BREEAM Communities. Tuomo Sirkiä, TkL, arkkitehti SAFA. Ympäristösi parhaat tekijät

Transkriptio

1 BREEAM Communities Tuomo Sirkiä, TkL, arkkitehti SAFA Ympäristösi parhaat tekijät

2 BREEAM Communities -arviointi BREEAM Communities on englantilainen, myös muualla Euroopassa ja maailmalla käytettävä aluehankkeiden kestävyyden arviointimenetelmä. Menetelmä kattaa taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden. Riippumaton menetelmä auttaa viranomaisia, suunnitteluryhmiä ja aluekehittäjiä luomaan kestäviä suunnitelmia laajahkoihin aluehankkeisiin. Sitossa on kaksi lisensioitua BREEAM Communities -konsulttia: TkL, arkkitehti SAFA Tuomo Sirkiä p arkkitehti SAFA Jenni Lautso p

3 Miksi tehdä kestävyysarviointi? Kestävyysarviointi kannustaa minimilainsäädäntöä korkeampaan tasoon. Kestävyysarviointi auttaa muodostamaan mielikuvan hankkeen kestävyydestä kansainvälisessä vertailussa. Kestävyysarviointi tekee näkyväksi ja avaa keskustelun siitä mihin seikkoihin hankkeessa tulisi kiinnittää huomiota, jotta hankkeen kestävyystasoa voidaan parantaa. Kriteereihin perustuva kestävyysarviointi mahdollistaa aiheen käsittelyn järjestelmällisesti. -> ohjaa suuntaa ja valintoja jatkosuunnittelussa Menetelmä on myös tapa jalkauttaa organisaation ilmasto- ja kestävyystavoitteita, ja sertifiointiprosessi on organisaatiolle ja prosessiin osallistuville samalla oppimismatka.

4 Vaikutusten ja kestävyyden arviointi Painotettu pisteytys (BREEAM Communities) 1. Ilmasto ja energia (18%) 2. Yhteisöllisyys (9%) 3. Paikan muodostuminen (18%) 4. Ekologia ja biodiversiteetti (6%) 5. Liikenne ja liikkuminen (22%) 6. Resurssit (16%) 7. Palvelut ja talous (6%) 8. Rakennukset (5%) Yhteensä 100% Sanallinen, taulukkomuotoinen arvio (MRA 1 ) 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

5 Tavoitetasot Suomalainen perustaso Innovatiivisuudesta voi saada lisäpisteitä maksimissaan 10%

6 BREEAM-C-kriteeristön otsikot Hallinto BREEAM-C kriteeristö Liikenne ja liikkuminen Sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi Resurssien ja energian käyttö Maaperä ja ekologia Innovaatio

7 Arviointitasot 3. Detailed design 12 kriteeriä toteutussuunnittelu 2. Planning the solution 17 kriteeriä asemakaava 1. Development principles 11 kriteeriä yleissuunnittelu

8 BREEAM-C-kriteeristön toimintaperiaate Esimerkki: RES1 Low Impact Materials Kriteeristössä on kuhunkin teemaan 1 3 tavoitetasoa Sertifiointia varten pakollisten vaatimusten on täytyttävä Tämän jälkeen voidaan myöntää lisäpisteitä minimitason ylittävästä toiminnasta

9 BREEAM-C-kriteeristö otsikkotasolla Governance Hallinto GO 01 GO 02 GO 03 GO 04 Consultation plan - Vuorovaikutussuunnitelma Consultation and engagement - Vuorovaikutus ja sitoutuminen Design review - Suunnittelukatselmus Community management of facilities - Alueisännöinti Social and economic wellbeing - Local economy Sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi - Paikallinen talous SE 01 SE 17 Economic impact - Taloudelliset vaikutukset Labour and skills - Työvoima ja osaaminen

10 BREEAM-C-kriteeristö otsikkotasolla Social and economic wellbeing - Environmental conditions Sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi - Ympäristö SE03 SE 04 SE 08 SE 10 SE 13 SE 16 Flood risk assessment - Tulvariskien arviointi Noise pollution - Melu Microclimate - Mikroilmasto Adapting to climate change - Sopeutuminen ilmaston muutokseen Flood risk management - Tulvariskien hallinta Light pollution - Valosaaste

11 BREEAM-C-kriteeristö otsikkotasolla Social and economic wellbeing - Social wellbeing Sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi - Sosiaalinen hyvinvointi SE 02 SE 05 SE 06 SE 07 SE 09 SE 11 SE 12 SE 14 SE 15 Demographic needs and priorities - Väestön tarpeet ja tärkeysjärjestys Housing provision - Asuntotarjonta Delivery of services, facilities and amenities - Palveluympäristö ja -tarjonta Public realm - Julkiset ulkotilat Utilities - Yhdyskuntatekniikka Green infrastructure - Viherympäristö Local parking - Paikallinen pysäköinti Local vernacular - Paikallinen rakentamistapa Inclusive design - Suunnittelu kaikille

12 BREEAM-C-kriteeristö otsikkotasolla Resources and energy Resurssien ja energian käyttö RE01 RE 02 RE 03 RE 04 RE 05 RE 06 RE 07 Energy strategy - Energiastrategia Existing buildings and infrastructure - Olevat rakennukset ja infra Water strategy - Vedenkäytön strategia Sustainable buildings - Kestävä rakentaminen Low impact materials - Vähäpäästöiset materiaalit Resource efficiency - Resurssien käytön tehokkuus Transport carbon emissions - Liikenteen hiilipäästöt

13 BREEAM-C-kriteeristö otsikkotasolla Transport and movement Liikenne ja liikkuminen TM 01 TM 02 TM 03 TM 04 TM 05 TM 06 Transport assessment - Liikenteellinen arviointi Safe and appealing streets - Turvalliset ja miellyttävät kadut Cycling network - Pyöräilyverkko Access to public transport - Joukkoliikenteen saavutettavuus Cycling facilities - Pyöräilyn palvelutaso Public transport facilities - Joukkoliikenteen palvelutaso

14 Referenssit Alustavia arviointeja Rovaniemen keskustan osayleiskaava (2011) Leppävirran taajaman osayleiskaava (2012) Vaasan ja Mustasaaren Böle II - Sveden -asemakaava (2013) Espoon Suurpellon alue ja Suurpelto III -asemakaava (2014) E18-tien solmujen kehittäminen Lohjalla (2015) Sipoonlahden eritasoliittymän yleissuunnitelma (2015) Vierumäen Urheiluopisto - Konnivesi kehityskuva (2016) Helsingin Pasilan Postipuiston ST-kilpailuehdotus (2016) Pirkkalan Toivion alustava osayleiskaavaluonnos (2017) Sertifiointiin Espoon Niittykummun aluekehityshanke (2016 )

15 Toivion osayleiskaava, alustava tarkastelu > 22 %

16 Toivion osayleiskaava, mahdollisuudet > 70 % Erityiskohtia Vuorovaikutteiset työpajat Keskustelut infrastruktuurin toteuttajien kanssa Tulvariskien minimointi Win-Win energian tuotanto ja käyttö Hulevesien hyödyntäminen laajasti Mahdollisia Osaamisen kehittäminen CO2-päästöjen minimointi Vedenkäytön strategia

17 Sertifioinnin kustannukset Alustava, suunnitteluryhmää haastattelemalle tehtävä arviointi vie ennakkoperehtymisineen ja raportointeineen konsultin aikaa tuntia (SKOL 01 02). Varsinainen, aineiston perusteella tehtävä, sertifiointiin tähtäävä aluehankkeen arviointi vie konsulttiaikaa hankkeesta riippuen tuntia. Lisäksi kuluu tilaajan aikaa näyttöaineiston työstämiseen, BRE Globalin rekisteröinti- ja käsittelymaksuja noin 5000 sekä käännös- yms. kuluja.

18 Sertifioinnin aikataulu Alueen sertifiointiin on syytä varata 3-4- vuotta. Esimerkkinä Espoon Niittykumpu.

19 Elävän kaupungin kehittäminen kannattaa Ympäristösi parhaat tekijät