HEINOLAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2012 TASEKIRJA

HEINOLAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2012 TASEKIRJA KAUPUNGINHALLITUS 18.3.2013

2 HEINOLAN KAUPUNKI - TASEKIRJA 2012 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 4 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 7 1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 8 1.1.5 Kaupungin henkilöstö 12 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 12 1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 13 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 16 1.3.2 Toiminnan rahoitus 18 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset 19 1.5 Kokonaistulot ja -menot 23 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous 24 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä 24 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus 24 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 25 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 25 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 26 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely 30 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumien 30 2.2.1 Käyttötalousosan toteutuminen 31 2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 66 2.2.3 Investointiosan toteutuminen 72 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen 75 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma 76 3.2 Rahoituslaskelma 77 3.3 Tase 78 3.4 Konsernilaskelmat 80 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 83 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 94 6. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 97 7. LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA 98

1. TOIMINTAKERTOMUS 2012 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Heinolassa 1x. maaliskuuta 2013 va. kaupunginjohtaja

4 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto-organisaatio Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat 2011 2012 Puheenjohtaja Hannele Rämö (sd.) I varapuheenjohtaja Timo Virtanen (kesk.) II varapuheenjohtaja Arto Kymenvirta (kok.) Kaupunginhallitus 2011-2012 Puheenjohtaja Juhani Ahonen (kok.) I varapuheenjohtaja Heikki Mäkilä (kd.) II varapuheenjohtaja Mauno Kuusela (sd.) Jäsen Katja Heimlander (sd.) Jäsen Sakari Karjalainen (Heinolaryhmä) Jäsen Sanna Karppinen /Paula Ijäs 24.9.2012 alkaen (kesk.) Jäsen Seija Kasurinen (sd.) Jäsen Hannu Kokki (sd.) Jäsen Anne Lehtokoski (Heinolaryhmä) Jäsen Sirkku Orasmaa (kok.) Jäsen Reijo Pantsari (kok.) Jäsen Matti Seppä (vas./sit.) Poliittiset voimasuhteet kaupunginvaltuustossa ja hallituksessa: Puolue/ ryhmä valtuusto hallitus 2009-2012 2011-2012 Sd. 13 4 Kok. 12 3 Vas. 3 1 Heinolaryhmä 5 2 Kesk. 5 1 Kd. 2 1 Vihr. 1 - Ps. 1 - Muu 1 - Yhteensä 43 12

Heinolan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio 5 KAUPUNGINVALTUUSTO 43 KAUPUNGINHALLITUS 12 TARKASTUS LAUTAKUNTA 6 SOSIAALI- JA TERVEYS- LAUTAKUNTA 11 SIVISTYSLAUTAKUNTA 11 KULTTUURILAUTAKUNTA LIIKUNTALAUTAKUNTA 11 KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 TEKNINEN LAUTAKUNTA 11 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 11 MAASEUTULAUTAKUNTA 7 HEINOLAN KAUPUNGIN TILIVELVOLLISET VUONNA 2012 Kuntalain mukaan kunnan toimielimen jäsenet kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat sekä niiden jaostot ja toimikunnat Viranhaltijat: Rinnevaara Tita kaupunginjohtaja 22.10.2012 alkaen virkavapauksien aikana sijaisuutta hoitanut Sinikka Malin apulaiskaupunginjohtaja 18.-21.10.2012 Komonen Hannu kaupunginjohtaja 20.10.2012 asti virkavapauksien aikana sijaisuutta hoitaneet kansliapäällikkö Pekka Virkkunen, apulaiskansliapäällikkö Terhi Kankaanpää sekä Tita Rinnevaara

Konsernihallinto Malin Sinikka tulosaluejohtaja / va.kansliapäällikkö 13.11.-31.12.2012 Kankaanpää Terhi 1.9.-12.11.2012 Virkkunen Pekka tulosaluejohtaja / kansliapäällikkö 31.08.2012 asti Juuti Harri yksikköpäällikkö / tietohallintopäällikkö Louko Reijo yksikköpäällikkö / kaupunginkamreeri Kankaanpää Terhi yksikköpäällikkö / apulaiskansliapäällikkö Malin Sinikka yksikköpäällikkö / henkilöstöjohtaja Walldén Riitta yksikköpäällikkö / vs.henkilöstöjohtaja 1.-31.12.2012 Sosiaali- ja terveystoimi Korttila Kirsi tulosaluejohtaja / sosiaali- ja terveysjohtaja Posti Paavo yksikköpäällikkö / talouspäällikkö Larjo Jaakko osastopäällikkö / johtava ylilääkäri Nykänen Päivi osastopäällikkö / sosiaalipalvelujohtaja West Riitta osastopäällikkö / vanhus- ja hoitopalvelujohtaja Aalto-Setälä Eero yksikköpäällikkö / ylihammaslääkäri Haapala Heli yksikköpäällikkö / hyvinvointipalvelujohtaja Hurme Tiina yksikköpäällikkö / asumispalvelujohtaja Korpinen Anu yksikköpäällikkö / vuodeosastopalvelujohtaja Lahti Marjatta yksikköpäällikkö / kotihoidon johtaja Parkkima Marja-Liisa yksikköpäällikkö / avo- ja tukipalvelujohtaja Timonen Kirsi yksikköpäällikkö / perusterveydenhuollon ylilääkäri 6 Sivistystoimi Hepo-oja Pirjo Patrakka Juha Nykänen Kimmo Kauppinen Anu Rauhala Martti Marttinen Tiina Kärkkäinen Jukka Walldèn Salla Helander Pia Kivistö Virpi Männikkö Tarja Sajaniemi Pertti Sokka Sirkka Kemppi Miia Salminen Päivi Hämäläinen Päivi Koski-Lammi Salme Tuusjärvi Hannele Kokko Pirjo Vesikko Jaana Häyrinen Liisa Jäppinen Saija Kokki Kari-Paavo Nieminen Matti Warto Heli Tekninen toimi Pesonen Tapio Hyytiä Ilpo Koikkalainen Sinikka Inkilä Jukka tulosaluejohtaja / sivistystoimenjohtaja osastopäällikkö / koulutusjohtaja yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori osastopäällikkö / varhaiskasvatusjohtaja 30.09.2012 asti osastopäällikkö / varhaiskasvatusjohtaja 01.10.2012 alkaen yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja osastopäällikkö / kirjastotoimenjohtaja osastopäällikkö / kulttuurisihteeri yksikköpäällikkö / museotoimenjohtaja osastopäällikkö / liikuntatoimenjohtaja osastopäällikkö / nuorisotoimenjohtaja tulosaluejohtaja / teknisen toimen johtaja osastopäällikkö / kiinteistöpäällikkö osastopäällikkö / ympäristönsuojelusihteeri 30.11.2012 asti osastopäällikkö / ympäristöinsinööri 1.12.2012 alkaen

7 Kuuskoski Ritva-Maija osastopäällikkö / va.kaupunginarkkitehti (virka haussa) Marttinen Annika osastopäällikkö / hallintopäällikkö Matteinen Ari osastopäällikkö / rakennuspäällikkö Sinkkonen Mirja osastopäällikkö / palvelupäällikkö Hämäläinen Jari yksikönpäällikkö / katumestari Javanainen Pekka yksikönpäällikkö / kaupunginpuutarhuri Reponen Jorma yksikönpäällikkö /verkostoinsinööri Hynninen Reijo yksikönpäällikkö / metsätalousinsinööri Lumme Juho yksikönpäällikkö / maankäyttöinsinööri 25.6.2012 alkaen Rinne Risto yksikönpäällikkö / rakennuttajarakennusmestari Matinlompolo Pertti yksikönpäällikkö / rakennuttajainsinööri Ylijoki Riitta yksikönpäällikkö / siivoustyönjohtaja Mara Juha yksikönpäällikkö / rakennustarkastaja 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailmantalouden vuonna 2011 alkanut hidastuminen jatkui. BRIC-maissa ja muissa Aasian kehittyvissä maissa ja kasvu oli vielä suhteellisen ripeää ja Yhdysvalloissa verkkaista, kun ennakkotietojen mukaan Euroopassa ajauduttiin vuoden jälkipuoliskolla yleisesti taantumaan. Taantuman keskeisinä syinä ovat olleet viennin supistuminen ja eurovaltioiden velkaantumisesta syntynyt luottamuspula. Vaikeudet ovat levinneet pankkisektorille ja reaalitalouteen ja ovat vaikuttaneet tätä kautta mm. investointeja vähentävästi. Suomen talouden elpyminen vuoden 2009 puolivälin syvästä suhdannekuopasta on ollut verkkaista. Yksityinen kulutus on edelleen kasvun ylläpitäjä. Ennakkotietojen mukaan BKT muutos vuositasolla oli - 0,2 %, investointien -2,9, viennin -1,4 % ja tuonnin -3,7%. Yksityinen kulutus kasvoi 1,6 % ja kuluttajahinnat nousivat 2,8 %. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2012 kunnille tilitetyt verotulot kasvoivat edellisvuodesta 1,4 % ja valtionosuudet 5,3 %. Toimintakatteen lisäys arvioitiin 6,2 %:ksi, vuosikatteiden ennustetaan supistuvan 37 % ja vastaavan 70 % poistoista ja 35 % investoinneista. Kuntien lainakanta kasvoi yli 12 %. Tilastokeskuksen mukaan työttömien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Koko maassa oli vuonna 2012 keskimäärin 207 000 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 7,7 % työvoimasta. Työllisyysaste oli 69,0 % (-11: 68,6). Työ- ja elinkeinoministeriön tilastointiperusteissa otetaan huomioon myös lomautetut. Koko maassa oli joulukuun lopussa työttömiä ja lomautettuja työnhakijoita yhteensä 282 200, mikä oli 10,7 % työvoimasta (-11: 9,7). Heinolassa työttömiä ja lomautettuja työnhakijoita oli vuoden lopussa 1 349, mikä oli 15,0 % työvoimasta (-11:13,5). Päijät- Hämeen vastaava luku oli 13,4 %(-11: 12,1%). Euroopan talouskasvu on hiipunut lähellä nollatasoa, mikä on pitänyt korkotasot poikkeuksellisen alhaisina. Euribor 3kk-korko oli vuoden lopussa 0,19% (08: 3,50%) ja 10 vuoden lainakorko n. 2,5 %. Heinolan verotulot vähenivät edellisvuodesta 1,7 %. Vuoden 2011 verotustietojen mukaan kunnallisveron (20,50) efektiivinen tuotto verovähennysten jälkeen oli 15,30 %.

20729 20604 20612 20545 20374 8 Vastaavasti verotettavilla tuloilla painotettu koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,16 % ja sen efektiivinen tuotto oli14,50 %. Viime vuosina tapahtuneet satojen työpaikkojen menetykset, työttömyyden kasvu ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ovat supistaneet sekä työikäisten ja työllisen työvoiman määriä että Heinolan verotuloja. Kaupungin asukaskohtaiset verotulot ovat pudonneet alle maan keskiarvon ja kaupunki saa kuntien välistä verotulotasausta. Asukasluku 31.12. 1996-2012 22000 21865 21713 21567 21351 21178 20958 20940 20887 20910 21000 20264 20175 20056 20000 19000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaikkien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumat on eritelty talousarvion toteutumisvertailuissa. Tässä yhteydessä todetaan yli 10 000 euron suuruiset poikkeamat talousarvion sitovista määrärahoista ja tuloarvioista siltä osin kuin valtuusto ei ole niitä hyväksynyt talousarvion muutoksina. Käyttötalousosa Vaalien (100) tulot ylittyivät 0,018 M (39,2%). Presidentin vaalin järjestämiseen maksettu avustustulo ylittyi. Tarkastustoimen (105) menot alittuivat 0,012 (11,1%) henkilöstömenojen osalta. Yleishallinnossa (110) tulot alittuivat 0,232 M (12,1 %), koska hankeavustuksiin oikeuttavat menot alittuivat. Kokonaismenot puolestaan alittuivat 0,708 M (11,2 %) erityisesti eu -hankkeiden sekä keskitettyjen henkilöstö- ja eläkevarausmenojen kohdalla. Elinkeinotoimen (190) määräraha alittui 0,020M (5,2%) Lakes Oy:n maksujen oltua arvioitua pienemmät. Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon (200) tulot alittuivat 0,023 M (10,7 %) ja menot alittuivat 0,172 M (10,2 %) hanketoiminnan toteutuessa ennakoitua pienempänä.

9 Sosiaali- ja terveystoimen Tutkimus- ja tukipalvelujen (210) tulot ylittyivät 0,030M (22,5 %) erityisesti toimintaterapien tulojen osalta. Menot alittuivat 0,117 M (4,1 %) rekrytointiyksikön henkilöstömenojen kohdalla. Perusterveydenhuollon (230) tulot alittuivat 0,064 M (4, 8 %) erityisesti vuodeosaston asiakasmaksujen osalta. Menot alittuivat 0,815 M (7,0%) sairaankuljetusmenojen, suun terveydenhuollon ja vastaanottotoiminnan kohdalla. Erikoissairaanhoidossa kaupunginsairaalan (2600) myynti- ja maksutulot alittuivat 0,093 M (15,4 %) ja menot alittuivat 0,188 M (5,6 % ) leikkaustoiminnan ja hoitoosastotoiminnan kohdalta. Erikoissairaanhoidon ostopalvelujen (2650) menot ylittyivät 0,293 M (1,6%) PHSOTEY:n menojen osalta. Koti- ja vanhuspalvelujen (270) tulot ylittyivät 0,310 M (9,7%) kodinhoitoapu- ja tukipalvelumaksujen kertymän ollessa arvioitua suurempaa. Menot puolestaan ylittyivät 0,727 M (4,8 %) Mäntylän ja Kanervalan asumispalveluyksiköiden sekä vanhainkodin kohdalta. Vammaisten erityispalveluissa (280) tulot alittuivat 0,014 M (7,2 %) laitospalvelumaksujen osalta ja menot alittuivat 0,011 M (0,2 %) asumis- ja laitospalvelumenojen osalta. Sosiaalipalveluiden (290) tulot ylittyivät 0,388 M (19,9 %) erityisesti lasten ja perheiden palvelujen myyntituotoista johtuen. Määräraha ylittyi 0,701 M (5,4 %) lapsiperheiden sosiaalityössä, päihdehuollon asumispalveluissa ja toimeentuloturvassa. Opetus- ja koulutuspalvelujen hallinnon (400) menot alittuivat 0,027 M (6,4%) mm. ostopalvelumenojen ja muiden toimintamenojen osalta. Peruskoulutuksen (410) tulot ylittyivät 0,128 M (47,6 %) kotikuntakorvauksina saaduista maksuista johtuen. Menot alittuivat 0,227 M (1,7 %) ennakoitua pienemmistä henkilöstö- ja vuokrakuiluista johtuen. Lukion (416) tulot ylittyivät 0,030 M (22,0 %) myyntituottojen ja projektien avustustulojen kohdalta. Musiikkiopetuksen (417) tulot alittuivat 0,019 M (11,5 %) lukukausimaksujen tuotosta johtuen. Muun koulutuksen (418) menot alittuivat 0,013 M (3,2 %) eläkevakuutusmaksujen osalta ( Heinolan Seudun koulutusky). Varhaiskasvatuspalvelujen (420) tuloarvio alittui 0,089 M (8,3 %). Menoarvio alittui 0,146 M (1,6%) henkilöstö- ja vuokramenojen kohdalla. Kirjastopalvelujen (430) määräraha ylittyi 0,038 M (4,3 %) johtuen koneiden ja kaluston kunnossapitomenoista ja henkilöstömenoista.

10 Nuorisopalvelujen (440) menot alittuivat 0,025 M (2,4 %) erityisesti työpajatoiminnan henkilöstömenojen osalta. Kulttuuripalvelujen (450) tulot ylittyivät 0,014 M (1,8 %) yleisesti ennakoitua suuremmista maksutulokertymistä johtuen. Menot ylittyivät 0,027 M (2,1 %) sekä kulttuuripalvelujen järjestämisessä että museotoiminnassa. Liikuntapalvelujen (475) tulot alittuivat 0,014 M (3,4 %) uimahallin tuottojen ollessa ennakoitua pienemmät. Menot ylittyivät 0,060 M (3,3%) jäähallin ja terveysliikuntahankkeen kuluista johtuen. Teknisen toimen hallinnon ja pelastustoimen (500) tulot ylittyivät 0,033 M (7,5 %) monistuskeskuksen sisäisistä myyntituloista johtuen. Maankäytön ja mittaustoimen (502) tulot ylittyivät 0,130 M (12,1 %) maanvuokratuottojen, myyntien ja maksujen kohdalta. Menot alittuivat 0,020 M (1,5 %) johtuen henkilöstömenosäästöistä. Tehtävän Metsä- ja kalatalous ja lintutarha (504) tulot alittuivat 0,100 M (13,4 %), koska tavoiteltuihin metsänmyyntituloihin ei päästy eikä lintutarha saanut ympäristöministeriön avustusta. Menot ylittyivät 0,021 M mm. puunmyyntiin liittyvästä oikeusprosessista johtuen. Kunnallistekniset työt ja puistot (505) tuloarvio ylittyi 0,085 M (4,3 %) joukkoliikenteen tuesta johtuen. Menot ylittyivät 0,224 M (4,9 %) nousseista polttoaine- ja sähkökuluista sekä kuljetuspalveluista ja koneiden kunnossapitokustannuksista johtuen. Vesihuoltolaitoksen (516) tulot alittuivat 0,205 M ( 5,4 %) laitoksen myyntituotoista johtuen. Menot ylittyivät 0,093 M (3,9 %) lähinnä sähkö-, henkilöstö- ja ostopalvelumenoista johtuen. Rakennusten ja isännöinnin (520) tulot ylittyivät 1,459 M (23,6 %) johtuen Heinolan Vuokra-asunnot Oy:n kanssa tehtyihin omaisuusjärjestelyihin liittyvistä luovutusvoitoista. Myös ulkoiset vuokratuotot ylittyivät. Tehtävän menot ylittyivät 1,475 M ( 26,7 %) pääosin em. omaisuusjärjestelyissä ja Karelia-Upofoor Oy: myynnissä kirjatuista myyntitappioista. Myös rakennusten kunnossapito-, lämmitys- ja sähkömenot ylittyivät. Ruoka- ja siivouspalvelujen (550) tulot ylittyivät 0,216 M (3,4 %) ja menot ylittyivät 0,084 M (1,3 %). Mäntylän asumispalveluyksikön menot ja sisäinen laskutus ylittyivät. Ympäristötoimen (594) tuloarvio ylittyi 0,010M (6,9 %) ympäristönsuojelun ja terveysolojen valvonnan osalta. Menot ylittyivät 0,013 M (2,0 %) terveysolojen valvonta- ja eläinlääkintähuoltomenojen osalta. Rakennustarkastuksen (596) tulot ylittyivät 0,123 M (51,1 %) johtuen rakennusvalvontamaksuista sekä kaupungin omien investointikohteiden valvontatehtävistä (valmistus omaan käyttöön). Maaseututoimen (650) tulot ylittyivät 0,014 M (352,3 %) maatalouslomituksen eläkevakuutusmaksuista saaduista korvauksista sekä peltojen vuokratuotoista johtuen.

11 Menot alittuivat 0,017 M (17,9 %) henkilöstömenojen ja asiantuntijapalvelujen kohdalta. Tuloslaskelmaosa Verotulot (700) tuottivat 0,178 M (0,3 %) arvioitua enemmän. Kunnallisverotulot ylittyivät 0,899 M, kun yhteisöverotulot alittuivat 0,689 M. Käyttötalouden valtionosuuksia (710) kertyi 1,160 M (3,4%) enemmän kuin oli arvioitu. Tehtävän korot ja muu rahoitus (720) budjetoitu sitova nettotulo ylittyi 0,300 M (30.4%). Korkokulut alittuivat ja energiarahastolle budjetoitu nettotulo ylittyi. Myös omaisuuden myynneistä kirjatut voitot ja tappiot poikkesivat talousarvioennusteesta. Ks. sivut 69-70. Investointiosa Kiinteistöjen myynteihin budjetoidusta 1,4 M :n tulosta kertyi 0,183 M ja ostoihin osoitetusta 0,2 M :n määräraha käytettiin vain 0,005 M. Osakkeisiin ja elinkeinojen kehittämisinvestointeihin budjetoidut tulot (0,322 M ) teollisuustilojen takaisinlunastamisista ylittyivät, kun Karelia-Upofloor Oy:n vielä lunastamattomat tilat myytiin 4,2 M :lla ja Heinolan Vuokra-asunnot Oy:lle apporttina siirretyt osakkeet käsiteltiin luovutuksen osalta myös myyntituloina. Myyntituottoja kirjattiin yhteensä 6,791 M. Menojen kohdalla varattu määräraha ylittyi 3,070 M, koska Heinolan Vuokra-asunnot Oy:n osakepääoman korotukseen (apportti) ei oltu varattu määrärahaa. Konsernihallinnon irtaimen omaisuuden hankintaan osoitetutun määrärahaan (0,313 M ) käyttö alittui 0,086 M (27,4 %). Terveystoimen irtaimen omaisuuden hankintaan osoitetutun määrärahaan (0,200 M ) käyttö alittui 0,055 M (27,4 %). Talo-osaston rakennuksiin kirjattiin myyntituloina Heinolan vuokra-asunnoille kiinteistökaupalla siirtyneen Pehtoorinkatu 1:n ja apporttiomaisuutena siirtyneiden muiden asuinrakennusten menojäännökset 1,927 M. Talousarviossa ei oltu varauduttu näihin investointituloihin. Määrärahan (3,940 M ) käyttö alittui 0,945 M (6,6 %), koska palo- ja pelastustoimen rakennuskohteiden menoarviot alittuivat. Varhaiskasvatuksen rakennuksiin oli varattu 0,057 M käytettäväksi Kettukallion, Jyrängön ja Rullan päiväkotien korjaustöihin. Käyttö alittui 0,012 M (21,7 %). Koulurakennuksiin oli varattu 1,635 M :n määräraha käytettäväksi Seminaarin ja Niemelän koulun (Niemelä -talon) korjauksiin. Määrärahan käyttö alittui 0,011 M (0,7 %). Terveydenhuollon rakennuksiin (sairaala) oli osoitettu määrärahaa 0,705 M, jonka käyttö alittui 0,059 M (8,54 %).

12 Sosiaalihuollon rakennuksiin ( Hopeasilta ja Kanervala) oli osoitettu 0,094 M :n määräraha, jonka käyttö alittui 0,029 M (31,3 %). Kanervalan kaukolämpötyöhön saatiin korjausavustusta 0,010 M, mihin talousarviossa ei oltu varauduttu. Katujen, viemärien ja vesijohtojen rakentamiseen oli osoitettu määrärahaa 1,365 M, jonka käyttö alittui 0,187 M (13,7%). Puistojen ja yleisten alueiden rakentamiseen oli varattu 0,052 M, josta jäi käyttämättä 0,019M (36,3%). Matonpesupaikkoja ei rakennettu ja arvioitua 0,035 M avustustuloa ei saatu. Teknisen toimen irtaimiston hankintaan osoitettu 0,325 M ylittyi 0,078 M (24,1 %). Vesihuoltolaitoksen investointeihin oli varattu määrärahaa 1,382 M, jonka käyttö alittui 0,052 M (3,1 %). Investointituloiksi oli merkitty 0,435 M, joka puolestaan alittui 0,163 M (37,6 %). Rahoitusosa Antolainojen (900) määräraha ylittyi 1,250 M. Pehtoorinkatu 1:n myyntiin liittyi kauppahinnan ja varainsiirtoveron kattavan lainan (1,250 M ) myöntäminen Heinolan Vuokra-Asunot Oy:lle. Laina oli budjetoitu jo vuoden 2011 talousarvioon. Kaupanteko pitkittyi eikä lainaa ei oltu budjetoitu enää vuodelle 2012. Talousarviolainat (910) on nettositova tehtävä, jossa sekä lyhennyksiksi (menoiksi ) että uusien lainojen nostoiksi (tuloiksi) oli arvioitu 5,3 M. Uusia lainoja ei nostettu ja vanhoja lyhennettiin 5,478 M. 1.1.5 Kaupungin henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2012 oli 1357 (2011: 1362) joista työllistettyjä oli 41 (2011:36). Tilikaudelta on laadittu erillinen henkilöstökertomus, jonka mukaan palkkojen ja palkkioiden suoriteperusteinen yhteismäärä on 43,691 M, mikä oli 6,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna (2011: 40,788). Oleellisia muutoksia henkilöstössä, poissaoloissa ja työskentelyolosuhteissa ei tapahtunut. 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupungin talous on vahvistunut viime vuosina johtuen sekä säästötoimista että valtionosuuksien ja verotulojenkin suhteellisen suotuisasta kehityksestä. Vahvistumiseen on vaikuttanut osaltaan vähäinen investointitoiminta, joka vilkastui vuonna 2012. Taloussuunnitelmassa on myös kaavailtu lähivuosille merkittäviä hankkeita. Valtiontalouden alijäämäisyyden eli ns. kestävyysvajeen korjaustoimet ovat kuntatalouden uhkana ja ne tulevat todennäköisesti vaikuttamaan supistuvien valtionosuuksien ja julkishallinnon tehtäväjaon muutosten kautta. Valtion ajama kuntarakenneuudistus rajoittaisi toteutuessaan laajasti kuntien itsenäistä päätöksentekoa. Uudistus koskisi mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista sekä

13 valtion ja kuntien välisen tehtävä- ja kustannustenjaon tarkistamista. Uudistukset edellyttävät useiden lakien muuttamista. Kuntatasolla tehtävä käsittely lausuntoineen ja muine selvityksineen tulee vaatimaan paljon työtä viranhaltija- ja luottamushenkilövalmistelussa. Kuntarakenneuudistuksen toteutuminen ja ajoittuminen ovat kuitenkin hyvin epävarmalla pohjalla. Lähivuosien suunnitelmissa ovat kustannuksiltaan merkittävät rakennushankkeet: paloasema, Niemelän ja Myllyojan koulut, vanhainkoti, sairaala sekä investoinnit vesihuoltoon. Jos investointien tulorahoitus kaventuu edellä kuvattujen uhkien alla oleellisesti, kasvavien nettoinvestointien tuomat rahoituspaineet kanavoituvat veroprosentteihin ja velan ottoon. 1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto riittävää ja luotettavaa, että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulee toteutua johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin talouden ja hallinnon sisäisestä valvonnasta ja kaupunginjohtaja valvonnan käytännön toteuttamisesta. Toiminnot on järjestettävä ja toiminta johdettava siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Valvonnasta vastaa kukin toimielin, esimies ja viran- tai toimenhaltija, joka käyttää viranomaisen päätösvaltaa tai joilla on toimivaltaa kaupungin varojen käytössä. 1. Säännösten ja määräysten noudattaminen Paikalliset säännöt, ohjeet ja ohjelmat on koottu kaupungin intranetiin, josta on myös pääsy mm. laki- ja asetustasoisiin säädöksiin. Henkilökunnalle on järjestetty mm. työlainsäädäntöön ja esimiestehtävien hoitoon liittyvää koulutusta. Lautakunnat ja kaupunginhallitus valvovat viranhaltijapäätösten laillisuutta ja luottamuselinten päätösten laillisuusvalvontaa suorittaa kaupunginhallitus. Kun on havaittu, että säädösten ja ohjeiden tuntemisessa ja hallitsemisessa on puutteita, asiaan on puututtu. Muutamia yksilötason sosiaaliturvaan, terveyspalvelujen saatavuuteen ja perusopetuksen liittyviä valituksia on edennyt oikeusasteisiin. Oikeusseuraamuksia kaupungille näistä ei kuitenkaan ole muodostunut. Arvioidaan, että säädösten ja määräysten noudattamisessa on onnistuttu ja että sisäinen valvonta on ollut riittävä. 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus

14 Kaupungin strategiset tavoitteet, menestystekijät ja onnistumista kuvaavat mittarit on laadittu tasapainotettujen tuloskorttien (BSC) muotoon. Talousarvion yhteydessä on asetettu tehtäväkohtaiset vuositavoitteet. Strategian ja tavoitteiden toteutumista on arvioitu osavuosikatsauksien yhteydessä. Talousarvoon taloudelliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet tuloksen ollessa voitollinen ja 2,6 M budjetoitua parempi. Ennakoitua parempi tulos johtui valtionosuustulojen ylittymisestä, korkomenojen alittumisesta sekä sijoitustoiminnan arvioitua paremmasta tuotosta. Lomapalkkavelan laskentatavan muutoksen tuoma 1,1 M :n menonlisäys oli kertaluonteinen oikaisu. Varojen käytön valvontaa suoritetaan myös talousarvioseurannan kautta. Kirjanpitojärjestelmä tuottaa päivittäin automaattisesti käyttöraportit määräraha- ja talousvastuussa oleville. Talousarvion tehtäväkohtaisessa tavoitteenasettelussa on edelleen puutteita. Mitattavia tavoitteita on vähän, tavoitteenasettelu ei ohjaa riittävästi tulokselliseen toimintaan eikä tuloksellisuuden arviointi ole kattavaa. 3. Riskienhallinnan järjestäminen Toiminnan järjestämisen riskienhallinnassa on käytössä turvallisuus- tai varautumissuunnitelmat, joita on tarkistettu toimintaympäristön muuttuessa. Laitosten evakuointi- ja pelastautumisharjoituksia on järjestetty mm. kouluissa ja päiväkodeissa. Jokaisella kiinteistöllä on pelastussuunnitelma. Arvioidaan, että turvallisuusriskit on riittävästi tiedostettu ja niiden torjumiseksi on selvät toimintatavat. Päätöksenteossa ja kiinteistöhallinnossa on suunnitelmia useiden kiinteistöjen rakentamisesta ja peruskorjaamisista. Rakennushankkeiden toiminnallisen koordinaation, toteuttamisen ja rahoituksen suunnittelu ei ole ollut riittävän pitkäjänteistä. Riskinä on, että rakennetaan, peruskorjataan tai otetaan vuokralle tiloja, joiden käyttötarkoitus pitkällä aikavälillä ei ole selvä ja loppuun saakka harkittu. Sosiaali- ja terveystoimessa ja teknisessä toimessa on ollut ongelmia kelpoisuusvaatimukset täyttävän ammattihenkilöstön saatavuudessa. Kaupungin kassavarojen lyhytaikaisessa sijoittamisessa on käytetty hyväksyttyjen sijoitusperiaatteiden mukaisesti vain kotimaisia talletuspankkeja, osakeriskejä ei ole otettu. Energiarahaston sijoitusstrategia on varovainen ja perustuu sijoitusten laajalle hajauttamiselle. Sijoitustoiminnan riskit on tiedostettu ja ne ovat hallinnassa. Kaupungin pitkäaikaiset lainat ovat käytännöllisesti katsoen pelkästään kiinteäkorkoisia niiden keskikorko on alle 3 %. Velkojen korkoriski arvioidaan vähäiseksi. Kaupungin vakuutuksien hallinta on keskitettyä. Vahinkojen omavastuut on pyritty asettamaan toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevälle tasolle. Vakuutusturvan ulkopuolella on muutamia vähäarvoisia kiinteistöjä. Luonnonilmiövahingot eivät myöskään ole vakuutusturvan piirissä eikä kaupungin metsien vakuuttamista ole katsottu taloudellisesti kannattavaksi. Äkillisen runsaan vedentulon aiheuttamien vahinkoriskien torjumiseksi viemäriverkostossa on tehty saneerauksia.

15 4.Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinta on pohjautunut määrärahapäätöksiin ja määriteltyihin hankintaja sopimusvaltuuksiin. Ulkopuoliset hankinnat on pääsääntöisesti kilpailutettu ja rakentajilta on vaadittu vakuudet. Hankinnoissa ei ole meneillään hallintoriitoja eikä tällä alueella ole sattunut merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Omaisuuden luovutukset ovat koskeneet pääosin kiinteistöjä. Luovutukset on hoidettu siten, ettei oleellisia kauppahintasaamisia ole syntynyt. Valtionosuuksia tai vähennettyjä arvonlisäveroja ei ole jouduttu palauttamaan. Rakennuksissa ja toimitiloissa on suoritettu tarkastuksia ja vuosikatselmuksia, joiden yhteydessä on todettu välittömät kunnostustarpeet. Kunnossapito- ja peruskorjaustoiminta ei ole kaikilta osin toteutunut riittävän pitkäjänteisesti ja suunnitellusti ja samalla on muodostunut ns. korjausvelkaa. 5. Sopimustoiminta Sopimusten laadintaa ja valvontaa koskevia ohjeita on annettu Sisäisen valvonnan yleisohjeessa. Valvonnan ja täytäntöönpanon tueksi kaupungin asianhallinta- ja diaarijärjestelmään on hankittu sopimusten hallinnan atk-sovellus. Sopimustoiminnassa ei ole menneillä hallintoriitoja eikä kaupungille ole sattunut tällä alueella taloudellisia menetyksiä. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupungin oma sisäinen tarkastus on organisoitu hallituksen alaisuuteen ja tarkastuksessa on yksi osa-aikaisesti tarkastusta suorittava viranhaltija. Tulosalueille on annettu kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan yleisohje ja sisäisen tarkastuksen toimintaohje. Tarkastuksen vuosisuunnitelma on julkaistu intranetissä. Tarkastuskohteina olivat mm. tavarahankinnat, niihin liittyvä päätöksenteko ja laskujen hyväksymismenettely. Tarkastuksissa havaittujen puutteiden korjaamiseksi on annettu ohjeet. Olennaisia vakavia virheitä tai puutteita ei havaittu. Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma on sovitettu ulkoista tarkastusta hoitavan tilintarkastusyhteisön tarkastusohjelmaan. Sisäisen valvonnan parantamisen pääpaino on johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytäntöjen uudistamisessa. Arvioidaan, että sisäisessä tarkastuksessa on onnistuttu ja että sen resursointi on ollut riittävä.

16 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Alkuperäisen talousarvion mukaan vuosikate oli 5,309 M ja tulosennuste 0,047 M voitollinen. Vuoden aikana alennettiin käyttötalouden tuloarvioita nettomääräisesti 0,261 M ja käyttötalouden määrärahoja korotettiin 2,746 M. Talousarvion vuosikate oli muutosten jälkeen 2,563 M. Kun suunnitelman mukaisiksi poistoiksi oli arvioitu 4,9 M, tarkistetun talousarvion mukainen tulos ennakoi 2,337 M :n tappiota. Tilinpäätöksen toimintakate on 0,2 M ennakoitua pienempi. Vero- ja valtionosuustuloarviot ylittyivät yhteensä 1,338 M. Rahoitustuotot ja -kulut -ryhmän nettotuotto oli talousarviossa 0,047 M, kun tilinpäätöksen mukainen toteutuma on 1,089 M. Tästä energiarahaston nettotuotto on 2,076 M (TA: 1,6 M ). Tilikauden 2012 vuosikate on 5,106 M. Poistoja kirjataan 4,866 M ja tilikauden tulos on 0,238 M. Tilinpäätössiirtoina tuloutetaan yhteensä 0,283 M poistoerojen ja investointivarauksien vähennyksiä. Taseeseen kirjattava tilikauden 2012 ylijäämä on 0,521 M (-11: 1,738). TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (1000 ) (Ulkoiset tulot ja menot) 2012 2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 6 027 5 537 Maksutuotot 7 643 7 464 Tuet ja avustukset 2 858 2 735 Vuokratuotot 3 177 2 780 Muut toimintatuotot 2 435 732 22 140 19 247 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 473 428 22 613 19 675 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -44 164-41 142 Eläkekulut -11 275-11 001 Muut henkilösivukulut -1 913-1 642-57 353-53 784 Palvelujen ostot -47 168-44 503 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 595-7 570 Avustukset -6 102-5 732 Vuokrakulut -1 347-1 083 Muut toimintakulut -1 889-312 TOIMINTAKULUT -121 454-112 984 TOIMINTAKATE -98 841-93 310 VEROTULOT 67 998 69 128 VALTIONOSUUDET 34 860 32 633 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Korkotuotot 241 343 Muut rahoitustuotot 3 224 3 446

17 2012 2011 Korkokulut -1 300-1 484 Muut rahoituskulut -1 076-3 900 1 089-1 596 VUOSIKATE 5 106 6 855 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot -4 866-5 405 Arvonalentumiset -1 0 TILIKAUDEN TULOS 238 1 450 Poistoeron lisäys (-)tai vähennys (+) 255-84 Varausten lisäys (-)tai vähennys (+) 28 372 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ(+) / ALJÄÄMÄ (-) 521 1 738 Tuloslaskelman tunnusluvut (vuoden 2011 luvut suluissa) Toimintatuotot / toimintakulut;% 18,2 % (17,0) Vuosikate/ poistot (%): 104,9% (126,8) Vuosikate /asukas 255 (340) Asukasmäärä 20 056 (20 175) Kun arvioidaan, että suunnitelmapoistot vastaavat vuosittain keskimääräisten korvausinvestointien tarvetta, vuosikatteen tarjoama investointien tulorahoitus on vuoden 1996 jälkeen ollut viitenä vuotena riittävä. Kaupungin nettoinvestoinnit ovat myös ylittäneet korvausinvestointien tason vuosina erityisesti 2000-2008 (n. 5 M ). Tulorahoituksen vajetta on rahoitettu velanotolla. Tulorahoituksen riittämättömyys ja samanaikainen voimakas investointitoiminta käyvät ilmi oheisesta kuviosta. Vuosien 2006, 2008 ja 2009 poikkeukselliset vuosikatteet johtuvat suurista energiarahaston kirjanpidollisen tuoton vaihteluista. Kaupungin talous on vahvistunut merkittävästi vuosina 2009-2012. (1000 ) 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0-2000 -4000 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosikate ja nettoinvestoinnit 1993-2012 Vuosikate Nettoinvestoinnit

18 1.3.2 Toiminnan rahoitus 2012 2011 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate 5 106 6 855 Tulorahoituksen korjauserät -926-478 4 179 6 377 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot - 8 827-5 175 Rahoitusosuudet investointimenoihin 282 473 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 6 418 1 017-2 128-3 685 TOIMINNAN JA INVEST.RAHAVIRTA 2 052 2 692 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 325 0 antolainasaamisten vähennykset 7 0-1 318 0 LAINAKANNAN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 5 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 223-6 262 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 500-5 000-2 723-5 762 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET Sijoitusten / muiden saamisten muutos 598 59 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 70 32 Vaihto-omaisuuden muutos 105 71 Saamisten muutos 831 419 Korottomien velkojen muutos 2 805 1 203 4 410 1 786 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 369-3 976 RAHAVAROJEN MUUTOS 2 420 *) -1 284 RAHAVAROJEN MUUTOS (31.12. - 1.1.) 2 437-1 284 *) ks. selvitys sivulla 77 Rahoituslaskelman tunnusluvut (vuoden 2011 luvut suluissa) Investointien tulorahoitus: 59,8 % (145,8) (100 * vuosikate/investointien omahankintameno)

19 Pääomamenojen tulorahoitus: 33,8 % (62,5) 100 * vuosikate/(inv. omahank. + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Sekä investointien että pääomamenojen tulorahoitusastetta kuvaavat tunnusluvut ovat heikentyneet investointien kasvusta (71%) ja vuosikatteen supistumisesta johtuen. Lainanhoitokate: 0,98 (1,08) (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset) Tulorahoitus riittää lainojen korko- ja lyhennysmenoihin, kun lainanhoitokate on suurempi kuin yksi. Rahavarat 31.12. 1000 : 64 190 (61 754) Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassasta maksut, 1000 : 138 725 (130 253) Kassan riittävyys: 169 pv (173) (365 x rahavarat 31.12 / kassasta maksut tilikaudella) Kassan riittävyys ei kuvaa käytännön maksuvalmiutta, koska pääosa (61,9 M ) rahavaroista kuuluu Heinolan energiarahaston pitkäaikaisiin sijoituksiin, joita ei käytetä maksuvalmiuden ylläpidossa. Kassavarojen riittävyyttä on pidetty yllä myymällä lyhytaikaisia kuntatodistuksia. 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Pysyvät vastaavat muodostuvat valtaosin kaupungin käyttöomaisuudesta sekä osuuksista kuntayhtymissä ja konserniyhteisöissä. Karelia-Upofloor lunasti kaupungin rahoittamat parkettitehtaan tilat ja muihin saamisiin kuuluneet 5,6 M :n kauppahintasaamiset poistuivat. Asuinrakennusten ja huoneistojen siirrot 3,1 M :n suuruisena apporttina Heinolan Vuokra-asunnot Oy:n osakepääomaan näkyvät taseryhmän sisällä tapahtuneina muutoksina. Vuoden 2012 nettoinvestoinnit olivat poistoja alemmat, mistä johtuen pysyvät vastaavat vähenivät. Toimeksiantojen varat ovat lähes pelkästään kaupungin lahjoitusrahastojen sijoituksia ja käteisvaroja. Välitetyt valtion asuntolainat ovat loppumassa (0,019 M ). Saamisten määrä on vähentynyt 0,8 M erityisesti hankkeisiin liittyvien tulojäämien vähentyessä 1,0 M. Rahoitusarvopapereiden muutos (+1,5 M ) johtuu pääosin energiarahaston sijoitusrahastoissa olevien varojen kirjanpitoarvojen nousuista. Pankkisaamiset eli maksuliikennetileillä olevat rahavarat kasvoivat 0,4 M edellisestä vuodesta.

20 V A S T A A V A A 2012 2011 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEETTOMAT OIKEUDET 284 215 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 284 215 AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET 24 648 24 826 RAKENNUKSET 42 788 46 474 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 14 923 14 934 KONEET JA KALUSTO 1 393 1 293 MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET 311 323 ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT 5 515 278 AINEELLISET HYÖDYKKEET 89 578 88 128 2012 2011 SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET 17 114 15 740 MUUT LAINASAAMISET 2 324 1 074 MUUT SAAMISET 0 5 580 SIJOITUKSET 19 438 22 394 PYSYVÄT VASTAAVAT 109 300 110 738 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VALTION TOIMEKSIANNOT 19 44 LAHJOITUSRAHASTOJEN ERITYISKATTEET 538 534 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 557 578 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS VALMIIT TUOTTEET/TAVARAT 323 428 VAIHTO-OMAISUUS 323 428 SAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET 3 044 2 842 LAINASAAMISET 116 54 MUUT SAAMISET 647 681 SIIRTOSAAMISET 3 207 4 199 LYHYTAIKAISET SAAMISET 7 014 7 777 SAAMISET 7 014 7 777 RAHOITUSARVOPAPERIT OSAKKEET JA OSUUDET 61 968 59 776 SIJOITUKSET RAHAMARKKINAINSTUMENTEIHIN 7 161 RAHOITUSARVOPAPERIT 61 975 59 937 RAHAT JA PANKKISAAMISET RAHAT 11 12 PANKKISAAMISET 2 205 1 805 RAHAT JA PANKKISAAMISET 2 215 1 817 VAIHTUVAT VASTAAVAT 71 528 69 959 V A S T A A V A A 181 385 181 275