VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA-METSÄKANSOLA Lappeenranta

Transkriptio

1 R1-1 VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA-METSÄKANSOLA Lappeenranta TIENRAKENNUSTÖIDEN TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELITYS

2 Tienrakennustöiden työkohtaiset laatuvaatimukset ja työselitys 2/11 SISÄLTÖ YLEISTÄ 3 YHTEISET TYÖT 3 1 Rakennustyön aikainen liikennejärjestely 3 2 Mittaustyöt 4 3 Maaperä MAA, POHJA JA KALLIORAKENTEET Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Perustusrakenteet Arinarakenteet Pohjarakenteet Kuivatusrakenteet Maaleikkaukset ja kaivannot Kallioleikkaukset, -kaivannot ja tunnelit Penkereet, maapadot ja täytöt PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Suodatinrakenteet Jakavat kerrokset, eristyskerrokset ja välikerrokset Kantavat kerrokset Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet/ Päätie Asfalttipäällysteet/ Muut tiet Siirtymärakenteet Reunatuet Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset Nurmi- ja niittyverhoukset JÄRJESTELMÄT Hulevesiviemärit Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT Sillat 11 MASSAT JA MÄÄRÄT 11

3 Tienrakennustöiden työkohtaiset laatuvaatimukset ja työselitys 3/11 YLEISTÄ TYÖSSÄ NOUDATETTAVAT OHJEET JA YLEISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELITYKSET Hankkeen suoriteryhmittely on tehty julkaisun "INFRA 2006 Määrämittausohje mukaan. Ellei tässä työkohtaisessa työselostuksessa ole muuta mainittu, työssä noudatetaan InfraRYLin ohjeita. Lisäksi noudatetaan tiehallinnon kirjettä 15977/2006/30/ InfraRYL laatuvaatimusten soveltaminen Tiehallinnon töissä. Tiehallinnon ohjeiden ajantasaisuus on varmistettava internet-sivuilla osoitteessa HANKE Valtatien 13 yhteysväli Lappeenranta - Nuijamaa on osa Suomen poikittaista tieyhteyttä Venäjän rajalle. Tien leveys suunnittelualueella on 8 metriä ja ajoradan leveys 7 metriä. Keskimääräinen vuorokausiliikenne suunnittelualueella on noin 3600 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL 2008), josta raskasta liikennettä on noin 26 %. Kevyen liikenteen määrää ei ole laskettu. Tiellä on yleisrajoitus 80 km/h. Venäjälle suuntautuvan raskaan liikenteen määrä on merkittävä ja rajan ruuhkautuessa rekkajonot aiheuttavat ongelmia valtatien liikenteelle. Jonot ovat ulottuneet useasti rakennuskohteelle saakka. Parannustoimenpiteinä on suunniteltu noin 6 kilometrin matkalle raskaan liikenteen odotuskaista rajalle suuntautuvalle liikenteelle sekä kaksi valtatien alittavia alikulkukäytävää. Lisäksi liikenneturvallisuutta parannetaan harventamalla yksityisteiden liittymiä odotuskaistan puolelta. Tien kantavuutta parannetaan päällystämällä koko tiejakso uudelleen. YHTEISET TYÖT 1 RAKENNUSTYÖN AIKAINEN LIIKENNEJÄRJESTELY Maantie Rakennustyön aikaisia liikennejärjestelyjä voidaan helpottaa hankkeen ajoituksella ja työjärjestelyillä sekä tiedottamalla liikenteen sujuvuudesta eri vuorokauden aikoina ja kulloinkin tehtävistä rakennustoimenpiteistä. Työn aikana yleisen liikenteen käytössä tulee valtatiellä 13 olla kaksi vähintään 3,5 m leveää kestopäällystettyä ajokaistaa. Rakennustyön aikainen pisin pysäköintikielto on 1 km. Urakoitsija huolehtii liikenteenohjauksesta. Muut rajoitukset on kerrottu urakka-asiakirjoissa. Siltapaikoille, 2 kpl, on tiesuunnitelmassa tehty varaus kiertoteille.

4 Tienrakennustöiden työkohtaiset laatuvaatimukset ja työselitys 4/11 Työmaatiet Työnaikaisen liikenteen käytössä olleet tarpeettomaksi jääneet väylät sekä työmaatiet on viimeistään viimeistelytöiden yhteydessä purettava ja maisemoitava. Työmaateiden pölynsidonta tulee hoitaa siten, ettei pölystä synny tarpeetonta haittaa. 2 MITTAUSTYÖT Yleistä Ennen rakennustyön aloittamista on teiden mittamerkkien asettamisen jälkeen silmämääräisesti havaittava mittalaskennoissa mahdollisesti esiintyvät virheellisyydet. Monikulmio- ja korkeuskiintopisteet Mittalinjojen paalutus Suunnitelmassa on käytetty ja rakennustyö on tehtävä kartastokoordinaattijärjestelmässä (KKJ) ja korkeusjärjestelmässä N60. Rakennuttaja toimittaa käytettävissä olevat kiintopistetiedot. Tiedot luovutetaan urakoitsijalle ennen töiden aloittamista. Urakoitsijan kuuluu tarkistaa pisteiden oikeellisuus. Kaikki suunnitelmaan sisältyvät tiet on sidottu koordinaatistoon ja linjalaskennat on esitetty mittaussuunnitelmassa. Leikkaus-, pengerrys- ja pohjanvahvistustöiden sijainnin ja laajuuden määrittäminen Leikkaus- ja pengerrystöiden merkitsemistä varten on mittaussuunnitelmassa tähyslaskennat 20 m välein. Sivuojat ja leikkausluiskat tehdään paalukohtaisten poikkileikkausten mukaan. Ojitus- ja putkitustöiden sijainnin määrittäminen Rumpujen sijainti on ilmoitettu kuivatussuunnitelman rumpuluettelossa. Laskuojat rakennetaan suunnitelmakartoissa tai paalukohtaisissa poikkileikkauksissa osoitetuille paikoille. Laskuojien paikat on esitetty ohjeellisesti. Valtatien tasausviiva ja päällysrakenne Valtatien suuntaus säilyy entisellään ja tasaus muuttuu vain lisäpäällysteen verran. Odotuskaistan kohdalta on nykyistä rakennetta ja päällystettä poistettava riittävästi, ettei rajapintaan jää routivia tai muuten huonoja rakenteita, jotka aiheuttavat mahdollisia halkeamia ja murtumia valmiiseen rakenteeseen. Päällysrakenne on esitetty rakenteellisessa poikkileikkauksessa. Päätien pituusleikkauksissa esitetyt korot ovat ohjeellisia.

5 Tienrakennustöiden työkohtaiset laatuvaatimukset ja työselitys 5/11 3 MAAPERÄ Maalajiluokitus Kaivuvaikeusluokitus Maaperätutkimukset Maaperäkuvaus Suunnittelussa on käytetty geoteknistä maalajiluokitusta. Suunnittelija ei ole tehnyt kaivuvaikeusluokitusta. Suunnitelmassa on esitetty maalajitietoja ja kairausdiagrammeja. Rakentajan on itse arvioitava maaleikkausten kaivettavuus kairausten ja laboratoriotulosten sekä maastoon tutustumisen perusteella. Maaperätutkimukset on tehty rakennussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tutkimustulokset ovat suunnitelman osassa 20. Vt 13 plv Valtatien 13 oikealle puolelle rakennetaan rekkakaista. Vt 13 plv tie on 2 4 metrin penkereellä, pohjamaa on silttiä/savea. Pl 720 rakennetaan Akkamäen alikulkukäytävä. Pohjamaa on savista silttiä ja silttistä hiekkaa 2 4 m syvyydelle maanpinnasta, minkä alapuolella on kallio. Plv tielinja on moreeni- ja kalliomäessä. Tasaus vaihtelee valtatien ollessa matalalla alle 2 metrin leikkauksessa sekä alle 2 metrin penkereellä. Porakonekairausten perusteella kallionpinta on monin paikoin alle 0,5 metrin syvyydessä maanpinnasta sekä paikoin on avokalliota. Pl 1820 rakennetaan Karhusjärven alikulkukäytävä. Valtatie on noin 2 metrin penkereellä. Pohjamaa on savista silttiä ja silttiä 1,5 3 metrin syvyydelle maanpinnasta, minkä alapuolella on ohut moreenikerros ennen kalliota. Siltapaikan jälkeen valtatie on korkeimmillaan 3 metrin penkereellä. Pohjamaa on silttiä ja/tai savea. Rekkakaista päättyy paalulla Paaluvälillä rakennetaan tien oikealle puolelle noin 2 metriä korkea meluvalli, valtatie on 0-tasauksessa. Pohjamaa on keskitiivistä silttiä 3 metrin syvyydelle maanpinnasta, minkä alapuolella on moreenia. Rekkakaista jatkuu paalulla 2620, valtatie on pääosin alle 2 m penkereellä, pohjamaa on silttiä/savea. Paalulta 3000 lähtien linjaus lähtee nousemaan mäen päälle. Paalulla 3275 otetun näytteen mukaan pohjamaa on savista silttiä. Mäen harjalla, paalulla 3800 pohjamaa on hiekkaa/hiekkamoreenia, valtatie on leikkauksessa. Rekkakaista päättyy paalulla Rekkakaista jatkuu paalulla Paaluvälillä valtatie on noin 5 m penkereellä, tien oikealla puolella on hiekkamonttu. Paaluvälillä valtatie on matalassa leikkauksessa. Pohjamaa on hiekkaa ja/tai hiekkamoreenia.

6 Tienrakennustöiden työkohtaiset laatuvaatimukset ja työselitys 6/11 Pohjanvahvistukset Paaluvälillä valtatie on 2 3 m penkereellä, pohjamaa on tiivistä silttiä. Paaluvälillä valtatie on 2 4 m leikkauksessa. Pohjamaa on hiekkaa/moreenia. Paalulla 4600 kallionpinta on havaittu porakonekairauksella 1,6 metrin syvyydellä tien pinnan alapuolella. Paaluvälillä valtatie on 0,5-3 m penkereellä. Pohjamaa on pääosin löyhää/keskitiivistä silttiä tai sitkeää savea, paikoin on moreenialueita. Paaluvälillä valtatie on matalalla penkereellä ja 0-tasauksessa. Pohjamaa on turvetta 2,5-3 m syvyydelle maanpinnasta. Turpeen alapuolella on silttiä ja/tai savea noin 8 m syvyydelle maanpinnasta, minkä alapuolella on moreenia. Kairausten perusteella olemassa oleva tiepenger on perustettu massanvaihdon varaan. Paaluvälillä tehdään massanvaihto kaivamalla turve levenevän penkereen alta pois. Kaivanto täytetään välittömästi kaivua seuraten. Paaluvälillä valtatie on alle 3 m leikkauksessa. Pohjamaa on moreenia ja kalliota. Kallionpinta on paikoin lähellä maanpintaa. Paaluvälillä valtatie on1-3 metrin penkereellä. Maaperäkartan mukaan tien molemmilla puolilla on turvealue. Luiskan alaosasta tehtyjen painokairausten mukaan pohjamaa on silttiä, hiekkaa ja/tai moreenia 4 m syvyydelle maanpinnasta. Todennäköisesti kohteella on tehty tiepenkereen alle massanvaihto. Tarvittaessa paaluvälillä kaivetaan pehmeät maakerrokset levenevän penkereen alta pois. Loppuosalla plv valtatie on pääosin matalalla penkereellä. Pohjamaa on silttiä/savea. Paaluvälillä tehdään massanvaihto kaivamalla turve levenevän penkereen alta pois. Kaivanto täytetään välittömästi kaivua seuraten. Esitetyt pohjasuhdekuvaukset sekä arvioidut pohjanvahvistustoimenpiteet perustuvat tehtyihin kairauksiin. Pohjasuhteet voivat poiketa esitetystä kairauspisteiden ulkopuolella. Tarvittaessa levenevän penkereen alta kaivetaan pehmeät maakerrokset pois muuallakin kuin esitetyissä kohdissa MAA, POHJA JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Hankkeen luontoselvityksessä on havaittu tien läheisyydessä ketoneilikan ja keltaapilan kasvustoja. Kasvustot on merkitty suunnitelmakartoille. Kasvustot on siirrettävä pois rakennustyön alta tulevan tien luiskaan. Kasvupaikat on kartoitettava tarkemmin ennen rakennustyön alkua.

7 Tienrakennustöiden työkohtaiset laatuvaatimukset ja työselitys 7/ Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Purettavat ja siirrettävät rakenteet on esitetty määräluettelossa. Pintamaanpoiston paksuudeksi on arvioitu 0,2 m. Syrjään jääviltä tieosilta poistetaan päällysrakenne ja pinta muotoillaan. Purettavat liikennemerkit poistetaan työn edistymisen mukaan. Hyväkuntoisia ja ehjiä voidaan käyttää uudestaan. Paalulla 5315 joudutaan siirtämään liikenteenohjauslaitetta. Lisäksi alikulkujen kohdilta joudutaan siirtämään valtatien valaistustolppia. Päällysteet puretaan kaivamalla tai jyrsimällä. Vanhoja päällystemassoja voidaan hyödyntää lisämateriaalina uusissa päällysteissä soveltuvin osin. Suunnittelualueella on TeliaSonera Oyj:n johtoja ja kaapeleita sekä Lappeenrannan energian sähköjohtoja. Odotuskaistan rakentaminen aiheuttaa johtojen ja kaapeleiden siirto- ja suojaustarpeita. Laitteiden sijainti ja alustava siirtotarve on merkitty suunnitelmakartoille. Lopulliset laitesiirrot ja suojaukset suunnitellaan laitteiden omistajien toimesta. Laitteiden omistajien lausunnot on esitetty suunnitelma-asiakirjassa R PERUSTUSRAKENTEET Arinarakenteet Rummut perustetaan kiviainesarinoille rummun rakennetyypin mukaisesti. Rakennetyypit ovat InfraRYL kohdan mukaiset POHJARAKENTEET Kuivatusrakenteet Peltosalaojien muutokset tehdään suunnitelman osassa 7 olevan suunnitelman mukaisesti. Sivuojat tehdään paalukohtaisten poikkileikkausten mukaisesti. Sivuojien virtaussuunnat, purkukohdat ja alitukset on esitetty pituusleikkauksissa. Laskuojat on esitetty suunnitelmakartoilla ohjeellisena. Ojien kaivu tai mahdollinen perkaus on tehtävä olemassa oleva puusto ja maasto huomioiden. Rakennettavat ja jatkettavat rummut on esitetty rumpuluettelossa. Jatkettavien rumpujen materiaali on betoni ja niiden koko on varmistettava ennen jatkososien tilaamista. Uusien putkien ( sivuojarummut ) materiaali on muovi. Määrät on esitetty rumpuluettelossa R8-1 ja määräluettelossa R10-1. Rummuissa sallitaan myös muut RYL:n mukaiset materiaalit. Rumpujen halkaisijaa ei saa pienentää ja peitesyvyys tulee ottaa huomioon MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset tehdään rakenteellisen poikkileikkauksen ja paalukohtaisten poikkileikkausten mukaisesti. Rumpujen kaivannot tehdään rakennetyypin mukaisesti. Tiedot maaperästä on esitetty pituus- ja poikkileikkauksissa.

8 Tienrakennustöiden työkohtaiset laatuvaatimukset ja työselitys 8/11 Maakaivannot tehdään julkaisun InfraRYL 2006 mukaan. Kaivannon seinämät luiskataan työteknisten seikkojen ja olosuhteiden edellyttämään kaltevuuteen edellä mainitun julkaisun mukaisesti. Paaluvälillä on massanvaihto, jonka laajuus on arvioitu pituus- ja poikkileikkauksiin. Massanvaihto tehdään kaivamalla. Kaivanto täytetään välittömästi kaivua seuraten. Määrät on esitetty massaluettelossa R10-2. Alustavassa massankäyttösuunnitelmassa leikkausmassat esitetään käytettäväksi penkereissä ja luiskantäytöissä. Pintamaan poiston kanssa läjitykseen on arvioitu jäävän noin m KALLIOLEIKKAUKSET, -KAIVANNOT JA TUNNELIT Kallioleikkaukset tehdään paalukohtaisten poikkileikkausten mukaisesti ja määrät on esitetty massaluettelossa. Kallionpinnat on arvioitu tehtyjen kairausten perusteella PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Alustavassa massankäyttösuunnitelmassa on oletettu, että kaikki tarvittava pengermateriaali saadaan tielinjalta. Paaluvälille oikealle rakennetaan noin 80 metriä pitkä meluvalli, jonka korkeus on 1,5 metriä. Meluvalli on merkitty suunnitelmakartoille ja pituusleikkauksiin. Lisäksi meluvallista on piirretty tyyppipoikkileikkaus, jossa on esitetty vallin sijoittuminen maastoon ja korkeus tienpinnasta. Asiakirja on suunnitelman osassa 20. Vallin yksityiskohtaisesta toteuttamisesta on neuvoteltava maanomistajan kanssa ennen rakentamista. Massanvaihtoon kuuluva täyttö voidaan tehdä kelpoisuusluokan H1 tai H2 hiekkamoreenista tai sitä karkeammasta materiaalista. Kaivanto täytetään välittömästi kaivua seuraten PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Päällysrakenteet on esitetty rakenteellisessa tyyppipoikkileikkauksissa R3-12, R4-2 ja R5-6, joissa on esitetty eri kerrosten E-moduli vaatimukset. Jos käytetään materiaaleja, joiden E-moduliarvo on pienempi, pitää mitoitus tehdä uudestaan. Päätien mitoitus on esitetty asiakirjassa R10-4/ 1 ja kevyen liikenteen mitoitus asiakirjassa R10-4/2. Sitomattomien materiaalien rakeisuus ym. vaatimukset on esitetty InfraRYL:n kyseistä kerrosta koskevissa ohjeissa. Valtatiellä kantavuusvaatimus kantavan kerroksen päältä on 160MPa ja tavoitekantavuus päällysteen päältä 420 MPa. Suurin sallittu laskennallinen routanousu on tasalaatuisella pohjamaalla 70 mm ja sekalaatuisella 10 mm. Erillisillä, päällystetyillä kevyen liikenteen väylillä kantavuusvaatimus kantavan päältä on 85MPa ja tavoitekantavuus päällysteen päältä 100 MPa. Päällystetyillä yksityisteillä kantavuusvaatimus kantavan päältä on 145 MPa ja tavoitekantavuus päällysteen päältä 170 MPa.

9 Tienrakennustöiden työkohtaiset laatuvaatimukset ja työselitys 9/ SUODATINRAKENTEET Suodatinkerros rakennetaan pituusleikkausten ja rakenteellisen tyyppipoikkileikkauksen mukaisesti JAKAVAT KERROKSET, ERISTYSKERROKSET JA VÄLIKERROKSET Jakava kerros rakennetaan pituusleikkausten ja rakenteellisen tyyppipoikkileikkauksen mukaisesti. Yksityisteillä voidaan käyttää yhdistettyä jakavaa/ kantavaa kerrosta. Yksittäisen jakavan kerroksen kantavuustuloksen suositusarvo on 100 MPa KANTAVAT KERROKSET Kantavat kerrokset tehdään rakenteellisen tyyppipoikkileikkauksen mukaisesti. Sitomaton kantava kerros tehdään murskeesta, jonka E-modulin pitää olla kauttaaltaan 280 MPa. InfraRYL:stä poiketen kantavan kerroksen materiaalin iskunkestävyyttä kuvaava Los Angeles-luku voi olla enintään 35 (LA 35 ). Valtatien sidottu kantava kerros tehdään kantavan kerroksen asfalttibetonista. Kantavan kerroksen asfalttibetoni on ABK 32 / 200. Kiviaineksen kuulamyllyarvon vähimmäisluokka on AN 19 ja litteysluokka on FI 35. Asfalttirouhetta saa olla enintään 20 %. Kerros liitetään tiiviisti nykyisen, leikatun AB-päällysteen reunaan rakenteellisen tyyppipoikkileikkauksen mukaisesti. Muuten noudatetaan Asfalttinormit 2008 päivityksineen määräyksiä PÄÄLLYSTEET JA PINTARAKENTEET Asfalttipäällysteet/ Päätie Päällysteen sidekerros tehdään asfalttibetonista AB 22 / 125. Se rakennetaan rakenteellisen tyyppipoikkileikkauksen mukaisesti ja viedään ABK:n sauman yli vähintään 0,5 metriä nykyisen päällysteen tasoon. Nykyinen päällyste jyrsitään vastaavalta matkalta. Kiviaineksen kuulamyllyarvon vähimmäisluokka on AN 14 ja litteysluokka on FI 20. Asfalttirouhetta saa olla enintään 10 %. Koko tie päällystetään SMA 16 / 100 päällysteellä. Ennen päällystämistä nykyisen tien vauriokohdat ja epätasaisuudet korjataan tasausmassalla. Tasausmassan arvioitu menekki on 50kg/m2 eli noin 2000 tonnia yhteensä. Kiviaineksen kuulamyllyarvon vähimmäisluokka on AN 14 ja litteysluokka on FI 20. Asfalttirouhetta ei saa käyttää SMA:ssa. Jos päällysteissä käytetään soramurskeita murtopintaisten rakeiden osuuden vaatimusluokka on C 50/30. Muuten noudatetaan Asfalttinormit 2008 päivityksineen määräyksiä.

10 Tienrakennustöiden työkohtaiset laatuvaatimukset ja työselitys 10/ Asfalttipäällysteet/ Muut tiet Kevyen liikenteen väylillä päällysteenä käytetään AB 11 /100 ja yksityisteillä AB 16 / 100 päällystettä. Yksityisteiden liittymät, joista ei ole erillistä suunnitelmaa, päällystetään AB päällysteellä 5 metrin etäisyydelle ja maatalousliittymät 1 metrin etäisyydelle päätien reunasta SIIRTYMÄRAKENTEET Siirtymäkiilojen syvyys on 1,6 m ja niiden täytössä käytetään routimatonta materiaalia. Louherakenteessa kiilan syvyys on 2.0 m. Kiilojen tarve ja sijainti on tarkistettava rakennustyön aikana REUNATUET Reunatukina käytetään upotettavia, betonisia reunatukia, Tb 12/ LUISKAVERHOUKSET JA EROOSIOSUOJAUKSET Luiskatäytöissä käytetään tielinjalta saatavaa materiaalia. Luiskat tasataan ja verhotaan siten, että luiskan pysyvyys varmistetaan NURMI- JA NIITTYVERHOUKSET Nurmikkotyyppi on maisemanurmi 2. Alikulkukäytävien johtavien yksityisteiden luiskien nurmikkotyyppi on maisemanurmi JÄRJESTELMÄT HULEVESIVIEMÄRIT Siltapaikkojen kuivatus hoidetaan sadevesiviemäröinnillä ja pumppaamoilla. Putkina käytetään muoviputkia. Kaivot, kansistot ja putkikoot on esitetty kaivokorteissa, asiakirja R8-2. Akkamäen ja Karhusjärven alikulkukäytävien vesien poisjohtaminen hoidetaan pumppaamoilla. Kuivatusperiaate on esitetty suunnitelmakartoilla. Pumppaamojen laskuputkien pituusleikkaukset R8-5 ja R8-6 on esitetty suunnitelman osassa Kuivatus R8. Pituusleikkauksista saa lähtötiedot pumppaamolaitteiden tilaamista varten. Pumppaamokaivon halkaisija on oltava vähintään 2000 mm. Pumppaamojen tulee olla varustettuna kahdella vuorottelevalla pumpulla. Kummankin pumpun tulee pystyä pumppaaman mitoitusvirtaama yksin. Pumppaamoille on järjestettävä huoltotie. Huoltotiet on osoitettu suunnitelmakartoilla. Pumppaamoiden laskuputkien pituusleikkauskuvissa R8-5 ja R8-6 on luettelot pumppaamoon ja sähkökeskukseen tarvittavista varusteista. Pumppaamot tulee varustaa Labcom 800 mittaus- ja tiedonsiirtolaitteilla ja ne pitää kiinnittää Labkonet kaukovalvontajärjestelmään.

11 Tienrakennustöiden työkohtaiset laatuvaatimukset ja työselitys 11/11 Pumppaamot tarvitsevat oman sähköliittymän. Suunnitelmakartoissa on osoitettu sähkönsyöttöpisteet (muuntajat), josta syöttö pumppaamoille voidaan rakentaa. Paikallinen sähkölaitos Lappeenrannan Energia Oy on määritellyt nämä pisteet. Sähkölinjan rakentaminen sähkönsyöttöpisteeltä pumppaamolle kuuluu urakkaan TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT Tiekaiteina käytetään tyyppipiirustuksien Ty 3/51 mukaista kaidetta ja Ty 3/52 kaiteen aloitus- ja lopetusosaa. Liikenne- ja opastusmerkit on esitetty liikenteenohjaussuunnitelmassa. Ajoratamerkinnät tehdään kestomerkintöinä, joiden paksuus on 1,5 mm RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT SILLAT Siltasuunnitelmat työselityksineen ja laatuvaatimuksineen on koottu erillisiin kansioihin. MASSAT JA MÄÄRÄT Suunnitelman osassa 10 on määräluettelo, massojen yhteenvetotaulukko, alustava massojen käyttösuunnitelma ja paalukohtaiset massataulukot. Massamäärät eivät ole sitovia. Rakennustyön aikana on massojen käyttökelpoisuus varmistettava. Tiesuunnitelmassa ei ole varattu läjitysalueita, koska hankkeen rakennusajankohta ei ole tiedossa. Läjitysalueiden hankkiminen jää tulevalle urakoitsijalle. Läjitysmassojen tarvetta voisi olla tilalle 1:23, omistaja Jorma Lyytikäinen. Tarkemmat tiedot ovat maanomistajaluettelosssa. Tilalla sijaitsee hiihtomaa. Suunnitelman on laatinut Destia Oy:n Infrasuunnittelun Kouvolan toimisto. Projektipäällikkönä hankkeessa on toiminut ins. Hannu Tukiainen ja suunnittelijana ins. Pauli Pietiläinen. Kouvolassa Destia Infrasuunnittelu Projektipäällikkö Hannu Tukiainen Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Projektipäällikkö Hannu Heinikainen