Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus Vähähiilisen liikenteen mahdollisuudet -seminaari 17.9.2015 SYKE
Mihin matkoihin yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan? Arkiliikkuminen yhtenäiset tutkimustulokset: arkiliikkumistarve ja autoilu (suorite & hiilidioksidipäästöt) sitä vähäisempää mitä tiiviimpi yhdyskuntarakenne Pitkät vapaa-ajan matkat yhdyskuntarakenteen merkitys epäselvä tiiviin kaupunkiympäristön puutteiden kompensointia? esim. kaupunkilaiset ja kerrostaloissa asuvat viettävät kesämökillä enemmän aikaa kun maaseudulla ja omakotitaloissa asuvat pihat, luonto, yksityisyys, rauha, itsensä toteuttaminen epävarmuustekijöitä: elämäntavat ja ajankäyttö, tulotaso, lentokentän läheisyys -> johtopäätös: pelkkä tiiviys ei ratkaise kaikkea, ympäristön laatuun kiinnitettävä huomiota Tavaraliikenne vaikutuksia mutta myös ristivaikutuksia: esim. hajautettu kaupan verkosto ja nettikauppa voi vähentää henkilöliikenteen päästöjä, mutta kasvattaa jakelukuljetusten päästöjä 2
Yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan liikkumistarpeeseen ja kulkutapaan Ilmastopaneeli: Liikenteen päästöjen vähentämisen miksauspöytä 3
Kaupunkiseutujen toiminnalliset alueet suunnittelun kohteena 4
Toiminnalliset alueet laajenevat kun liikennejärjestelmät kehittyvät 5
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet kolme kaupunkijärjestelmää JALANKULKUVYÖHYKE JOUKKOLIIKENNE- VYÖHYKE AUTOVYÖHYKE UF Leo Kosonen 6
asukasta/ha Vyöhykkeet rakenteeltaan erilaisia -> erilaiset suunnitteluperiaatteet 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Asukastiheys 1985 1990 1995 2000 2005 2010 60% 55% 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Autottomien asuntokuntien osuus 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke muu taajama koko alue taajaman ulkopuolinen alue koko alue 9
radanvarsien itsenäiset ks - ulompi ydinalue maaseutumainen reuna-alue pienkaupungit muut itsenäiset kaupungit - ulompi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - sisempi ydinalue radanvarsien itsenäiset kaupunkiseudut - sisempi ydinalue ulompi kehysalue sisempi kehysalue raideliikenteen kehysalue ulompi ydinalue sisempi ydinalue liikkumisen hiilidioksidipäästöt jäävät ydinalueella alle 2 kg/vrk sisemmällä kehysalueella hiilidioksidipäästöjen määrä on 2,5-3 kg/vrk ja raideliikenteen kehysalueella alle 2,5 kg/vrk Liikkumisen hiilidioksidipäästöt (g/vrk, asukas) ulommalla kehysalueella päästöt ovat suurimmat, autovyöhykkeellä ja taajaman ulkopuolella yli 3,5 kg/asukas itsenäisillä ja pienillä kaupunkiseuduilla päästöt jäävät pääosin pienemmäksi kuin kehysalueilla keskustan jalankulkuvyöhyke 800 keskustan reunavyöhyke 1 100 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 1 300 intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 1 300 joukkoliikennevyöhyke 1 400 1 700 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 1 500 intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 1 500 joukkoliikennevyöhyke 1 800 2 000 keskustan jalankulkuvyöhyke 1 700 keskustan reunavyöhyke 2 400 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 2 300 joukkoliikennevyöhyke 2 200 2 700 keskustan jalankulkuvyöhyke 2 600 keskustan reunavyöhyke 2 900 joukkoliikennevyöhyke 2 800 heikko joukkoliikennevyöhyke 2 500 3 100 taajaman ulkopuolinen alue 2 800 keskustan jalankulkuvyöhyke 2 600 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 3 300 joukkoliikennevyöhyke 3 300 heikko joukkoliikennevyöhyke 3 700 3 600 taajaman ulkopuolinen alue 3 600 keskustan jalankulkuvyöhyke 1 700 keskustan reunavyöhyke 2 100 joukkoliikennevyöhyke 2 200 2 300 3 000 taajaman ulkopuolinen alue 2 700 keskustan jalankulkuvyöhyke 1 800 keskustan reunavyöhyke 2 200 joukkoliikennevyöhyke 2 500 2 700 joukkoliikennevyöhyke 2 900 3 000 taajaman ulkopuolinen alue 3 200 keskustan jalankulkuvyöhyke 2 300 keskustan reunavyöhyke 2 900 3 300 taajaman ulkopuolinen alue 4 000 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 2 600 3 500 taajaman ulkopuolinen alue 3 600 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 grammaa/hlö, arkivrk 10
11 Uudenmaan Liitto
Kaupunkikehityksen trendejä liikkumisen kannalta kaupungistuminen, väestö keskittyy kaupunkiseuduille kaupunkiseutujen ja niiden autovyöhykkeen laajentuminen asumispreferenssien ja elämäntapojen urbanisoituminen, paluu kaupunkiin asukastiheys pienenee ilman täydennysrakentamista (asumisväljyyden kasvu ja asuntokuntien koon pieneneminen) monikeskuistuminen: toiminnallisesti monipuoliset alakeskukset & yksipuoliset keskittymät (kauppa, työpaikat, vapaa-aika) pyöräilyn suosio: potentiaalia erityisesti keskustan reunavyöhykeellä, myös joukkoliikenne- ja autovyöhykkeellä ympäristön laatu: kuinka mielellään kävellään ja pyöräillään autottomat asuinalueet ja autoton elämäntapa 12
Monipuoliset keskusta-alueet ja niiden ulkopuoliset kaupan alueet eri vyöhykkeillä 13
Kulkutapajakauma vähittäiskaupan sijaintivyöhykkeen mukaan keskisuurilla kaupunkiseuduilla 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 39% 15% 45% 1% keskustan reunavyöhyke 16% 10% 74% 1% intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 15% 18% 67% joukkoliikennevyöhyke 17% 12% 72% 96% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 20% 13% 65% 2% kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne 14 Hanna Kalenoja
Kaupan sijoittuminen & liikkuminen Joukkoliikenteen hyödyntäminen kauppa-asioinnissa haaste Palveluverkkotarkastelut yksittäisten hankkeiden sijaan Suunnittelu keskittynyt suuryksiköiden sijoitukseen ja mitoitukseen -> pohdintaa pienempien kaupan yksiköiden toimintaedellytyksistä Kevyen ja joukkoliikenteen edistäminen asiointimatkoilla Kaupan sijoittuminen erityisesti keskustoihin, alakeskuksiin ja intensiiviselle joukkoliikennevyöhykkeelle Täydennysrakentaminen tukemaan olemassa olevia palveluita Keskustoihin soveltuvat myymäläkonseptit Keskustan reunavyöhykkeelle sijoittuva kauppa ei saa syödä keskustan elinvoimaisuutta (mm. erilainen profilointi) Pienillä kaupunkiseuduilla keskustan ulkopuoliset kaupan alueet voivat uhata keskustan jalankulkuvyöhykettä Kaupan keskittymien jalankulkuympäristön laatu, pyöräily? joukkoliikenne? 15
Helsinki-Tukholma -vertailu Monikeskuksisuus kehittyy kummassakin kaupungissa Tukholmassa keskustan jalankulkuvyöhyke ja intensiivinen joukkoliikennevyöhyke vahvempia suurempi osa ihmisistä ja työpaikoista suuremmat tiheydet tietullit rajoittavat liikennettä keskustassa rautatiepohjaiset sormet ja laaja metroverkosto 16
Työpaikkojen sijoittuminen Tukholmassa keskustan ulkopuoliset työpaikka-alueet sijoittuneet pääasiassa kantakaupungin jatkeeksi, Helsingin seudulla kauemmaksi mm. kehäteille -> joukkoliikenteen järjestäminen työpaikka-alueille, Tukholmassa uusi poikittainen pikaraitiotielinja Tvärbana 17
Monikeskuksisuus mahdollisuutena suurilla kaupunkiseuduilla Monipuoliset alakeskukset vahvistuneet suurilla kaupunkiseuduilla ja niitä on tullut lisää Alakeskuksissa asuvien matkasuorite on alhaisempi kuin kaupunkiseudun muilla alueilla Alakeskuksissa on jalankulun mittakaava, hyvät palvelut ja joukkoliikenne Alakeskukset hyviä asuinpaikkoja erityisesti nuorille ja ikääntyneille Alakeskukset sijoittuneet liikenteellisiin solmukohtiin Verkostomainen alakeskuksia yhdistävä joukkoliikenne, uudet poikittaiset joukkoliikennevyöhykkeet Alakeskusten vahvistaminen (asuminen, työpaikat, palvelut) Kaupan, työpaikkojen ja vapaa-ajan viettotoimintojen ohjaaminen toiminnallisesti yksipuolisten keskittymien sijaan alakeskuksiin Huomiota jalankulkuympäristön laatuun 18
Liikenteen energiatehokkuustoimenpiteet osana EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista: vaikutukset, kustannukset ja työnjako Väestönkasvun ja asutusrakenteen muutoksen myötä vuoteen 2030 mennessä rakennetaan vajaa 500 000 uutta asuntoa Näiden sijoittamisella yhdyskuntarakenteellisesti edullisimmalla tavalla voidaan arkimatkojen henkilösuoritetta vähentää jopa 6 % / hlö Vaikutus kotimaan henkilöautoliikenteen KHKpäästöihin n. -3-4 % (n. 0,2 Mt) 2014-2030 Väestönkasvu syö vähennyksen koko maan tasolla -> tarvitaan muitakin toimenpiteitä Muutos vuosina 2015 2030 Vaikutus autolla kuljettuihin arkiliikenteen henkilökilometreihin/as Asutusrakenteen ja uudisrakentamisen trendimuutos -2,2 % Uudisrakentamisen suuntaaminen siten, että väestönkasvua -1,9 % tapahtuu vain jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeillä Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden muutos täydennysrakentamisen myötä autovyöhykkeistä -1,8 % joukkoliikennevyöhykkeiksi Yhteensä -5,9 % 19
Ilmastopaneeli: Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä Yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen yhteen sovittaminen kaupunkiseuduilla uuden rakentamisen ohjaaminen yhdyskuntarakenteessa jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeille täydennysrakentamisen edistäminen kuntien maapolitiikan, kaavoituksen, autopaikkanormien alentamisen ja sääntelyn keventämisen kautta työpaikkojen ja palvelujen ohjaaminen joukkoliikenteen solmukohtiin mahdollisia taloudellisen ohjauksen keinoja: alueellisesti porrastettu kilometrivero, työmatkojen verovähennysoikeuden muuttaminen kulkutavasta riippumattomaksi ja kilometriperusteiseksi ja pysäköinnin hintojen nostaminen + kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen 20
Ilmastopaneeli: Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä Yhdyskuntarakenteen kehittämisellä ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämistoimilla on mahdollista saada aikaan merkittävä muutos ihmisten liikkumistottumuksissa Toimenpidekokonaisuuden yhteiskunnalliset säästöt ovat suuremmat kuin kustannukset, jos terveyshyödyt (kävelyn ja pyöräilyn terveyshyödyt ja henkilöautoliikenteen päästöjen terveyshaittojen väheneminen) lasketaan mukaan Yhdyskuntarakenteen kehittymistä ohjaavat toimenpiteet ovat hyvin kannattavia, koska niiden avulla voidaan myös saavuttaa säästöjä kuntataloudessa Taloudelliset ohjauskeinot tukevat liikkumiskäyttäytymisen muutosta ja vaikuttavat pidemmällä aikavälillä asukkaiden ja yritysten sijaintipäätösten kautta välillisesti liikkumistarpeeseen 21
Yhdyskuntasuunnittelun merkitys liikkumiskäyttäytymisen muutoksessa maakuntakaava on kuin naru, sillä ei voi työntää, mutta sillä voi vetää (kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka, Uudenmaan liitto) KIITOS! 22