KANUNGIN ASEMAKAAVA-ALUE, HATTULA

Transkriptio

1 KANUNGIN ASEMAKAAVA-ALUE, HATTULA Hattulan kunta Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYL 2006 mukaan

2 TYÖSELITYS 2(11) YLEISTÄ 01 Tilaaja Hattulan kunta Tekninen yksikkö Tekninen johtaja Janne Teeriaho, Parolantie 42 PL PAROLA HS-Vesi Oy Verkostopäällikkö Leo Aspholm, Paroistentie HÄMEENLINNA 03 Suunnittelija Destia Oy, Infrasuunnittelu Åkerlundinkatu 11 A PL 403, TAMPERE Projektinpäällikkö: Ilpo Miekka, Suunnittelijat: Henri Lindholm, katu- ja rakennussuunnittelu, Tuomo Haapala, geotekniikka, Jukka Suominen, valaistus, Työn laajuus Töiden laajuus käy selville oheisista suunnitelmista ja tästä työselityksestä. 05 Noudatettavat asiakirjat Töissä noudatetaan tämän työselityksen ja suunnitelmapiirustuksien lisäksi InfraRYL2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 1 Väylät ja alueet sekä InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat julkaisuja. 06 Monikulmio- ja korkeuspisteet Suunnitelmat ovat KKJ -koordinaatistossa ja N60 -korkeusjärjestelmässä.

3 TYÖSELITYS 3(11) YHTEISET TYÖT MITTAUSTYÖT Suunnitelma perustuu Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoon, Destia oy:n mittaamaan täydennysaineistoon ja Hattulan kunnan toimittamaan asemakaavaja pohjakartta-aineistoon. MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Maaperätutkimukset Suunnittelualueella on tehty painokairauksia 6 tutkimuspisteestä sekä otettu häiriintyneitä näytteitä 2 tutkimuspisteestä. Näytteistä on tutkittu rakeisuus, vesipitoisuus sekä humus. Maaperäkuvaus Suunnittelualue sijaitsee Parolanharjun itäpuolella. Maaperäkartan mukaan pohjamaa on hietaa. Näytteenotto on ulotettu 7 metrin syvyydelle maanpinnasta. Näytetulosten perusteella pohjamaan pinnassa on 1 2 metriä savista hiekkaa, minkä alapuolella on laihaa savea ja savista silttiä noin 5 6 metrin syvyydellle maanpinnasta, minkä alapuolella on hiekkaista silttiä. Painokairausten perusteella pohjamaa on tiiveydeltään pääosin löyhää, mutta paikoin pohjamaan pintaosissa on ohuita tiiviitä kerroksia. Painokairaukset ovat päättyneet metrin syvyydelle maanpinnasta tiiviiseen maakerrokseen, kiveen tai lohkareeseen. Työnaikaiset mittaukset Työnaikaisia mittauksia varten tulee rakentaa tarvittavat lisäpisteet. Kaikki työn tekemiseksi tarvittavat mittaukset kuuluvat urakoitsijalle. Tarkemittausaineisto tulee toimittaa Euref-fin koordinaatistossa ja N2000 korkeus-järjestelmässä MAA-, POHJA-, JA KALLIORAKENTEET 1100 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT 1111 Puiden suojaus Vaurioalttiissa paikoissa olevat puut suojataan alkukatselmuksessa määriteltävältä laajuudelta Hyötypuun hakkuu

4 TYÖSELITYS 4(11) Katualueella kaadetaan tarvittaessa puustoa Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Suunnittelualueella sijaitsee HS-Veden omistamia vesihuoltolaitteita. Nykyisten putkistojen sijainti on esitetty suunnitelmakartoilla. Olemassa olevia jätevesiputkia, jätevesien tarkastuskaivoja, vesijohtoputkia ja -laitteita pitää varoa alueen ja putkilinjojen kaivutöissä. Suunnitellut jätevesiputket ja vesijohto liitetään asemapiirustuksen mukaisesti nykyiseen vesihuoltojärjestelmään vesihuoltojärjestelmiin. Rakennusalueella sijaitsevien kaapeleiden ja johtojen paikat on varmistettava ennen rakentamistyön alkua Riista-aidan siirto Nykyinen riista-aita sijaitsee osittain katualueella. Se siirretään kaava-alueen reunaan. Riista-aidan siirtotyön aikana tulee valtatie 3 varteen asentaa aukkoja riista-aidassa varoituskyltti Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat ohjausjärjestelmät Nykyiset liikennemerkit säilytetään ja siirretään tarvittaessa Pintamaan poisto Pintamaan poistosyvyys on 0,2 m Asfalttipäällysteen poisto Nykyistä päällystettä poistetaan Kanungintieltä tarvittavilta osin. Poistettava asfalttijäte toimitetaan tarvittavat ympäristö- ja sijoitusluvat omaavaan asfalttijätteiden sijoituspaikkaan.

5 TYÖSELITYS 5(11) 1400 POHJARAKENTEET 1430 Kuivatusrakenteet 1431 Rakenteen yhteydessä olevat salaojat Salaojat rakennetaan suunnitelmakartan mukaisesti. Salaojat liitetään salaoja- ja sadevesikaivoihin. Salaojana käytetään PEH 110 mm muoviputkea, lujuusluokka SN8. Salaojan ympärystäyttö tehdään laatuvaatimusten mukaisella salaojasoralla Avo-ojat ja -uomat Kadut kuivatetaan avo-ojin, joista vedet kerätään kupukansilla varustetuilla hulevesikaivolla kadun alla kulkevaan hulevesiviemäriin. Ojien ulkoluiskat eivät saa ulottua tonteille. Paljassuontien ojan sisäluiskat tehdään kaltevuuteen 1:3 ja Yrityspolun 1:2. Ojien luiskiin kylvetään A3 -luokan nurmi MAALEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT 1610 Maaleikkaukset 1612 Maaleikkaus, massojen kuljetus penk. ja täyttöihin Katujen rakentamisesta syntyvät leikkausmassat käytetään soveltuvilta osin rakenteisiin, luiskien täyttöihin ja maaston muotoiluun. Täyttöihin kelpaamattomat ylijäämämassat kuljetetaan Hattulan kunnan osoittamaan paikkaan Maakaivannot 1621 Putkikaivantojen tekeminen Maakaivannot tehdään julkaisun InfraRYL 2010 mukaan. Kaivannon seinämät luiskataan työteknisten seikkojen ja olosuhteiden edellyttämään kaltevuuteen edellä mainitun julkaisun mukaisesti.

6 TYÖSELITYS 6(11) PENKEREET JA TÄYTÖT Tasauskerros Alkutäyttö Putket perustetaan 150 mm paksun tasauskerroksen varaan. Putkikaivantojen täyttö tehdään InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset mukaisesti. Tasauskerroksen ja pohjamaan väliin asennetaan tarvittaessa suodatinkangas. Alkutäyttö tehdään sellaisella materiaalilla, joka sopii kaikille kaivannon putkille. Alkutäytön mitta- ja materiaalivaatimukset valitaan InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset mukaisesti Lopputäyttö Lopputäyttö tehdään tiivistämiskelpoisella kivennäismaalajilla. Mikäli kaivannosta saatava täyttömateriaali sekoittuu tai täyttömateriaali tuodaan muualta, sen routimisominaisuudet tulee vastata kaivannosta poistettua materiaalia. Kivien ja lohkareiden suurin sallittu läpimitta on 400 mm PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET 2100 PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Pohjamaa on suunnittelualueella routivaa savista hiekkaa ja savista silttiä. Alusrakenneluokka penkereillä on th (E=20 MPa, t=12 %) ja leikkauksissa ti (E=20 MPa, t=16 %). Mitoitusroudansyvyys (S) on 1600 mm. Katuluokassa 4 tavoitekantavuus 90 mm päällysteen päältä on 250 MPa. Reunatuellisella tai viemäröidyllä kadulla suurin sallittu routanousu (RNsall) on 70 mm Alueella käytetään kahta eri paksuista rakennetta. Käytettävä rakenne on esitettynä paalukohtaisesti tyyppipoikkileikkauksessa. Alusrakenneluokkakohtaiset rakenteet sekä niitä vastaavat kantavuusarvot ja laskennalliset routanousut (RNlask) on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukoissa on esitetty myös laskennan perusteena käytetyt E-moduulit ja routapaisumiskertoimet.

7 TYÖSELITYS 7(11) Rakenne 1: Kerros Materiaali E-moduuli MPa Alusrakenneluokka th Päällyste AB Päällyste ABK Kantava KaM 0/56, 0/ Jakava KaM 0/90, Sr 0/ Suodatin Hk Rakenne yht. (mm) 1090 RNlask (mm) 67 Kantavuus päällysteen päältä (MPa) 265 Kantavuus kantavan päältä (MPa) 160 Routaturpoamakerroin, t (%) 12 Pohjamaan E-moduuli (MPa) 20 Rakenne 2: Kerros Materiaali E-moduuli MPa Alusrakenneluokka ti Päällyste AB Päällyste ABK Kantava KaM 0/56, 0/ Jakava KaM 0/90, Sr 0/ Suodatin Hk Rakenne yht. (mm) 1240 RNlask (mm) 66 Kantavuus päällysteen päältä (MPa) 271 Kantavuus kantavan päältä (MPa) 165 Routaturpoamakerroin, t (%) 16 Pohjamaan E-moduuli (MPa) 20 Päällysrakenteet rakennetaan InfraRYL:n mukaisesti. Tarvittaessa rakennekerrosten sekoittuminen pohjamaahan estetään käyttämällä suodatinkangasta N Suodatinrakenteet 2111 Suodatinkerrokset Suodatinhiekan rakeisuuden tulee olla InfraRYL kuvan 21110:K1 mukainen. Rakennekerrosten ja materiaalien vaatimukset ovat InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset mukaiset. Kerrospaksuudet määräytyvät arvioidun pohjamaan ja katuluokan mukaisesti ja ne on esitetty rakenteellisessa tyyppipoikkileikkauksessa.

8 TYÖSELITYS 8(11) 2120 Jakavat kerrokset 2121 Jakavat kerrokset Jakavan kerroksen materiaalina käytetään Sr 0/100 tai KaM 0/90. Rakennekerrosten ja materiaalien vaatimukset ovat InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset mukaiset. Kerrospaksuudet määräytyvät arvioidun pohjamaan ja katuluokan mukaisesti ja ne on esitetty rakenteellisessa tyyppipoikkileikkauksessa. Riista-aidan alapuolinen täyttö tehdään jakavan kerroksen materiaalista Kantavat kerrokset 2131 Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattoman kantavan kerroksen materiaalina käytetään KaM 0/56 tai KaM 0/63. Rakennekerrosten ja materiaalien vaatimukset ovat InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset mukaiset. Kerrospaksuudet määräytyvät arvioidun pohjamaan ja katuluokan mukaisesti ja ne on esitetty rakenteellisessa tyyppipoikkileikkauksessa Sidotut kantavat kerrokset Sidottu kantava kerros tehdään asfalttibetonilla ABK 22, paksuus 50 mm. Asfalttipäällysteet tehdään julkaisun Asfalttinormit 2011 mukaisesti Päällysteet ja pintarakenteet 2141 Asfalttipäällysteet Asfalttibetoni (AB) Kulutuskerros tehdään asfalttibetonilla AB 16, paksuus 40mm. Asfalttipäällysteet tehdään julkaisun Asfalttinormit 2011 mukaisesti Kenttäkiveykset Kenttäkivinä käytetään soikeita noin mm:n suuruisia luonnonkiviä. Kivien muoto on sellainen, että ulkonäöltään tasaisen pinnan tekeminen on mahdollista. Luonnonkiven luonnollinen värivaihtelu on sallittua.

9 TYÖSELITYS 9(11) Kenttäkivet asennetaan maakosteaan betoniin. Maakostea betoni on lujuusluokittelematon betoni, jonka sementtimäärä on 300kg/m3 ja käytettävän kiviaineksen maksimiraekoko 8 mm. Asennuksessa noudatetaan InfraRYL julkaisun ohjeita Siirtymäkiilat Siirtymäkiilat tehdään kaltevuuteen 1: Erikoisrakenteet 2161 Piennartäyte Piennartäytteenä käytetään KaM 0/ Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit 2211 Reunatuet Reunatukina käytetään upotettavaa betonista reunakiveä. Väriltään reunakiven pitää olla harmaa. Reunakivien korkeus kadun valmiista pinnasta laskettuna on 100mm. Reunakivet asennetaan maakosteaan betoniin. Maakostea betoni on lujuusluokittelematon betoni, jonka sementtimäärä on 300kg/m3 ja käytettävän kiviaineksen maksimiraekoko 8 mm Muut luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset Riista-aidan tasanteelle tehdään pintarakenne sepelistä (50/100mm) KASVILLISUUSRAKENTEET 2311 Kasvualusta Nurmetusalueiden alle rakennetaan kasvualustat InfraRYL 2010 mu kaisesti. Kasvualustan paksuutena käytetään 150mm Nurmiverhoukset Suunnitelmassa esitetyt nurmetusalueet kylvetään A3 -luokan mukaisesti. Nurmetustyöt tehdään InfraRYL2010 ohjeita noudattaen.

10 TYÖSELITYS 10(11) 3000 JÄRJESTELMÄT 3111 Jätevesiviemärit (viettoviemärit) muovista Jätevesiviemärinä käytetään halkaisijaltaan 160 PVC ja 200 PVC muoviputkea, lujuusluokka SN8. Tonttiliittymät rakennetaan halkaisijaltaan 160 PVC muoviputkesta, lujuusluokka SN8. Putket lämpöeristetään mikäli vaaditut peitesyvyydet eivät täyty. Olemassa olevia kunnallistekniikan putkia ja laitteita pitää varoa katualueen ja vesihuoltolinjojen kaivutöissä suunnittelualueen reunaalueilla Jätevesiviemärin tarkastuskaivot ja putket Jätevesien tarkastuskaivoina käytetään muovisia halkaisijaltaan 400/315 mm teleskooppimuovikaivoja ilman sakkapesää. Jätevesikaivojen kannet on umpikansia ja kantavuus 40 tn. Kaivot rakennetaan suunnitelmakarttojen, pituus- ja tyyppipoikkileikkausten sekä kaivokorttien mukaan Hulevesiviemärit (viettoviemärit) muovista Runkolinjan hulevesiviemärinä käytetään 200 mm ja 250 mm PP muoviputkea, lujuusluokka SN 8. Tonttijohtoja ei rakenneta. Ojakaivoista liittyvät putket ovat kooltaan 160 mm Hulevesikaivot Hulevesikaivoina käytetään sakkapesällisiä Ø 800 mm betonikaivoja varustettuna 600 mm sakkapesällä. Kaivojen kannet ovat kupukansia. Hulevesitarkastuskaivot ovat muovisia, halkaisijaltaan 400/315 lukuun ottamatta kaivoa 109, joka on halkaisijaltaan 560/500. Tarkastuskaivot varustetaan umpikansilla (40tn). Kaivot rakennetaan suunnitelmakarttojen, pituus- ja tyyppipoikkileikkausten sekä kaivokorttien mukaan Vesijohdot Vesijohtojen runkojohtona käytetään 90 PEH PN10 muoviputkia. Tonttijohdot rakennetaan 63 PEH PN10 muoviputkista.

11 TYÖSELITYS 11(11) 3260 OPASTUS- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT 3261 Liikennemerkit Alueelle ei rakenneta katujen nimikylttien lisäksi muuta liikenteenohjausta SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT 3360 Valaisimet Katuvalaistus tehdään valaistussuunnitelman mukaan Tampereella Destia Oy Infrasuunnittelu