten toteutettava, että olevaan patorakenteeseen ei kaiveta tai sitä muutoin vaaranneta. Työalueella olevat nykyiset käyttöön jäävät kaivojen ja venttiilien kannet säädetään tulevien rakenteiden ja / tai kadunpintojen tasoon. 1130 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Tekniset vaatimukset InfraRYL 11300 mukaiset. 1131 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat putkirakenteet Mikäli kaivutöiden yhteydessä tulee esille putkijohtoja, joita ei ole merkitty putkijohtokarttoihin, on välittömästi yhteys rakennustyön valvojaan jatkotoimenpiteiden sopimista varten. Urakka-alueen välittömässä läheisyydessä on pohjaveden tarkkailuputkia, jotka tulee säilyttää. Mikäli putki vahingoittuu, tulee se korvata uudella (uusi putken sijainti, tyyppi ym. padon omistajan ohjeiden mukaan).
9(17) 1140 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat maa- ja pengerrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 11400 mukaiset. 1141 Poistettavat pintamaat Nurmikon alta kaivettavaa ruokamultaa voidaan tilaajan hyväksynnällä käyttää uusien nurmetettavien kasvualustojen osana. 1142 Poistettavat rakennekerrokset ja penkereet Padon luiskassa tehtävä ruoppaus suoritetaan varovasti, siten ettei kosketa padon rakenteisiin (louheverhous jätetään). 1150 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat päällysrakenteet 1300 Perustusrakenteet 1310 Maanvaraiset perustukset 1319 Muut maanvaraiset perustukset Katso rakennesuunnitelmat. 1320 Paaluperustukset Tekniset vaatimukset InfraRYl 2006 mukaan. 1330 Arinarakenteet 1331 Kiviainesarinat Tekniset vaatimukset InfraRYL 13310 mukaiset 1400 Pohjarakenteet 1420 Suojaukset ja eristykset 1421 Roudaneristykset Katso rakennesuunnitelmat. 1430 Kuivatusrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 14300 mukaiset
10(17) 1600 Maaleikkaukset ja kaivannot 1610 Maaleikkaukset Tekniset vaatimukset InfraRYL 16100 mukaiset 1611 Maaleikkaus, yleistä Urakoitsija vastaa kaivantojen tekemisestä, tukemisesta, kuivanapidosta ja työturvallisuudesta koko urakka-ajan. Kaivu tehdään suunnitelmapiirustuksissa esitetyssä laajuudessa ottaen huomioon maarakenteille asetetut toleranssit. 1612 Maaleikkaus, massojen kuljetus penkereisiin ja täyttöihin Vaatimukset täyttävät leikattavat maa-ainekset voidaan hyödyntää penger- ja luiskatäytöissä. Leikattava nykyinen päällysrakenne tulee käyttää ensisijaisesti pengertäyttönä ja muu leikattava pohjamaa luiskissa. Hyötykäytettävien kaivumaiden väliaikaisen läjitysalueen sijainti on sovittava rakennuttajan kanssa. Kaivumaita ei saa läjittää väliaikaisestikaan kaivuluiskan läheisyyteen. Mahdollinen väliaikainen läjitys on oltava vähintään 6 metrin päässä kaivannon yläreunasta. 1613 Maaleikkaus, massojen kuljetus läjitykseen tai kaatopaikalle Maaleikkausmassat kuljetetaan tilaajan osoittaamaan paikkaan tai käytössä oleville maanläjitysalueille. Kannot ravistellaan ja erotellaan kaivumaista. 1620 Maakaivannot Tekniset vaatimukset InfraRYL 16200 mukaiset 1640 Vedenalaiset maaleikkaukset ja kaivannot (ruoppaus) 1641 Vedenalaiset maaleikkaukset ja kaivannot, erittelemätön Ruoppaus tehdään kun Kyrkösjärven vesipinta on lähellä NW-tasoa, jolloin varsinainen vedenalainen kaivu on minimoitu. Pääosa kaivusta tehdään padon paaluvälillä 280-350, sekä uimarannan eteläosaan rakennettavan keinosaaren luoteispuolelle (alueen laajuus arvioitu suunnitelmakarttaan). Paaluvälillä 280-350 kaivu tehdään varovasti, siten että olemassa olevan padon rakenteisiin ei kosketa. Kaivu ulotetaan kaltevuudessa 1:2 järven nykyiseen pohjaan suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Urakoitsija on velvollinen tarvittaessa vahvistamaan ja leventämään padon harjaa massojen kuljetuksen ajaksi kalliomurskeella (KaM #0/55). Työn jälkeen harja on muotoiltava suunnitelmien mukaiseksi.
11(17) Rakennettavan keinosaaren luoteispuolella olevan alueen ruoppaus voidaan tehdä esimerkiksi väliaikaisen moreeni- / louhepenkereen päältä. Vesipitoisuuden ja rakeisuuden perusteella täyttöihin soveltuvat kivennäismaat käytetään urakka-alueen pengertäyttöihin, tarvittaessa väliaikainen läjitys urakka-alueen läheisyyteen. Tilaaja osoittaa väliaikaiseksi paikaksi urakkaan kuuluvan täyttöalueen. ELY-keskuksen kanssa voi sopia väliaikaiseksi paikaksi Kyrkösjärven padon luiskan. Ylimääräiset ja sellaiset ruoppausmassat, jotka rakeisuutensa ja vesipitoisuutensa takia eivät ole täyttöihin soveltuvia, kuljetetaan Seinäjoen maankaatopaikalle. 1700 Kallioleikkaukset ja -kaivannot 1720 Kalliokanaalit, -kuopat ja syvennykset 1729 Muut kalliokanaalit, -syvennykset ja kuopat Louhinta on suunniteltava, suojattava ja toteutettava siten, että sinkoutumista ei tapahdu. Panostus ja sytytysjärjestely valitaan siten, että kalliota ei tarpeettomasti rikota louhintasyvyyden. Louhinnasta on laadittava Räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeiden (VNp 410/86) mukainen työsuunnitelma, jossa esitetään mm. louhintatyön vaiheet, suojaus / täkkäys, räjähdysaineet, räjähdysainemäärät, räjäytysajankohdat, varmistustoimenpiteet, reikäkoko, ominaispanostus ja laskennalliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä. Suunnitelma on esitettävä rakennuttajalle hyväksyttäväksi ennen louhintaa. GB Louhintaa ei saa tehdä ilman rakennuttajan lupaa. Räjäytyksistä pidetään räjäytyspäiväkirjaa, josta ilmenevät kunkin räjäytyksen järjestysnumero, päivämäärä, kellonaika ja louhintakaavion numero. Räjäytykset merkitään juoksevasti numeroituina louhintapiirustuskopioihin, jotka luovutetaan tilaajalle louhintatöiden päätyttyä. Ympäristöä häiritseviä töitä saa tehdä viranomaisten myöntämien työlupien mukaisesti. Urakoitsija vastaa lupien hakemisesta ja lupaehtojen täyttämisestä. 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 1810 Penkereet Tekniset vaatimukset InfraRYL 18100 mukaiset 1811 Maapenkereet
12(17) 1811.1 Maalle pengerretyt maapenkereet Kuivalle maalle tehtävät pengertäytöt tehdään urakka-alueelta kaivetuista, sekä ulkopuolelta tuotavista karkearakeisista kitkamaista (Hk, Sr, HkMr, louhe). Täytemateriaalit eivät saa sisältää rakennusjätettä, humusta tai muuta orgaanista ainesta. Täytön on oltava tiivistettäessä sulana eikä siihen saa sekoittua lunta tai jäätä. Täyttö rakennetaan kerroksittain tiivistäen. Tien pengertäytön tiiviysvaatimus on Dv 90% parannetulla Proctorkokeella määritetystä maksimikuivatilavuuspainosta. Täyttötöiden tiivistystyötä valvotaan urakoitsijan tekemillä tiiviyskokeilla, joita tehdään pengertäytölle vähintään noin 1 kpl / alkava 400 m³-rtr. Täyttömateriaalille tehdään parannettuja Proctor-sullontoja rakeisuusvaihtelun mukaan tarvittava määrä. Ohjeellinen tiivistystapa on: - kerrallaan tiivistettävän kerroksen paksuus tärytiivistyksenä 700 mm - täryjyrän paino 12 tn - ylityskertamäärä tärytiivistyksessä 4 6 krt / kerros - luiskat rakennetaan ylileveinä ja leikataan määräajoin oikeaan muotoonsa (kaivinkoneen ulottuman puitteissa) ja tiivistetään - luiskan pinnan tiivistyksessä käytetään kaivinkoneeseen asennettavaa luiskatiivistintä tai vastaavaa laitetta - kerrallaan tiivistettävän kerroksen paksuus telasullontana 500 mm - telasullonnan ylityskertamäärät ja koneen paino määritellään tapauskohtaisesti. 1811.2 Veteen pengerretyt maapenkereet Veteen tehtävät pengertäytöt tehdään vastaavasta materiaalista kuin maalle tehtävät penkereet. Veden alaiset täytöt tehdään päätypengerryksenä esimerkiksi puskutraktoria hyväksikäyttäen. Täyttö tehdään ylileveänä ja noin 500-700 mm vedenpinnan yläpuolelle. Ensimmäinen tiivistys tehdään telasullontana ylikorkean täytön päältä, vedenpinnan yläpuolelta. Mikäli alimman kerroksen kantavuus on heikko, voidaan sen pintaan levittä pienlouhekerros, jonka päältä tiivistys tehdään. Tämän jälkeen pengertäyttö rakennetaan kerroksittain tiivistäen. Veteen tehdyille pengertäytöille käytetään samaa tiiviysvaatimusta ja laadunvalvontatiehyttä kuin kuivalla puolellakin. Tiiviyskokeita ei tarvitse tehdä työnaikaisen vedenpinnan alapuolelta. 1830 Kaivantojen täytöt Tekniset vaatimukset InfraRYL 18300 mukaiset
13(17) 2000 Päällys ja pintarakenteet 2100 Päällysrakenteen osat Päällysrakenteen osat ja niiden paksuudet on esitetty rakenteellisissa tyyppipoikkileikkauksissa. 2110 Suodatinrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 21100 mukaiset. Suodatinkerros tehdään hiekasta. 2112 Suodatinkankaat Mikäli on vaarana pohjamaan sekoittuminen jakavan kerroksen tai penkereen kanssa, tulee pohjamaan ja rakenteen väliin asentaa suodatinkangas N3. Suodatinkankaan käytöstä on sovittava tilaajan kanssa. Suodatinkangasta käytetään maarakennetyypppien mukaisesti. 2120 Jakavat kerrokset, eristyskerrokset ja välikerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL 21200 mukaiset 2130 Kantavat kerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL 21300 mukaiset 2131 Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset rakennetaan kalliomurskeesta (KaM #0/55 tai #0/32), maarakennetyyppien mukaan. Kiviaines ei saa sisältää epäpuhtauksia tai ympäristölle haitallisia aineita eikä se saa olla ole rapautunutta tai rapautumisherkkää. Materiaalin on sovelluttava teknisiltä ominaisuuksiltaan käyttökohteeseen ja oltava riittävän tasalaatuista. Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti standardin SFS-EN 13242 mukaisella CE-merkinnällä. Jos CE-merkintää ei ole, on materiaalin täytettävä seuraavat minimivaatimukset: - Iskunkestävyyttä kuvaava Los Angeles -luku on enintään 30 (Luokka LA30). - Kantavan kerroksen kiviaines ei saa olla rapautunutta tai rapautumisherkkää. - Kantavan kerroksen rakeisuuden on täytettävä InraRYL 2010 taulukoiden 21310:T1 ja 21210:T2 vaatimukset. - Standardin SFS-EN 933-5 mukaisesti murtopintaisten rakeiden osuus on vähintään 50 % ja kokonaan pyöristyneiden rakeiden osuus on enintään 30 %. Materiaalin rakeisuus varmistetaan jokaista alkavaa 300 m3-rtr kohti ja aina kun raaka-aineen laatu muuttuu.
14(17) Maarakennetyyppien piirustuksessa on esitetty ne rakennetyypit, joilla on kantavuusvaatimus. Kantavuusvaatimus näille rakenteille on: - E2 80 MPa - E2/E1 2,2. Rakenteen todellinen kantavuus määritetään levykuormituskokeilla tai pudotuspainolaitteella joko valmiin rakenteen päältä (sitomattoman kulutuskerroksen päältä) tai kantavan kerroksen päältä. Kokeita tehdään 1 koe /450 m2. Sijainti- ja korkeusasemapoikkeamissa noudatetaan InfraRYL2010 taulukkoa 21310:T3. 2140 Päällysteet ja pintarakenteet 2144.4 Kenttäkivetykset Tekniset vaatimukset InfraRYL 21444 mukaiset. Kenttäkivinä käytetään soikeita noin 100...150 mm:n suuruisia luonnonkiviä. 2145 Sitomattomat kulutuskerrokset Luonnonsoramurskepäällysteet (sr, sr2 ja sr3) Käytettävien luonnonsoramurskeiden tyypit ja käyttökohteet on esitetty viheraluesuunnitelmassa ja siihen liittyvässä vihertyöselostuksessa. Kerroksen paksuus on määritetty liitteenä olevassa piirustuksessa 11138-22 (maarakennetyypit). Kalliomurskepäällysteet Käytettävän kalliomurskeen tyyppi ja käyttökohteet on esitetty viheraluesuunnitelmassa ja siihen liittyvässä vihertyöselostuksessa. Kerroksen paksuus on määritetty liitteenä olevassa piirustuksessa 11138-22 (maarakennetyypit). 2146 Urheilupaikkojen pintarakenteet 2146.1 Hiekkapäällysteet Uimarannan alueelle tehdään 600 mm:n paksuinen hiekkakerros seuraavista materiaaleista: - HW-tason yläpuolen hiekan raekoko 0 4 mm, hienoainepitoisuus #0.065 <10 % - HW-tason alapuolen hiekan raekoko 0 20 mm, hienoainepitoisuus #0.065 <10 %
15(17) Rakennettavan kerroksen alle asennetaan suodatinkangas N3. 2150 Siirtymärakenteet 2160 Erikoisrakenteet 2161 Piennartäyte 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojukset 2211.1 Reunatuet luonnonkivestä Hiekkarannan ja sorakäytävän väliin asennetaan nupukivireuna. Nupukivet (koko 220x140x140mm, väri musta) asennetaan riviin ja tuetaan maakosketaan betoniin K10. Ks. detalji piir. nro. 2565-20 ja nupukivireunan sijainti suunnitelmakartoista 2565-14. 2220 Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset 2229 Muut luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset Rannan eroosiosuojaus tehdään pienlouheella vedenpinnan vaihtelualueella (NW-tasosta HW-tasoon), kerroksen vahvuus 600 mm. Louheen raekoko on #0-200 mm, käytettävä materiaali saa sisältään enintään 30 % alle 20 mm:n ainesta. Eroosiosuojauksen alueet on esitetty suunnitelmakartoissa. 2300 Kasvillisuusrakenteet 2310 Kasvualustat ja katteet 2311.1 Tuotteistetut kasvualustat 2320 Nurmi- ja niittyverhoukset Tekniset vaatimukset InfraRYL 23200 mukaiset 2321 Nurmikot 3000 Järjestelmät 3100 Vesihuollon järjestelmät 3111 Jätevesiviemärit (viettoviemäri) Tekniset vaatimukset InfraRYL 31100 mukaiset.
16(17) 3113 Jätevesiviemärin tarkastuskaivot ja -putket 3121 Hulevesiviemärit (viettoviemäri) Tekniset vaatimukset InfraRYL 31200 mukaiset. 3123 Hulevesiviemärin tarkastuskaivot ja -putket Tekniset vaatimukset InfraRYL 31200 mukaiset. 3123.3 Kansistot 3131 Vesijohdot Tekniset vaatimukset InfraRYL 31300 mukaiset. 3132 Vesijohdon laitteet 3132.1 Sulkuventtiilit 3200 TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT 3210 Kaiteet, johteet ja törmäyssuojat 3211 Kaiteet 3260 Opastus- ja ohjausjärjestelmät 32610 Liikennemerkit Tekniset vaatimukset InfraRYL 2010/1 kohdan 32610 mukaiset. 32630 Tiemerkinnät Tekniset vaatimukset InfraRYL 2010/1 kohdan 32630 mukaiset. 3300 SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET RAKENTEET 3310 Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet 3311 Maakaapelirakenteet 3360 Valaistusrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 33600 mukaiset.
17(17) 34100 KAUKOLÄMPÖJOHDOT 13300 Arinarakenteet, InfraRYL osa 1 16200 Maakaivannot ja 17210 Kalliokanaalit ja -kuopat, InfraRYL osa 1 18300 Kaivantojen täytöt, InfraRYL osa 1 34100.3 Kaukolämpöjohtojen rakentaminen 4000 Rakennustekniset rakennusosat 4500 Ympäristörakenteet TELARANTA Rantaan tehdään kolmeen kohtaan telarantoja veneille, sijainti suunnitelmapiirustuksen 2565-14 mukaan. Ks. detaljipiiirustus nro. 2565-22. Telarantojen maksimikaltevuus on 1:6. Rinne on tuettu puupölleillä. Pöllit ovat paksuudeltaan noin 18-20 cm, kuorittuja, käsittelemättömiä puupöllejä. Pöllien maakosketuksissa olevat osat hiilletään 5 mm syvyyteen. Hiillos ulotetaan 30 mm maanpinnan yläpuolelle. Pöllit yhdistetään kierretangoilla, rst. Tangot ovat kuumasinkittyjä M16-k1000 kierretankoja. Aluslevyjen tulee olla halkaisijaltaan 48 mm ja paksuudeltaan 5 mm. Telarannan pölliporrastus jatketaan alaveden rantaviivaan asti. Pöllien tarkat sijainnit määritetään työmaalla. Telarantojen yläpäähän sijoitetaan kiinnityspollareita. Materiaali: puu, höylätty, käsittelemätön, halk. n.15 cm, h=900 mmn (maanpäällinen osa), varustettu kiinnitysrenkain. Kiinnityspollareiden maakosketuksissa olevat osat hiilletään 5 mm syvyyteen. Hiillos ulotetaan 30 mm maanpinnan yläpuolelle.