RUOKOLAHDEN KUNTA KIRKONKYLÄN KOULU KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄ PLV MAARAKENNUSTYÖSELOSTUS

Transkriptio

1 7973 RUOKOLAHDEN KUNTA KIRKONKYLÄN KOULU KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄ PLV MAARAKENNUSTYÖSELOSTUS RUOKOLAHTI

2 SISÄLLYSLUETTELO 0 HANKKEEN YLEISKUVAUS Tilaaja, rakennuttaja Suunnittelija 4 1 TYÖSELOSTUKSEN SISÄLTÖ 5 2 RAKENNUSTYÖSSÄ NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT 5 3 ALKU- JA LOPPUKATSELMUS 5 4 MITTAUKSET MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT POISTETTAVA, SIIRRETTÄVÄ JA SUOJATTAVA KASVILLISUUS POISTETTAVAT, SIIRRETTÄVÄT JA SUOJATTAVAT JÄRJESTELMÄT POISTETTAVAT JA SIIRRETTÄVÄT MAA- JA PENGERRAKENTEET POISTETTAVAT PINTAMAAT POHJARAKENTEET KUIVATUSRAKENTEET SALAOJAT AVO-OJAT JA UOMAT MAALEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT MAALEIKKAUKSET MAALEIKKAUS, MASSOJEN KULJETUS LÄJITYKSEEN MAAKAIVANNOT PUTKI- JA JOHTOKAIVANNOT KALLIOLEIKKAUKSET JA KALLIOKAIVANNOT PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT PENKEREET MAAPENKEREET KAIVANTOJENTÄYTÖT ASENNUSALUSTAT ALKUTÄYTTÖ LOPPUTÄYTTÖ PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT JAKAVAT KERROKSET, ERISTYS- JA VÄLIKERROKSET JAKAVAT KERROKSET, TUKIKERROS KANTAVAT KERROKSET PÄÄLLYSTEET JA PINTARAKENTEET ASFALTTIPÄÄLLYSTEET NURMIVERHOUKSET JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT HULEVESIVIEMÄRIT HULEVESIVIEMÄRIT MUOVISTA HULEVESIKAIVO MUOVISTA 9 2

3 3 PIIRUSTUKSET Suunnitelmakartta 1:500 Pituusleikkaus 1:1000/1:100 Poikkileikkaukset 1:100

4 Maarakennustyöselostus mh/jk/sel 4 RUOKOLAHDEN KUNTA KIRKONKYLÄN KOULU KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄ PLV MAARAKENNUSTYÖSELOSTUS 0 HANKKEEN YLEISKUVAUS 0.1 Tilaaja, rakennuttaja Tämä työselostus koskee Ruokolahden kunnassa, Kirkonkylän koulun ja urheilukentän väliin suunnitellun kevyenliikenteen väylän maanrakennustöitä suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Ruokolahden kunta Virastotie Ruokolahti Yhteyshenkilöt: 0.2 Suunnittelija Tekninen johtaja Arja Villanen Kiinteistö- ja kunnossapitoinsinööri Jari Leppänen Maanrakennusmestari Olli Syrjänen etunimi.sukunimi@ruokolahti.fi Insinööritoimisto Geosaimaa Oy Kievarinkatu 2-4 B Lappeenranta Ins. Matti Hanski Ins. Juha Korhonen etunimi.sukunimi@geosaimaa.fi

5 1 TYÖSELOSTUKSEN SISÄLTÖ 5 Tämän työselityksen pohjana on "Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 1 väylät ja alueet, InfraRYL Jatkossa julkaisua on käytetty lyhennettä InfraRYL Tässä työselityksessä on annettu tapauskohtaisia tarkentavia ohjeita. Niiltä osin mitä tässä työselityksessä ei ole esitetty, noudatetaan em. julkaisua. Määrämittausten perusteena käytetään teosta "Infra 2015, Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Niissä urakoitsijaa ja rakennuttajaa koskevissa asioissa, joista ei InfraRYL 2010:ssa tai tässä työselityksessä ole mainittu, noudatetaan rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 98 sekä urakkaohjelmassa ja -sopimuksessa erikseen mainittuja ehtoja. 2 RAKENNUSTYÖSSÄ NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT Rakennustyössä on noudatettava Suomessa voimassa olevia lakeja ja asetuksia, virallisia normeja sekä alalla yleisesti käytettyjä standardeja. Työssä noudatetaan Suomen kaupunkiliiton julkaisua "Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 1 väylät ja alueet, InfraRYL 2010 ja "Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat, InfraRYL 2006, joita tämä työkohtainen työselitys täydentää. Tässä työselityksessä käsitellään vain niitä osia, joissa yleistä työselitystä täydennetään tai muutetaan. Työselityksen sisällysluettelo noudattaa yleistä työselitystä kohdissa Lisäksi noudatetaan julkaisua Kadunrakennuksen tekniset ohjeet, KATU 2002 ja RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket. Asennusohjeet. Määrien mittaamisen osalta noudatetaan kaupunkiliiton julkaisua "Infra 2015, Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, ellei toisin ole määrätty. 3 ALKU- JA LOPPUKATSELMUS 4 MITTAUKSET Ennen rakennustöiden alkua työalueella pidetään alkukatselmus, jossa todetaan kaikkien työalueella sijaitsevien rakenteiden kunto ennen töiden aloittamista, erikseen sovittaessa rakenteet myös valokuvataan. Katselmuksen kutsuu koolle rakennuttaja, joka tekee katselmuspöytäkirjan. Töiden päätyttyä pidetään vastaava loppukatselmus, jossa todetaan em. rakenteiden kunto sekä mahdolliset vauriot ja sovitaan niitä koskevista toimenpiteistä. Katselmuksen kutsuu koolle työn valmistuttua urakoitsija, katselmuksesta laatii rakennuttaja pöytäkirjan. Urakoitsija vastaa kaikista työnaikaisista mittauksista ja mittojen asettamisesta. Mittoja on asetettava riittävästi ja siten, että työ voidaan tehdä suunnitelmien mukaisesti. Mittausten lähtötasona käytetään rakennuttajan korkeuskiintopisteitä. Pisteiden koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK29 ja korkeusjärjestelmä N Rakennuttaja antaa yksityiskohtaiset sijaintitiedot ennen rakennustöiden alkua. Tarkemittauksista vastaa urakoitsija. Tarkemittausten tuloksista urakoitsija laatii piirustukset, jotka luovutetaan sähköisessä muodossa rakennuttajan ilmoittamassa formaatissa ennen vastaanottotarkastuksen tekemistä.

6 10000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Suunnittelualueella on tehty maastomallimittaus ja nykytilannekartoitus Insinööritoimisto Geosaimaa Oy:n toimesta. Suunnittelun yhteydessä ei tehty pohjatutkimuksia. Alueen itäpuolella on tehty pohjatutkimuksia (painokairaukset, koekuopat) koulun pohjarakennussuunnittelun yhteydessä. Alueella aikaisemmin tehtyjen maanrakennustöiden perusteella voidaan todeta, että alueen maaperä koostuu siltistä hiekkaan ja moreeniin vaihtelevista maaaineksista. Suunnittelualueella voi olla myös aikaisempien rakennusvaiheiden yhteydessä läjitettyjä maa-aineksia. Pohjavesipinta on suunniteltujen kaivutasojen alapuolella POISTETTAVA, SIIRRETTÄVÄ JA SUOJATTAVA KASVILLISUUS Suunnittelualueelta poistetaan puusto POISTETTAVAT, SIIRRETTÄVÄT JA SUOJATTAVAT JÄRJESTELMÄT Urakoitsija selvittää ennen töiden aloittamista kaapeleiden, putkien, rajapyykkien sekä muiden maanalaisten laitteiden sijainnin. Kaikki em. rakenteet on suojattava töiden ajaksi niin, etteivät ne vahingoitu. Mikäli em. rakenteita on siirrettävä työn aikana, on ennen siirtoa hankittava ao. rakenteen omistajan suostumus ja noudatettava omistajan antamia ohjeita. Siirrettyjen pyykkien takaisinasennuksesta on urakoitsijan oltava yhteydessä maanmittauslaitokseen, joka antaa tarkemmat ohjeet takaisin-asennuksesta POISTETTAVAT JA SIIRRETTÄVÄT MAA- JA PENGERRAKENTEET POISTETTAVAT PINTAMAAT POHJARAKENTEET KUIVATUSRAKENTEET SALAOJAT Pyötätien rakennekerrosten ja penkereen alta poistetaan kaikki eloperäiset pintamaat (humus, kannot). Työhön kuuluu rakenteisiin kelpaamattoman pintamaan, murskattujen kantojen ja kivien (<1m 3 ) raivaus ja poisto, kuljetus läjitysalueelle sekä massojen vastaanotto maanläjityspaikalla. Pyörätien rakennekerrosten kuivana pysyminen varmistetaan salaojien (ø110/95m) avulla. Salaoja sijoitetaan tien rakennekerrosten alapuolelle ja ympäröidään salaojasepelikerroksella InfraRYL2010 kuvan 14311:K2 sekä suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Salaojien ympärystäyttönä käytetään salaojasepeliä ø5 32mm tai ø6 16mm. Salaojituskerroksen ympärillä käytetään suodatinkangasta N2. Salaojalinjaston alapää puretaan sivuojaan rakennettavaan hulevesikaivoon (pl 15) suunnitelmapiirustuksen mukaisesti. Salaojalinjastoon asennetaan tarkastusputket n. 50 m välein.

7 14330 AVO-OJAT JA UOMAT 7 Pyörätien kuivatus hoidetaan pinnankallistusten ja sivuojan avulla. Sivuoja tehdään matalana noin 50 cm: n syvyisenä painanteena poikkileikkauspiirustusten mukaisesti MAALEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT MAALEIKKAUKSET Pyörätiellä leikkaussyvyys on suunnitellun tasauksen mukainen. Eloperäinen ja hienojakoinen maa-aines poistetaan leikkauspohjasta. Mikäli leikkauspohjassa ilmenee epämääräisiä ja löyhiä täyttömaakerroksia suoritetaan massanvaihto karkearakeisilla maa-aineksilla (hiekka, moreeni, louhe). Leikkauspohja tasataan ja tiivistetään suunnitelmapiirustusten osoittamaan kaltevuuteen. Tiivistämisessä on vältettävä pohjan häiriintymistä aiheuttavia menetelmiä ja tiivistysmääriä. Ennen rakennekerrosten tekemistä maaleikkauksen pohja ja luiskat kaivetaan sekä muotoillaan poikkileikkauksen mukaiseen sivukaltevuuteen. Vesipesiä ei saa jäädä leikkauspohjaan. Multavara luiskissa on 200 mm MAALEIKKAUS, MASSOJEN KULJETUS LÄJITYKSEEN MAAKAIVANNOT Kohteen työhön kuuluu leikkaustyö sivuojineen, kuljetus, vastaanotto ja massojen käsittely läjitysalueella sekä mahdolliset kaatopaikkamaksut PUTKI- JA JOHTOKAIVANNOT Putkilinjojen kaivannot tehdään rakennekerrosten tilan kaivamisen yhteydessä ulottamalla kaivu alimpien putkistojen asennusalustan edellyttämään tasoon. Asennusalustan rakennepaksuus on 150 mm. Asennusalustan materiaalina käytetään hiekkaa tai kivetöntä soraa. Syvissä kaivannoissa (syvyys yli 2 2,5 m) tuentatapa on erikseen suunniteltava pohjamaan ominaisuudet ja pohjaveden taso huomioon ottaen. Selkeän yksinkertaisissa tapauksissa tuentatapa voidaan valita esimerkiksi VTT:n Johtokaivantojen tukemisohjeet tms. yleistyöselityksen avulla. Muilta osin noudatetaan InfraRYL KALLIOLEIKKAUKSET JA KALLIOKAIVANNOT Kalliopinta on lähtötietojen perusteella suunniteltujen kaivutasojen alapuolella PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT PENKEREET MAAPENKEREET Pyörätien pengertäyttö tehdään Kirkonkylän koulun kaivutöiden yhteydessä tms. saatavista leikkausmateriaaleista (hiekka, moreeni). Pyörätien kohdalla rakennekerrosten alapuolella voidaan käyttää louhetta, D max. ø 400 mm. Luiskatäytön materiaalina käytetään leikkauksista saatavaa hiekkaa tai moreenia. Urheilukentän/ hiihtoladun puoleinen luiska muotoillaan vähintään kaltevuuteen 1:3.

8 18300 KAIVANTOJENTÄYTÖT ASENNUSALUSTAT ALKUTÄYTTÖ LOPPUTÄYTTÖ Putket asennetaan maavaraisena. Alimman putken alle rakennetaan 150 mm paksuinen tiivistetty tasauskerros sorasta tai hiekasta. Alkutäyttöön kuuluu täysin valmis rakenne rakennusaineineen. Alkutäytön paksuus on 300 mm ylimmän putken laen päälle. Alkutäytön materiaalina käytetään hiekkaa tai soraa, enimmäisraekoko < 0.1 x putken sisäläpimitta, kuitenkin enintään ø mm. Mikäli alkutäytön materiaalina käytetään kalliomursketta on suurin raekoko 16 mm. Alkutäytön tiiveysvaatimus 95 % proctor-arvosta. Lopputäyttöön kuuluu johtokaivannon lopputäyttö materiaaleineen alkuperäiseen maanpintaan tai liikennealueilla rakennekerrosten alapintaan. Lopputäytön materiaalina käytetään karkearakeisia kiviaineita (hiekka, sora, moreeni). Lopputäyttö tehdään kaivojen sivuilla vähintään 0.4 m etäisyyteen niiden ulkopinnasta kivettömällä ja routimattomalla materiaalilla. Lopputäytön tiiveysvaatimus 90 % proctor-arvosta PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT SUODATINRAKENTEET SUODATINKERROKSET SUODATINKANKAAT Rakennekerrosten kokonaispaksuus on 800 mm. Ennen rakennekerrosten asentamista pohjamaa/penger tasataan oikeaan kaltevuuteen ja tiivistämiskelpoisilla osilla tiivistetään. Suodatinkerros tehdään hiekasta. Kerrospaksuus on 300 mm. Käytettävän hiekan rakeisuuden ohjealue on esitetty InfraRYL2010 kuvassa 21110:K1. Suodatinkerroksen tiiveysvaatimus on keskimäärin 92 % proctor-arvosta. Pienin sallittu yksittäinen koetulos on 90 %. Leikkauspohjaan asennetaan suodatinkangasta N2 pohjamaan ja rakennekerrosmateriaalien tai pengermateriaalin sekoittumisen estämiseksi. Mikäli penger tehdään louheesta, käytetään suodatinkangasta N JAKAVAT KERROKSET, ERISTYS- JA VÄLIKERROKSET JAKAVAT KERROKSET, TUKIKERROS Jakavan kerroksen materiaalina käytetään soraa ø 0 64/100 mm, kerrospaksuus on 300 mm. Jakavaan kerrokseen käytettävän luonnonsoran rakeisuusvaatimukset on esitetty InfraRYL2010 kuvassa 21210:K3. Käytettävän murskeen rakeisuuden vaihteluväli on esitetty InfraRYL2010 taulukossa 21210:T1. Jakavan kerroksen kantavuusvaatimus on E MN/m 2, E 2/E levykuormituslaitteistolla mitattuna. Tiiveysvaatimus on 92 % proctor-arvosta.

9 21300 KANTAVAT KERROKSET SITOMATTOMAT KANTAVAT KERROKSET Kantava kerros tehdään murskeesta # 0 32 mm, kerrospaksuus on 150 mm. Käytettävän murskeen rakeisuuden sallittu vaihteluväli on esitetty InfraRYL2010 kuvassa 21310:T1. Kantavan kerroksen kantavuusvaatimus on E MN/m 2, E 2/E levykuormituslaitteistolla mitattuna PÄÄLLYSTEET JA PINTARAKENTEET ASFALTTIPÄÄLLYSTEET NURMIVERHOUKSET JÄRJESTELMÄT Kulutuskerros tehdään asfalttibetonista Ab 16, kerroksen paksuus 50 mm. Pyörätien luiskat siistitään ja tasataan kauhatasauksena ja nurmetetaan. Nurmialueilla kasvualusta on 200 mm. Istutukset ja kasvualustat tehdään erillisen suunnitelman mukaan VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT HULEVESIVIEMÄRIT Käytettävien putkien ja -tarvikkeiden on täytettävä SFS-standardit sekä hankinta-asiakirjojen vaatimukset. Hulevedet puretaan sivuojaan asennettavien hulevesikaivojen avulla rakennettuihin hulevesilinjastoihin. Liitoskaivot on esitetty suunnitelmapiirustuksessa HULEVESIVIEMÄRIT MUOVISTA Hulevesiviemärit tehdään muoviputkesta ø200, rengasjäykkyys vähintään 8 kn/m HULEVESIKAIVO MUOVISTA Ritiläkannellisena hulevesikaivona käytetään vakiosakkapesällistä (300 l) muovikaivoa ø 800. Kaivot varustetaan ø 500 nousuputkella ja 40 tn teleskooppikansistoilla (kupukansi). Paalulla n. 90 sijaitsevan rakennetun hulevesikaivon kansisto nostetaan suunnitelmassa esitettyyn korkeustasoon. Ojapainanteen pohjalla olevien kaivojen kansistojen ympärille asennetaan seulanpääkiveys ø70 140mm, vähintään 1 m 2 tr. Lappeenrannassa 28. päivänä maaliskuuta 2017 INSINÖÖRITOIMISTO GEOSAIMAA OY Matti Hanski Juha Korhonen