Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma Työselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17905

2 Työselostus 1 (6) Puustinen Tomi Sisällysluettelo 1 Yleistä Rakennuskohde Asiakirjat Mittaukset Yleisiä määräyksiä Rakennuspaikan olosuhteet Pohjaolosuhteet Vedenkorkeudet ja virtaamat Kyynäräjärven laskuojan toimenpiteet Yleistä Tulvakynnys Tiivistysosa Tukiosa Luiskaverhous Alivirtaamaputki Viimeistelytyöt Toteuttaminen ja rakennusajankohta Saloistenjärven laskuojan toimenpiteet Yleistä Laskuojan perkaaminen Rummun asentaminen Viimeistelytyöt Toteuttaminen ja rakennusajankohta Hoito ja kunnossapito Rakenteet... 5

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 1 (5) Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma 1 Yleistä Tammelan kunnassa on meneillä EAKR-rahoitteinen hanke Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on nostaa vesistöjen alimpia vedenkorkeuksia sekä tasata tulva-aikaisia virtaamia. Tässä työselostuksessa on esitetty Saloistenjärven ja Kyynäräjärven laskuojissa tehtävät toimenpiteet hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. 1.1 Rakennuskohde 1.2 Asiakirjat 1.3 Mittaukset Tämä työselostus koskee Tammelan kunnassa sijaitsevien Saloistenjärven laskuojan perkaamisen ja rummun asentamisen sekä Kyynäräjärven laskuojan tulvakynnyksen ja alivirtaamaputken rakennusteknisiä töitä ja täydentää liitteenä olevan piirustusluettelon mukaisia rakennepiirustuksia. Rakennustyöt käsittävät laskuojiin tulevien rumpujen ja tulvakynnyksen rakentamisen sekä niihin liittyvät maarakennustyöt. Tähän työselostukseen liittyvät :n piirustusluettelon pvm. mukaiset piirustukset. Rakennustöissä noudatetaan tämän työselostuksen lisäksi mm. Suomen rakentamismääräyskokoelman, Suomen Rakennusinsinöörien liiton (RIL), tiehallinnon yleisiä laatuvaatimuksia ja työselityksiä sekä Infra-RYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 1 Väylät ja alueet. Lisäksi noudatetaan materiaalitoimittajien antamia materiaalia, varastointia ja asennustöitä koskevat ohjeita ja määräyksiä, pohjarakennusohjeet RIL Työalueilla on tehty maastomittauksia :n toimesta kesän 2012 aikana. Mitatut korkeudet on esitetty suunnitelmakartoilla YMP-201 ja YMP Mittausten ulkopuolisilla alueilla maastoaineistona on käytetty Finnmap FM- International Oy:n laserkeilausaineistosta tuotettuja maanpinnan korkeuspisteitä. Tähän työselostukseen liittyvissä piirustuksissa esitetyt korkeudet on sidottu N 60 korkeusjärjestelmään ja rakenteiden koordinaatit ETRS-GK24- koordinaattijärjestelmään. Rakennuttaja osoittaa maastosta työn alkaessa korkeus- ja mittauskiintopisteet, joita urakoitsijan on noudatettava. Rakenteet, joita ei ole sidottu koordinaatteihin, sijoitetaan paikoilleen rakenteista esitettyjen piirustusten mittatarkkuudella. 1.4 Yleisiä määräyksiä Rakentamisessa on käytettävä hyviksi tunnettuja työtapoja, vaatimukset täyttäviä materiaaleja sekä kokenutta ja ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 2 (5) Työmaapäällikön ja työpäällikön tulee olla maa- ja vesirakennustöihin sekä kaikkiin tähän rakennustyöhön liittyviin työvaiheisiin perehtyneitä. Käytettävien tuotteiden tulee olla rakennuttajan hyväksymiä ja vesirakenteisiin soveltuvia. Tuotekohtaisia ohjeita on noudatettava ehdottoman tarkasti. Työmaalla on oltava suomenkielinen käyttöohje tai työselitys ja käyttöturvallisuustiedote, jotka on saatettava työntekijöiden tietoon. Suunnitelmissa, tehdyssä työssä tai rakennusmateriaaleissa esiintyvissä puutteissa, virheellisyyksissä tai muissa epäselvyyksissä on viipymättä otettava yhteys rakennuttajaan ja tarvittaessa suunnittelijaan. 2 Rakennuspaikan olosuhteet 2.1 Pohjaolosuhteet Kyynäräjärven laskuojasta on tehty pistokairaus, jonka perusteella alueen pintamaana on noin 2 metrin paksuinen lieju/turvekerros. Kerroksen alla on moreenia. Saloistenjärven laskuojan suunnittelualueelta ei ole tehty pohjatutkimuksia. 2.2 Vedenkorkeudet ja virtaamat Rakennuskohteessa vallitsee Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeudet. Saloistenjärven ja Kyynäräjärven nykyiset ja tulevat vedenkorkeudet ovat seuraavat: Vedenkorkeudet (N 60 +m) Nykyinen Tuleva Saloistenjärvi NW 124,13 124,16 MNW 124,18 124,18 MW 124,25 124,25 MHW 124,39 124,41 HW 124,46 124,49 Kyynäräjärvi NW 123,94 124,01 MNW 124,00 124,07 MW 124,12 124,19 MHW 124,37 124,47 HW 124,49 124,61 Saloistenjärven laskuojan ja Kyynäräjärven laskuojan arvioidut virtaamat rakennuskohteissa ovat seuraavat: Virtaama Saloistenjärvi Kyynäräjärvi l/s keskialivirtaama MNQ <10 <10 keskivirtaama MQ ylivirtaama HQ

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 3 (5) Urakoitsijan on otettava huomioon työsuunnitelmaa laatiessaan, että vedenkorkeudet ja virtaamat saattavat työnaikana vaihdella jonkin verran. 3 Kyynäräjärven laskuojan toimenpiteet 3.1 Yleistä 3.2 Tulvakynnys Tiivistysosa Tukiosa Luiskaverhous Alivirtaamaputki Kyynäräjärven luusuaan rakennetaan tulvakynnys ja alivirtaamaputki. Tulvakynnys toteutetaan maarakenteisena pohjapatona, jonka tiivistysosa tehdään moreenista. Rakenne verhoillaan luonnonkiviverhouksella. Tulvakynnykseen asennetaan alivirtaamaputki. Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsijan tulee esittää rakennuttajalle ehdotus rakennustöiden toteutustavasta. Ennen kaivutöihin ryhtymistä on urakoitsijan selvitettävä asianomaiselta laitokselta rakennuskohteessa olevat vesi-, viemäri-, ym. johdot sekä puhelin-, sähkö- ym. kaapelit sekä sovittava tarvittavista siirto-, suojaustai muista toimenpiteistä. Tulvakynnyksen tiivistysosa tehdään moreenista. Tiivistysosa tehdään massanvaihtona päätypenkereenä edeten. Moreenitäyttö tehdään nykyisen kantavan pohjamaan varaan piir. YMP -201 mukaisesti. Käytettävän siltti- tai hiekkamoreenin vedenläpäisevyyskertoimen on oltava k 10 6 m/s ja moreenin rakeisuuskäyrän tulee sijoittua liitteessä 1 esitetylle tiivistyskerroksen rakeisuusvyöhykkeelle. Moreenitäyttö tiivistetään huolellisesti korkeintaan 300 mm kerroksissa käyttäen hyväksi kuljetus- ja levityskalustoa. Tulvakynnyksen tukiosana toimii kohdassa kuvattu moreenitäyttö. Tukiosan yläpinta muotoillaan kynnyksen luiskaverhouksen mukaiseen kaltevuuteen piir. YMP- 201 esitetyn mukaisesti. Tulvakynnyksen harjalle ja luiskiin asennetaan luiskaverhous järjestetystä kiviheitokkeesta. Materiaalina käytetään halkaisijaltaan mm luonnonkiveä. Verhouksen paksuus tmin=500 mm. Luiskakaltevuus on ylävirran puolella 1:3 tai loivempi ja alavirran puolella 1:6 tai loivempi. Luiskaverhouksen ja tukiosan väliin asennetaan suodatinkangas (kl N3). Suodatinkankaan päälle asennettava luiskaverhous tiivistetään käyttäen hyväksi kuljetus- ja levityskalustoa. Luiskaverhous ulotetaan rantojen puolella nykyiseen rantatöyrääseen. Tulvakynnyksen läpi asennetaan alivirtaamaputki piir. YMP -201 mukaisesti. Putken alus- ja ympärystäytöt tehdään routimattomalla ja kivettömällä kitkamaalla. Alivirtaamaputken sisähalkaisija on 300 mm. Putki asennetaan 0,1 % kaltevuuteen. Alivirtaamaputken suuaukon eteen kaivetaan lietesyvennys.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 4 (5) 3.3 Viimeistelytyöt Työalueen uoman pohja ja ympäröivät alueet muotoillaan ja asemoidaan rakentamista edeltävään tilaan. Tulvakynnyksen luiskaverhouksen paikallaan pysyminen tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan töiden jälkeisen ensimmäisen jäiden lähdön jälkeen. Rakennustöiden jälkeen viimeistellään kaikki ne alueet ympäristöineen, jotka ovat olleet töiden kohteena tai käytössä työn aikana. 3.4 Toteuttaminen ja rakennusajankohta Lähtökohtaisesti työ on tarkoitus tehdä alivirtaaman aikana joko loppukesällä tai talviaikaan. Urakoitsijan tulee varautua työalueiden kantavuuden lisäämiseen, jotta ne kestävät työkoneiden ja niiden kuorman painon. 4 Saloistenjärven laskuojan toimenpiteet 4.1 Yleistä Saloistenjärven laskuoja perataan järven ja Haarakorvetien väliltä. Lisäksi nykyisen Haarakorventien rummun (d=800 mm) yläpuolelle perattuun uomaan asennetaan uusi halkaisijaltaan 400 mm:n rumpu. Uuden rummun tarkoituksena on säädellä Saloistenjärven vedenkorkeutta. Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsijan tulee esittää rakennuttajalle ehdotus rakennustöiden toteutustavasta. Ennen kaivutöihin ryhtymistä on urakoitsijan selvitettävä asianomaiselta laitokselta rakennuskohteessa olevat vesi-, viemäri-, ym. johdot sekä puhelin-, sähkö- ym. kaapelit sekä sovittava tarvittavista siirto-, suojaustai muista toimenpiteistä. 4.2 Laskuojan perkaaminen Saloistenjärven laskuoja perataan välillä Haarakorventie-Saloistenjärvi piirustuksen YMP -202 mukaisesti. Perattavan osuuden pituus on yhteensä 95 m. Perkauksessa syntyvät kaivumassat läjitetään uoman vierialueelle. Perkaus ulotetaan tasoon N ,30 m. Ojaluiskat kaivetaan kaltevuuteen 1:1,5 tai loivempi. Perkausmassoja syntyy yhteensä 90 m 3 ktr. 4.3 Rummun asentaminen 4.4 Viimeistelytyöt Saloistenjärven laskuojan perattuun uomaan asennetaan rumpu plv piirustuksen YMP -202 mukaisesti. Rummun sisähalkaisija on 400 mm. Rumpu asennetaan 0,1 % kaltevuuteen. Rumpuputken alustäyttö tehdään routimattomalla ja kivettömällä kitkamaalla ja ympärystäyttö kivettömällä siltti- tai hiekkamoreenilla. Ympärystäytön pintaan tehdään nurmetus (luokka B2). Työalueen uoman pohja ja ympäröivät alueet muotoillaan ja asemoidaan rakentamista edeltävään tilaan. Rakennustöiden jälkeen viimeistellään kaikki ne alueet ympäristöineen, jotka ovat olleet töiden kohteena tai käytössä työn aikana.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 5 (5) 4.5 Toteuttaminen ja rakennusajankohta Perkaustyöt aloitetaan Haarakorventien päästä edeten Saloistenjärveä kohti. Uusi rumpu asennetaan heti, kun perkaustyö on edennyt rumpupaikan ohi. Lähtökohtaisesti kaivutyöt on tarkoitus tehdä alivirtaaman aikana loppukesällä. 5 Hoito ja kunnossapito 5.1 Rakenteet Kaikki rakenteet tarkastetaan vuosittain ylivirtaaman jälkeen. Ensimmäisinä vuosina rakentamisen jälkeen maarakenteet painuvat, joten tarkkailu tulee tehdä useammin kuin kerran vuodessa. Mahdollisesti painuneet rakenteet korjataan suunnitelmissa esitettyihin korkeusasemiin. Laatinut: Tomi Puustinen suunnittelupäällikkö, ins. (AMK)