1 HALLINTO, TOIMINTAJÄRJESTELMÄ JA TAVOITTEET...2



Samankaltaiset tiedostot
Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa Tuula Koivula johtava rehtori

TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA ARVOT

MITEN HENKILÖSTÖ SAADAAN MUKAAN LAATUTYÖHÖN? Tulevaisuuden haasteet johdon näkökulmasta. Tuula Koivula

LAATUKÄSIKIRJA YHTEINEN OSA

PEREHDYTTÄMISOHJELMA

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL Valkeakoski

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Porvoon ammattiopiston johtosääntö

Opetushenkilöstö Punkaharju

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN!

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Kestävän kehityksen strategia

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Lasten ja nuorten palvelut

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

OPPISOPIMUS. oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

AMEO-strategia

Henkilökohtaistamisen prosessi

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Luku 6 Oppimisen arviointi

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Kehityskeskustelulomake

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

AUD Hyvinvointia mediasta 20ov

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Yleisten osien valmistelu

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Työssäoppimisen toteuttaminen

SAMKin laadunkehittämistyö

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

#uusiamis #10askeltaonnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia

10 askelta onnistumiseen

Valtioneuvoston asetus

Laatua Siikalatvalla

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

OPETUSSUUNNITELMA YHTEINEN OSA

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

Ammatillinen oppilaitos toimintaympäristönä

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

LARK Tekijä Aika Arkisto

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Transkriptio:

FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI LAATUKÄSIKIRJA Versio 1.3 toukokuu 2005 SISÄLLYS 1 HALLINTO, TOIMINTAJÄRJESTELMÄ JA TAVOITTEET...2 1.1 OMISTAJAT JA ORGANISAATIO...2 1.2 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS, VISIO, ARVOT JA TAVOITTEET...2 1.3 TOIMINTA-AJATUS:...2 1.4 VISIO...3 1.5 ARVOT...3 1.6 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ...4 1.7 STRATEGIAKARTTA...6 1.8 LAATUPOLITIIKKA...6 1.9 PROSESSIT...7 1.10 TIETO- JA OPPIMISKÄSITYS...8 1.11 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN KASVATUKSESTA JA OPETUKSESTA...8 1.12 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TAVOITTEISTA...9 1.12.1 Määrälliset tavoitteet...9 1.12.2 Laadulliset tavoitteet...9 1.12.3 Taloudellisuustavoitteet...10 2 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN JOHTO JA HENKILÖSTÖ...10 2.1 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN JOHTAVA REHTORI...10 2.2 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TALOUSPÄÄLLIKKÖ...11 2.3 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN JOHTORYHMÄ...11 2.4 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TULOSALUEIDEN JOHTAJAT...11 2.5 OPETUSHENKILÖSTÖ...12 2.6 TOIMISTOHENKILÖSTÖ...13 2.7 SIIVOOJAT...13 2.8 KEITTIÖHENKILÖKUNTA...13 2.9 KIINTEISTÖNHOITOHENKILÖSTÖ...13 2.10 ASUNTOLANHOITAJA...13 2.11 VARASTONHOITAJA...14 2.12 KOULUKURAATTORI...14 2.13 TERVEYDENHOITAJA...14 3 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN LAATUKÄSIKIRJA...14 3.1 VASTUU LAATUKÄSIKIRJASTA...15

4 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN MENETTELYOHJEET 4.1 OPISKELIJAVALINTA 4.1.1 Yhteishaku 4.1.2 Hakumenettely yhteisvalinta-ajan ulkopuolella 1 4.2 OPETUSTYÖ 4.2.1 Opetussuunnitelmat (OPS) 4.2.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) 4.2.3 Opintojen hyväksiluku 4.2.4 Opinto-ohjaus 4.2.5 Tapakasvatus 4.2.6 Opintojaksojen valinnaisuus 4.2.7 arviointi (opiskelija-arviointi) 4.2.8 Poissaolot 4.2.9 Työssäoppiminen 4.2.10 Opintomatkat 4.2.11 Opinnäytetyö (päättötyö) 4.2.12 Kansainvälistyminen 4.2.13 Palvelutoiminta 4.2.14 Ohje opiskelijoiden päihdeongelmiin 4.3 TUKIPALVELUT 4.3.1 Hallinnon opiskelijarekisterit 4.3.2 Opiskelijan opintososiaaliset edut 4.3.3 Opiskelijaterveydenhoito 4.3.4 Kuraattori 4.3.5 Omavalvonta 4.3.6 Siivous 4.3.7 Kirjastopalvelut 4.3.8 Kriisitoiminta 5 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN KOULUTUSALAKOHTAISET TYÖOHJEET 6 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN SISÄINEN-/VERTAIS-/ ULKOINEN AUDITOINTI 7 AUDITOINTI / KEHITYSRAPORTIT 8 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA 9 ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMISSTRATEGIA JA ERITYISOPETUKSEN SUUNNITELMA

FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI 1 HALLINTO, TOIMINTAJÄRJESTELMÄ JA TAVOITTEET 1.1 Omistajat ja organisaatio 2 Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa toimeksiannosta 1) ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa säädettyä opetusta Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee 1) ammatillisia oppilaitoksia 2) oppilasasuntoloita Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa, joista kuntayhtymä pitää luetteloa. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä toimii valtioneuvoston luvalla sekä opetusministeriön ja lääninhallituksen alaisuudessa. Kuntayhtymän korkein päättävä elin on yhtymävaltuusto, johon jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat toimikaudekseen 2-5 jäsentä keskuudestaan yhtymäosuuksien suhteessa. Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen yhtymähallituksen, johon kuuluu 11 jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Jäseniä tulee olla kaikista jäsenkunnista. Yhtymähallituksen kokoonpanon on vastattava poliittisten ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella. Yhtymähallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Nimenkirjoitusoikeus kuntayhtymän puolesta tehtävissä sopimuksissa ja sitoumuksissa on johtavalla rehtorilla ja hänen estyneenä ollessaan yhtymähallituksen määräämällä muulla viranhaltijalla. 1.2 Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus, visio, arvot ja tavoitteet Toiminta-ajatus, visio, arvot ja tavoitteet ovat instituutin toiminnan kehittämisen lähtökohtia. Visiolla /tavoitteilla kuvataan sitä, millaisena oppilaitoksemme nähdään tulevaisuudessa ja minkälaisia mahdollisuuksia sillä on kehittää toimintaansa. Arvojen ja niistä johdettujen toimintaperiaatteiden varaan rakentuu koko oppilaitoksen toiminta. Arvojen tulee näkyä oppilaitoksen jokapäiväisessä toiminnassa. 1.3 Toiminta-ajatus: Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin.

3 1.4 Visio - monialainen koulutustarjonta - laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä - haluttu opiskelu- ja työpaikka - osaava ja motivoitunut henkilöstö - aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa - opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin - toiminta taloudellista ja tuloksellista 1.5 Arvot Asiakaslähtöisyys Forssan ammatti-instituutissa asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän organisaatiot sekä kaikki sisäiset ja ulkoiset palvelujen tuottajat, ostajat ja yhteistyökumppanit, joiden tavoitteena on auttaa ja tukea nuoria heidän ammatillisessa kasvussaan. Asiakasyhteistyön lähtökohtana ovat asiakkaiden erilaiset ja muuttuvat tarpeet. Toimintamme tukee asiakkaan kehitystä ja menestymistä. Asiakaslähtöisyys näkyy välittämisenä, yksilöllisyyden kunnioittamisena sekä joustavuutena. Yksilöllisyys Jokainen opiskelija on erilainen ihmisenä, omana persoonanaan ja hänellä on omat oppimisedellytyksensä. Tämän huomioimme opetuksessa ja kasvun tukemisessa. Näin toimien edistämme opiskelijan ammattitaidon ja persoonallisuuden monipuolista kehittymistä. Oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys Opiskelija oppii koulutuksen edetessä yhä paremmin soveltamaan omaksumiaan tietoja ja taitoja itsenäisesti muuttuvissa tilanteissa. Kannustava ja yhteistoiminnallinen oppimis- ja opetusilmapiiri edistävät tavoitteellista oppimista. Ammattitaitoinen, pätevä ja itseään kehittävä henkilöstö opettaa ja tukee opiskelijan oppimista ja ammattitaidon kehittymistä. Myönteiset ja tulokselliset oppimis-, opetus- ja kasvatuskokemukset luovat edellytyksen ammatti-identiteetin kehittymiselle ja ammattiylpeyden kokemiselle. Yhteiskunnallinen vastuu Yhteiskunnassa ja ammatissa toimivilla on tietyt normit ja säännökset sekä ammattietiikka, jotka opiskelijan tulee ammattitaidon oppimisen lisäksi omaksua menestyäkseen ammatissaan. Kehitämme rohkeasti osaamistamme ja uudistamme toimintatapojamme. Asetamme itsellemme ja toiminnallamme selkeät laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Tunnemme vastuumme erilaisten opiskelijoiden opetuksessa ja tukemisessa ja toimimme sen mukaisesti sekä yksilöinä että osana laajempaa ympäristöämme. Työmme tulokset näkyvät hyvät ammatilliset perusvalmiudet omaavina, työhän tai jatko-opintoihin sijoittuvina, itseään kehittämään pyrkivinä ja ammattiaan arvostavina kansalaisina. Yhteistyö Tuloksellisen oppimis- ja opetusprosessin onnistumisen edellytyksenä on opiskelijoiden, opettajien ja tukihenkilöstön välinen saumaton yhteistyö. Tämän lisäksi toimintamme edellytys on laaja ja monipuolinen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö ja yhteistyökumppanien arvostaminen avoimessa ja luottamuksellisessa ympäristössä.

1.6 Forssan ammatti-instituutin toimintajärjestelmä 4 Toiminta-ajatus, arvot, visio Strategia - Strategian päivitys - Vuosisuunnittelu Laatupolitiikka Strategiakartta Toiminnan seuranta - arviointi Arviointisuunnitelma EFQM - itsearviointi - vertaisarviointi - ulkoinen arviointi Tulokset - tuloksista tiedottaminen Kehittämistoimenpiteet - prosessit - osaaminen - tulokset Tavoitteet - määrälliset ja laadulliset Keinot ja resurssit Mittarit Seurantajärjestelmä Vuoropuhelu Perustehtävä - Oppimis- ja opetusprosessit - Tukiprosessit - yhteistyöprosessit - johtamis- ja hallintoprosessit Isommat kehitysprojektit Prosessit - laatukäsikirja - menettelyohjeet - prosessikartta - opetussuunnitelmat Toimintajärjestelmä kattaa johtamisen, suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja jatkuvan parantamisen.

5 Forssan ammatti-instituutin toimintajärjestelmä pohjautuu asiakkaiden tarpeisiin ja johdon määrittämiin painopisteisiin. Tavoitteena on järjestää ammatti-instituutin edustamien alojen ammatillinen koulutus niin, että se laadullisesti vastaa yhteiskunnan, työmarkkinoiden ja jäsenkuntien asettamia vaatimuksia. Päämääränä on olla tunnettu ja arvostettu koulutusalojensa osaamisesta ja opetuksesta vastaava, omaa toimintaansa arvioiva ja kehittävä oppilaitos. Forssan ammatti-instituutin toiminnassa painotetaan laadun merkitystä kaikessa toiminnassa. Kysymys on jokapäiväisistä töistä ja toiminnoista, jotka tehdään laadukkaasti kerralla loppuun ja valmiiksi. Kaikki organisaatiotasot sitoutuvat siihen ja jatkuvaan parantamiseen. Jokainen instituutin työntekijä on vastuussa toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisuudesta. Toiminnassa painotetaan yhä enemmän kaikilla aloilla yhteisiä osaamisvalmiuksia kuten sosiaalisia taitoja, kommunikaatiotaitoja, tietotekniikkaa ja oppimistaitoja. Ammatti-instituutin tärkein voimavara on sen osaava ja sitoutunut henkilöstö. Tärkeää on myös se, että henkilökunnan ja opiskelijoiden käytössä olevat opetustilat ja -laitteistot pidetään ajanmukaisina. Tavoitteena on olla arvostettu ja haluttu opiskelu- ja työpaikka, joka takaa sen, että instituutissa on korkeatasoiset opiskelijat ja opettajat. Yhteistyö paikallisten ja muiden oppilaitosten kanssa mahdollistaa koulutuksen suunnittelun ja opetuksellisen yhteistyön sekä opetus- ja arviointiprosessin kehittämisen. Työelämän ja muiden sidosryhmien merkitys on korostunut työssäoppimisen ja näyttöjen tultua osaksi oppimis-, opetus ja arviointiprosessia. Forssan ammatti-instituutti tarjoaa laadukasta ja monialaista ammatillista koulutusta ja palvelutoimintaa. Koulutus- ja palvelutoiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi takaavat sen, että ammatti-instituuttiin halutaan tulla opiskelemaan ja oppilaitoksessa suoritettuja tutkintoja arvostetaan. Laatujärjestelmässämme huomioidaan kansainvälisen SFS - ISO 9001 ja ISO 9004 standardin vaatimukset soveltuvin osin. Menettely- ja työohjeet on laadittu kohteista, jotka sisältyvät jokapäiväiseen opetus- ja tukitoimintaan. Arvioinnissa sovelletaan eurooppalaisen laatupalkintojärjestelmää (EFQM). Toiminnan arviointi toteutetaan vuosittain laadittavan arviointisuunnitelman mukaisesti.

6 1.7 Strategiakartta Keskeiset saavutukset Hyvä työhön ja jatko-opintoihin sijoittuminen Oppimis-,opetus- ja tukiprosessien onnistuminen Vakaa talous ja hyvä sijoittuminen valtakunnallisessa vertailussa Tyytyväiset asiakkaat ja sidosryhmät Turvallinen ja tuloksellinen oppimisilmapiiri Osallistuvat ja tyytyväiset huoltajat Tuloksellinen yritys- ja oppilaitosyhteistyö Yhteistoiminnallinen ja positiivinen työyhteisö Tehokkaat oppimis-, opetus-, tuki- ja hallintoprosessit Hyvä laatukäsikirja ja opetussuuntelmat Tulokselliset oppimis- ja opetusprosessit Tehokkaat tuki- ja yhteistyöprosessit Hyvät oppimisympäristöt ja välineet Tulokselliset johtamis- ja hallintoprosessit Henkilökunnan tyytyväisyys oppiminen ja kehittyminen Pätevä ja osaava henkilökunta Tyytyväinen ja motivoitunut henkilökunta Taludelliset tulokset Hyvä ja tuloksellinen taloushallinto 1.8 Laatupolitiikka Asiakastyytyväisyys, hyvä opiskeluilmapiiri ja opiskelijoista huolehtiminen opiskelijan omasta lähtökohdasta ja oppimisedellytyksistä käsin johtaa Forssan ammatti-instituutin menestymiseen. Laatupolitiikan toteuttamisperiaatteet ovat asiakaslähtöinen toiminta, laatukäsikirjaan dokumentoidut menettelyohjeet ja hyvät opetussuunnitelmat. Jokainen henkilöstöön kuuluva sitoutuu ohjeiden mukaiseen toimintaan. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti.

7 1.9 Prosessit Forssan ammatti-instituutin ydinprosessit ovat tuloksellinen oppimisprosessi ja siihen kiinteästi liittyvä opetusprosessi. Näiden lisäksi oppilaitoksessa on ydinprosesseja tukevia tuki- ja yhteistyöprosesseja. FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI YDINPOROSESSIT Oppimis- ja opetusprosessit opetussuunnitelmien laadinta ja päivitys opetuksen ja oppimisen suunnittelu, toteutus ja arviointi opiskelijavalinta opintojen ohjaus oppimis- ja opetusprosessien kehittäminen AVAIN AMMAT- TIIN JATKO- OPIN- TOIHIN YHTEIS- TYÖ- HÖN TUKIPROSESSIT Opiskelijahuolto kirjasto-, viestintä- ja tietopalvelut toimistopalvelut ravitsemishuolto siivouspalvelut ja kiinteistöjen hoito kestävä kehitys YHTEISTYÖPROSESSIT työssäoppiminen ja nuorten näytöt työelämä- ja ulkopuoliset asiakasprosessit ylioppilastutkinto ja muu oppilaitosyhteistyö huoltajayhteistyö arviointi- ja kehittämisyhteistyö kansainvälinen toiminta MAH- DOLLI- SUUDET VAIKKA MIHIN FAI RAKENTAA TULEVAISUUTTA

8 1.10 Tieto- ja oppimiskäsitys Ihmiskäsityksemme on kehittynyt 60-70 -lukujen passiivisesta, tiukkaa ohjausta tarvitsevasta aktiiviseen, yksilön omaehtoista toimintaa korostavaan suuntaan. Siten myös oppimiskäsityksemme on muuttunut behavioristisesta oikeilla ärsykkeillä oikeisiin reaktioihin ohjaavasta mallista konstruktiiviseen eli opiskelijan oman aiemman tiedon pohjalle rakentuvaan toiminnalliseen suuntaan. Konstruktivistisen käsityksen mukaan oppiminen ei ole passiivista tiedon vastaanottamista vaan opiskelijan aktiivista toimintaa, jossa hän jatkuvasti rakentaa ja uudelleen rakentaa kuvaansa maailmasta ja omaa toimintaansa siinä. Opetuksessa nouseekin keskeiseksi kysymykseksi se, mitä opiskelija tekee ja miten hän toimii. Opettajalla on edelleen tärkeä rooli myös tiedon esittäjänä, mutta vielä tärkeämmäksi muodostuu se, miten opettaja järjestää oppimistilanteen opiskelijan oppimisprosessia tukevaksi. (Tynjälä 1999b, von Wright, 1992. Ruohotie, 1998.) Opiskelun onnistumisen kannalta on oleellisen tärkeää, että opettajan luomassa opiskeluympäristössä viriävät tarkoituksenmukaiset kysymykset, joihin vastuksia haetaan opettajan ohjauksessa opiskelijan oman tekemisen, kokeilun, ymmärtämisen ja ajattelun varassa. (Rauste-von Wright 1997.) Nykyinen oppimiskäsitys korostaa siten opiskelijan aktiivista roolia oman tieto- ja taitorakenteen jäsentäjänä, tiedonhankkijana, käsittelijänä ja arvioijana. Oppiminen merkitsee opiskelijan aikaisempien ajatus- ja toimintamallien uudelleenjärjestämistä ja täydentämistä. Opiskelijan tulee voida yhdistää uusi tieto omaan aiempaan tietoonsa. Ymmärrys syntyy, kun opiskelija aktiivisesti valikoi tietoa ja muodostaa oman käsityksensä asiasta. Omalla toiminnallaan opiskelija muovaa oppimisen lopputulosta. Opiskelija on itse vastuussa oppimisestaan. Syvällinen oppiminen vaatii mahdollisuutta käsitellä oppimiskokemuksia yhdessä kokeneiden opettajien ja työntekijöiden (työssäoppiminen) kanssa. Opiskelija, hänen yksilölliset kokemuksensa ja yksilöllinen opiskelutyylinsä (yksilöllisyys) tulee ottaa huomioon ohjauksessa. Myös tuen ja ohjauksen tarve on yksilöllistä. Yhdessä tekeminen ja yhdessä muiden avulla oppiminen (yhteistyö) on yhä tärkeämpää, kun työ tehdään entistä useammin erilaisissa ryhmissä ja tiimeissä. Yhteistoiminnallinen oppiminen monipuolistaa ja avartaa tehtäviä, kehittää ryhmätyötaitoja ja arviointia. 1.11 Forssan ammatti-instituutin kasvatuksesta ja opetuksesta Yhteiskunnassa ja ammatissa toimivilla on tietyt normit ja säännöt sekä ammattietiikka, mitkä opiskelijan tulee omaksua menestyäkseen ammatissa. Kasvatustehtävällä on tärkeä merkitys koulutuksessa. Opettajat tukevat opiskelijoita kasvamaan yhteiskuntakelpoisiksi ja itsenäisiksi, toiset huomioon ottaviksi ja itseään kehittämään pyrkiviksi, tulevaisuuteen suuntautuviksi, omaa alaansa ja työtään arvostaviksi kansalaisiksi. Toimiminen oppilaitosympäristössä edellyttää yhteisiä käytäntöjä yhteistyön helpottamiseksi. Toiminta edellyttää myös kasvattamista omaan kulttuuriimme liittyviin arvoihin ja tapoihin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että opiskelija tietää mm. miten käyttäydytään oppitunneilla, sairastumistilanteissa, ruokailussa, miten tervehditään, missä tupakointi on sallittu jne. Kuitenkin jokainen opiskelija on erilainen ihmisenä ja omana persoonanaan. Tämä tulisi huomioida kanssakäymisessä ja opetuksessa. Opiskelijan tunteminen edesauttaa opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Samalla voidaan edistää opiskelijan persoonallisuuden monipuolista kehittämistä.

9 Kasvatuksessa pyritään pääsemään ulkoisesta ohjauksesta opiskelijan omista lähtökohdista ja hänen omista tavoitteistaan lähtevään sisäiseen kasvuun ja kehittymiseen. Tätä edesauttaa jokaisen opettajan ja muuhun henkilökuntaan kuuluvan oma esimerkki ja käytös, innostuneisuus työssään, kiinnostuneisuus, asiantuntemus sekä selkeät tavoiteasettelut opetuksessa ja muussa toiminnassa. Opiskelijaruokailun tavoitteena on muodostaa opiskelijoille kuva terveellisestä ruokavaliosta, jolla ylläpidetään työtehoa ja terveyttä koko työuran aikana. Lisäksi opiskelijaruokailussa korostamme rauhallisen, sosiaalisen kanssakäymisen merkitystä työpäivän kuluessa. Kasvulle suotuisan ilmapiirin luomisessa on tärkeää positiivisen työskentelyilmapiirin luominen ja molemminpuolisen luottamuksen saavuttaminen. Luottamuksen katsotaan parhaiten syntyvän opettajan ja opiskelijan keskinäisellä tuntemisella sekä avoimella ja kannustavalla ilmapiirillä. Opettajan hyvää ja ajanmukaista ammattitaitoa kasvattajana ja opetuksen asiantuntijana arvostetaan koko yhteiskunnassa. Onnistuminen ja osaamisen elämykset ovat opiskelussa edistymisen ehto. Tämän vuoksi opiskelijalle on annettava rakentavaa palautetta, jotta opiskelija motivoituu ponnistelemaan opiskelunsa eteen. Forssan ammatti-instituutin kasvatus- ja opetustehtävän arvotavoitteet edellyttävät ammattiin valmistuvalta seuraavia asioita: 1.12 Forssan ammatti-instituutin tavoitteista - täsmällisyys - ahkeruus ja tunnollisuus - itsenäisyys ja oma-aloitteisuus - vastuun ottaminen työstä ja työyhteisöstä - ammatissa toimimisen perusvalmiudet - yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot - rehellisyys ja oikeudenmukaisuus - kohteliaisuus ja muiden huomioon ottaminen - halu itsensä kehittämiseen - omasta terveydestä huolehtiminen ja työkyvyn ylläpitäminen Forssan ammatti-instituutilla on seuraavia tavoitteita: 1.12.1 Määrälliset tavoitteet Määrällisiä tavoitteita mitataan Forssan ammatti-instituutin opiskelijamäärällä ja opetustunneilla (= lähiopetustunnit). Tavoitteena on säilyttää ammatillinen koulutustarjonta Lounais-Hämeessä mahdollisimman monipuolisena, korkeatasoisena ja määrällisesti nykytasolla. Määrälliset, sitovat tulosaluekohtaiset tavoitteet asetetaan vuosittain. Forssan ammatti-instituutin vahvistettu opiskelijapaikkamäärä toisella asteella on 1.8.2000 lukien 930. 1.12.2 Laadulliset tavoitteet Ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä laadullisia tavoitteita ovat koulutuksen tuloksellisuudesta huolehtiminen ja koulutuksen muuntuminen vastaamaan nopeasti muuttuvia työelämän tarpeita. Oppilaitoksen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni opiskelija sijoittuu koulutustaan vastaavaan työhön tai jatko-opintoihin. Yhteistyö yritysten, oppilaitos-

10 ten ja muiden sidosryhmien kanssa on edellytys opetustoiminnan tulokselliselle onnistumiselle Tuloksellisuuden parantamisessa on perustana kaksi keskeistä tavoitetta: 1) oppimisen laadun kehittäminen - koko oppilaitosta käsittävä selkeä ohjeistus mm. laatukäsikirja - laadun systemaattinen arviointi (EFQM) - valinnaisuudet - pätevä ja innostunut henkilöstö - toimivat oppimisympäristöt - hyvät tukipalvelut - kehittämis- ja arviointiyhteistyö alueen oppilaitosten kanssa - työssäoppiminen ja nuorten näytöt - kansainvälistyminen 2) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin - työelämäyhteydet - yrittäjyys - kaksoistutkinto - oppilaitos- ja muu sidosryhmäyhteistyö - eritysopetuksen keinojen hyödyntäminen - oppisopimusjärjestelmän käyttö koulutuskeinona. 1.12.3 Taloudellisuustavoitteet Tavoitteena pidetään, että oppilaitosmuodon kustannukset eivät saa kokonaisuutena eivätkä toiminnoittain (opetus, hallinto, kouluruokailu, muu oppilashuolto, siivous, muu kiinteistönhoito ja majoitus) ylittää valtakunnallisia keskiarvolukuja. Tavoitteena on myös sijoittua hyvin valtakunnallisissa vertailuissa. 2 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN JOHTO JA HENKILÖSTÖ 2.1 Forssan ammatti-instituutin johtava rehtori Johtava rehtori toimii tulosalueiden johtajien esimiehenä. Tulosalueiden johtajat muodostavat johtoryhmän, jonka puheenjohtajana toimii johtava rehtori. Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, johtavan rehtorin ratkaisuvaltaan kuuluu: 1. Päättää tulosalueiden sisäisestä toimintajaosta 2. Päättää kuntayhtymän edustus- ja huomionosoituksia sekä oman auton käyttöä koskevasta käytännöstä 3. Asettaa talousarvioon sisältyviä kehittämisprojekteja varten projektiryhmät ja nimittää projektiryhmälle projektijohtajan, joka on projektiryhmän puheenjohtaja ja toimii suoraan johtavan

11 rehtorin alaisuudessa 4. Asettaa koulutusaloja vastaavat neuvottelukunnat määräajaksi, enintään kuitenkin neljäksi vuodeksi. Neuvottelukuntaan kuuluu kuusi (6) jäsentä, ja se nimeää itselleen puheenjohtajan ja sihsihteerin. 2.2 Forssan ammatti-instituutin talouspäällikkö Talouspäällikkö toimii tukipalvelujen tulosalueen esimiehenä, jollei yhtymähallitus toisin määrää. Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, talouspäällikön ratkaisuvaltaan kuuluu 1. Valmistella kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma 2. Johtaa kuntayhtymän talous- ja materiaalihallintoa. 2.3 Forssan ammatti-instituutin johtoryhmä Johtoryhmän muodostavat tulosalueiden johtajat. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii johtava rehtori. Tekniikan ja liikenteen sekä ravitsemis- ja talousalan pedagogisena esimiehenä toimiva koulutusalajohtaja koordinoi kaikille yhteisten aineiden opetusta ja on myös johtoryhmän jäsen kuten myös kaikki muutkin koulutusalajohtajat. 2.4 Forssan ammatti-instituutin tulosalueiden johtajat - yleishallinto johtava rehtori - tekniikka ja liikenne koulutusalajohtaja - matkailua, ravitsemis- ja talousala koulutusalajohtaja - kauppa ja hallinto koulutusalajohtaja - terveys- ja sosiaaliala koulutusalajohtaja - kulttuuriala koulutusalajohtaja - luonnonvara-ala koulutusalajohtaja - oppisopimuskoulutus koulutustarkastaja - tukipalvelut talouspäällikkö Seuraavalla sivun kuviossa yksi on kuvattuna Forssan ammatti-instituutin organisaatio 1.7.2003 alkaen.

12 Kuntayhtymän yhtymävaltuusto Tarkastuslautakunta Yhtymähallitus Yhteistoimintaryhmä Johtava rehtori Johtoryhmä Koulutustarkastaja Koulutusalajohtaja Talouspäällikkö Koulutusalajohtaja Koulutusalajohtaja Koulutusalajohtaja Oppisopimuskoulutus Talous ja tukipalvelut Tekniikka ja liikenne Ravitsemis ja talousala Kauppa ja hallinto Sosiaali- ja terveysala 4 osastonjohtajaa Viestintäala Kulttuuriala 2 osastonjohtajaa (Tammelan toimipiste) Luonnonvara-ala (Liesjärven toimipiste) Kuvio 1. Forssan ammatti-instituutin organisaatiokaavio 2.5 Opetushenkilöstö Opettajaksi valitun henkilön velvollisuus on muualla säädetyn lisäksi: 1. pitää päiväkirjaa annettuja ohjeita noudattaen; 2. huolehtia tilaustöiden vastaanottamisesta, niiden teettämisestä ja hinnoittelusta; 3. valvoa ja ohjata opiskelijoiden käyttäytymistä sekä huolehtia hyvien tapojen, järjestyksen ja työrauhan säilymisestä opetustilanteissa, väliajoilla ja muissa instituutin tilaisuuksissa;

13 4. huolehtia työsuojelusäännösten mukaisista tehtävistä; 5. osallistua opiskelijaohjaustoimintaan; 6. ohjata ja valvoa opiskelijoiden työssäoppimista; 7. toimia tarvittaessa toisen opettajan sijaisena; 8. suorittaa muut toimialaansa kuuluvat tehtävät. 2.6 Toimistohenkilöstö Kuntayhtymän toimisto huolehtii kuntayhtymän keskitetyistä palveluista sekä toimintojen yhteensovittamisesta, kehittämisestä ja resurssoinnista. Kuntayhtymän toimistoa johtaa johtava rehtori. Toimiston tehtävänä on muun muassa osallistua kuntayhtymän sääntöjen ja ohjeiden valmisteluun, hoitaa opiskelija- ja opetushallintoon kuuluvat toimistotehtävät ja hoitaa yleistä tiedotustoimintaa. Toimiston tehtäviin kuuluu myös hoitaa kaikki rahatoimitehtävät, huolehtia laskentatoimesta ja muista kuntayhtymän talouteen liittyvistä asioista sekä kuntayhtymän posti- ja puhelinliikenteestä. 2.7 Siivoojat Siivoojat huolehtivat heille määrätyistä siivousalueista. Siivoojien esimiehenä toimii siivoustyönohjaaja. Siivoustyönohjaajan esimies on talouspäällikkö. Siivoustyönohjaajan tehtäviin kuuluu myös ammatti-instituutin siivoustoiminnasta vastaaminen ja kehittäminen, perehdyttäminen, siivoustarvikkeiden ja välineiden keskitetty hankinta ja varastojen hoitaminen. 2.8 Keittiöhenkilökunta Keittiöhenkilökunta valmistaa yhdessä opiskelijoiden kanssa päivän ateriat, sekä huolehtii erilaisten tilausaterioiden valmistamisesta. Ammatti-instituutin keittiöhenkilökunnan esimiehenä toimii ruokapalveluesimies. Ruokapalveluesimies vastaa lisäksi ammatti-instituutin ruokahuollosta ja sen kehittämisestä. 2.9 Kiinteistönhoitohenkilöstö Kiinteistönhoidon ammattimiehet vastaavat koulurakennusten ja asuntoloiden kiinteistöhuollosta, piha-alueiden hoidosta ja tekevät erilaisia korjaus- ja kunnossapitotehtäviä. Esimiehenä toimii kiinteistöesimies. 2.10 Asuntolanhoitaja Asuntolanhoitaja huolehtii asuntolassa asuvien opiskelijoiden opiskelurauhasta, viihtyisyydestä ja yleisestä järjestyksestä.

2.11 Varastonhoitaja 14 Keskusvarastonhoitaja huolehtii kulutustavaroiden tilauksesta, varastoinnista, jakelusta ja kuljetustoiminnasta. Lisäksi hän osallistuu koneiden ja laitteiden hankintaan sekä pitää tavarakortistoa. Erilaisten tarvikkeiden nouto keskusvarastolta tapahtuu kuittausta vastaan. Oppikirjat hankitaan keskitetysti talouspäällikön kautta osastojen tekemän esityksen pohjalta. Varastonhoitajan esimies on talouspäällikkö. 2.12 Koulukuraattori Koulukuraattorin tehtäviin kuuluu opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta ja opiskelijahuollon kehittäminen. Lisäksi hän huolehtii vastuualueensa tiedottamisesta sekä oppilashuollon yhteistyöstä. Lähin esimies on talouspäällikkö 2.13 Terveydenhoitaja Opiskelijaterveydenhuollosta ja työterveyshuollosta vastaa Forssan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä. Terveysaseman osoite on Urheilukentänkatu 2. Vastaanoton sijainti ja vastaanottoajat ovat koulutusalakohtaisia. 3 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN LAATUKÄSIKIRJA Forssan ammatti-instituutin laatukäsikirja kuvaa laatujärjestelmän ja kertoo oppilaitoksen tavan toimia niin, että koulutukselle asetetut tavoitteet saavutetaan ja koulutusta kehitetään jatkuvasti. Laatukäsikirjan tavoitteena on toimintojen yhtenäistäminen eri koulutusaloilla. Forssan ammatti-instituutin laatukäsikirjassa määritellään instituutin toimintaja laatupolitiikka. latukäsikirja sisältää koko instituuttia koskevat yhteiset menettelyohjeet ja koulutusalakohtaiset työohjeet. Kaikille koulutusaloille yhteiset menettelyohjeet mahdollistavat yhtenäisen tavan toimia eri koulutusaloilla. Menettelyohjeista henkilökunta voi tarkistaa menettelyn vaiheet, hyväksymistavat ja vastuut sekä toimia niiden mukaisesti. Lisäksi menettelyohjeista näkyy toimintaan liittyvät asiakirjat ja arkistointitavat. Eri koulutusaloilla on oikeus laatia laatukäsikirjan periaatteiden ja instituutissa toteuttavien menettelyohjeiden kanssa sopusoinnussa olevia koulutusalakohtaisia työohjeita, jotka täydentävät menettelyohjetta ja helpottavat koulutusalan yhtenäistä toimintaa. Koulutusalakohtaisten työohjeiden tulee olla koulutusalan laatukäsikirjassa, mikäli koulutusalalla on laadittu ja sovelletaan menettelyohjeen lisäksi omia koulutusalakohtaisia työohjeita. Kuviossa kaksi on laatujärjestelmän rakenne.

15 Laatupolitiikka Menettelyohjeet Koulutusalakohtaiset työohjeet Kuvio 2. Laatujärjestelmän rakenne 3.1 Vastuu laatukäsikirjasta Kuntayhtymän hallitus hyväksyy laatukäsikirjan. Menettelyohjeet ja työohjeet sekä niihin tehtävät muutokset käsittelee johtoryhmä. Instituutin johtava rehtori vastaa ammatti-instituutin laatupolitiikasta ja huolehtii siitä, että johtoryhmä saa jatkuvasti tietoja laatukäsikirjan jatkuvasta kehittämisestä päätöksentekoa varten. Lisäksi johtava rehtori vastaa siitä, että instituutin kaikilla koulutusaloilla toteutetaan yhtenäistä laatupolitiikkaa ja noudatetaan ajan tasalla olevaa laatukäsikirjaa. Koulutusalojen johtajat ovat vastuussa tulosalueensa osalta laatukäsikirjan menettely- ja työohjeiden kehittämisestä ja toteutuksesta sekä sisäisistä auditoinneista. Koulutusalojen johtajat huolehtivat oman koulutusalansa henkilöstön ohjaamisesta ja koulutuksesta myös laatuasioissa. Koulutusalojen johtajat vastaavat siitä, että koulutusalan koko henkilökunnalla on ajan tasalla olevat tiedot laatukäsikirjan sisällöstä ja päivitetyistä menettely- ja työohjeista. Laaturyhmä vastaa laatukäsikirjan menettely- ja työohjeiden päivitysten koordinoinnista ja uusien menettelyohjeiden laadinnan organisoinnista sekä laatukäsikirjan ylläpidosta. Laaturyhmä laatii vuosittain sisäisen auditointisuunnitelman. Laaturyhmällä on päävastuu vertais- ja ulkoisten auditointien organisoinnista ja auditointiraporttien laadinnasta. Lähteet Rauste von Wright, M. 1997. Opettaja tienhaarassa. Juva: Wsoy Ruohotie, P. 1998. Motivaatio, tahto ja oppiminen. Oy Edita Ab: Helsinki. Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Tampere: Tamme-Paino Oy. von Wright, J. 1992. Oppimiskäsitysten historiaa ja pedagogisia seurauksia. Opetushallitus. Aikuiset ja koulutus 7.

16 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI MENETTELYOHJEEET KOODI 1 Opiskelijavalinta 2 Opetustyö 3 Tukipalvelut Versio 1.3 Toukokuu 2005

17 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI SISÄLLYS 4 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN MENETTELYOHJEET 4.1 OPISKELIJAVALINTA 4.1.1 Yhteishaku 4.1.2 Hakumenettely yhteisvalinta-ajan ulkopuolella 4.2 OPETUSTYÖ 4.2.1 Opetussuunnitelmat (OPS) 4.2.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) 4.2.3 Opintojen hyväksiluku 4.2.4 Opinto-ohjaus 4.2.5 Tapakasvatus 4.2.6 Opintojaksojen valinnaisuus 4.2.7 Arviointi 4.2.8 Poissaolot 4.2.9 Työssäoppiminen 4.2.10 Opintomatkat 4.2.11 Päättötyö (opinnäytetyö) 4.2.12 Kansainvälistyminen 4.2.13 Palvelutoiminta 4.2.14 Ohje opiskelijoiden päihdeongelmiin 4.2.15 Menettely kurinpitoasiassa 4.3 TUKIPALVELUT 4.3.1 Hallinnon opiskelijarekisterit 4.3.2 Opiskelijan opintososiaaliset edut 4.3.3 Opiskelijaterveydenhuolto 4.3.4 Kuraattori 4.3.5 Omavalvonta 4.3.6 Siivous 4.3.7 Kirjastopalvelut 4.3.8 Kriisitoiminta