18116 Esikuormituspenkereet

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "18116 Esikuormituspenkereet"

Jaakko Nurmi
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 InfraRYL, Päivitys / KM Esikuormituspenkereet Tässä luvussa käsitellään esikonsolidoitava maapohja ja esikuormituspenger. Menetelmiä sovelletaan hienorakeisten maakerrosten tiivistämisessä. Liuskapystyojilla ja esikuormituspenkereellä nopeutetaan maan painumista. Pilaristabiloinnilla ja esikuormituspenkereellä pienennetään lopullisen rakenteen painumia. Määrämittausohje Esikuormituksen materiaalit Esikuormituksessa käytettävät maa-ainekset ovat karkearakeisia kivennäismaalajeja tai louhetta. Esikuormituspenger rakennetaan materiaalista, jota yleensä voidaan käyttää ylipenkereen poiston jälkeen tehtäviin rakenneosiin. Louhetta käytettäessä selvitetään penkereen kokonaispainuma etukäteen tarkoin, jotta ylipenkereen poiston yhteydessä ei jouduta piikkaamaan louhetta pois. Rakennuspaikalle tuotavat maa-ainekset eivät saa sisältää haitallisia määriä epäpuhtauksia. Täyttömateriaaleina käytetään yleensä routimattomia luonnonmateriaaleja, kalliosta murskaamalla valmistettuja kiviaineksia ja louhetta, jotka täyttävät kohteen rakeisuus- ja vedenläpäisevyysvaatimukset. Toissijaisissa kohteissa, joissa kantavuusvaatimusta ei ole annettu, voidaan käyttää myös routivia materiaaleja suunnitelma-asiakirjojen mukaan Esikuormituspenkereen alusta Esikuormituspengertä ei saa rakentaa jäätyneen ojituskerroksen päälle. Raivaukset sekä rakenteiden ja laitteiden siirrot on tehty sekä rakennukset, puusto, kasvillisuus ja pintamaat poistettu jaksojen ja sekä luvun mukaan. Esikuormituspengertä käytetään usein yhdessä liuskapystyojituksen, ks. luku 14120, tai pilaristabiloinnin, ks. luku 14131, kanssa Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus, InfraRYL Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet, InfraRYL Poistettavat pintamaat, InfraRYL Liuskapystyojitetut maarakenteet, InfraRYL Pilaristabiloidut rakenteet, InfraRYL Esikuormituspenkereen tekeminen Rakenteen osaksi jäävä esikuormituskerros tehdään lopullisen rakenneosan vaatimusten mukaisesti. Maarakenteet rakennetaan aina kerroksittain tiivistäen. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus riippuu tiivistettävän materiaalin laadusta ja käytettävästä tiivistyskalustosta. Rakentamiseen käytettävät materiaalit ovat sulia.

2 InfraRYL, Päivitys / KM 2 Rakentamisessa käytettävän materiaalin enimmäisraekoko on enintään 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Sekä louheen että maamateriaalien suurin sallittu lohkarekoko on 600 mm. Rakentamiseen käytettävät materiaalit ovat sulia, kunnes ne on tiivistetty suunnitelma-asiakirjojen vaatimusten mukaiseen tiiviyteen. Tiivistettävässä materiaalissa ei ole lunta, jäätä eikä jäätynyttä maata. Talvirakentamisessa maarakenteisiin käytettävät materiaalit ovat mahdollisimman kuivia ja sulia. Pengerrettäessä otetaan huomioon, että kerralla levitettävän penkereen korkeus ei ylitä missään vaiheessa suunnitelma-asiakirjojen mukaista pengerkorkeutta. Esikuormituspenkereen ja vastapenkereiden välinen korkeusero ei saa missään työn vaiheessa olla penkereiden lopullista korkeuseroa suurempi. Ennen esikuormituspenkereen rakentamista rakennetaan penkereet ja vastapenkereet. Tämän jälkeen penger tehdään lopulliseen muotoonsa, minkä jälkeen voidaan aloittaa ylipenkereen rakentaminen, kuva 18116:K1. Jos täyttöjärjestyksestä ei ole muuta määrätty, rakennetaan ensin vastapenkereet ja penger vastapenkereiden tasoon. Penkereen rakentamisessa on otettava huomioon esikuormituksen aiheuttamat muutokset penkereen korkeuteen ja leveyteen. Esikuormituspenkereet rakennetaan suunnitelma-asiakirjoissa osoitettuja vähimmäismittoja alittamatta, kuva 18116:K2. Esikuormituspenkereen korkeus osoitetaan tasaus- tai korkeusviivasta mitattuna. Penger levitetään ojitetulle alueelle kerroksittain suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Penger levitetään kerrospenkereenä koko rakenteen levyisinä kerroksina. Kuva 18116:K1 Esikuormituksen ylipenkereen rakentamisjärjestys ratarakenteissa.

3 InfraRYL, Päivitys / KM 3 Kuva 18116:K2 Ylipenkereen mittojen osoittamistapa. Esikuormituspenkereen annetaan vaikuttaa suunnitelma-asiakirjoissa osoitettu aika. Jos suunnitelma-asiakirjoissa edellytetään jatkuvaa täyttöä, pidetään ylipenger koko painuma-ajan suunnitelmaasiakirjoissa esitetyssä tasossa. Esikuormituspengertä korotetaan painumisen edistyessä suunnitelma-asiakirjoissa esitetyllä tavalla. Esikuormituspenkereen saa purkaa tai rakentaa lopulliseen muotoon, kun penkereen painuma ja painumisnopeus ovat saavuttaneet suunnitelma-asiakirjoissa tai työn aikana osoitetut arvot. Ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole esitetty painumalle laskettua arviota, katsotaan painumien päättyneen, kun kahden viimeisen mittauskerran havainnot eivät osoita painumista. Jos painuminen jatkuu ja arvioitu painuma-aika alkaa loppua, selvitetään esikuormituksen jatkamistarve suunnittelijan kanssa. Painumaylipenger voidaan poistaa painuma-ajan päätyttyä, jos asiasta sovitaan suunnittelijan kanssa. Purettava esipenkereen osa on helposti poistettavissa, eikä poisto löyhdytä alla olevia kerroksia niin paljon, että niitä ei voida jälkikäteen tiivistää kerroksen päältä. Katso myös luvut 18111, , ja Maapenkereet, InfraRYL Maalle pengerretyt louhepenkereet, InfraRYL Vastapenkereet, InfraRYL Eristyskerrokset ratarakenteissa, InfraRYL Valmis esikuormituspenger Rakenteen osaksi jäävä esikuormituspenger Rakenteen osaksi jäävä esikuormituspenkereen osa täyttää sen rakenneosan vaatimukset, jonka osaksi se jää Esikonsolidoitu maapohja Valmis esikonsolidoitu maapohja on suunnitelma-asiakirjojen mukainen.

4 InfraRYL, Päivitys / KM 4 Esikuormituspenkereen ja vastapenkereiden välinen korkeusero ei saa missään työn vaiheessa olla penkereiden lopullista korkeuseroa suurempi Esikuormituspenkereen kelpoisuuden osoittaminen Esikuormitusmateriaalin laatua tarkkaillaan suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti tai 1500 t:n välein otettavin näyttein, joista määritetään laboratoriossa rakeisuus ja vesipitoisuus. Esikuormituspenkereen korkeustasoa ja korotustarvetta seurataan säännöllisin väliajoin suunnitelma-asiakirjoissa tai työn aikana osoitetuin mittauksin suunnitelma-asiakirjoissa esitetyissä poikkileikkauksissa. Vaaitukset tehdään penkereen poikki- ja pituussuunnassa heti penkereen valmistuttua ja esikuormitusajan päättyessä. Poikkileikkausvaaitukset ulotetaan vähintään 20 m pengeralueen ulkopuolelle. Kelpoisuusasiakirjaa varten laaditaan esikuormitetun penkereen poikkileikkauksen toteutumapiirustus 20 m:n välein. Piirustuksessa esitetään esikuormituksen suuruus ja painuma-aika sekä tarkkailumittausten tulokset. Maapohjan painumaa, huokospainetta sekä leikkauslujuuden kehittymistä seurataan painuma-aikana suunnitelma-asiakirjoissa tai työn aikana osoitetun aikataulun mukaisesti. Huokospainemittauksilla selvitetään huokosveden paineen muutoksia esikuormitusaikana. Huokospainetta seurataan useilta syvyyksiltä. Huokospaineseurannan kanssa samanaikaisesti seurataan painumatarkistimista penkereen painumaa. Painumien mittauksen tarkkuus on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Painumaseurannan mittauksen tarkkuusvaatimukset esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Painumien mittauksessa pyritään 10 mm:n tarkkuuteen.

5 InfraRYL, Päivitys / KM 5 Kuva 18116:K3 Painumatarkistin. Tarkkailumittauksina voidaan tehdä poikkileikkausvaaituksia painumamittauksia huokospainemittauksia. Maapohjaan sijoitetaan painumatarkistimia suunnitelma-asiakirjoissa osoitettuihin poikkileikkauksiin; yksiajorataisilla teillä penkereen kumpaankin reunaan ja kaksiajorataisilla teillä lisäksi keskelle. Painumatarkistimina voidaan käyttää esimerkiksi teräs- tai betonirakenteisia tarkistimia. Ks. kuva 18116:K3. Katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla aina ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan Esikuormituspenkereen tekemisen ympäristövaikutukset Penkereen rakentamisen ja esikuormituksen aikana tehdään ympäristön rakenteiden valvontamittaukset suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Penkereen rakentamisen ja esikuormituksen aikaiset ympäristön rakenteiden valvontamittaukset suunnitellaan suunnitteluvaiheessa tehdyn riskianalyysin perusteella. Pengertä rakennettaessa valvotaan, että ojitusalueella ei synny sellaisia kuormituseroja, jotka voivat aiheuttaa maapohjan murtuman.

Samankaltaiset tiedostot

Maalle pengerretyt louhepenkereet

InfraRYL, Päivitys 23.8.2017 / KM 1 181121 Maalle pengerretyt louhepenkereet Määrämittausohje 1811. 181121.1 Maalle pengerretyn louhepenkereen materiaalit Louhetäyttö rakennetaan sekarakeisesta louheesta,