SUNNAVIKIN KAAVA-ALUE

Transkriptio

1 Siuntion kunta / Tekninen toimisto Krouvintie SIUNTIO SUNNAVIKIN KAAVA-ALUE HANKEKOHTAINEN TYÖSELOSTUS

2 SIUNTION KUNTA Hankekohtainen työselostus 2 (12) Sisältö RAKENNUSHANKKEEN KUVAUS... 4 SUUNNITTELIJAT, ASIANTUNTIJAT... 4 TEKNISET VAATIMUKSET... 4 Laadunvalvonta ja kelpoisuusasiakirja...5 MITTAUKSET... 5 MAAPERÄTIEDOT... 5 ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 6 Massojen muuntokertoimet...6 Tilaajan / urakoitsijan materiaali...6 Maakostea betoni OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat päällysrakenteet PERUSTUSRAKENTEET Kiviainesarinat POHJARAKENTEET Vahvistetut maarakenteet Suojaukset ja eristykset Kuivatusrakenteet MAANLEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maakaivannot KALLIOLEIKKAUKSET, -KAIVANNOT JA TUNNELIT Kallioavoleikkaukset Kalliokanaalit, -syvennykset ja -kuopat PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Kaivantojen täytöt Asennusalusta Alkutäytöt Lopputäytöt PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Suodatinrakenteet Suodatinkerros Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakava kerros Kantavat kerrokset Sitomaton kantava kerros Sidottu kantava kerros Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Siirtymärakenteet Erikoisrakenteet Piennartäyte REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA EROOSIOSUOJAUKSET Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit Reunatuet KASVILLISUUSRAKENTEET Nurmi- ja niittyverhoukset VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Vesi- ja viemärijohtojen kartoitus Jätevesiviemärit Hulevesiviemärit Vesijohdot TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT Opastus- ja ohjausjärjestelmät...11

3 SIUNTION KUNTA Hankekohtainen työselostus 3 (12) 3261 Liikenne- ja opastusmerkit SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet Valaistusrakenteet...11

4 SIUNTION KUNTA Hankekohtainen työselostus 4 (12) Rakennushankkeen yleistiedot Rakennushankkeen kuvaus sijaitsee kokonaisuudessaan Kantatie 51 pohjoispuolella, Siuntiontien itä- ja länsipuolella. Maastonmuodot ovat korkeusolosuhteiltaan vaihtelevat ja paikoin avokallio on näkyvissä. Kaava-alue on alla lueteltuja asioita lukuun ottamatta muutoin rakentamatonta metsää. Rakennettavat kadut sijaitsevat pääosin Siuntiontien länsipuolella, ainoastaan Roihuvuorenkaari sijaitsee Siuntiontien itäpuolella. Roihuvuorenkaari (loppuosa), Ruohosuontie (alkuosa), Laversinpolku ja Eteläisen Laversintien ovat osin rakennuttuja ja ajoneuvoliikenteen käytössä. Ruohosuontien, Laversinpolun ja Eteläisen Laversintien varrella sijaitsevista tonteista on osa rakennettu. Ruohosuonkujalla on nykyinen vesihuoltolinja (jv, vj) sekä jäteveden pumppaamo. Ruohosuontien poikki kulkee pohjois-eteläsuunnassa rakennettu vesihuoltolinja (vj ja jv) sekä sähkölinja. Kaava-alueella on olemassa olevia laskuojia. Urakan kohteena on suunnitelmissa esitettyjen katujen, vesihuollon, sähkö- ja televerkoston, katuvalaistuksen sekä jätevedenpumppaamoiden rakentaminen. Suunnittelijat, asiantuntijat Suunnitelmat on laatinut FCG Finnish Consulting Group Oy, jossa yhdyshenkilönä toimii projektipäällikkö Jari Elo, puhelin , jari.elo@fcg.fi. Suunnittelusta vastaavana tilaajan yhteyshenkilönä toimii kunnanrakennusmestari Magnus Malmberg, puhelin (09) , , magnus.malmberg@siuntio.fi. Yleistä Tekniset vaatimukset Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 ja InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osat 2-4. Viherrakentamistöissä noudatetaan lisäksi seuraavia julkaisuja: Viherrakentamisen työselostus, VRT 11, Viherympäristöliitto ry:n julkaisu 49 (jäljempänä tässä selostuksessa VRT 11 ) Viheralueiden hoito, VHT 05, Viherympäristöliitto ry:n julkaisu 32 Viheralueiden hoitoluokitus, Viherympäristöliitto ry:n julkaisu 36 Viherrakentamisen yleisen työselostuksen VRT 11 otsikointi noudattaa InfraRYL otsikointia ja siinä on viherrakentamista täydentäviä ohjeita. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa Infra 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1. Lisäksi tässä on otettu huomioon netissä ( ) julkaistut tarkennukset ja muutokset.

5 SIUNTION KUNTA Hankekohtainen työselostus 5 (12) Mittaukset Maaperätiedot Tässä hankekohtaisessa työselostuksessa tarkennetaan ja täydennetään em. julkaisuissa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja ohjeita. Tässä selostuksessa esitetyt vaatimukset tulevat pätemisjärjestyksessä ennen InfraRYL 2006 / 2010:n ja muiden yleisten ohjeiden vaatimuksia. Yksityiskohtainen asiakirjojen pätemisjärjestys esitetään urakkasopimuksessa. Tässä rakennushankkeessa noudatetaan InfraRYL:ssa taajama-alueista annettuja toleransseja, teknisiä vaatimuksia ja ohjeita, jollei tämän työselostuksen ao. asiakohdassa muuta sanota. Laadunvalvonta ja kelpoisuusasiakirja Kaikki vaatimusten mukaisuuden varmistamiseksi ja osoittamiseksi tehtyjen mittausten ja kokeiden tulokset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Suunnitelma on laadittu Siuntion kunnan koordinaatti- ja korkeusjärjestelmään. Tieto nykyisten vesihuollon sijainnista ja korkeusasemista perustuu vanhoihin suunnitelmiin ja maastomittauksiin, tiedot on esitetty suunnitelmissa. Liityttäessä nykyisiin rakennettuihin vesihuoltolinjoihin tulee liitoskorkeudet varmistaa ennen kyseisen vesihuoltolinjan rakentamista Jos korkeudet tai sijainnit poikkeavat suunnitelmista, on otettava yhteys suunnittelijaan. Katujen mittalinjojen sijainnit on esitetty asemapiirustuksissa ja rakennepoikkileikkauksissa. Rakennettavien viemärikaivojen sijainnit on määritelty suunnitelmissa ja niistä on tehty kaivokortit. Kohteessa on suoritettu painokairauksia, joita on täydennetty kolmesta tutkimuspisteestä otetulla häiriintyneellä näytesarjalla. Laboratoriossa on määritetty rakeisuudet ja vesipitoisuudet. Maanpinta suunnittelualueella vaihtelee pohjatutkimuspisteiden mukaan välillä +15, ,8. Matalimmat kohdat suunnittelualueella sijaitsevat alueen eteläosassa, Laversinpolun lähistöllä ja korkeimmat kohdat Ruohosuonmäellä. Maaperä suunnittelualueella on pohjatutkimusten perusteella varsin vaihtelevaa. Alueen eteläosassa sijaitsevan Laversinpolun alkupäässä maaperä on kantavaa hiekkaa/moreenia, mutta n. pl 80 lähimpänä maanpintaa on paksuimmillaan n. 8 metriä paksu kerros savea. Savesta otetusta näytteestä mitatut vesipitoisuudet veihtelevat välillä %. Savikerroksen alapuolinen maaperä on kantavaa hiekkaa tai moreenia. Alueen länsiosassa sijaitsevalta, Ruohosuontien n. pl 70 kohti länttä ja pohjoista kaartuvalta Eteläiseltä Laversintieltä tehtyjen kairausten perusteella tien alkupäässä on ylimpänä maakerroksena kerros löyhää silttiä, joka on paksuimmillaan n. 3,5 metriä, mutta ohenee kohti pohjoista. Myös maanpinta alueella nousee loivasti kohti pohjoista. N. pl. 250 jälkeen silttikerrosta ei ole kairauksista havaittavissa, ja maaperä on kauttaaltaan tiivistä hiekkaa/moreenia. Sekä Ruohosuontieltä n. pl 300 kohti etelää nouseva Ruohosuonmäki että n. pl 350 pohjoiseen kaartuva Ruohosuonkuja sijoittuvat kairausten perusteella kokonaan kantavalle moreenialueelle. Katujen alueelta tehdyt painokairaukset ovat päättyneet syvimmillään noin kahden metrin syvyyteen maanpinnasta.

6 SIUNTION KUNTA Hankekohtainen työselostus 6 (12) Ruohosuontieltä n. pl 710 kohti pohjoista nousevan Snarsintien alueella ylin maakerros on tien alkupäässä n. 2 metriä paksu kerros löyhää silttiä, jonka alapuolinen maaperä on tiivistä hiekkaa tai moreenia. Silttikerroksen paksuus ohenee kohti pohjoista ja on tien loppupäässä n. 1 metri. Tiiviin hiekka/moreenikerroksen pinta noudattelee suunnilleen maanpinnan tasoa, nousten kohti pohjoista ollen ylimmillään n. pl 170 ja laskien siitä loivasti kohti tien loppupäätä. Suunnittelualueen poikki itä-länsisuunnassa kulkevan Ruohosuontien alkupäässä maaperä on tiivistä moreenia, mutta n. pl 170 jälkeen tiiviin maakerroksen pinta laskee jyrkästi, ja välillä pl ylin maakerros on n. 4-5 paksu kerros kerroksellista löyhää silttiä. Välillä maaperä on ohutta pintamaakerrosta lukuun ottamatta tiivistä hiekkaa/moreenia. Pl 520 jälkeen maanpinta laskee ja tiiviin moreenikerroksen pinta laskee. Ylin maakerros välillä on löyhää silttiä/savea, jonka paksuus on noin ylimmillään noin 3 metriä. Pl. 730 jälkeen maanpinta nousee kohti länttä. Siuntiontien itäpuolella sijaitsevan Roihuvuorenkaaren jatkon alueella yli maakerros on n. 2-3 metriä paksu kerros löyhää silttiä, jonka alapuolella on pehmeä savikerros, jossa painokairaukset ovat edenneet omalla painollaan. Savikerros on paksuimmillaan noin 5,5 metriä paksu n. pl välillä, ja siitä otetusta näytteestä mitatut vesipitoisuudet vaihtelevat välillä %. Pehmeäen savikerroksen alapuolella on ohut kerros silttiä/hiekkaa, jonka alapuolella on tiivis maakerros johon kairaukset ovat päättyneet, korkeustasojen ,7 välille. Pl. 350 jälkeen maanpinta nousee, siltti- ja savikerrokset ohenevat, ja kantavan moreenikerroksen pinta nousee. Roihuvuorenkaaren loppupäässä, jossa katu liittyy nykyiseen Kalliorinteeseen, painokairaus on päättynyt 2 metrin syvyyteen, tasolle +21,5 tiiviiseen moreeniin. Alueelle tehdyistä kairauksista osa on merkitty päätetyiksi määräsyvyyteen, ja osa on päättynyt kiveen, kallioon tai tiiviiseen maakerrokseen. Kalliovarmistuksia alueelta ei ole tehty, mutta alueella olevien avokallioiden ja toisaalta Laversinkadulla korkeustasolle +7 ulottuneiden painokairausten perusteella voidaan päätellä kalliopinnan tason vaihtelevan suunnittelualueelle voimakkaasti. Kallionpintaa ei ole varmistettu porakonekairauksin. Erityisiä määräyksiä Massojen muuntokertoimet Tilavuuskäsitteinä ja massakertoimina käytetään Määrämittausohjeen version 2.1 liitteessä esitettyjä käsitteitä ja massakertoimia. Tilaajan / urakoitsijan materiaali Urakoitsija on velvollinen tilaajan materiaalia käyttäessään huolehtimaan siitä, ettei virheellistä materiaalia käytetä. Virheellisestä materiaalista on heti ilmoitettava valvojalle. Maakostea betoni Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset.

7 SIUNTION KUNTA Hankekohtainen työselostus 7 (12) 1000 Maa-, pohja ja kalliorakenteet 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 1110 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Katualueilta kaadetaan kaikki puu ja muu kasvillisuus. Puut jäävät urakoitsijan omaisuudeksi. Poistettavat puut, muu kasvillisuusjäte ja puhdas ylijäämämaa on kuljetettava asianmukaiselle maankaatopaikalle. Aloituskatselmuksessa, ennen töiden aloittamista todetaan suojattava puusto, pensaat sekä muu kasvillisuus sekä todetaan niiden suojaustapa. Kasvillisuuden suojausluokka on Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Katualueella ja sen välittömässä läheisyydessä on rakenteita (mm. pumppaamo, sähkölinja) ja vesihuoltoputkia, kaapeleita ja johtoja. Tarvittaessa ne täytyy suojata. Työssä tulee noudattaa niiden omistajan antamia ohjeita ja määräyksiä Poistettavat päällysrakenteet Poistettavia päällysrakennusmateriaaleja voidaan käyttää soveltuvin osin alueen täytöissä Perustusrakenteet 1331 Kiviainesarinat Laversinpolun pumppaamo ja sille johtavat putket perustetaan kiviainesarinan varaan. Pumppaamon ympärystäyttö tehdään pumppaamon valmistajan ohjeiden mukaisella routimattomalla materiaalilla, joka tiivistetään kerroksittain. Pumppaamoon liittyvät putket asennetaan ympärystäytön etenemisen myötä. Rummut perustetaan kiviainesarinan varaan, tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset. Kiviainesarina (150 mm) tehdään sora- tai kalliomurskeesta 0/32 mm ja ympäröidään käyttöluokan N3 kuitukankaalla Pohjarakenteet 1410 Vahvistetut maarakenteet Katupenkereestä aiheutuvien painumien pienentämiseksi on osalle Ruohosuontietä suunniteltu penger rakennettavaksi osin kevytsorasta. Kevytsorakerros suojataan sivuilta 1,0 m korkeilla reunapenkereillä. Reunapenkereet rakennetaan ennen kevytsorakerroksen rakentamista ja ne tiivistetään pengertäytteen tiiviyteen. Reunapengerten sisäpuoliset luiskat tehdään 1:1,5 kaltevuuteen. Penkereeseen rakennettavan kevytsorakerroksen paksuus on 1,0 metriä. Kevytsora levitetään kahtena 0,5 metrin kerroksena reunapengerten väliin ja tiivistetään ajamalla levityskoneella kevytsoran päällä. Kevytsorakerroksen sekä ylä- että alapuolelle asennetaan käyttöluokan N3 suodatinkankaat. Kevytsorapenkereet kuivatetaan reunapenkereisiin asennettavien salaojaputkien avulla. Kevytsorapenger on esitetty Ruohosuontien pituusleikkauksessa. Penkereiden materiaaleihin ja rakentamiseen liittyvät vaatimukset on esitetty InfraRYL 2010:n luvussa Kevytsorapenkereet ja rakenteet

8 SIUNTION KUNTA Hankekohtainen työselostus 8 (12) 1420 Suojaukset ja eristykset Vesihuoltokaivannon lämpöeristeenä käytetään suulakepuristettua (XPS) polystyreenisolumuovilevyä, jonka puristuslujuus on 300 kpa. Eristepaksuus vähintään 100 mm Kuivatusrakenteet Kadut salaojitetaan. Salaojaputkena käytetään 110 M kokoisia muovisia T-luokan salaojaputkia. Salaojien tarkastuskaivoina käytetään 315 M muovisia salaojakaivoja. Purettaessa salaojavesiä kuivatusojaan niin viimeinen kaivo on oltava kooltaan sellainen että siihen mahtuu palloventtiili estämään veden kulkeutumisen salaojitukseen takaisin. Kaivot varustetaan betonisilla tai valurautaisilla kansistoilla ja kannet asennetaan maanpinnan tasoon. Rumpujen sijainnit, materiaalit ja korkeusasemat on esitetty suunnitelmissa Maanleikkaukset ja kaivannot 1610 Maaleikkaukset 1620 Maakaivannot Pohjavedenpinnan tasoa ei ole selvitetty eikä kallionpintaa varmistettu porakonekairauksin. Suunnitelmissa on esitetty maaleikkauksen luiskakaltevuudet. Leikattavia maamassoja voidaan soveltuvin osin käyttää alueelle tehtäviin täyttöihin tai ne kuljetetaan asianmukaiselle maankaatopaikalle. Suunnitelmissa on esitetty maakaivantojen luiskakaltevuudet. Leikattavia maamassoja voidaan soveltuvin osin käyttää alueelle tehtäviin täyttöihin tai ne kuljetetaan tilaajan osoittamaan paikkaan Kallioleikkaukset, -kaivannot ja tunnelit Paikoin avokallio on näkyvissä Kallioavoleikkaukset Louhitun kallion rikkoutumisvyöhyke on laatuluokan 2 mukaisesti 400 mm. Kallioleikkauksen seinäpintojen tarkkuusvaatimus on laatuluokan 2 mukainen mm ja pohjapintojen tarkkuusvaatimus laatuluokan 2 mukainen mm Kalliokanaalit, -syvennykset ja -kuopat Louhitun kallion rikkoutumisvyöhyke määritetään räjäytyssuunnitelmassa ja on laatuluokan 2 mukaisesti 400 mm. Kalliokanaalin seinä- ja pohjapintojen tarkkuusvaatimus on laatuluokan 1 mukainen mm. Jokaisen viemärilinjan tarkastuskaivon kohdalla louhitaan myöhemmin tulevaa suunnitelmassa osoitettua liitosjohtoa varten tilavaraus linjan molemmille puolille. Tilavarauksen pituus on vähintään 2 m ja pohjan leveys vähintään 1,3 m.

9 SIUNTION KUNTA Hankekohtainen työselostus 9 (12) 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 1830 Kaivantojen täytöt 1831 Asennusalusta 1832 Alkutäytöt 1833 Lopputäytöt Maakaivannon pohjan liikakaivu täytetään ja tasataan asennusalustamateriaalilla siten, että asennusalustaa varten jää tilaa mm. Asennusalustamateriaalin tulee olla routimatonta ja kaikille putkille soveltuvaa materiaalia. Alkutäyttömateriaalin tulee olla routimatonta ja kaikille putkille soveltuvaa materiaalia. Lopputäyttö tehdään katualueella tukikerroksen materiaalilla, ks. kohta Päällys- ja pintarakenteet 2100 Päällysrakenteen osat Rakennekerrokset ja niiden paksuudet on esitetty katukohtaisissa pituusleikkauspiirustuksissa Suodatinrakenteet 2111 Suodatinkerros Maa-, kallio- ja vesihuoltokaivantojen pohjalle asennetaan suodatinkangas, N3. Suodatinkerrosta ei rakenneta, vaan se korvataan suodatinkankaalla ja paksuntamalla jakavaa kerrosta, ks. kohta Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset 2121 Jakava kerros Tukikerroksen paksuus on esitetty suunnitelmissa. Tukikerroksen materiaalina käytetään kalliomursketta, # 0/90 tai vaihtoehtoisesti soramursketta # 0/ Kantavat kerrokset 2131 Sitomaton kantava kerros Kantava kerros tehdään kalliomurskeesta # 0/63 tai vaihtoehtoisesti soramurskeesta # 0/45. Kantavan kerroksen paksuus on 150 mm Sidottu kantava kerros ABK:n tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset. Tasaisuusvaatimukset ks. kohta Päällysteet ja pintarakenteet 2141 Asfalttipäällysteet Taulukko 2141: Suurin sallittu epätasaisuus pituus- ja poikkisuunnassa 3 m:n oikolaudalla mitattuna (Asfalttinormit) Rakenne Suurin sallittu epätasaisuus (mm) Kadut Erityisalueet Kulutuskerros, kun sen alusta on sidottu ja tasattu 4 8

10 SIUNTION KUNTA Hankekohtainen työselostus 10 (12) Kulutuskerros muulloin ja sidekerros sekä tasauskerros Kantava kerros, sidottu Kaivon kansien vaadittu korkeussijainti on InfraRYL taulukon 21410:T1 mukainen Siirtymärakenteet Katujen siirtymärakenteet rakennetaan InfraRyl mukaisesti Erikoisrakenteet 2161 Piennartäyte Piennartäyte tehdään kalliomurskeesta # 0/ Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 2210 Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit 2211 Reunatuet Reunatukena käytetään upotettua betonista reunatukea, näkyväosuus 120 mm. Reunatuet asennetaan maakosteaan betoniin Kasvillisuusrakenteet 2320 Nurmi- ja niittyverhoukset Katualueelle on merkitty nurmetettavaksi nurmetusluokan A3 alueita. Alueille ei rakenneta kasvualustaa. Nurmikoiden siemen- ym. vaatimuksia InfraRYL taulukot 23211:T1-T4. Töiden yhteydessä mahdollisesti vaurioituneet alueet nurmetetaan A3 luokan mukaan Järjestelmät 3100 Vesihuollon järjestelmät Alueelle suunnitellut kaivot valmistetaan kaivokorttien mukaan. Kaivokortit on tarkistettava ennen kaivojen tilaamista, ks myös kohta Mittaukset sivu Vesi- ja viemärijohtojen kartoitus Vesi- ja viemärijohdot kartoitetaan Siuntion kunnan koordinaatti- ja korkeusjärjestelmään ja heidän ohjeiden mukaisesti Jätevesiviemärit Jätevesiputkina käytetään muovisia PVC/k-SN8 luokan putkia. Jätevesiviemärin kaivoina käytetään tehdasvalmisteisia muovisia teleskooppikaivoja, Ø 560/500 M. Kaikissa kaivoissa tulee olla tehdasvalmisteinen kourupohja. Kansistojen kuormituskestävyyden tulee olla 40 tn ja ne ovat kelluvia. Muoviputkilla tiivisteenä käytetään LV tiivistettä. Viettoviemärille ei vaadita tehtäväksi InfraRYL:stä poiketen tiiveyskoetta ilmanpaineella.

11 SIUNTION KUNTA Hankekohtainen työselostus 11 (12) Paineviemärinä käytetään muovisia PE-PN10 luokan putkia. Viemärin tiiviyskoe ja huuhtelu suoritetaan InfraRYL 2006 mukaisesti. Alueelle rakennetaan 3 kpl jäteveden pumppaamoita. Pumppaamotyypit sekä pumppujen ja paineputken mitoitukset on esitetty suunnitelmissa Hulevesiviemärit 3130 Vesijohdot Hulevesikaivon purkuputkina käytetään muovisia Ø 250M PEH-SN 8 luokan putkia. Hulevesikaivoina (ritiläkansi) käytetään betonisia Ø 800 EK-betonikaivoja, sakkapesän syvyys 500 mm. Kansistojen kuormituskestävyyden tulee olla 40 tn. Vesijohtoputkena käytetään PE-PN 10 luokan putkia. Putket liitetään sähkömuhveilla. Hitsaustyötä saavat tehdä vain ammattimiehet, jotka ovat antaneet näytteen hitsaustaidostaan ja jotka rakennuttaja on hyväksynyt. Vesijohtojen tuenta, huuhtelu, painekoe ja desinfiointi suoritetaan InfraRYL 2006 mukaan. Urakoitsija suorittaa vesijohtoverkoston huuhtelun ja ottaa näytteet veden puhtaudesta. Veden laboratoriotutkimukset maksaa urakoitsija. Urakoitsija suorittaa verkoston painekokeet kustannuksellaan. Vanhaan vesijohtolinjaan liityttäessä urakoitsijan on varmistettava vanhan linjan sijainti, putkimateriaali ja putkikoko ennen liitososien tilaamista ja työn tekemistä. Vesijohtoverkossa käytettävät venttiilit ovat kumiluistiventtiileitä. Sulkuventtiilien tulee olla tiiviitä, toimintavarmoja sekä hyvin suojattuja korroosiota vastaan. Niiden tulee olla myötäpäivään sulkeutuvia. Venttiilien karan tulee olla ruostumatonta terästä ja varren on oltava säädettävä. Linjasulkuventtiilien paikat on merkitty piirustuksiin. Venttiilit merkitään maastoon rakennuttajan käyttämän mallin mukaan ja varustetaan valurautaisin venttiilihatuin. Vesijohtojen auki olevat päät tulee tulpata vesitiiviisti Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät 3260 Opastus- ja ohjausjärjestelmät 3261 Liikenne- ja opastusmerkit Liikennemerkit sijoitetaan erillisen liikenteenohjaussuunnitelman mukaisesti. Liikennemerkkeinä käytetään normaalikokoisia alumiinisia liikennemerkkejä. Liikenteenohjaussuunnitelmassa on esitetty merkkien, varren ja jalustan tiedot (rakenne, laatu, koko, kalvon heijastavuus). Katunimikilpien hankinta tarvittavine tarvikkeineen sekä asennus kuuluu urakoitsijalle Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät 3310 Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet Sähkö- ja teleoperaattoreiden kaapeleita varten on suunnitelmissa esitetty suojaputkien sijainti. Suojaputkena käytetään muovista Ø110/140 M putkea. Urakoitsijan tulee ennen rakennustöihin ryhtymistä varmistaa alueelle tulevat sähköja teleoperaattorit sekä sen heidän putkitustarpeensa Valaistusrakenteet Valaisimien sijainnit, tiedot käytettävistä valaisinpylväistä, valaisinvarsista, valaisimista ja lampuista on esitetty erillisessä valaistussuunnitelmassa.

12 SIUNTION KUNTA Hankekohtainen työselostus 12 (12) Valaistuskaapelointitöissä noudatetaan Kaapelikaivantotyöt Yleinen työselitys 1999 määräyksiä ja ohjeita. Valaistus tehdään maakaapeloinnilla. Urakoitsija asentaa pylväsjalustat katujen rakennekerrosten teon yhteydessä. Jalustojen yläosat jätetään 10 cm ympäröivän valmiin (lopullisen) katu- tai luiskapinnan yläpuolelle. Helsinki Jari Elo