Tietoisku: Kestävän aluesuunnittelun tietopankki alueportaali Neljä poimintaa Alueportaalista: Energiaviisas Finnoo BREEAM for communities Iloisesti ilmastoviisasta uutta Helsinkiä MKK 2.0 Jessica Karhu, Senior Sustainability Specialist, GBC Suomi Kestävä aluesuunnittelu seminaari: Käytäntöjen, osaamisen ja suunnittelun kestävä uudistaminen 27.9.2017
Mihin työkaluja tarvitaan Hyvä aluesuunnittelu on lähtökohtaisesti kestävää Mutta kestävän aluesuunnittelun työkalut helpottavat kestävyyden varmistamista kestävyystavoitteista kommunikointia kestävyyden todentamista Ja tukevat eri sektoreiden yhteistyötä 2
Finnoo - Tekesin Fiksu energia kilpailun palkinnon saaja 3 (KUVA: CERERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT)
Finnoon tavoitteet korkealla Finnoon asuntorakentaminen alkaa Djupsundsbäckenin asemakaava-alueelta 2018 Tulevan metroaseman kupeeseen sijoittuvasta Djupsundsbäckenistä luodaan energiatehokas ja vähäpäästöinen, uusia energiaratkaisuja hyödyntävä vihreä ja vehreä kaupunginosa, jonne on suunniteltu muun muassa puukerrostaloja Kestävät ratkaisut ohjaavat koko Finnoon toteutusta, mikä näkyy yhtä lailla kaava- ja energiaratkaisuissa, tontinluovutusehdoissa kuin rakennusmateriaaleissakin. Luontoarvosta ja luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan säilyttämällä ja suojelemalla arvokas lintukosteikkoalue. 4
Markkinaohjautuva energiatehokkuuden kehityskonsepti Tekesin kilpailussa voiton toi Espoon kaupungin ja Fortumin ehdotus Finnoon alueen energiajärjestelmästä. Ehdotus on haasteellinen; 17 000 asukkaan uuden kaupunginosan energiankulutus halutaan puolittaa verrattuna normaaliin vastaavan alueen energiankäyttöön. Kimmo Leivo 5
6
Alustavia BREEAM Communities - arviointeja, 2010-2013 Sito on vuosina 2011-2017 tehnyt erilaisten kaavahankkeiden vaihtoehtoja luonnosvaiheissa lukuisia ennakkoarviointeja BREEAM Communities - ympäristöluokitusjärjestelmän kriteerien pohjalta. Hankkeita ovat mm. Rovaniemen keskustan osayleiskaava (2011), Leppävirran taajaman osayleiskaava (2012), Vaasan ja Mustasaaren Böle II - Sveden asemakaava (2013), Espoon Suurpelto ja Suurpelto III -asemakaava (2014), E18-tien solmujen kehittäminen Lohjalla (2015), Sipoonlahden eritasoliittymän yleissuunnitelma (2015), Vierumäen Urheiluopisto Konnivesi kehityskuva (2016), Helsingin Pasilan Postipuiston ST-kilpailuehdotus (2016) ja Oulunsalonrannan asemakaavaluonnos (2017). BREEAM Communities -kriteerejä on käytetty tarkastuslistana ohjaamaan kaavahankkeita kestävyyden suuntaan. Sertifikaatin hakeminen ei ole ollut tavoitteena. Kokemukset tällaisesta käytöstä ovat olleet positiivisia: kaavat ovat kestävyyden näkökulmasta aina kehittyneet. Myös tilaajat ovat olleet tyytyväisiä, siksikin, että suunnittelijoiden ja tilaajien yhteisenä ryhmähaastatteluna tehtynä menetelmä on erittäin vähän aikaa vievä ja kuitenkin tuo kestävyyden kriteerit kattavasti keskusteluun ja jatkovalmisteluun. Kuva: BöleII Sveden -asemakaava Vaasan ja Mustasaaren rajalla (Sito) 7
Espoon Niittykumpu, BREEAM Communities, 2017 Sito ja alikonsultti Granlund Consulting valmistelevat Nittykummun metrokeskukseen liittyvän aluekehityshankkeen sertifiointia BREEAM Communities - ympäristöluokitusjärjestelmän mukaisesti. Hankkeeseen liittyen tehtiin myös ekologiastrategia (Ramboll) ja energiastrategia (Sito /Granlund Consulting). Espoo kehittää luokitusjärjestelmään pohjautuvia alueiden suunnittelun ja rakentamisen ympäristöohjauksen menetelmiä. Luodaan menettelyjä, joilla alueiden kehitystä voidaan ohjata ja arvioida suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa. Perimmäisenä tavoitteena on rakentaa ympäristöä vähemmän kuormittavaa ja mahdollisimman hyvin käyttäjiä palvelevaa rakennettua ympäristöä. Sertifioinnin tavoitteena on erittäin hyvä (very good) taso eli vähintään 55% enimmäispisteistä. Niittykumpu sai keväällä 2017 toisena hankkeena Suomessa 1.vaiheen eli alustavan BREEAM Communities -sertifikaatin. Tarkoituksena on jättää lopullinen hakemus vuoden 2017 aikana. Kuva: Ote metrokeskuksen havainnekuvasta (Varma, Sato, SRV, SARC ja Sito) 8
9 Iloisesti ilmastoviisas uusi Helsinki
Iloisesti ilmastoviisasta - Honkasuo Honkasuolle valmistui passiivitason puukerrostaloja La mmitysmuotona on matalala mpoẗilainen ns. kevytkaukola mpo. korttelirakenne on suunniteltu muodostamaan suotuisa ja suojainen pienilmasto Honkasuon itäosassa Haapaperhosen pientalokortteleiden alueelle tehtiin Aaltoyliopiston teknillisen korkeakoulun kanssa oma ekotehokkuuskriteeristö, joka on ollut tarkoitus ohjata alueen suunnittelijoita ja rakentajia ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Ekotehokkuutta seurataan koko rakentamisajan Kaupunki järjestää Haapaperhosen alueen tonteilla myös ekotehokkuusseurannan. Seuranta-aika päättyy noin neljä vuotta kohteiden valmistumisen jälkeen. http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/honkasuo/asuminen 10
Iloisesti ilmastoviisasta - Kuninkaantammi Viherkerroin -menetelmä Kuninkaantammen kaavan laadinnan yhteydessä on käytetty ns. viherkerrointyökalua. Viherkerroin on suhdeluku tontin painotetun viherpinta-alan ja tontin kokonaispinta-alan välillä. Kaava-alueen uusille pientalokorttelialueille (AO-1) on laskettu viherkertoimeksi 1,0 (tavoitetaso 0,8). 11
Iloisesti ilmastoviisasta - Kuninkaantammi Vihreää rahoitusta Kuntarahoituksen Vihreää rahoitusta voidaan myöntää investointihankkeille, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia hyötyjä ympäristölle. Hekan ja Hason uudet asuintalohankkeet Kuninkaantammessa saivat Kuntarahoituksen Vihreää lainaa Perusteina muun muassa: etäohjattavaan rakennusautomaatioon kytketyt lämpötila-anturit, Ilmanvaihtojärjestelmien lämmön talteenoton vuosihyötysuhde on lähes 70 prosenttia parempi kuin määräykset edellyttävät j.läsnäolotunnistimia ja valoisuusmittausta hyödyntävä valaistus toteutetaan pääsääntöisesti LED-valaisimin. Energiatehokkuus B-energialuokka ja E-luvut 95 105 kwhe/m2. Viherkattoja, viherkerroin 12
Digin uudet mahdollisuudet - Maakuntakaavan digiloikka Maakuntakaava 2.0 Ympäristöministeriö, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien liitot käynnistivät hankkeen, jonka tavoitteena on maakuntakaavoituksen digitalisaation edistäminen. Hankkeen lopputuotteena on toteuttamiskelpoinen malli uudelleen muotoillusta digitaalisesta maakuntakaavasta Hankkeen toteuttaa WSP loppuraportti on lausunnoilla MKK 2.0 hankkeen tavoitteena oli laatia totuttamiskelpoinen malli uudelleen muotoillusta digitaalisesta maakuntakaavasta sekä analyysi niistä muutos ja kehittämistarpeista, joita mallin käyttöönotto edellyttää Työ toteutettiin palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen Tavoitelähtöisenä prosessina Osallistamalla asiantuntijoita kehittämiseen 13
14
http://alueportaali.figbc.fi/ 15