Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2016 Sivu 1 / 1 1013/10.02.03/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 108 10.6.2015 59 Suurpelto III, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, alue 330600, 21. kaupunginosa Henttaa (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh. 043 825 1919 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Marno Hanttu, puh. 046 877 2749 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Suurpelto III:n asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 330600, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.5.2010 päivätyn ja 12.4.2015 muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavan / asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Stefan Ahlman ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan kannattamana muutettavaksi määräysten kohtaan Pysäköinti 1 AO- ja AO-1 -korttelialueilla ap-määräys muotoon: - vähintään 2 ap / asunto, tai 1 ap jos asunto on enintään 90 k-m 2. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska esittelijän ehdotuksesta oli tehty poikkeava ehdotus, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat jäsen Stefan Ahlmanin ehdotusta EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta JAA äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli 5 jäsentä. Jäsen Stefan Ahlmanin ehdotuksen puolesta EI äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, jäsen Seppo Salo ja jäsen Stefan Ahlman eli 7 jäsentä. Jäsen Ulla Palomäki äänesti tyhjää.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2016 Sivu 2 / 2 Puheenjohtaja totesi jäsen Stefan Ahlmanin ehdotuksen tulleen hyväksytyksi äänin 7/5. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Suurpelto III:n asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 330600, 2 määräysten kohdassa Pysäköinti 1 AO- ja AO-1 -korttelialueilla tarkennetaan ap-määräystä muotoon: - vähintään 2 ap / asunto, tai 1 ap jos asunto on enintään 90 k-m 2. 3 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.5.2010 päivätyn ja 12.4.2015 muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavan / asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Suurpelto III, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 3 Suurpelto III, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Suurpelto III, tapahtumaluettelo - Suurpelto III, kaavamääräykset 1 - Suurpelto III, kaavamääräykset 2 - Suurpelto III, kaavamääräykset 3 - Suurpelto III, kaavakartta - Suurpelto III, havainnekuva - Suurpelto III, ilmaperspektiivi - Suurpelto III, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan tavoitteena on muodostaa asuinaluekokonaisuus, joka kytkee kaupunkirakenteellisesti yhteen Lillhemtin pientaloalueen ja rakentumassa olevat Suurpelto I-II asemakaava-alueet. Suurpelto III -alueen halki suunnitellaan uusi kokoojakatu, joka palvelee myös Lillhemtin liikennettä. Tiivein kerrostalorakentaminen sijoitetaan alueen keskelle ja korttelirakenne avautuu reunoille päin. Idän avoimeen maisematilaan liitytään matalin pistetaloin. Lillhemtiin puoleiselle reunalle on suunniteltu runsaat kaksikymmentä erillispientalotonttia. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lillhemtinpuiston jo toteutettua lähivirkistysaluetta. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin 44 300 k-m 2, mikä on lähes kokonaisuudessaan uutta rakennusoikeutta. Kaupunkisuunnittelulautakunta kehotti asemakaavaehdotusta nähtäville asettaessaan selvittämään, onko tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamääräyksiä siten, että osa AO-kortteleista voidaan toteuttaa
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2016 Sivu 3 / 3 tehokkaammin myös esimerkiksi kytkettyinä pientaloina ja myös omatoimisena rakentamisena. Kaupunkisuunnittelukeskuksen ja tonttiyksikön arvion mukaan omakotitonttien muuttaminen tiiviimmäksi tässä suunnitteluvaiheessa hidastaisi kaavan toteutumista, vaikeuttaisi asukasyhteistyötä ja edellyttäisi lisää resursseja toteutuksen ohjaukseen tavalla, joka ei vastaisi pienestä rakennusoikeuden nostosta saatavaa hyötyä. Tiivistäminen olisi mahdollista vain pienellä alueella, koska vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa työstettyä ratkaisua Lillhemtin reunalla ei ole mielekästä avata ja kokoojakadulle ei voi lisätä liittymiä. Kortteleissa 21179 ja 21180 on edelleen mahdollista toteuttaa yhtiömuotoisesti kytkettyjä pientaloratkaisuja. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Suurpelto III - Storåkern III, asemakaavaehdotus / asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6564, käsittää korttelit 21175 21182 sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2004. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 28.2.2008 ja tarkistettu 15.4.2010. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suurpellon keskuksen länsipuolella ja Lillhemtin pientaloalueen kaakkoispuolella Henttaalla. Alue on pääosin alavaa peltoa ja rakentamaton. Keskuspuistoon rajautuva osa on pohjoiseen viettävää metsää. Alueen maaperä on peltoalueella pääosin savea.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2016 Sivu 4 / 4 Alueen omistaa pääosin Espoon kaupunki. Alueella on lisäksi kaksi yksityistä maanomistajaa. Alueen peltoaukeaa rajaavat pohjois-, länsi- ja eteläpuolella puustoiset rinteet, joista eteläinen on rakentamaton. Peltoaukeaa kiertävät Tuurinmäentie ja Vanha Lillhemtintie (entinen Vähän-Henttaantie) korostaen maiseman muotojen mukaista rajausta. Pellolle laskee lännestä metsäalueelta oja, joka alueen itäreunassa mutkittelee kohti koillista. Alueen eteläosaan on jo toteutettu pelikenttiä ja leikkipaikkoja. Alueella sijaitsee myös mm. siirrettäviä asukasyhdistyksen viljelylavoja. Peltoaukea on osa laajempaa maisematilaa, joka Suurpellon kaikkien asemakaavaalueiden toteutuessa tulee muuttumaan merkittävällä tavalla. Lännessä kaava-alueeseen rajautuvat Lillhemtin kaava-alueen omakotitontit ja historiallinen Punaisen Tuvan alue. Kaava-alue sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrella, muttei kuitenkaan pääväylien välittömässä läheisyydessä. Kaavaalueen eteläreunassa kulkevan Vanha Lillhemtintien kautta on järjestetty Henttaan (Lillhemtin) pientaloalueen nykyinen ajoyhteys. Itäpuolisten Suurpelto I ja II kaava-alueiden kadut on pääosin jo toteutettu voimassa olevien asemakaavojen mukaisina. Henttaata palvelee bussilinja, joka kulkee kaava-alueen läpi ja jonka kääntöpaikka on kaava-alueen länsireunassa Punaisen tuvan edustalla. Suurpellon joukkoliikenteen palvelutarjonta määritellään nykytilassa pienen kerrostaloalueen mukaan eli alue kuuluu nyt kolmen tähden palvelutasoon. Metron liityntäliikenteen myötä Suurpellosta on suorat yhteydet kaikkiin Espoon kaupunkikeskuksiin. Näiden linjojen pysäkit sijaitsevat noin 500 metrin päässä kaava-alueesta Suurpellon puistokatuakselilla. Tapiolan ja Espoon keskuksen välisille suorille bussilinjoille, jotka täydentäisivät myös Suurpelto III-alueen julkisen liikenteen yhteyksiä, on tilavaraus hyväksymiskäsittelyssä olevassa Suurpelto V -asemakaavassa. Osa viereisen Suurpelto I - asemakaava-alueen toteutuksen yhteydessä rakennetun puiston, Lillhemtinpuiston kevyen liikenteen reiteistä ulottuu suunnittelualueelle. Keskuspuiston ulkoilureitit ovat suunnittelualueelta helposti saavutettavissa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Alueen länsipuolella on pohjavesialue (pv) ja eteläpuolitse kulkee sähkölinja (z). Uudenmaan 2. vaihemaakunta -kaavassa (YM vahv. 30.10.2014) suunnittelualue on muun Suurpellon tapaan osoitettu tiivistettävänä taajamatoimintojen alueena, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Maakuntakaavassa on Kehä II:n suuntaisesti on osoitettu pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi asuntoalueeksi (A2, pääosiltaan tiivis ja matala - asuntoalue). Punaisen tuvan ympärillä on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) ja
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2016 Sivu 5 / 5 suunnittelualueen itäreunassa ja eteläpuolella virkistysaluetta (V). Virkistysreitti yhdistää Suurpellon pohjoisosan ja Keskuspuiston. Vahvistamaton Suurpelto - Kehä II osayleiskaava (Kh 24.5.2005) ja vahvistettu Henttaan osayleiskaava (Valtuusto 2.11.1988) on huomioitu Espoon eteläosien yleiskaavaa laadittaessa. Espoon eteläosien yleiskaava korvasi Henttaan osayleiskaavan Suurpelto III:n alueella muualla paitsi aivan lounaisreunassa, jossa Espoon eteläosien yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Suurpelto III-asemakaava-alue rajautuu eteläreunassa Keskuspuisto I-osayleiskaava-alueeseen. Alue on lähes kokonaisuudessaan asemakaavoittamaton. Suurpelto III -aluetta rajaavat pohjoisessa hyväksymiskäsittelyssä oleva Suurpelto V-asemakaavaehdotus, pohjoisessa ja lännessä Lillhemtin pientaloalueen asemakaava (hyväksytty 12.9.2011) ja idässä Suurpelto I- ja II -asemakaavat (hyväksytty 11.9.2006). Liikennejärjestelyiden tarkentumisen vuoksi kaava-alueeseen sisältyvät myös pienet muutosalueet Lillhemtin ja Suurpelto II:n asemakaavoista. Suurpelto III -alueen länsipuolella on Lillhemtinpuiston rakennettu lähivirkistysalue ja lounaispuolella päiväkotikortteli. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.6.2015 ja se oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 17.8. 15.9.2015. Nähtävilläoloaikana saatiin 8 lausuntoa ja 9 muistutusta, joista osa oli useamman henkilön allekirjoittamia. Lausunnoissa esitettiin pääosin teknisluontoisia näkökohtia. Helsingin seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymä muistutti kaava-alueen toteuttamisen edellyttävän vesihuoltolinjojen siirtoja ja viemärirasitteita. Ympäristökeskus kannusti energiaohjaukseen kaava-alueella. Sivistystoimi painotti toimivia liikenneyhteyksiä keskuspuistoon ja liikuntakentille sekä turvallisia koulu- ja päiväkotireittejä. Tekninen keskus muistutti kunnallistekniikan toteutuskustannuksista erityisesti katujen toteutuksen ja pohjarakentamisen osalta. Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymä painotti, että joukkoliikenneyhteyksien näkökulmasta on aktiivisesti ja ennen Suurpelto III:n toteutusta edistettävä Suurpellon ja Kuurinniityn välistä katuyhteyttä. Caruna Oy kiinnitti huomiota alueen eteläosan korkeajännitejohdon kaavamerkintöihin sekä sen ja suunnitellun kääntöpaikan yhteensovittamiseen. Fortum Power and Heat Oy /Heat - divisiona ilmoitti tarjoavansa kaukolämpöä nykyisen linjan läheisyydessä sijaitseville kiinteistöille. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kertasi lausunnossaan pelastusteiden ja osoitteiston suunnitteluperiaatteita. Muistutuksissa vaadittiin mm. Suupellon Kehä II:n varren toteuttamista ensin, korkeintaan kaksikerroksista pientalorakentamista ja maanalaista pysäköintiä. Kerrostalorakentamista pidettiin liian tehokkaana, bunkkerimaisena ja alueelle sosioekonomisesti sopimattomana. Myös Maakirjantien päähän osoitettua kääntöpaikkaa vastustettiin. Päinvastoin kuin valmisteluaineistovaiheessa Lillhemtin Tuurinmäentien varren
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2016 Sivu 6 / 6 asukkaat eivät juurikaan jättäneet palautetta, vaan sitä saatiin erityisesti Suurpellon Kirjapihan ympäristön omakotiasukkailta. Suunnittelun tarkentumisen ja saadun palautteen pohjalta kaavakarttaan on tehty teknisluonteisia tarkistuksia. Kääntöpaikan järjestelyjä ja ulkoilureittiä on tarkistettu tehtyjen liito-oravahavaintojen perusteella. Kerrostalokortteleiden rajautumista Lillhemtinpuiston virkistysalueeseen on tarkennettu. Pieni osa kerrostalokorttelista on muutettu yksiselitteisemmin erillispientaloiksi. Rasitemerkintöjä on tarkennettu. Tehdyt muutokset ovat kaavakokonaisuus huomioiden vähäisiä eivätkä edellytä kaavan asettamista uudelleen nähtäville. Asemakaava / Asemakaavan muutos Yleiskuvaus Suurpellossa tavoitellaan viihtyisää ja modernia kaupunkimaista ympäristöä. Suurpelto III -asemakaava jatkaa osaltaan tämän tavoitteen toteuttamista. Esitetyt korttelit muodostavat oman selkeästi rajautuvan kokonaisuuden, ikään kuin oman pienen kaupunginosan, mutta liittyvät samalla osaksi laajempaa Suurpellon kokonaisuutta. Alueen suunnittelussa ja rakentamiskorkeuksissa on huomioitu ympäröivien alueiden topografia ja rakennettu ympäristö. Alueen sydämenä on pieni katuaukio, Tea Istan aukio. Aukiota rajaa kolme kuusikerroksista pistemäistä asuinkerrostaloa. Aukion laidalla asuinrakennusten ensimmäisessä kerroksessa varataan tilaa palvelutiloille. Koko alueen ja myös Tea Istan aukion halkaisee paikallinen kokoojakatu Lillhemtintie. Uusi kokoojakatu palvelee myös olemassa olevan Lillhemtin pientaloalueen liikennettä sekä alueen joukkoliikennettä. Lillhemtintien varsi on pääosin nelikerroksisten asuinkerrostalojen rajaamaa kaupunkimaista katutilaa. Korttelirakenne avautuu kohti alueen reunoja: idässä ja etelässä alueen ulkoreunoilla on kolmi- ja nelikerroksisia pistetaloja. Pohjoisessa ja lännessä uloimmat korttelit koostuvat erillispientaloista, joiden mittakaava muistuttaa Lillhemtin pientaloalueen vähitellen syntynyttä olemassa olevaa rakennuskantaa. Asemakaavan korttelialueet rajautuvat kaakossa osittain kaava-alueeseen kuuluvaan Lillhemtinpuistoon, joka on koko Suurpeltoa palveleva keskeinen puistoalue. Suunnittelualueen eteläreunasta alkaa Espoon keskuspuisto virkistysreitteineen. Tästä syystä korttelikokonaisuuden sisään ei ole esitetty puistoja tai muita uusia lähivirkistysalueita. Korttelialueet Alueelle muodostuu kahdeksan korttelia. Eteläisin kortteli 21182 käsittää olemassa olevan tontin, jolla on rakennettu pientalo. Muut korttelit ovat uusien rakennusten kortteleita. Uuden kokoojakadun varrella rakentaminen on kaupunkimaisen tiivistä. Lillhemtin pientaloaluetta lähimpänä olevat alueet on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi. Erillispientalotontteja alueella on reilut kaksikymmentä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2016 Sivu 7 / 7 Tea Istan aukiota rajaamaan on sijoitettu kolme kuusikerroksista pistetaloa. Rakennukset ovat pohja- ja kattomuodoiltaan vapaamuotoisia. Rakennusten maantasokerroksiin on osoitettu aukiolle avautuvia kivijalkatiloja, jotka voivat olla erillisiä liiketiloja, palvelutiloja, asuntoihin yhdistettyjä työtiloja tai palvelueteisiin liitettyjä puolijulkisia tiloja. Lillhemtintietä reunustavat nelikerroksiset lamellikerrostalot rajaavat kaupunkimaisesti katutilaa. Maanpäälliset kansipihat liittyvät suoraan rakennusten julkisivuihin eli rakennusten näkyvät julkisivut ovat kansipihoilta katsottuna kolmikerroksisia. Lillhemtinpuiston laidalle sijoittuvat pistekerrostalot ovat kolmi- tai nelikerroksisia. Rakennusten väleistä avautuu näkymiä piha-alueilta puistoon ja päinvastoin. Pysäköinti on järjestetty pääosin korttelin yhteisien kansipihojen alle. Kortteleihin 21175 ja 21180 on osoitettu kierrätyshuoneet, jotka palvelevat kaikkia asemakaava-alueen kerrostalotontteja. Osalla kerrostalokortteleista osa asuinkerrosalasta voidaan toteuttaa palveluasumisena. Tällä pyritään lisäämään kaavan joustavuutta ja asumismuotojen monipuolisuutta. Korttelissa 21176 on kolmen pienkerrostalon muodostama rakennusryhmä, joka kolmikerroksisena toimii välittävänä mittakaavana kerros- ja pientalokorttelien välillä. Rakennukset voidaan toteuttaa myös rivitaloina tai kerrospientaloina. Tämän korttelialueen autopaikat ovat maantasossa. Erillispientalojen korttelialueet muodostuvat yksittäin rakennettavista erillistonteista, joilla on pääosin yksi asunto. Tonttien pinta-ala vaihtelee noin 500 neliömetristä vähän yli 900 neliömetriin, korttelitehokkuus on 0,25. Tuurintien varressa rakennukset sijoittuvat rinteeseen siten, että sisääntulopiha kadun puolella on kerroksen ylempänä kuin "alapiha" tontin kaakkoisosassa. Piha-alueiden luonne vaihtelee korttelityypin mukaan. Kerrostalovaltaisissa kortteleissa, joissa on kansipihojen alapuolista pysäköintiä, myös pihakansi on osa keskeistä piha-aluetta. Piha-alueet tulee toteuttaa korttelikohtaisina toiminnallisina ja tilallisina kokonaisuuksina. Lillhemtintien eteläpuolisissa kortteleissa piha-alueet liittyvät maisemallisesti Lillhemtinpuiston avoimiin niittyihin. Pysäköinti AK-, AK-1- ja A-korttelialueilla autopaikkanormiksi on osoitettu 1 autopaikkaa (ap) / 85 asuin-kerrosneliömetriä. Autopaikkoja tulee rakentaa kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto, joka tulee mitoittavaksi tekijäksi vain hyvin pienten asuntojen ollessa kyseessä. Lähes kaikki AKja AK-1 -korttelialueiden autopaikat on sijoitettu kansipihojen alle, jolloin kortteleihin muodostuu laajat piha-alueet. Vallitsevan pohjavedenpinnan korkeusaseman takia autopaikkoja ei voida sijoittaa kokonaan maan alle, mutta korkeusasemat suunnitellaan niin, että maanvarainen piha ja kansipiha toimivat kokonaisuutena ja kansipihoille taataan esteetön pääsy. Korttelisuunnitelmaluonnoksessa on alustavasti esitetty autopaikkojen sijoittuminen. Useassa kohdassa tontin autopaikat sijoittuvat viereisen
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2016 Sivu 8 / 8 tontin kansipihan alle. Tämän vuoksi korttelit tulee suunnitella kokonaisuuksina ja kansipihojen ja niiden alapuolisten pysäköintilaitosten toteutuksessa tulee huomioida viereisten tonttien toteutus. Erillispientalojen autopaikkanormi on 2 ap / asunto. Katujen varsille ja kääntöpaikkojen yhteyteen on esitetty yhteensä nelisenkymmentä yleistä autopaikkaa mm. lyhytaikaista pysäköintiä ja keskuspuiston ulkoilijoita varten. Näiden kokonaismäärä vastaa yleistä tavoitetta (noin 1 ap / 1 000 k-m 2 ). Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 12,0 ha, josta asuinkorttelialueiksi osoitetaan noin 7,4 ha, virkistysalueiksi noin 2,1 ha ja katualueiksi noin 2,4 ha. Kokonaiskerrosala on 44 302 k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta ea = 0.37. Kerrosalasta asuinkerrosalaa on 43 822 k-m 2, liike- ja palvelutilakerrosalaa 360 k-m 2, ja teknisen huollon kerrosalaa 120 k-m 2. Tämän lisäksi voidaan toteuttaa asumisen aputiloja. Korttelitehokkuudet vaihtelevat välillä 0,25 1,13 ja keskimääräinen korttelitehokkuus on noin ek = 0.60. Laskennallinen asukasmäärä on reilut 800 asukasta. Liikenne Yleiskaavojen ja Suurpelto II- asemakaavan liikenneratkaisu lähtee siitä, että Vanha Lillhemtintie ei enää jatkossa palvele ajoneuvoliikennettä, vaan korvaava yhteys järjestetään koillisesta Suurpelto III -alueen halki. Tämän mukaiset varaukset on voimassa olevassa Suurpelto I -asemakaavassa ja Suurpelto V - asemakaavaehdotuksessa. Suurpelto III-alueelle rakennetaan uusi paikallinen kokoojakatu Lillhemtintie. Ajoneuvoliikenne ohjataan jatkossa Suurpelto III-asemakaava-alueen koillisosaan rakennettavaan kiertoliittymään ja sen kautta edelleen kohti Suurpellon keskusta ja Kehä II:ta. Lillhemtintie on kaava-alueen sisäinen kokoojakatu, joka toimii myös bussireittinä. Ajoradan mitoituksessa on huomioitu telibussin vaatimat kaarresäteet. Ajoradan leveys on 6,5 m. Kadun toisella laidalla on jalankulku- ja pyörätie ja toisella laidalla jalankulku. Lillhemtintie kulkee kivetyn Tea Istan aukion halki hidaskatumaisesti. Aukion reunoilla on muutama kivijalkaliiketila, joiden pysäköintimahdollisuus on huomioitu aukiojärjestelyissä. Nykyinen Lillhemtin pientaloaluetta palveleva ajoreitti Vanha Lillhemtintie muutetaan asemakaavassa kevyen liikenteen kaduksi. Maakirjantietä jatketaan hieman nykyisestä, jotta sille voidaan tehdä kääntöpaikka ja sen varrelle voidaan osoittaa muutama kadunvarsiautopaikka palvelemaan mm. keskuspuiston ulkoilijoita. Nykyinen Tuurinmäentie katkaistaan korttelin 21181 pohjoisreunan kohdalta ja muutetaan kevyen liikenteen väyläksi. Olemassa olevan omakotitalolle (kiinteistö 2:25) sallitaan tontille ajo sallitaan Vanhan Lillhemtintien kevyen liikenteen väylää pitkin.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2016 Sivu 9 / 9 Kerrostalokortteleita palvelevat lyhyet tonttikadut Linda Tannerin kuja ja Lillhemtinpuisto ohjaavat autoliikenteen kansipihojen alapuolisiin pysäköintilaitoksiin ja toimivat samalla kevyen liikenteen reitteinä kaava-alueen ja ympäröivien alueiden välillä. Bussien kääntöpaikka on esitetty Kylätuvanaukioksi nimetylle nykyiselle paikalleen Henttaan kylätuvan eteen. Kääntöpaikan pysäkki palvelee lillhemtläisiä sekä Suurpelto III -alueen lähimpiä erillispientaloja. Aukion muotoa muokataan hieman nykyisestä, mutta sen periaateratkaisut säilytetään ennallaan. Aukion laidalla voi olla myös tulevaisuudessa hyötyjakeiden keräyspiste. Muuta kaava-aluetta palvelee pysäkkipari Lillhemtintiellä Tea Istan aukion pohjoispuolella. Kaava-alueella on useita tärkeitä kevyen liikenteen reittejä katujen varsien kevyen liikenteen reittien lisäksi. Reitit on pyritty linjaamaan siten, että ne muodostavat sujuvat yhteydet sekä Suurpellon keskustan palveluihin että Keskuspuiston ulkoilualueisiin. Kaava-alueen itäreunaan on mitoitettu ulkoilureittien yleissuunnitelman mukainen reitti ja hiihtolatu Keskuspuistosta Suurpellon pohjoisosiin. Sopimusneuvottelut Yksityisten maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu ennen kuin asemakaava / asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Suurpelto III on suurimmaksi osaksi Espoon kaupungin omistuksessa. Selvitykset Suunnitelmaa havainnollistamaan on laadittu yleispiirteinen lähiympäristöja korttelisuunnitelma. Tavoitteena on laatia korttelikohtaiset suunnitelmat ennen tontinluovutusta. Alueesta on laadittu meluselvitys ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jonka perusteella katualueiden varaukset, korkotasot ja kunnallistekniset tilavaraukset on tehty. Hyväksyminen Asemakaavan ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmaluonnos. Sito Oy. 26.5.2015 Kunnallistekniikan yleissuunnitelmat (piirustussarja). Sito Oy. 27.3.2015 Suurpelto III, asemakaava-alueen meluselvitys. Sito Oy. 28.1.2015 Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä / lausunnoista / kannanotoista
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2016 Sivu 10 / 10 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.5.2010 / 4 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suurpelto III ja Suurpelto II muutoksen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Suurpelto III alueen suunnittelu perustuu alueen luonnon- ja rakennetun ympäristön antamiin lähtökohtiin ja Suurpelto III Suunnitteluoperaatioon. Suurpelto III liittää kaupunkirakenteellisesti Suurpelto I:n, II:n, V:n ja Lillhemtin. 1.2 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa. 1.3 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen tuottavat joustavia, yhteisöllisyyttä tukevia, elinkaaren mittaisen asumisen mahdollistavia ja erilaisia asumisen tarpeita tyydyttäviä asuntoja ja asuinympäristöä. 2 järjestää suunnittelijavastaanoton, jossa osalliset voivat keskustella alueen suunnittelusta. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen ollessa estyneenä, asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että päätösehdotuksen - kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa ja tavoitteena on energiatehokkaiden ratkaisujen esimerkkialue - uudeksi kohdaksi 1.4 lisätään: Tutkitaan miten kunnallistekniikan korkeiden kustannusten kattamiseksi tarvittava lisärakennusoikeus voitaisiin toteuttaa. Yksi vaihtoehto on lisätä tiivistä ja matalaa pientalorakentamista, ainakin osin omatoimisena tai ryhmärakentamisena - uudeksi kohdaksi 1.5 lisätään: Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana laaditaan periaatteellinen selvitys siitä, miten tämän kaava-alueen ja sen lähialueiden liikenne on suunniteltu järjestettäväksi ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Selvitykseen kuuluu myös tarvittava kustannusarvio sekä arvio kaupunginvaltuuston ja - hallituksen jo tekemien päätösten tarkistamismahdollisuuksista. Tähän selvitykseen kuuluu mm. nykyisen Vähän-Henttaantien tulevaisuus, joka vahvistetussa Suurpelto II asemakaavassa on merkitty muutettavaksi kevyen liikenteen yhteydeksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2016 Sivu 11 / 11 Päätös Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suurpelto III ja Suurpelto II muutoksen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Suurpelto III alueen suunnittelu perustuu alueen luonnon- ja rakennetun ympäristön antamiin lähtökohtiin ja Suurpelto III Suunnitteluoperaatioon. Suurpelto III liittää kaupunkirakenteellisesti Suurpelto I:n, II:n, V:n ja Lillhemtin. 1.2 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa ja tavoitteena on energiatehokkaiden ratkaisujen esimerkkialue 1.3 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen tuottavat joustavia, yhteisöllisyyttä tukevia, elinkaaren mittaisen asumisen mahdollistavia ja erilaisia asumisen tarpeita tyydyttäviä asuntoja ja asuinympäristöä. 1.4 Tutkitaan miten kunnallistekniikan korkeiden kustannusten kattamiseksi tarvittava lisärakennusoikeus voitaisiin toteuttaa. Yksi vaihtoehto on lisätä tiivistä ja matalaa pientalorakentamista, ainakin osin omatoimisena tai ryhmärakentamisena 1.5 Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana laaditaan periaatteellinen selvitys siitä, miten tämän kaava-alueen ja sen lähialueiden liikenne on suunniteltu järjestettäväksi ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Selvitykseen kuluu myös tarvittava kustannusarvio sekä arvio kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jo tekemien päätösten tarkistamismahdollisuuksista. Tähän selvitykseen kuuluu mm. nykyisen Vähän-Henttaantien tulevaisuus, joka vahvistetussa Suurpelto II asemakaavassa on merkitty muutettavaksi kevyen liikenteen yhteydeksi 2 järjestää suunnittelijavastaanoton, jossa osalliset voivat keskustella alueen suunnittelusta. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2015 108 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2016 Sivu 12 / 12 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suurpelto III asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 330600, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 10.6.2015 muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, joka käsittää korttelit 21175 21182 sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. (Muodostuu uudet korttelit 21175 21182.), 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa kuultiin Aila Valldénin pitämä esittely asiasta. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 2 a, joka kuuluu: Ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään, onko tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamääräyksiä siten, että osa AO-kortteleista voidaan toteuttaa tehokkaammin myös esimerkiksi kytkettyinä pientaloina ja myös omatoimisena rakentamisena. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suurpelto III asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 330600, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 10.6.2015 muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, joka käsittää korttelit 21175 21182 sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. (Muodostuu uudet korttelit 21175 21182), 3 Ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään, onko tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamääräyksiä siten, että osa AO-kortteleista voidaan toteuttaa tehokkaammin myös esimerkiksi kytkettyinä pientaloina ja myös omatoimisena rakentamisena.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2016 Sivu 13 / 13 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Tiedoksi - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2016 Sivu 14 / 14