Hyvinvointivaliokunta 59 17.12.2015 Hyvinvointivaliokunta 2 08.06.2016 Hyvinvointivaliokunta 2 01.09.2016 Hyvinvointivaliokunta 3 08.12.2016 Hyvinvointivaliokunta 2 15.02.2017 Hyvinvointivaliokunta 3 20.04.2017 Sivistyspalveluiden palvelusuunnitelmat HYVINVOI 59 Hyvinvointivaliokunta keskustelee sivistyspalvelujen toiminnan kehittämisestä. Keskustelun pohjana käytetään 9.12.2015 henkilöstön tuottamaa aineistoa liittyen toimintojen kehittämiseen. Keskustelun tuloksena lisätään materiaaliin ulkopuolisen näkökulma, johon valiokunta tuottaa päättäjän ja kuntalaisen näkökulmasta mielipiteitä. Hyvinvointivaliokunta antoi ryhmätyöskentelynä ulkopuolista näkemystä nuoriso-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja työpajatoiminnasta sekä niiden kehittämisestä kuntalaisten näkökulmasta. Mervi Niemi kirjoittaa puhtaaksi hyvinvointivaliokunnan ryhmätyön tulokset. Erityisesti pajatoiminta herätti hyvinvointivaliokunnassa keskustelua. Valiokunnan näkemys on, että etsivä nuorisotyö, nuoriso- ja pajatoiminta tulisi keskittää "saman katon alle", tiivistää yhteistyötä ja välttää päällekäisyyksiä toiminnoissa. Nuorten pajan sijaan tarvetta nähdään ikärajattomalle pajatoiminnalle rahoituksen sallimissa rajoissa. Ikärajattomassa pajassa eri ikäluokat oppivat yhdessä ja toisiltaan arjen hallintaa. Toiminnoissa ja paveluissa tulee painottaa asiakaslähtöisyyttä. Keskustelussa nousi esille myös senioreiden talkoomuotoinen osallistuminen pajatoimintaan, jolloin muotoutuisi eräänlainen "varavaari"/"varamummo"-järjestelmä. HYVINVOI 2 Hyvinvointivaliokunta pohti, onko riittävää, että kuntalaisnäkökulma tulee valiokunnan näkemyksenä. Hyvinvointivaliokunnassa on muutoin kuntalaiset edustettuna, mutta ei nuorison edustajaa. Nuorille järjestetään aiheesta kysely verkossa. Pyydetään myös muiden valiokuntien lausuntoa ja näkemystä, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoiden, vanhempainyhdistyksen, MLL:n, urheiluseurojen ja rehtoreiden kautta koulujen kannanottoja. Valiokunta keskustelee palvelusuunnitelmista ja tehtäväkokonaisuuksien uudelleenjärjestämisestä. Nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen kehittäminen on aloitettu 9.12.2015. Kehittämisen keskeisenä tavoitteena on toiminnan kehittämissuunnitelmassakin tavoitteeksi asetetut päällekkäisten toimintojen karsiminen sekä uusien tulosyksiköiden asemoiminen nykyiseen palvelurakenteeseen. Henkilöstöä on osallistettu kehittämiseen
kolmessa työpajassa, joihin on osallistunut henkilökuntaa kirjastolta, kansalaisopistolta, kulttuuritoimesta, nuorisotoimesta, etsivä nuorisotyöstä, Karhupajalta, liikuntatoimesta, Puikkarilta sekä liikuntapaikkojen hoidosta. Hyvinvointivaliokunta perehtyi palvelusuunnitelmiin, yhteistyökumppaneilta kerättyihin palautteisiin sekä nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen työryhmien laatimisia ratkaisuvaihtoehtoja. Hyvinvointivaliokunta keskusteli palvelusuunnitelmista, palautteista sekä ratkaisuvaihtoehdoista. Ratkaisuvaihtoehdoissa oli havaittavissa kolmea eri tyyppiä, joita olivat: - Nykyisen kaltainen palvelurakenne, jossa jokaisella toimialueella on oma tehtäväkokonaisuus - Palvelurakenne, jossa on yhteisiä tehtäväkokonaisuuksia kulttuurin, nuorison ja liikunnan saralla sekä tehtäväkokonaisuuksia, jotka ovat jonkin toimialueen omia tehtäviä - Palvelurakenne, jossa on kolme uudelleen järjestettyä tehtäväkokonaisuutta. Tehtäväkokonaisuuksia ovat henkinen kasvu ja kehitys, sosiaalinen ohjaaminen sekä terveyden edistäminen. HYVINVOI 2 Yhteenveto hyvinvointivaliokunnan keskustelusta: Hyvinvointivaliokunta totesi, että palvelurakenne jossa on kolme eri tehtäväkokonaisuutta näyttäisi sellaiselle vaihtoehdolle, jota kannattaa pohtia lisää. Palvelurakenteen uudistaminen vaatii kuitenkin jatkotyöstämistä ja pohdiskelua, jota valiokunta jatkaa seuraavassa kokouksessa. Yhteistyön tulisi erityisesti korostua tulevissa malleissa huolimatta siitä, minkälainen palvelurakenne muodostetaan. Uuden mallin käyttöönotossa ei välttämättä ole tarpeellista palkata uutta henkilöstöä esimerkiksi koordinaattorin tehtäviin, vaan laajennettu tehtävänkuva voitaisiin huomioida nykyisiä toimia täyttäessä tai siirtää nykyisestä henkilöstöstä työntekijä koordinaattorin tehtäviin. Valiokunta jatkotyöstää palvelukokonaisuuksia valmisteltujen vaihtoehtojen pohjalta (liite). Talous- ja hallintopäällikkö Mervi Niemi esitteli hyvinvointivaliokunnalle liitteen palvelukokonaisuusvaihtoehtoja. HYVINVOI 3 Keskustelussaan valiokunta totesi, että uusia vakansseja tulee täyttää maltillisesti. Sivistystoimen palvelukokonaisuuden uudelleen järjestäminen tulee toteuttaa kartoittamalla olemassa olevat resurssit, tehtävänkuvien selkeyttämisellä ja tehtävien uudelleen jakamisella sekä lisäämällä esimiesvastuita avoinna oleviin tehtäviin kuten kirjastonjohtajan virkaan, vaihtoehdon 1 mukaisesti siten, että vaihtoehdon jokaiselle osa-alueelle saadaan oma lähiesimies.
Hyvinvointivaliokunta antoi kokouksessaan 8.6.2016 2 ohjausesityksen, jonka mukaisesti nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnoissa edetään kohti uutta palvelurakennetta, jossa on kolme eri tehtäväkokonaisuutta. Palvelukokonaisuudet ovat henkinen kasvu ja kehitys, terveyden edistäminen sekä sosiaalinen ohjaaminen. Hyvinvointivaliokunta jatkoi kokouksessaan 1.9.2016 2 nuoriso-, kulttuurija vapaa-aikatoimintojen palvelukokonaisuuksien pohtimista. Hyvinvointivaliokunta antoi ohjausesityksen, jonka mukaisesti jokaiselle kolmelle palvelukokonaisuudelle tulisi oma lähiesimies. Uudelleenjärjestelyt tulisi toteuttaa kartoittamalla nykyisiä resursseja ja lisäämällä esimiesvastuita avoinna oleviin tehtäviin. Nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen henkilöstö on osallistunut palvelukokonaisuuksien kehittämiseen alusta alkaen. 2.11.2016 henkilöstölle esiteltiin hyvinvointivaliokunnan antamat ohjausesitykset. Esittelyn jälkeen henkilöstö keskusteli tulevista muutoksissa uusien palvelukokonaisuuksien mukaissa ryhmissä, joita ovat henkinen kasvu ja kehitys, terveyden edistäminen sekä sosiaalinen ohjaaminen. Keskustelun pohjaksi heille annettiin seuraavanlainen tehtävänanto: - Pohtikaa, miten voimme edesauttaa toteutuksen onnistumista. - Miten saamme valitun toteutusvaihtoehdon toimimaan? - Oma rooli? - Nykyisen tiimin rooli? - Odotukset muilta tiimeiltä? - Odotukset johdolta? - Avaa sanoja. Esim. mitä avoimuus tai tiimityö käytännössä tulisi olla. Hyvinvointivaliokunta keskustelee muutoksen toteutuksesta ja etenemistavasta. Henkilöstön kommentit sivistyspalveluiden uusista palvelukokonaisuuksista ovat hyvinvointivaliokunnan jäsenten nähtävissä luottamushenkilöiden sähköisessä palvelussa osoitteessa https://sp.kokous.fi/sites/pudasjarvi Hyvinvointivaliokunta -> Hyvinvointi työtila -> Jaetut asiakrijat -> Työntekijöiden palautteet palvelukokonaisuuksista. HYVINVOI 2 Keskustelussaan hyvinvointivaliokunta totesi, että sivistyspalvelujen uusien palvelukokonaisuuksien käsittelyä jatketaan tältä pohjalta kokonaisuutta silmällä pitäen ja päällekkäisyyksiä karsien. Palvelusuunnitelmien valmistumisen jälkeen laaditaan palvelukokonaisuus. Palvelusuunnitelmat ovat kaupunginhallituksen käsittelyssä tammi-helmikuussa ja samaan aikaan voisi valmistella palvelukokonaisuutta valiokunnassa. Palvelukokonaisuuksiin organisoituminen tapahtuu ensi kesän aikana. Tarvittavia henkilöstöpäätöksiä tehdään sen jälkeen, kun uusi hallintosääntö on valmis.
Hyvinvointivaliokunta tutustuu kulttuuritoimen, kirjaston, kansalaisopiston, liikuntatoimen ja liikuntapaikkojen hoidon, nuorisotoimen, etsivä nuorisotyön sekä Karhupajan palvelusuunnitelmiin. Palvelusuunnitelmia on työstetty ensimmäisen kerran 9.2.2015. Palvelusuunnitelmat ovat luettavissa etukäteen: Sähköinen kokouspalvelu/hyvinvointivaliokunta/jaetut asiakirjat/palvelusuunnitelmat. Hyvinvointivaliokunta keskustelee palvelusuunnitelmista ja antaa ohjausesityksen palvelusuunnitelmien sisällön kehittämisestä. Opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holappa kertoi aluksi palvelusuunnitelman tarkoituksesta. Palvelusuunnitelman tavoitteena on kuvata palvelutarpeet ja palvelutaso konkreettisesti. Valmista suunnitelmaa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi resurssityökaluna. Palvelukokonaisuudet puolestaan muodostetaan usean yksikön palvelusuunnitelmista, toisin sanoen usean yksikön tehtävistä. Palvelukokonaisuuksien tarkastelun tavoitteena onkin, että tarkastellaan kriittisesti sitä, tehdäänkö samoja asioita useassa eri yksikössä ja onko tämä tarpeen. Palvelusuunnitelmien laatimiseen ovat vaikuttaneet kuntalaisten tarpeet, säädökset, resurssit sekä työntekijöiden omat näkökulmat. Kaikki nämä on otettava huomioon lopullisia palvelusuunnitelmia hyväksyttäessä. Valmistelussa olleet palvelusuunnitelmat on laadittu luonnosvaiheeseen työntekijöiden toimesta. Hyvinvointivaliokunnan keskustelua palvelusuunnitelmista: Hyvinvointivaliokunta lausuu ohjausesityksenään, että kansalaisopiston, kirjaston, kulttuuripalvelujen, etsivä nuorisotyön, nuorispalveluiden, Karhupajan sekä liikuntapalvelujen palvelusuunnitelmia tulee vielä kehittää. Palvelusuunnitelmien teksti tulee muuttaa arkikielelle siten, että jokaisen kuntalaisen on mahdollista ymmärtää mitä tavoitellaan ja mitä on tarkoitus tehdä. Tulkinnanvaraa ei saa jäädä teksteihin. Palvelusuunnitelmat tulee saattaa yhteismitallisiksi ja sisältöihin tulee miettiä laadullisia tavoitteita. Lisäksi mittarit ja minimiarvot tulee miettiä jokaiseen tavoitteesee, jotta tiedetään mihin pyritään ja voidaan seurata miten on onnistuttu.palvelusuunnitelmat tulee olla laadittuna ohjeistuksen mukaisesti viimeistään 31.3.2017. Tällä hetkellä palvelusuunnitelmat sisältävät päällekäisiä tehtäviä. Päällekäisyyksiä tarkastellaan myöhemmin palvelukokonaisuuksittain, kun yksikkökohtaiset palvelusuunnitelmat on yhdenmukaistettu ohjausesityksen mukaisesti. Tällä kertaa pyrittiin keskittymään yksittäisiin palvelusuunnitelmiin ja niiden sisältöihin. Kansalaisopisto: On hyvä, että palvelusuunnitelmassa on huomioitu sivukylät ja koulutuksen laatuun on laadittu tavoite. Valiokunta ehdottaa, että kuntalaisilta pitäisi kysellä entistä enemmän mitä kursseja toivotaan. Tällä hetkellä jokaisen kuntalaisen tai kyläyhdistyksen on mahdollista ehdottaa kursseja ja niitä on
toteutettu mahdollisuuksien ja osallistujamäärien puitteissa. Kirjasto: Keskusteltiin tavoitteesta "Kirjastossa on matalan kynnyksen tiloja erilaisten käyttäjien tarpeisiin". Mietittiin sitä, tarkoittaako tämä esteettömiä tiloja vai tiloja, joihin on jokaisen mahdollisuus mennä leimaantumatta. Pohdittiin myös sitä, että onko sen oltava kirjasto, joka tarjoaa tällaisia tiloja, vai voisiko se olla joku muu. Joka tapauksessa kirjasto on tällä hetkellä koko kaupungin ns. olohuone, jonne on helppo mennä tai kokoontua ilman leimaantumista suuntaan tai toiseen.kirjastoauto on mainittu kerran tavoitteissa. Voisiko palvelusuunnitelmassa korostaa jotenkin enemmän sitä, että palveluja viedään sivukylille? Kulttuuripalvelut: Palvelusuunnitelmaan sisältyy hyvin kaikki tällä hetkellä ja näillä resursseilla tuotettavat palvelut. Palvelusuunnitelmaan tulisi saada näkyviin uudistumisen tavoite. Kotiseutumuseo on yksi Suomen hienoimmista. Pohdittiin hetken aikaa sitä, miten museolle saataisiin enemmän kävijöitä. Yksi vaihtoehto on uudistaa kotiseutuviikon ja -juhlan ohjelmaa, jotta saadaan houkuteltua nuorempaa väkeä mukaan. Etsivä nuorisotyö: Etsivä nuorisotyön palvelusuunnitelmassa puhutaan lähes jokaisessa kohdassa aktivoimisessa. Aktivoiminen tulisi avata pienemmiksi tavoitteiksi ja konkreettiseksi tekemiseksi (millä keinoilla nuoria aktivoidaan), jotta kuntalaiset ymmärtävät mitä etsivä nuorisotyössä tehdään. Mittareita tulisi miettiä vielä tarkemmin: ilman koulupaikkaa jäävät nuoret ei voi olla mittari vaan aktivoidut nuoret ilman koulupaikkaa jääneistä nuorista. Myös laadullista tavoitetta tulisi palvelusuunnitelmaan miettiä. Karhupaja: Karhupajan palvelusuunnitelma eroaa muista palvelusuunnitelmista ja se pitäisi saada yhteismitalliseksi muiden palvelusuunnitelmien kanssa. Laadullisia tavoitteita tulisi miettiä palvelusuunnitelmaan. Mittarit tulisi laatia jokaiseen kohtaan ja miettiä myös ensimmäisen kohdan mittaria/minimimäärää tarkemmin (jos on 5 työntekijää ja vuodessa n. 200 työpäivää, miten on saatu 2049 työpäivää?). Nuorisopalvelut: Nuorisopalveluilta esitettiin kaksi eri versiota, joista toinen oli muokattu ensimmäisen version pohjalta. Todettiin, että muokattu versio on se, jota on hyvä työstää eteenpäin. Muokattu versio on kansankielinen ja ymmärrettävä. Sisältöä voi pohtia vielä siten, että miten saadaan mukaan laatunäkökulma. Jos on mahdollista tehdä 6. luokkalaisille järjestetystä yhteisestä tutustumisleiristä pysyvä toimintatapa, olisi tämä hyvä lisätä suunnitelmaan. Liikuntapalvelut: Liikuntapalveluilta esitettiin kaksi eri versiota, joista toinen oli muokattu ensimmäisen version pohjalta. Todettiin, että muokattu versio on se, jota on hyvä työstää eteenpäin.liikuntapaikkojen lukumäärä on hyvä mittari, mutta se pitää miettiä mitä mittariin lasketaan. Tämä laskentaperiaate tulisi säilyä vuodesta toiseen. Mukana tulisi olla kunnan ylläpitämät
liikuntapaikat. Liikuntapalvelut tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa. Tämä olisi hyvä näkyä palvelusuunnitelmassa tavoitteena. HYVINVOI 3 Palvelusuunnitelmien työstäminen jatkuu siten, että hyvinvointivaliokunta tarkastelee muokattuja palvelusuunnitemia palvelukokonaisuuksittain. Nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen sekä nuorten työpajatoiminnan palvelusuunnitelmia on päivitetty hyvinvointivaliokunnan ohjausesityksen (15.2.2017) mukaisesti. Päivitetyt palvelusuunnitelmat ovat oheismateriaalina. Hyvinvointivaliokunta keskustelee viimeistellyistä palvelusuunnitelmista. Nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen sekä nuorten työpajatoiminnan palvelusuunnitelmia on päivitetty hyvinvointivaliokunnan 15.2.2017 antaman ohjausesityksen mukaisesti. Päivitetyt palvelusuunnitelmat ovat liitteenä. Hyvinvointivaliokunta keskustelee viimeistellyistä palvelusuunnitelmista. Opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holappa kertoi, että palvelusuunnitelmat käytiin läpi työntekijöiden kanssa hyvinvointivaliokunnan ohjausesityksen mukaisesti ja ne on saatu yhteismitallisiksi. Hyvinvointivaliokunnan tulisi nyt pohtia ovatko palvelusuunnitelmissa esitetyt palvelut sellaisia, joita kaupungin pitää tuottaa ja ovatko määrä ja laatu sellaisia, kuin kaupunki haluaa tuotettavan. Nuorten työpajatoiminta: Pohdittiin, mikä on tällä hetkellä työvalmennusten määrä, jotta voisi suhteuttaa minimimäärää nykyiseen tasoon. Todettiin, että kaikissa suunnitelmissa minimimäärät on asetettu lähelle nykyistä tasoa. Työvalmennuksen työpajojen sisällön tulisi muuttua tarpeen mukaan ja muuttua jatkuvasti ajan mukaisiksi. Lisätään näin ollen tekstiin: esim. auto- ja metallipaja, puutyöpaja, keittiö, media-, taide- ja hopeapaja jne. Hyväksytään suunnitelma jatkokäsittelyyn tämän muutoksen jälkeen. Nuorisopalvelut: Palvelusuunnitelmasta on saatu konkreettinen. Liikuntapalvelut: Liikuntapaikkojen määrä yllätti positiivisesti.
Kulttuuripalvelut: Suunnitelmaan ei ole tullut muutoksia verrattuna edelliseen kertaan. Museo on valtakunnallisesti parhaiten varustettu kotiseutumuseo. Voidaanko kotiseutumuseon kävijämäärä tavoitetta nostaa? Kävijämäärän lisääminen tarkoittaa kuitenkin resurssien lisäämistä ja aukioloaikojen laajentamista. Matkailijoiden määrä tulisi näkyä museon kävijämäärissä, jotta palvelusuunnitelmasta näkyy myös museon tarkoitus palvella matkailijoita. Toisaalta kävijämäärämittari on vain tilastollinen lukumäärä. Vaikka mittarina on 12% asukkaista, ei se tarkoita, että kävijät ovat ainoastaan asukkaita. Kirjasto: Suunnitelmaan ei ole tullut suuria muutoksia verrattuna edelliseen kertaan. Kansalaisopisto: Suunnitelmaan ei ole tullut muutoksia verrattuna edelliseen kertaan. Etsivä nuorisotyö: Palvelusuunnitelma etenee nyt etsivä nuorisotyön prosessin mukaisesti. Mittareita on lisätty verrattuna edelliseen kertaan. Minimitavoitteet eivät voi olla 100%, sillä palvelu on nuorille vapaaehtoista. Yhteydenotto ilman koulupaikkaa jääviin nuoriin ja koulun keskeyttäneisiin on 100%, mutta muissa kohdissa se on mahdotonta. Nuorten pitkäaikaistyöttömien saaminen palveluiden piiriin huolestuttaa. Se ei ole ainoastaan etsivä nuorisotyön tehtävä, vaan tätä pitäisi pohtia laajemminkin. Nuorten syrjäytmisen uhkaan pitäisi pystyä puuttumaan aikaisemmin, ettei tähän tilanteeseen jouduta. Yhteenveto: Palvelusuunnitelmat antavat hyvän työkalun tulevalle valiokunnalle ja hallinnolle. Suunnitelman avulla voidaan seurata pystytäänkö palvelut toteuttamaan niissä määrin, kuten suunnitelmissa on luvattu.