16WWE TYRNÄVÄN KUNTA KAAVATEIDEN KORJAUKSET 2011 RAKENNUSTYÖSELOSTUS

Transkriptio

1 16WWE TYRNÄVÄN KUNTA KAAVATEIDEN KORJAUKSET 2011 RAKENNUSTYÖSELOSTUS

2 i Sisältö MAARAKENNUSTYÖT, YLEISTÄ Työkohteen esitiedot Rakennuttajat ja suunnittelija (yhteystiedot) Rakennushankkeen sijainti ja työn laajuus Suunnitelma-alueen nykytila Työn suorittamisen yleisperiaatteet, yleistä Tekniset vaatimukset, noudatettavat asiakirjat ja määräykset Katselmukset Luvat Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet Tutkimukset ja selvitykset Tutkimukset ja mittaukset Pohjasuhteet suunnittelualueella Maastomittaukset ja laadunvalvonta Työnaikaiset mittaukset Materiaalien laadunvalvonta Työnaikainen tarkkailu Kaivantojen tiivistämistyön valvonta Penkereiden tiiviyden valvonta Tarkemittaukset Ylijäämämassat OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNEOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettava kasvillisuus Suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat rakenteet Siirrettävät rakenteet Suojattavat rakenteet Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat POHJARAKENTEET Kuivatusrakenteet Aluesalaojat Salaojan kaivot, tarkastusputket Laskuojat 9

3 14340 Rummut MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Maapenkereet Asennusalustat Alkutäytöt Lopputäytöt PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Suodatinrakenteet Suodatinkerrokset Suodatinkankaat Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakavat kerrokset Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Päällysteet ja pintarakenteet, yleistä Asfalttipäällysteet Betonikivi- ja laattapäällysteet Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA EROOSIOSUOJAUKSET Reunatuet,kourut, askelmat ja muurit KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat ja katteet Nurmi- ja niittyverhoukset Kylvönurmikot 14 ii

4 30000 JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Hulevesiviemärit TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT Aidat, puomit ja portit Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikennemerkit Tiemerkinnät SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet Maakaapelit Valaistusrakenteet 15 iii Piirustukset SIJAINTIKARTTA 16WWE1440/1 1: PINTAVAAITUS-/POHJATUTKIMUSKARTTA Villentie ja Mankilantie 16WWE1440/2 1:500 Kevyenliikenteenväylä 16WWE1440/3 1:500 SUUNNITELMAKARTTA Villentie ja Mankilantie 16WWE1440/4 1:500 Kevyenliikenteenväylä 16WWE1440/5 1:1000 TYYPPIPOIKKILEIKKAUS Villentie 16WWE1440/6 1:50 Mankilantie 16WWE1440/7 1:50 Kevyenliikenteenväylä 16WWE1440/8 1:50 PITUUSLEIKKAUS Villentie 16WWE1440/9 1:1000/100 Mankilantie 16WWE1440/10 1:1000/100 Kevyenliikenteenväylä 16WWE1440/11 1:1000/100

5 iv

6 1(15) Tyrnävän kunta KAAVATEIDEN KORJAUKSET 2011 Villentie, Mankilantie ja uusi kevyenliikenteenväylä Rakennustyöselostus MAARAKENNUSTYÖT, YLEISTÄ Työkohteen esitiedot Rakennuttajat ja suunnittelija (yhteystiedot) Rakennuttaja, Tyrnävän kunta Nimi: Tyrnävän kunta Osoite: Kunnankuja 4, TYRNÄVÄ Sähköposti Yhdyshenkilöt/ Matti Mannonen (tekninen johtaja), Puhelin Kyösti Isopahkala, SUUNNITTELIJA Suunnittelu Pöyry Finland Oy, Oulu Projektipäällikkö Jukka Liinanki Puhelin Sähköposti Suunnittelija: Mika Korkee Puhelin Sähköposti

7 2(15) Rakennushankkeen sijainti ja työn laajuus Rakennuskohde sijaitsee Tyrnävän kunnan keskustassa, Tupostien itäpuolella. Työhön kuuluu Villentien ja Mankilantien saneeraus sekä Villentien paalulta 265 lähtevä uuden kevyenliikenteenväylän rakentaminen. Villentien kaikki rakennekerrokset uusitaan, Mankilantiellä tehdään 15 cm:n syvyinen sekoitusjyrsintä. Villentien oikealle puolelle tulee kevyenliikenteenväylä, joka erotetaan muusta liikenteestä reunakivellä. Villentie kuivatetaan suunnitellulla hulevesiviemäröinnillä. Sen jatkeelle tulevan kevyenliikenteenväylän kuivatus hoidetaan avo-ojin. Mankilantien kuivatus hoidetaan oikealla puolella olemassa olevalla avo-ojalla ja vasemmalla puolella olemassa olevalla ja suunnitellulla hulevesiviemäröinnillä. Alueen peruskuivatus ja tienrungon kuivatus toteutetaan ns. yhdistelmäputkilla. Villentien paaluvälin rakennettava hulevesiviemäri ja Mankilantien hulevesiviemäri liitetään rakennettuun hulevesiverkostoon Valiontiellä. Mankilantien avo-oja ja Villentien paaluvälin hulevesiviemäri puretaan avo-ojiin. Työhön kuuluu myös tarvittavien ojapainanteiden, ojien, kasvualustojen ja nurmetuksien rakentaminen sekä liikennemerkkien ja opastekilpien asentaminen suunnitelmien mukaisessa laajuudessa. Työt sisältävät maa- ja viherrakennustöitä. Töiden laajuus ja laatu käyvät ilmi suunnitelmapiirustuksista ja tästä selostuksesta. Piirustukset ja työselostus määrittelevät yhdessä kohteen kokonaisuuden Suunnitelma-alueen nykytila Villentie on vanha asfalttipäällysteinen katu, jossa on paikoin routa- ja kantavuusvaurioita. Villentien asfalttipäällysteen leveys vaihtelee plv m ja plv noin 4.5 m. Villentien nykyinen tasaus on suhteellisen suora ja sen TSV:n korko vaihtelee välillä Suunniteltu kevyenliikenteenväylä on plv luonnontilaista nurmikenttää, jonka vasemmalla puolella kasvaa säilytettävä istutettu koivurivistö. Plv on kangasmaista mäntymetsää. Kevyenliikenteen väylä päättyy paalulla 540 Karjatiehen. Maanpinnan korko vaihtelee välillä Mankilan tien asfalttipäällysteen leveys on n. 6m. Siinä ei esiinny mainittavia routa- tai kantavuusvaurioita. Mankilantien tasaus lähtee tasolta ja päättyy Villentiehen tasolle Alueella on maakaapeleita ja kaukolämpöputki, joiden likimääräinen sijainti on esitetty suunnitelmakartassa. Ennen kaivutöitä on tarkistettava näiden johtojen ja putkien sijainnit. Suojaukset ja tarvittavat siirrot on tehtävä kyseisten laitteiden omistajan ohjeiden mukaisesti.

8 00140 Työn suorittamisen yleisperiaatteet, yleistä 16wwe Kaikki uusittavat tai uudet rakennekerrokset rakennetaan kiviainesrakenteisina. Mankilantien rakennekerroksia ei uusita, sen pinta tasataan sekoitusjyrsimällä asfaltti kantavan kerroksen kanssa. Kantavat ja jakavat kerrokset tehdään kalliomurskeella. Suodatinkerrokseen käytetään hiekkaa. Leikkauspohjan päälle laitetaan suodatinkangas N3. Kulutuskerroksissa käytetään autotiellä asfalttia AB 16/120 ja kevyenliikenteenväylällä AB 16/100. Kaikki käytettävät varusteet ja materiaalit on oltava tilaajan hyväksymiä. Rakennuskohde tulee saattaa täysin valmiiksi sisältäen kaikki tarvittavat työsuoritteet, osat ja materiaalit, vaikka niitä kaikkia ei ole suunnitelma-asiakirjoissa yksilöity esim. putkien kulmakappaleet. 3(15) Tekniset vaatimukset, noudatettavat asiakirjat ja määräykset Rakennustyön yleiset tekniset vaatimukset, toleranssit ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty julkaisuissa InfraRYL2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1, Väylät ja alueet sekä InfraRYL 2006, Osa 2, Järjestelmät ja täydentävät osat. Mikäli tässä työkohtaisessa työselostuksessa tai kunnan omissa määräyksissä ja ohjeissa ei ole määräystä johonkin työhön, niin tällöin noudatetaan seuraavia yleisten laatuvaatimusten ja työselityksen ohjeita: 1. InfraRYL 2010, Osa 1 Väylät ja alueet 2. InfraRYL 2006, Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat 3. InfraRYL 2006, määrämittausohje 4. Viherympäristöliiton julkaisu: Viherrakentamisen työselitys VRT Viherympäristöliiton julkaisu: Viheralueiden hoidon työselitys VHT Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, asennusohjeet RIL Putkikaivanto-ohje RIL 194, Pienten kaivantojen tukeminen, VTT:n Geotekniikan laboratorion tiedonanto n:o Johtokaivantojen tukemisohjeet, VTT:n Geotekniikan laboratorion tiedonanto n:o Kapeat kaivannot, työsuojeluhallituksen esite 4/ Putkien, osien ja laitteiden valmistajien antamat ohjeet 12. Työn valvojan ja suunnittelijan työn aikana antamat ohjeet 13. Asfalttinormit 2011 Pank ry,

9 Mikäli rakennustyön aikana havaitaan esitettyihin tietoihin nähden sellaisia poikkeamia, jotka vaikuttavat esitettyihin ratkaisuihin tai johtavat työturvallisuuden heikkenemiseen, on niistä ilmoitettava välittömästi valvojalle. Rakennuttaja ratkaisee suunnittelijoiden kanssa suunnitelmien muutostarpeen. 4(15) Katselmukset Ennen rakennustyön aloittamista pidetään työmaa-alueella alkukatselmus johon osallistuvat urakoitsijan ja rakennuttajan edustajat. Katselmuksessa on tarvittaessa oltava mukana myös edustajat sekä puhelin, että sähköyhtiöistä. Alkukatselmuksessa todetaan työalueen kunto ja rakenteiden tarkat sijoitukset sekä työalueella ja rakennustyön vaikutusalueella oleva kasvillisuus sekä sovitaan niitä koskevista toimenpiteistä. Lisäksi sovitaan maakaapeleiden ja putkijohtojen sijainnin selvittämisestä. Tilaisuudessa sovitaan myös työmaa-alueen käytöstä, työ- ja liikennejärjestelyistä sekä muista mahdollisista rakennusselityksissä tai urakkaohjelmassa mainituista asioista joita ei asiakirjoissa ole voitu esittää riittävän yksityiskohtaisesti. Ennen katselmusta rakennustyön suorittava urakoitsija selvittää urakka-alueella olevat johdot ja kaapelit. Säilytettävien tai siirrettävien johtojen sijainti tulee tarkistaa ennen kaivutöitä. Välikatselmuksia pidetään tarpeen mukaan. Vastaanottotarkastus tehdään heti työn valmistuttua, ja havaitut puutteet on korjattava mahdollisimman pian. Kaikista katselmuksista laaditaan pöytäkirjat Luvat Rakennuttaja hankkii rakentamiseen tarvittavat luvat Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet Liikennejärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan voimassa olevien, työnaikaisia liikennejärjestelyjä koskevien säännösten mukaisesti. Liikennejärjestelysuunnitelma hyväksytetään rakennuttajalla. Tupostielle ja Muhostielle laitetaan tarvittavat merkit, jotta liikenne ei pääse tietyömaaalueelle rakentamisen aikana. Liittymäaluetta saneerataan, jolloin siinä on työkoneita. Näistä varoitetaan tarvittavin merkein. Rakentamisen aikaiset suoja-aitaukset ja muut suojarakenteet suunnitellaan ja toteutetaan siinä laajuudessa kuin on tarpeen ulkopuolisten henkilö- tai omaisuusvahinkojen välttämiseksi. Rakennustyötä suorittava urakoitsija vastaa koko urakka-alueen kunnossapidosta ja puhtaanapidosta koko työn ajan.

10 Työn valmistuttua urakka-alueelta ja urakka-alueen ulkopuolelta siivotaan työn aikana joutuneet jätteet, roskat yms. Ulkopuolisten alueiden pinta kunnostetaan ennen töiden aloittamista vallinneeseen tilaan. 5(15) Tutkimukset ja selvitykset Tutkimukset ja mittaukset Tyrnävän kunta on teettänyt maastomallimittaukset elokuussa Mittaukset on sidottu koordinaattijärjestelmään KKJ3 ja korkeusjärjestelmään N60. Pohjatutkimuksia on tehty 10 kpl painokairauksia, joista 9 pisteestä on otettu häiriintyneitä maanäytteitä.. Rakentamisaikaisia maaperätutkimuksia tehdään silloin, kun siihen on tarvetta esim. maaperän ominaisuuksien suuri poikkeavuus. Tutkimuksista ja kustannuksista sovitaan aina etukäteen rakennuttajan kanssa Pohjasuhteet suunnittelualueella Tutkimusten perusteella alueen maaperä on arvioitu seuraavasti: Pohjamaa tiealueilla vaihtelee routivasta silttisestä hiekasta lievästi routivaan hiekkaan. Villentien kantavan kerroksen murskeet ovat jauhautuneet lievästi routiviksi. Mankilantien kantavankerroksen murskeet ovat lievästi routivia tai routimattomia. Kevyenliikenteenväylän alueella pintamaakerroksen paksuus on noin 0,2 0,4 m, ja sen alapuolella maaperä on pääosin routivaa tai lievästi routivaa tiiveydeltään vaihtelevaa silttiä/ silttistä hiekkaa. Pohjavedenpinta on alueella aikaisemmin tehtyjen tutkimusten perusteella noin 1.5 m syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden taso vaihtelee vuoden aikojen mukaan arviolta +0,2 m -0,2 m. Ohjeen Tierakenteen suunnittelu (TIEH ) mukaan pisteessä 6 routivan siltin kelpoisuusluokka on U1, jolloin routaturpoama t=12 16 % (märkä) ja E-moduuli MPa (märkä). Tämän kerroksen alusrakenneluokka on ui(msi) ja se on erittäin routiva. Muualla pohjamaa on hienoa hiekkaa-silttistä hiekkaa ja sen alusrakenneluokka on uh(mh3-mh4). Kelpoisuusluokka on luokka H3-H4, routaturpoama t=6-12 % ja E- moduuli MPa (märkä). Arvioitu kapillaarinen nousukorkeus on n cm. Alueen painumat tulevat olemaan vähäisiä ja pääosa painumista syntyy jo rakennustyön aikana Maastomittaukset ja laadunvalvonta Työnaikaiset mittaukset Ennen töiden aloittamista suunnitelma merkitään maastoon paaluilla ja korkomerkeillä, joita sijoitetaan maastoon kunkin työvaiheen edellyttämä määrä.

11 Rakennustyön suorittava urakoitsija mittaa ja kartoittaa kaikki työn toteuttamiseksi tarvittavat koordinaatit, mitat ja korot. Kaikki mitat ja korkeudet asetetaan työmaalle siten, että ne ovat helposti käytettävissä. 6(15) Materiaalien laadunvalvonta Rakentamiseen käytettävät materiaalit on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. Materiaalien rakeisuuksien ohjekäyrät (mm. suodatin-, jakava- ja kantava kerros sekä salaojasora) on esitetty julkaisussa InfraRYL 2010, osa 1 Väylät ja alueet. Ennen rakentamisen aloittamista on käytettävien materiaalien rakeisuuskäyrät esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi. Katurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti hiekasta ja kalliomurskeista. Suodatinkerros rakennetaan hiekasta, jonka E-moduli 50 MPa. Kantavan/jakavan kerroksen laadunvalvonnan E-moduli 280 MPa Työnaikainen tarkkailu Työssä käytetään vain SFS-standardoituja laatuvaatimukset täyttäviä kaivoja, putkia, putken osia ja laitteita. Tarvikkeiden kuljetuksessa, varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan valmistajan antamia ohjeita ja yleistä työselostusta. Tarvikkeiden saavuttua työmaalle ne tulee tarkastaa ja vioittuneet tarvikkeet poistaa työmaalta. Kohteen rakentamiseen muualta tuotavien materiaalien rakeisuus on hyväksytettävä rakennuttajan valvojalla ennen materiaalin tuontia käyttökohteeseen. Materiaalien laatu varmistetaan lisämäärityksin, mikäli niissä havaitaan työn aikana selviä poikkeavuuksia Kaivantojen tiivistämistyön valvonta Kaivantojen täyttöjen tiiviyttä valvotaan työtapamenetelmällä ja määrittämällä tiiviysaste (parannettu Proctorkoe) ja tiiviyssuhde mittauksin Infra Ryl 2010 kohtien ja mukaisesti Penkereiden tiiviyden valvonta Penkereiden tiiviyttä valvotaan sekä kokeellisesti että työtapatarkkailuna, joka sisältää kerrospaksuuksien ja pengermateriaalin laadunvalvonnan. Kelpoisuuden toteaminen tehdään InfraRYL 2010 kohdan ja mukaan Tarkemittaukset Jokaisen rakennekerroksen päältä suoritetaan tarkemittaukset ja tiiveyskokeet ja tulokset tulee hyväksyttää rakennuttajalla. Rakennettujen johtojen, viemäreiden ja kaivojen sijainti (X,Y, Z) todetaan työn aikana tehtävien rakennuttajan hyväksymien tarkemittausten avulla. Tarkemittaukset tehdään johtolinjoilla taitepisteistä, tarkastuskaivojen ja -putkien kohdilta sekä noin 20 m välein

12 putkilinjojen yläpinnasta. Tarkepiirustukset ja koordinaattitiedot toimitetaan sähköisessä muodossa rakennuttajalle. Suunnitelmakartoille merkitään toteutettujen rakenteiden sijainnit ja sijainnin poikkeamat suunnitelmaan verrattuna. Piirustuksiin merkitään myös työn aikana havaitut maaperän oleelliset poikkeamat suunnitelmaan nähden. 7(15) Ylijäämämassat Rakennusalueen täyttöihin kelpaamattomat ja ylimääräiset pinta- ja kaivumaat kuljetetaan rakennuttajan osoittamalle paikalle. Pintamaita voidaan työn valvojan suostumuksella käyttää alueen maisemointiin ja viherrakentamiseen. Ylijäämämaat ovat rakennuttajan omaisuutta OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNEOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettava kasvillisuus Tarvittavien raivausten määrä tarkistetaan ennen töiden aloittamista. Raivausalueet merkitään maastoon ja alkukatselmuksessa sovitaan ja merkitään suojattavat puut. Poistettavat puut kaadetaan, karsitaan ja katkotaan yleisesti käytettyjen periaatteiden mukaisesti. Puutavara varastoidaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan Suojattava kasvillisuus Urakka-alueella säilytettävät puut ja kasvillisuus osoitetaan alkukatselmuksessa. Kasvillisuus suojataan välittömästi ja huolellisesti Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat rakenteet Villentiellä ja Mankilantiellä olevat käytöstä poistuvat rummut puretaan Siirrettävät rakenteet Siirrettävistä putkista ja kaapeleista päätetään työn edetessä ko. laitteiden omistajien kanssa Suojattavat rakenteet Villentien ja Mankilantien varressa olevia valaisin- ja sähköpylväitä sekä kaukolämpöputkea suojataan tarpeen mukaan.

13 Vahingoittumiselle alttiit, säilytettävät rakennusosat ja laitteet suojataan tarkoituksenmukaisesti rakennusalueella ja tarvittaessa myös rakennusalueen ulkopuolella. Toimenpiteet sovitaan alkukatselmuksessa ennen töiden aloittamista. Kaikki tien luiskiin asennetut kaapelit ja johdot siirretään tai suojataan työn ajaksi verkostojen omistajien ohjeiden mukaisesti. Urakoitsijan on aina ennen kaivutöihin ryhtymistä selvitettävä putkien ja johtojen sijainti rakennusalueella. Putkijohdot, kaapelit ja työn aikana esille tulevat muut johdot yms. siirretään tai suojataan siten, etteivät ne vaurioidu työn aikana. Vastuu rakenteille tai kolmannelle osapuolelle aiheutuneista vahingoista kuuluu urakoitsijalle. 8(15) Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Rakennusalueiden pintamaat poistetaan ja kuljetetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Vihertöihin soveltuvia massoja voidaan läjittää välivarastoon esim. läheiselle peltoalueelle. Laskelmissa pintamaan poiston oletuspaksuutena on käytetty 0.2 metriä POHJARAKENTEET Kuivatusrakenteet Aluesalaojat Alueen peruskuivatus toteutetaan käyttämällä hulevesiviemäröintiä ja avo-ojia. Tien alituksissa ja purettaessa avo-ojiin käytetään sv-putkia, muulloin käytetään yhdistelmäputkia. Kuivatuksen toteutus, putkien koko ja sijainti on esitetty suunnitelmakartoilla. Putket ovat tyypiltään SN8-luokan muoviputkia. Yhdistelmäputket asennetaan rei itetty puoli ylöspäin. Putken alle ei tehdä salaojituskerrosta, vaan putki asennetaan asennusalustan päälle. Yhdistelmäputkien sivuille ja päälle tehdään ympärystäyttö salaojasoralla, jonka rakeisuuden ohjealueen on oltava InfraRyl 2010 kuvan 18320:K1 mukainen. Putkien ympärystäytön paksuus putkien sivuilla ja päällä on vähintään 200 mm paksu. Ympärystäyttöön ei saa työn aikana sekoittua hienorakeista maata. Salaojarakenne ympäröidään suodatinkankaalla N2. Salaojien minimi kaltevuus 0,4 %. Putket liitetään kaivoihin ja tarkastusputkiin tiiviisti, jotta maa-aines ei pääse liitoskohdasta kaivoon Salaojan kaivot, tarkastusputket Salaojakaivoina / sadevesikaivoina käytetään PEH-muovisia Ø 560/500 teleskooppi kaivoja. Sadevesikaivot varustetaan 40 tn ritiläkansistolla. Kaivojen tiiviys tarkistetaan silmämääräisesti.

14 Sadevesikaivojen ritiläkansien alle asennetaan rakennustöiden ajaksi suodatinkangas estämään maa-ainesten pääsy kaivoon. Urakoitsijan tulee poistaa suodatinkankaat, tyhjentää kaivojen sakkapesät ja asentaa ritiläkannet suunnitelmien mukaiseen korkoon. Kaivojen pystysuoruudessa saa olla enintään 10 mm:n poikkeama 1 metrin matkalla. 9(15) Laskuojat Rummut Villentien paaluilla 185 ja 270 alittavat laskuojat perataan riittävän etäälle, niin että vesi pääsee virtaamaan niissä vapaasti. Ojan pohjan minimi leveys on 0.5m ja pituuskaltevuus >0.2%. Villentiellä paalulla 270 olevaa rumpua jatketaan 3m. Kevyenliikenteenväylälle rakennettavat rummut tehdään SN8-luokan muovirumpuputkista. Rumpujen sijainnit, koot ja alustavat asennustasot on esitetty suunnitelmakartalla. Rumpujen vesijuoksun tuleva korkeus on tarkistettava ennen rumpujen asentamista. Puhelin- ja sähkökaapelien vaatimat suojaputket, niiden paikat ja asennustasot tulee tarkistaa ko. alojen suunnitelmista MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Liikennealueilla pohjamaa leikataan rakennekerrosten alapintaan saakka. Pohjamaan pinta leikataan suunnitellun valmiin pinnan kanssa samaan kaltevuuteen. Pohjamaan tason on oltava +/- 50 mm suunnitellusta tasosta kuitenkin siten, että pohjamaahan ei jää vettä kerääviä painanteita. Leikkaus pyritään suorittamaan siten, että leikkauspohjalla liikuttaisiin mahdollisimman vähän. Mikäli kaivutasossa on häiriintymisherkkiä, savisia tai silttisiä maalajeja, nämä poistetaan syvyyteen tsv-2 m ja korvataan alueelta leikatuilla rakennekerrosten täytöillä. Nämä todetaan yhteisesti valvojan kanssa. Liikennealueella olevat vanhat kuivatusojien luiskat leikataan 1:10 ja täytetään sekä tiivistetään tiivistämiskelpoisilla leikkausmassoilla. Ojien kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota täytön kerroksittaiseen tiivistämiseen myöhempien painumien välttämiseksi. Ojien kohdille mahdollisesti tulevat painumat oikaistaan ennen päällystetöitä. Maaleikkausmassat kuljetetaan kaatopaikalle tai sijoitetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Hiekka- ja sorapitoisia kaivumaita (poistettavista rakennekerroksista) voi käyttää putkijohtojen alku- ja ympärystäyttönä työn valvojan suostumuksella.

15 16200 Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot 16wwe (15) Liikakaivua sekä leveys- että syvyyssuunnassa on vältettävä. Kaivannot tehdään työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot" sekä VTT:n Geoteknisen laboratorion tiedonantoa n:o 29 sekä InfraRYL 2010 kohdan ohjeita noudattaen niin, että työturvallisuutta ei vaaranneta. Kaivanto on pidettävä kuivana niin, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittuun tiiviyteen. Kaivumaat on aina sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämien sortumista, eivätkä valu kaivantoon. Ylijäämämassat, joita ei voi käyttää rakenteisiin tai kaivantojen lopputäyttöön kuljetetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Työnaikainen kaivantojen kuivanapito hoidetaan kaivannoista pumppaamalla. Kaivoille tulevien putkien alle tehdään siirtymäkiilat kaltevuuteen 1:10 tasauskerrosaineksesta. Tasauskerros ja siirtymäkiilat tiivistetään 90 %:n tiiviysasteeseen PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Maapenkereet Pengermateriaalina voidaan työn valvojan hyväksymänä käyttää leikkauksista saatavia routimattomia tai lievästi routivia hiekka- ja sorapitoisia kivennäismaita. Pengerrykseen käytettävän hiekkamoreenin hienoainespitoisuuden (#<0,06 mm) tulee olla alle 20 % ja kiviaineksesta on poistettava suuremmat kuin # 150 mm kivet. Muutoin pengerrykset tehdään routimattomalla hiekalla. Jos pengertäminen tapahtuu talvella, tulee lumi ja jää poistaa pengerrettäviltä alueilta. Pengerrysmassat eivät saa olla jäässä Asennusalustat Kaikkien rakennettavien putkien alla käytetään InfraRYL 2010 kohdan mukaista asennusalustaa. Mikäli halutaan poiketa kyseisistä ohjeista, on siitä sovittava rakennuttajan kanssa. Asennusalustan paksuus on 150 mm ja se tiivistetään vähintään 90 % tiiveysasteeseen. Pohjamaata vasten on asennettava suodatinkangas käyttöluokka N3. Luonnonmaa-aineksen suurin sallittu raekoko on 10 % putken nimellismitasta. Mikäli kaivannon pohjamaa on asennusalustan materiaaliksi soveltuvaa, voidaan putki asentaa suoraan pohjamaan varaan, kaikki ylisuuret kivet on kuitenkin poistettava asennusalustasta. Mikäli kaivupohjalla esiintyy savea tai silttiä, massanvaihdosta, arinan rakentamisesta yms. sovitaan työn aikana erikseen.

16 18320 Alkutäytöt 16wwe (15) Putkikaivantojen alkutäyttömateriaalina käytetään hiekkaa, soraa tai mursketta. Työn valvojan hyväksymänä voidaan käyttää myös kaivumaita. Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Alkutäyttömateriaali pudotetaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muilla sellaisilla menetelmillä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan huolellisesti putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Täytekerroksen tulee olla putkien molemmilla puolilla täytön eri vaiheessa likimain samalla korkeudella. Täytön tiivistäminen tehdään koneellisesti vasta kun putken laen päällä on vähintään 0,3 m:n paksuinen alkutäyttökerros. Alkutäyttökerros tiivistetään vähintään 95 % tiiviysasteeseen. Päällysrakennekerrosten tiivistäminen raskaalla kalustolla ja työmaaliikenne sallitaan kun täytön pinta on vähintään 500 mm putken laen yläpuolella. Kaivojen sivuilla ympärystäyttö tehdään routimattomalla materiaalilla vähintään 0,5 m etäisyyteen niiden ulkopinnasta. Kaivanto pidetään kuivana koko asennustyön ajan Lopputäytöt Lopputäyttömateriaalin tekniset vaatimukset InfraRYL mukaisesti. Liikennöitävällä alueella lopputäyttö tehdään tiivistämiskelpoisesta kivennäismaasta, jonka tulee vastata pohjamaan ominaisuuksia. Mikäli kaivannosta saatu maa-aines tiivistettynä täyttää nämä vaatimukset, voidaan käyttää sitä. Liikennöitävän alueen ulkopuolella lopputäyttöön voidaan käyttää kaivumaita PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Kaikkien rakennekerrosten pintojen kaltevuuden on oltava valmiin pinnan mukaisia. Kaikkien rakennekerrosten kelpoisuuden osoittaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Alusrakenteen tulee olla oikeassa korkeusasemassa ja oikean muotoinen, ennen kuin päällysrakennetta ryhdytään rakentamaan. Alusrakenne muotoillaan salaojiin päin viettäväksi minimikaltevuudella 2.5 %. Mikäli pohja on ollut jäässä tai penger routaantunut, ne tulee sulana tiivistää ja tasata uudelleen. Vesi, jää ja lumi poistetaan ennen päällysrakenteiden levittämistä. Alusrakenne ei saa urautua päällysrakenteen rakentamisaikana. Rakennekerroksia tiivistettäessä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta hulevesiviemärin tarkastuskaivojen kohdalla, kaivojen pohjat eivät saa kallistua. Rakennekerrosten tiivistäminen aloitetaan varovaisesti. Mikäli tiivistysvaiheessa huomataan maapohjan häiriintyvän, lisätään ensimmäisen tiivistyskerroksen paksuutta. Liiallista jyräystä on myös vältettävä, jotteivät kerrokset löyhdy.

17 12(15) PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Suodatinrakenteet Suodatinkerrokset InfraRYL Suodatinkerros tehdään routimattomalla hiekalla, jonka E-moduli 50 MPa kerroksittain tiivistäen.. Suodatinkerros tiivistetään D>92 % tiiviysasteeseen. Suodatinkerroksessa käytettävän hiekan rakeisuusohjealue on esitetty InfraRYL 2010 kuvassa 21110:K1. Kerroksen tarkkuusvaatimukset InfraRYL kohdan mukaisesti. Suodatinkerroksen alle asennetaan luokan N3 suodatinkangas. Jokainen kerros tiivistetään käyttäen tarkoituksen mukaista kalustoa. Liikajyräystä vältettävä, jotta kerrokset eivät löyhdy. Tiivistyskoneiden ohjeelliset jyräyskerrat eri kerrospaksuuksilla InfraRYL 2010 taulukossa 18110:T3 (Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus yleensä välillä m) Suodatinkankaat InfraRYL Rakenteen leikkauspohjalle laitetaan suodatinkangas KL N Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakavat kerrokset Jakava kerros tehdään käyttäen kalliomursketta # 0/100 mm. Jakavaan kerrokseen käytettävän kalliomurskeen hienoainespitoisuus saa olla korkeintaan 7 paino- % ja laadunvalvonnan E-moduulivaatimuksen 280 MPa. Jakava kerros tiivistetään vähintään D>95 % tiiviysasteeseen. Valmiin pinnan tarkkuusvaatimukset InfraRYL kohdan mukaisesti Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset InfraRYL Kantava kerros rakennetaan #0/55 kalliomurskeesta. Kantavaan kerrokseen käytettävän kalliomurskeen hienoainespitoisuus saa olla korkeintaan 7 paino-%. Kerros tiivistetään vähintään D>97 % tiiveysasteeseen. Laadunvalvonnan tavoitekantavuus sitomattoman kantavan kerroksen päältä mitattuna on 135 MN/m 2. Valmiin pinnan tarkkuusvaatimukset InfraRYL kohdan mukaisesti. Kantavan kerroksen yläosa (profilointikerros) rakennetaan #0/16 mm kalliomurskeesta.

18 13(15) Päällysteet ja pintarakenteet, yleistä Alusrakenteen tulee olla oikeassa korkeusasemassa ja oikean muotoinen, ennen kuin päällysrakennetta ryhdytään rakentamaan. Mikäli pohja on ollut jäässä tai penger routaantunut, ne tulee sulana tiivistää ja tasata uudelleen. Vesi, jää ja lumi poistetaan ennen päällysrakenteiden levittämistä. Alusrakenne ei saa urautua päällysrakenteen rakentamisaikana. Rakennekerroksia tiivistettäessä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta putkijohtojen tarkastuskaivojen kohdalla, kaivot eivät saa kallistua Asfalttipäällysteet InfraRYL Kulutuskerros tehdään autoteillä asfalttibetonista AB 16/120 ja kevyenliikenteenväylillä AB 16/100. Deformaatioluokka 1. Päällysteen suhteutusluokka on C. Asfaltin valmistus ja asfaltointityö yms. tehdään Asfalttinormit 2011 mukaisesti. Mankilantien pinta sekoitusjyrsitään 150 mm paksuudelta. Pinta muotoillaan oikeaan kaltevuuteen ja päällystetään uudelleen Betonikivi- ja laattapäällysteet Materiaalit ja sijainnit on esitetty suunnitelmakartoissa. Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat InfraRYL Siirtymärakenteet tehdään InfraRYL 2010, kohta 21510, kuvien K1 K8 mukaan. Siirtymäkiilasyvyys on 2,0 m. Siirtymäkiilan kaltevuus kadulla 1:10, ja kevyen liikenteen väylällä 1: REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA EROOSIOSUOJAUKSET Reunatuet,kourut, askelmat ja muurit Reunatukia käytetään Villentiellä erottamaan kevyenliikenteenväylä autotiestä. Reunatukena käytetään liimattavaa BET reunakiveä H=120 mm. Reunatukien sijainnit on esitetty suunnitelmakartoissa KASVILLISUUSRAKENTEET Nurmetukset tehdään luokan A3 mukaan, katunurmi.

19 14(15) Kasvualustat ja katteet Kasvualustasyvyys 100 mm Nurmi- ja niittyverhoukset Kylvönurmikot Hoitoluokka A JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Hulevesiviemärit InfraRYL Hulevesiviemärit rakennetaan vähintään SN8 luokan muoviputkista. Putkien ja tarkastuskaivojen yhteensopivuus on tarkistettava. Putkissa ja kaivoissa käytetään tehdasvalmisteisia vesi- ja hiekkatiiviitä liitoksia sekä yhteitä TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT Aidat, puomit ja portit Ei ole Opastus- ja ohjausjärjestelmät Yleistä Työssä noudatetaan sekä InfraRYL 2010 infrarakentamisen yleiset työselitykset ja laatuvaatimukset, että tiehallinnon yleisiä laatuvaatimuksia ja työselityksiä. Työssä noudatetaan seuraavia julkaisuja: -InfraRYL 2006 kohta Opastus- ja ohjausjärjestelmät. - Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä TIEH Liikennemerkkien rakenne ja pystytys TIEH Liikennemerkki piirustukset, kansiot 1 ja 2 TIEH Opastus- ja liikennemerkit Tämän suunnitelman mukaan urakassa uudet opastus- ja liikennemerkit on esitetty asemapiirustuksessa. Liikennemerkit voidaan kiinnittää valaisinpylväisiin, mikäli niiden sijainti on sopiva. Mikäli liikennemerkit kiinnitetään omaan pylvääseen, pylväinä käytetään harmaita, kuumasinkittyjä teräspylväitä 60,3 mm x 2,9 mm Fe 37B SFS Sinkitys tehdään SFS 2765 mukaisesti (Znk 500). Liikennemerkkipylvään jalustana käytetään n. 700 mm korkuista betonielementtijalustaa tai lyötävää metallirakenteista putkijalustaa. Jalustassa tulee olla kiinnityskaulus tai kiinnitysruuvi pylvään kiinnittämistä varten, joka mahdollistaa pylvään tilapäisen pois-

20 15(15) tamisen myöhemmin särkemättä rakennetta. jalustan yläpinta jää n. 40 mm ympäröivän maanpinnan yläpuolelle. Merkkien pintamateriaalina käytetään normaalisti heijastavaa kalvoa. Merkissä väistämisvelvollisuus risteyksessä, käytetään voimakkaasti heijastavaa kalvoa. Liikennemerkkien kiinnikkeiden tulee olla kuumasinkittyjä ja riittävän tukevia. Liikennemerkit asennetaan Tiehallinnon Liikennemerkkien rakenne ja pystytys ohjeen mukaisesti. Ennen kaivutöiden aloittamista ja jalustojen pystyttämistä on selvitettävä alueella mahdollisesti olevat maanalaiset johdot ja laitteet, ja pyydettävä tarvittaessa laitteenomistajalta näyttö. Kaivutyö on suoritettava varoen, ettei laitteita vaurioitettaisi Liikennemerkit Liikennemerkkien materiaali on alumiinia ja koko normaali. Liikennemerkit asennetaan Tiehallinnon ohjeiden mukaiseen korkeuteen Tiemerkinnät Tiemerkinnöissä noudatetaan Tiehallinnon julkaisua: TIEH Tiemerkinnät tehdään massamerkinöillä TIEH mukaisesti SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet Maakaapelit Kaapelit ja johdot asennetaan erillisten suunnitelmien mukaan. Tarvittavista kaivannoista omistajat sopivat rakennuttajan kanssa. Kadun alitse menevät johdot on laitettava suojaputkeen Valaistusrakenteet Valaistuksesta on oma erillinen suunnitelma ja työselostus. Uudet valaistusrakenteet InfraRyl 2006 tai paikallisen käytännön mukaisesti. Oulussa 9. marraskuuta 2011 Pöyry Finland Oy, Vesi ja Ympäristö Mika Korkee Vanhempi suunnittelija Jukka Liinanki Projektipäällikkö