LIITE 2 VASTINELUETTELO KEURUU KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA 2.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TIMO RYSÄ/HEIDI VALKEALAAKSO
KEURUU, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS / URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA ALOITUSVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN JÄTETYT MIELIPITEET (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: 9. 27.4.2015 MIELIPITEET (0 kpl) nro Lähettäjä Mielipide Vastine Toimenpiteet Sivu 2/5
KEURUU, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS / URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA ALOITUSVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN ANNETUT LAUSUNNOT (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: 9. 27.4.2015 LAUSUNNOT (3 kpl) nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet 1 Keski-Suomen liitto, Hanna Kunttu, 17.4.2015 2. Keurusseudun Luonnonystävät ry / Pertti Sulkava, 27.4.2015 Keski-Suomen liitto toteaa, että suunnittelualuetta koskevat maakuntakaavan merkinnöistä myös I-luokan pohjavesialue (pv; Keuruu) sekä kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue (kuk). Nämä merkinnät on hyvä lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohtaan 4.1 Maakuntakaava. Muilta osin Keski-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Haluamme jo tässä vaiheessa kiinnittää erityistä huomiota muutamiin kaava-alueelle suunniteltuihin muutoksiin. Seiponmäen VL-alueella oleva n. 2,5 km:n pituinen pururata palvelee monipuolisesti sekä aktiivisia kuntoilijoita/urheilijoita että tavallisia ulkoilijoita ja luonnossa liikkujia. Talvisin radalla ylläpidetty latu on ainoa Keuruun keskustassa oleva maastolatu. Paitsi keskustan asukkaille pururata ja latu ovat tärkeä myös koululaisten liikuntaa varten. Koulukeskuksesta on lyhyt ja ohjattuna suhteellisen sujuva ja turvallinen siirtymätaival ladun alkuun. Koululaisten sujuva ja turvallinen siirtymätaival koulukeskuksesta Seiponmäen virkistysalueelle tulee säilyttää. Myös muille Seiponmäen pururadan ja hiihtoladun käyttäjille tulee säilyttää sujuva yhteys alueelle Einari Vuorelan tien varresta. Seiponmäen ulkoilualue samoin kuin Einari Vuorelan tien eteläpuolisen männikkölaakson alue ovat tärkeitä "lähimetsiä" koululaisten biologian opetuksessa ja suunnistuksen harjoittelussa. Myös Keuruun Kisailijat järjestää alueella suunnistuksen opetusta lapsille ja nuorille sekä suunnistuskilpailuja kaikenikäisille. Seiponmäen metsät ovat tärkeitä lähistön asukkaille myös marjastusmaina (hyötyliikunta) ja muutoin luonnonympäristöä tarjoavana virkistymispaikkana. Tämä edellyttää, että alueen luonnonympäristöä ei heikennetä. Puuston ja muun luonnonympäristön säilyttäminen kaavanmuutosalueella. Keuruun keskustan luonnonläheistä kaupunkikuvaa on viime aikoina muutettu / heikennetty erityisesti valtatien varressa, josta on kaavoitettujen kauppa- ja liikekeskusalueiden tieltä hävitetty aikaisempi puusto ja jonne on muodostunut ja muodostuu laajoja avoimia asfalttikenttiä (paikoitusalueita), joiden luomaa kaupunkikuvaa ei voida / halutakaan pehmentää riittävillä puu- ja pensasistutuksilla. Valtatieltä näkyvää Keuruun keskustan maisemakuvaa on viimeksi heikentänyt VR:n suorittama radanvarsipuiden poisto. Myös muualla Keuruun keskustassa on tehty maisemakuvaan merkittävästi vaikuttavia toimenpiteitä rakentamista varten ( esim. koulukeskuksen mäen louhinta ja puiden poisto) ja myös muutoin pelkästään maisemallisesti merkittäviä puita kaatamalla yksittäisiltä tonteilta. Kaavanmuutosalueella ovat yleisurheilukentän ympäristö ja siihen kuuluva laaksoalue sekä Seiponmäki maisemallisesti merkittäviä alueita. Yleiskaavaa (Keuruun yleiskaava 1971) varten tekemässään maisemaanalyysissä (2.6.1970) maisema-arkkitehti Leena lisakkila on pitänyt näitä alueita maisemallisesti erittäin arvokkaina kohteina. Myös Keuruun yleiskaavan 1991 selostuksessa korostetaan näiden alueiden maisemallisia ja ympäristöllisiä arvoja. Nämä alueet on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa pääosin VL ja VU alueiksi, mutta maisemallisesti merkittävää mäntypuustoa on säilynyt myös Einari Vuorelan tien pohjoispuolella olevassa korttelissa 20. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan lisätään merkinnät I-luokan pohjavesialueesta (pv) sekä kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueesta (kuk) kohtaan 4.1 Maakuntakaava. Kaava-alueen muutokset kohdistuvat lähinnä osaan kortteleista 20 ja 63. Lisäksi kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa urheilualueilla sijaitsevien rakennusten laajentaminen. Kaavamuutoksen tavoitteena on säilyttää Seiponmäellä sijaitseva pururata sekä ulkoilualue edelleen kuntoilijoiden, urheilijoiden sekä luonnossa liikkujien käytössä. Kaavan tavoitteena on myös taata hyvät yhteydet Einari Vuorelan tien molemmin puolin sekä kehittää aluetta monipuolisemmaksi. Lausunnon antajan huomiot puustosta ja muusta luonnonympäristöstä on otettu huomioon jo varhaisessa vaiheessa kaavamuutoksen suunnittelua. Kaavamuutoksen tavoitteena on säilyttää mahdollisimman paljon luonnonympäristöä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on lisätty merkinnät I-luokan pohjavesialueesta (pv) sekä kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueesta (kuk) kohtaan 4.1 Maakuntakaava. Kaavakartan määräyksiin merkitään määräys I-luokan pohjavesialueesta. Sivu 3/5
nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet Yleisurheilukentän ympäristön eli Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevien VU-, VL- ja VK -alueiden mäntypuusto tulee säilyttää eikä näille alueille tulisi osoittaa rakentamista eikä myöskään autopaikoitusta. Myös korttelin 20 alueen mahdollista lisärakentamista ja käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee siellä vielä olevaa maisemallisesti arvokasta mäntypuustoa pyrkiä säilyttämään. Myös korttelin 20 länsipuolella olevalla VU- alueella on vielä paljon maisemallisesti merkittäviä mäntyjä. Alueen lisärakentamista suunniteltaessa ja toteutettaessa tulisi kiinnittää huomiota näiden mäntyjen säilyttämismahdollisuuksiin. Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevan yleisurheilukentän ympäristöön urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU) ei osoiteta muita rakennusaloja kuin katsomon laajennuksen mahdollistama rakennusala. Katsomon laajennus osoitetaan tarkalla rakennusalalla, joka mahdollistaa katsomon laajennuksen nykyisen katsomon pohjoispuolelle urheilukentän etusuoran suuntaisesti. Seiponmäen VL -alueen pohjoisosassa on runsas kymmen vuotta sitten suoritettu laaja avohakkuu, mikä on laskenut oleellisesti ko alueen maisemallista ja virkistysarvoa pitkäksi aikaa. Myös Seiponmäen lounaisosassa pururadan yläpuolisella rinteellä on suoritettu tuolloin harvennushakkuu, joka on heikentänyt ainakin ko kohdan luonnonsuojelullisia ja virkistysarvoja. Tällaisia hakkuita ei Seiponmäen virkistysalueella tulisi vastaisuudessa sallia. Jäähallin koillis- ja itäpuolella sijaisevalla rinteellä on pururatalenkin sisällä säilynyt vanha metsäalue, joka poikkeaa Seiponmäellä pääosin vallitsevasta harvapuustoisesta ja läpinäkyvästä metsämaisemasta. Tässä rinnemetsässä on tiheähkö kookas puusto ja paikoin myös tiheää aluskasvillisuutta. Metsän läpi on vuosikymmenten kuluessa syntynyt muutamia mutkittelevia, mielenkiintoisia polkuja, joita Seiponmäen asukkaat käyttävät, osin myös talvisin, oikaistakseen kotoaan keskustaan. Tällä vanhalla metsällä on myös sellaisia luonnonsuojelullisia arvoja, joita muualla Seiponmäen virkistysalueella ei ole.- Metsä olisi oiva kohde koululaisten biologian opetuksessa. Myös suunnistuskilpailujen järjestäjät ovat pitäneet metsää mainiona rastien sijoituspaikkana. Edellä mainittu, pinta-alaltaan noin 1,4 ha:n metsäalue tulisi saada säilymään. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jäähallin katsomopuolen laajentamiseksi pururadan paikkaa jäähallin takana ei saisi siirtää ylemmäksi rinteeseen, vaan laajennus tulisi mahduttaa nykyisen pururadan ja hallin väliin. Pururadan siirtäminen ylemmäksi rinteeseen tuhoaisi ratkaisevasti vanhan metsän arvokkaimman osan. Eräitä muita huomion arvoisia asioita Tarvitaanko Keuruulla uutta keskustahotellia Kamanan suunnitteilla olevan keskustahotellin, Hotelli Keurusselän ja muiden mahdollisten majoitustilojen (Pöyhölä, Viikinhovi ym.) lisäksi. Onko hotellin paikka edes osayleiskaavan mukainen? Onko senioritalonkaan paras paikka tällä pääasiassa liikunnalle suunnitellulla alueella? Ilmeisesti kooltaan aika mittavaksi suunniteltu liikuntahalli ei saisi vaikeuttaa nykyisiä liikuntamuotoja. Jäähallin ympäristön kentillä on nytkin monipuolista käyttöä: kesäisin pesäpallo ja muut ulkopelit, tivoli ym. ja talvella alueella on ollut vapaa luistinrata, usein ensilumen latukin ja pahimpina ruuhka-aikoina paikoitusalue. Alueen kehittämistä suunniteltaessa on myös syytä ottaa huomioon, että 1800 -luvun lopulla rakennettu Aromaan koulu on Keuruun kirkonkylän vanhimpia rakennuksia ja sitä pidetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaana (Kts Keski-Suomen museon inventointiluettelo 14.11.1989 sekä Keuruun keskustan osayleiskaava 1991). Koulurakennus tulisi säilyttää. Liikenteen ja paikoituksen ongelmat. Autojen paikoitusongelmat ovat jo nykyisin havaittavissa sekä uimahallin että jäähallin ympäristössä. Uimahallin (ja yleisurheilukentän) paikoitusongelmat tuskin ratkeavat koulukeskuksen rakentamisen päätyttyä. Vaikka Keuruuntien toisella puolella olevaa paikoitusaluetta jonkin verran laajennettaisiinkin, ilta-aikaan se ainakin täyttyisi kansalais- ja musiikkiopiston kävijöiden autoista, koska koulukeskuksen alueelle ei enää sallittaisi autoliikennettä entiseen tapaan. Uimahallin tarvitsemia autopaikkoja voidaan tietysti lisätä Aromaan koulun puoleiselle tontille, jos siellä sijaitseva keskustan jäteasema voidaan siirtää korttelista muualle. Lisäksi tulee kuitenkin ottaa huomioon Aromaan ja Kipinän alueelle suunniteltavien lisätoimintojen tarvitsemat autopaikat. Pahemmat ja vaikeammin järjestettävät paikoitusongelmat ovat Einari Vuorelan tien varressa, jossa liikuntatilojen ja - alueiden käyttäjien lisäksi paikoitustarvetta aiheuttaa Betanian vilkas toiminta. Jos ja kun urheilualueelle nyt kaavaillut uudet toiminnat toteutetaan, korostuvat alueen paikoitusongelmat. Autojen paikoittaminen talvisin pallokentälle, ei liene pitemmän päälle tarkoituksenmukaista tai mahdollistakaan. Paikoitusongelmaan on esitetty ratkaisu Keuruun yleiskaavassa 1991. Sen toteuttaminen edellyttäisi kuitenkin Teboil -huoltoaseman siirtämistä toiseen paikkaan ja sen nykyisen tonttialueen sekä jäähallin viereisen omakotitalon saamista kaupungin omistukseen. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella sijaitsevalle urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU) mahdollistetaan jäähallin laajentuminen. Jäähallin ja muiden tilojen laajentuminen osoitetaan rakennusalalla, joka mahdollistaa jäähallin laajentumisen nykyisen jäähallin kaakkois- sekä lounaispuolelle. Melko tarkalla rakennusalalla taataan nykyisen pururadan säilyminen nykyisellä sijainnillaan. Keuruun kaupungin osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Keuruun osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 21.10.1991. Asemakaavan muutos toteuttaa oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan keskeisiä periaatteita. Asemakaavan muutos vahvistaa alueen säilymistä lähivirkistysalueena sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena. Aromaan koulun kulttuurihistoriallinen merkitys huomioidaan kaavaluonnoksessa. Kaavamuutoksen eräs tavoite on tutkia pysäköinnin sijoittumista ja mitoitusta kaavaalueella, jonka vuoksi lausunnon antajan esille tuomat asiat on otettu huomioon jo varhaisessa vaiheessa kaavamuutoksen valmistelua. Korttelissa 63 sijaitseva Aromaan koulu osoitetaan kaavaluonnoksessa julkisivuiltaan suojeltavaksi tai siirrettäväksi rakennukseksi (sr). Kaavamerkinnällä taataan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Aromaan koulun säilyminen. Sivu 4/5
nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet Vaikutusten arvioinnista: OAS:ssa todetaan, että asemakaavan yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset mm. ihmisten elinympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen, luontoon ja liikenteeseen. Toivottavasti nämä käsitteet sisältävät myös vaikutukset kaupunki- ja maisemakuvaan sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiseen. Kaavaselostuksessa on kappale 5.3.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja ympäristöön sekä kappale 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön, jotka sisältävät vaikutusten arvioinnin kaupunki- ja maisemakuvaan sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä. 3. Keski-Suomen museo, Heli- Maija Voutilainen / Päivi Andersson / Miikka Kumpulainen, 29.4.2015 Keski-Suomen museolle on tullut lausuntopyyntö Keuruun Kirkon- seudun asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavan muutos koskee Urheilupuiston aluetta, jossa asemakaavat vuosilta 1961, 1969, 1976, 1987, 1993 ja 2007 päivitetään vastaamaan nykyisen maankäytön tarpeita. Merkitään tiedoksi. Keski-Suomen museon mielestä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää tehtyjen selvitysten osalta. Selvityksiin tulee liittää Keski-Suomen museon vuosilta 2010-2011 oleva Keuruun keskustan täydennysinventointi, joka tehtiin osayleiskaavan taustaselvitykseksi. Kaava-alueella on tähän inventointiin sisältyviä paikallisesti rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita rakennuskohteita, joiden säilyminen tulee kaavahankkeessa turvata. Kaavamuutoksen vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin tulee myös selvittää, joten osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää myös tältä osin. Alueelle sijoittuu lisäksi urheiluja liikuntapaikkaselvityksen (www.liikuntapaikat.fi/lipas) mukaan muun muassa vuonna 1985 rakennettu urheilukenttä katsomoineen sekä vuonna 1979 valmistunut uimahalli, joka arkkitehtuuriltaan sopii hyvin katuympäristöön ja käytöltään muun urheilukeskuksen osaksi. Urheilu- ja liikuntarakennusten modernin rakennusperinnön arvot tulee kaavahankkeessa myös selvittää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tehtyjen selvitysten osalta. Kaava-alueen rakennettua ympäristöä on kuvailtu kohdassa 3.1.3 Rakennettu ympäristö. Kaavamuutoksen vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin selvitetään tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 5.3.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään Keski- Suomen keskustan täydennysinventoinnilla sekä urheilu- ja liikuntapaikkaselvityksellä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Merkitään tiedoksi. Sivu 5/5