PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 11/2016. Kh:n puheenjohtaja. hallintopäällikkö

Transkriptio

1 Hyvinvointivaliokunta AIKA klo 16:00-17:37 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Oinas-Panuma Eero 16:00-17:37 Puheenjohtaja Ollila Alpo 16:00-17:37 Varapuheenjohtaja Ekdahl Aune 16:00-17:37 Jäsen Haataja Auri 16:00-17:37 Jäsen Komulainen Erja 16:00-17:37 Jäsen Putula Heikki 16:00-17:37 Jäsen Ruokangas Mauno 16:00-17:37 Jäsen Vainio Taina 16:00-17:37 Jäsen Holappa Juha 16:00-17:37 Opetus- ja sivistysjohtaja Haverinen Tuula 16:00-17:37 Sihteeri POISSA Lehtimäki Outi Jäsen Niemitalo Pekka Jäsen Timonen Tomi Kaupunginjohtaja Vähäkuopus Timo Valtuuston puheenjohtaja Riekki Vesa Kh:n puheenjohtaja Lantto Marja Kh:n edustaja Niemi Mervi Talous- ja hallintopäällikkö KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus ja muistion tarkastajien valinta 2 2 Vuosikellon mukaiset asiat 3 3 Sivistyspalveluiden uusien palvelukokonaisuuksien jatkokäsittely 4 4 Suomi 100 -juhlavuoden järjestelyt 5 5 Muut asiat 6 6 Kokouksen päättäminen 7

2 Hyvinvointivaliokunta Kokouksen avaus ja muistion tarkastajien valinta HYVINVOI 1 Puheenjohtaja Eero Oinas-Panuma avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Muistion tarkastajiksi valittiin Alpo Ollila ja Heikki Putula.

3 Hyvinvointivaliokunta Vuosikellon mukaiset asiat HYVINVOI 2 Hyvinvointivaliokunta käsittelee vuosikellon mukaisia asioita: - hyvinvointivaliokunnan koulutussuunnitelma - kuluneen vuoden arviointi - kevään 2017 kokousten aikataulu Vuosittainen Pudasjärven kaupungin koulutussuunnitelma sisältää myös valiokuntien koulutuksen. Tälle vuodelle hyvinvointivaliokunnan koulutussuunnitelmaan kirjatuista koulutuksista on toteutunut kuntalakikoulutus, valtuustoseminaarit ja ennaltaehkäisevän työn seminaari. Sosiaalihuoltolakikoulutus ei ole toteutunut. Hyvinvointivaliokunta tarkasteli vuoden 2017 koulutussuunnitelmaa huomioiden, että nykyinen valiokunta työskentelee toukokuun 2017 loppuun saakka, jolloin valiokuntien kokoonpanot muuttunevat ainakin jossain määrin. Vuoden 2017 koulutussuunnitelmaan (liite 1) kirjattiin seuraavaa: - valtuustoseminaarit - soveltuvat verkkokoulutukset - sote-uudistuskoulutus - nykyisen ja uuden valiokunnan yhteinen perehdyttämistilaisuus Seurataan aktiivisesti tarjolla olevia verkkokoulutuksia ja osallistutaan niihin mahdollisuuksien mukaan. Hyvinvointivaliokunnan jäsenet voivat osallistua myös muualla kuin Pudasjärvellä järjestettäviin koulutuksiin. Hyvinvointivaliokunnan vuoden 2016 toiminnan arviointi muistion liitteenä (liite 2). Keskustelussa tuli esille juuri perustettu Hirsikampuksen yhtenäiskoulun ja lukion vanhempaintoimikunta, joka on nimennyt hyvinvointivaliokunnan yhdeksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneistaan. Päätettiin järjestää tapaaminen vanhempaintoimikunnan kanssa helmikuun kokouksen yhteydessä Hirsikampuksella. Hyvinvointivaliokunnan kevään 2017 kokousten aikataulu: to ma (tapaaminen vanhempaintoimikunnan kanssa) to to to

4 Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Sivistyspalveluiden uusien palvelukokonaisuuksien jatkokäsittely HYVINVOI 59 Hyvinvointivaliokunta keskustelee sivistyspalvelujen toiminnan kehittämisestä. Keskustelun pohjana käytetään henkilöstön tuottamaa aineistoa liittyen toimintojen kehittämiseen. Keskustelun tuloksena lisätään materiaaliin ulkopuolisen näkökulma, johon valiokunta tuottaa päättäjän ja kuntalaisen näkökulmasta mielipiteitä. Hyvinvointivaliokunta antoi ryhmätyöskentelynä ulkopuolista näkemystä nuoriso-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja työpajatoiminnasta sekä niiden kehittämisestä kuntalaisten näkökulmasta. Mervi Niemi kirjoittaa puhtaaksi hyvinvointivaliokunnan ryhmätyön tulokset. Erityisesti pajatoiminta herätti hyvinvointivaliokunnassa keskustelua. Valiokunnan näkemys on, että etsivä nuorisotyö, nuoriso- ja pajatoiminta tulisi keskittää "saman katon alle", tiivistää yhteistyötä ja välttää päällekäisyyksiä toiminnoissa. Nuorten pajan sijaan tarvetta nähdään ikärajattomalle pajatoiminnalle rahoituksen sallimissa rajoissa. Ikärajattomassa pajassa eri ikäluokat oppivat yhdessä ja toisiltaan arjen hallintaa. Toiminnoissa ja paveluissa tulee painottaa asiakaslähtöisyyttä. Keskustelussa nousi esille myös senioreiden talkoomuotoinen osallistuminen pajatoimintaan, jolloin muotoutuisi eräänlainen "varavaari"/"varamummo"-järjestelmä. Hyvinvointivaliokunta pohti, onko riittävää, että kuntalaisnäkökulma tulee valiokunnan näkemyksenä. Hyvinvointivaliokunnassa on muutoin kuntalaiset edustettuna, mutta ei nuorison edustajaa. Nuorille järjestetään aiheesta kysely verkossa. Pyydetään myös muiden valiokuntien lausuntoa ja näkemystä, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoiden, vanhempainyhdistyksen, MLL:n, urheiluseurojen ja rehtoreiden kautta koulujen kannanottoja. HYVINVOI 2 Valiokunta keskustelee palvelusuunnitelmista ja tehtäväkokonaisuuksien uudelleenjärjestämisestä. Nuoriso-, kulttuurija vapaa-aikatoimintojen kehittäminen on aloitettu Kehittämisen keskeisenä tavoitteena on toiminnan kehittämissuunnitelmassakin tavoitteeksi asetetut päällekkäisten toimintojen karsiminen sekä uusien tulosyksiköiden asemoiminen nykyiseen palvelurakenteeseen. Henkilöstöä on osallistettu kehittämiseen kolmessa työpajassa, joihin on osallistunut henkilökuntaa kirjastolta, kansalaisopistolta, kulttuuritoimesta, nuorisotoimesta, etsivä nuorisotyöstä, Karhupajalta, liikuntatoimesta, Puikkarilta sekä liikuntapaikkojen hoidosta.

5 Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta HYVINVOI 2 HYVINVOI 3 Hyvinvointivaliokunta perehtyi palvelusuunnitelmiin, yhteistyökumppaneilta kerättyihin palautteisiin sekä nuoriso-, kulttuurija vapaa-aikatoimintojen työryhmien laatimisia ratkaisuvaihtoehtoja. Hyvinvointivaliokunta keskusteli palvelusuunnitelmista, palautteista sekä ratkaisuvaihtoehdoista. Ratkaisuvaihtoehdoissa oli havaittavissa kolmea eri tyyppiä, joita olivat: - Nykyisen kaltainen palvelurakenne, jossa jokaisella toimialueella on oma tehtäväkokonaisuus - Palvelurakenne, jossa on yhteisiä tehtäväkokonaisuuksia kulttuurin, nuorison ja liikunnan saralla sekä tehtäväkokonaisuuksia, jotka ovat jonkin toimialueen omia tehtäviä - Palvelurakenne, jossa on kolme uudelleen järjestettyä tehtäväkokonaisuutta. Tehtäväkokonaisuuksia ovat henkinen kasvu ja kehitys, sosiaalinen ohjaaminen sekä terveyden edistäminen. Yhteenveto hyvinvointivaliokunnan keskustelusta: Hyvinvointivaliokunta totesi, että palvelurakenne jossa on kolme eri tehtäväkokonaisuutta näyttäisi sellaiselle vaihtoehdolle, jota kannattaa pohtia lisää. Palvelurakenteen uudistaminen vaatii kuitenkin jatkotyöstämistä ja pohdiskelua, jota valiokunta jatkaa seuraavassa kokouksessa. Yhteistyön tulisi erityisesti korostua tulevissa malleissa huolimatta siitä, minkälainen palvelurakenne muodostetaan. Uuden mallin käyttöönotossa ei välttämättä ole tarpeellista palkata uutta henkilöstöä esimerkiksi koordinaattorin tehtäviin, vaan laajennettu tehtävänkuva voitaisiin huomioida nykyisiä toimia täyttäessä tai siirtää nykyisestä henkilöstöstä työntekijä koordinaattorin tehtäviin. Valiokunta jatkotyöstää palvelukokonaisuuksia valmisteltujen vaihtoehtojen pohjalta (liite). Talous- ja hallintopäällikkö Mervi Niemi esitteli hyvinvointivaliokunnalle liitteen palvelukokonaisuusvaihtoehtoja. Keskustelussaan valiokunta totesi, että uusia vakansseja tulee täyttää maltillisesti. Sivistystoimen palvelukokonaisuuden uudelleen järjestäminen tulee toteuttaa kartoittamalla olemassa olevat resurssit, tehtävänkuvien selkeyttämisellä ja tehtävien uudelleen jakamisella sekä lisäämällä esimiesvastuita avoinna oleviin tehtäviin kuten kirjastonjohtajan virkaan, vaihtoehdon 1 mukaisesti siten, että vaihtoehdon jokaiselle osa-alueelle saadaan oma lähiesimies.

6 Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta antoi kokouksessaan ohjausesityksen, jonka mukaisesti nuoriso-, kulttuurija vapaa-aikatoiminnoissa edetään kohti uutta palvelurakennetta, jossa on kolme eri tehtäväkokonaisuutta. Palvelukokonaisuudet ovat henkinen kasvu ja kehitys, terveyden edistäminen sekä sosiaalinen ohjaaminen. Hyvinvointivaliokunta jatkoi kokouksessaan nuoriso-, kulttuurija vapaa-aikatoimintojen palvelukokonaisuuksien pohtimista. Hyvinvointivaliokunta antoi ohjausesityksen, jonka mukaisesti jokaiselle kolmelle palvelukokonaisuudelle tulisi oma lähiesimies. Uudelleenjärjestelyt tulisi toteuttaa kartoittamalla nykyisiä resursseja ja lisäämällä esimiesvastuita avoinna oleviin tehtäviin. Nuoriso-, kulttuurija vapaa-aikatoimintojen henkilöstö on osallistunut palvelukokonaisuuksien kehittämiseen alusta alkaen henkilöstölle esiteltiin hyvinvointivaliokunnan antamat ohjausesitykset. Esittelyn jälkeen henkilöstö keskusteli tulevista muutoksissa uusien palvelukokonaisuuksien mukaissa ryhmissä, joita ovat henkinen kasvu ja kehitys, terveyden edistäminen sekä sosiaalinen ohjaaminen. Keskustelun pohjaksi heille annettiin seuraavanlainen tehtävänanto: - Pohtikaa, miten voimme edesauttaa toteutuksen onnistumista. - Miten saamme valitun toteutusvaihtoehdon toimimaan? - Oma rooli? - Nykyisen tiimin rooli? - Odotukset muilta tiimeiltä? - Odotukset johdolta? - Avaa sanoja. Esim. mitä avoimuus tai tiimityö käytännössä tulisi olla. Hyvinvointivaliokunta keskustelee muutoksen toteutuksesta ja etenemistavasta. Henkilöstön kommentit sivistyspalveluiden uusista palvelukokonaisuuksista ovat hyvinvointivaliokunnan jäsenten nähtävissä luottamushenkilöiden sähköisessä palvelussa osoitteessa Hyvinvointivaliokunta -> Hyvinvointi työtila -> Jaetut asiakrijat -> Työntekijöiden palautteet palvelukokonaisuuksista. Keskustelussaan hyvinvointivaliokunta totesi, että sivistyspalvelujen uusien palvelukokonaisuuksien käsittelyä jatketaan tältä pohjalta kokonaisuutta silmällä pitäen ja päällekkäisyyksiä karsien. Palvelusuunnitelmien valmistumisen jälkeen laaditaan palvelukokonaisuus. Palvelusuunnitelmat ovat kaupunginhallituksen käsittelyssä tammi-helmikuussa ja samaan aikaan voisi valmistella palvelukokonaisuutta valiokunnassa. Palvelukokonaisuuksiin organisoituminen tapahtuu ensi kesän aikana. Tarvittavia

7 Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta henkilöstöpäätöksiä tehdään sen jälkeen, kun uusi hallintosääntö on valmis.

8 Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Suomi 100 -juhlavuoden järjestelyt HYVINVOI 3 Suomi 100 -juhlavuotta valmistellaan parhaillaan. Hyvinvointivaliokunta keskustelee valmistelusta ja sen etenemisestä. Suomi 100 -juhlavuoden järjestelyjen koordinaatio- ja ohjausryhmään kuuluvat Marja-Leena Törrö, puheenjohtaja Birgit Tolonen, sihteeri Tomi Timonen Kari Rissanen Juha Holappa Sointu Veivo Rauli Junttila Keijo Piirainen Jorma Pietiläinen Timo Vähäkuopus Tuomi-Tuulia Ervasti Sinikka Mosorin Alustavia luonnoksia juhlajärjestelyistä on tehty ja muutamia tapahtumia jo sovittu järjestettäväksi. - juhlavuoden avaustapahtuma alkaen klo 21 - vuoden alussa Sata sanaa Suomesta, lasten runoja - Sata askelta luontoon -leiri (valokuvaamista, elokuvan tekemistä) - Sata hyvää tekoa toisille (koko vuoden kestävä tapahtuma) Luonnon päivät, teemana Sukella talveen KurenTanssi tapahtuma, teemana "Sadan vuoden tanssi" - Umpihankihiihto, viikko 6 - Hyvinvointiviikko Sisulla ja sydämellä veteraanijuhla Rakastu kevääseen -tapahtuma Kesäluonto - heinäkuussa Ruotsi-kirjan julkaisuseminaari ja valokuvanäyttely - heinäkuussa pilikkiviikko kotiseutuviikko ja -juhla Sukukansojen taidesilta, vieraita Komista sekä Suomi-Venäjä-seuran 60-vuotisjuhla Woyzeck 20-vuotistapahtuma, Eppu Normaalin konsertti Juhli luontoa -tapahtuma luontokeskuksissa, kuorotapahtuma luontokeskuksessa - marraskuussa kirkkomusiikkiviikko yleiset itsenäisyyspäivätanssiaiset itsenäisyyspäivänä juhlavuoden huipennus ja päätös Hyvinvointivaliokunta haastaa valiokunnan jäseniä, yksittäisiä pudasjärveläisiä, eri yhteisöjä ja järjestöjä ym. ideoimaan pieniä ja isoja tempauksia ja tapahtumia, jotka voisivat jäädä elämään hyvinä käytänteinä Suomi 100 -juhlavuoden jälkeenkin. Tätä varten löytyy

9 Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta HYVINVOI 4 luottamushenkilöiden sähköisessä palvelussa hyvinvointivaliokunnan Ryhmän keskustelu -alustalta keskustelu, johon valiokunnan jäsenet voidat käydä kirjaamassa ja tallentamassa ideoitaan. Lehdistössä julkaistavaksi laaditaan valiokunnan nimissä tarkempi haaste. Valiokunta toivoo, että juhlavuosi otetaan eri kylillä huomioon hyvien tekojen pohjalta myös kylien toiminta-avustusten käytössä. Valiokunta muistuttaa, että kylät voivat hakea ideoilleen kaupungilta Suomi 100 -juhlavuoden toiminta-avustusta, jota on jaossa Valiokunta jatkaa juhlavuoden suunnittelua edellisessä kokouksessa annetun tehtävän pohjalta. Kokousten välissä nousseita ideoita on voinut kirjoittaa sähköisen kokouspalvelun hyvinvointivaliokunnan keskustelualueelle. Valiokunnan keskustelun tuloksena Juha Holappa kirjasi valiokunnalta tulleita uusia 100-vuotisjuhlavuoden ideoita luottamushenkilöiden sähköisestä kokouspalvelun Ryhmän keskustelut -kohdasta löytyvään "Suomi 100" -keskusteluun. Valiokunnan jäsenet voivat edelleen esittää lisää ideoita em. keskusteluun.

10 Hyvinvointivaliokunta Muut asiat HYVINVOI 5 Ei muita käsiteltäviä asioita.

11 Hyvinvointivaliokunta Kokouksen päättäminen HYVINVOI 6 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion vakuudeksi Eero Oinas-Panuma puheenjohtaja Tuula Haverinen sihteeri

12 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKU- KIELTO Seuraavista päätöksistä, jotka koskevat vain valmistelua tai täytäntöön panoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta (KuntaL 91 ): Pykälät 1-8 Jäljempänä mainittuihin päätöksiin, joista voidaan tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus, ei saa hakea muutosta valittamalla (KuntaL 89 :n 1 mom.). Seuraaviin päätöksiin muutoksen hakeminen valittamalla on muutoin kiel letty (pykälä ja peruste): EtuostoL 22 2 mom. OIKAISUVAATIMUS Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuk sen: Pykälät -- Oikaisuvaatimusviranomainen: Pudasjärven kaupunki Kaupunginhallitus Varsitie 7 PL 10, Pudasjärvi kirjaamo@pudasjarvi.fi Oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaan nista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on te kijän allekirjoitettava. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje liitetään pöytäkirjanotteeseen. MARKKINAOIKEUS * Päätökseen ei saa hakea muutosta Kuntalain (356/1995) eikä hallintokäyttölain (586/1996) nojal la sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) vastainen. Asia voidaan siltä osin saat taa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. - Ohjeet ovat oikaisuvaatimus oh jeita ja valitusosoituksen liitteenä. MARKKINAOIKEUS 14 päivää Postiosoite: PL 118, HELSINKI Käyntiosoite: Erottajankatu 1-3 Puh Faksi markkinaoikeus@oikeus.fi

13 VALITUSOSOITUS Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutos ta kunnallisvalituksella vai se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen ha kea muutosta kunnallisvalituksella myös asianosainen sekä kunnan jä sen. Hallintovalituksella muutosta voi hakea vain asianosainen. Valitusviranomainen: POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Isokatu 4, OULU PL 189, OULU Puh Faksi Kunnallisvalitus: pykälät Hallintovalitus: pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite, postiosoite, pykälät, valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista (kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi tai päätös saatettu asianosaiselle tiedoksi). Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjassa on ilmoitettava valittajan tai muun valituskirjelmän laatijan nimi, ammatti, asuinkun ta, postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet. Valittajan laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskir jelmä. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai vi ran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkami sesta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaa timuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisel le. Asiamiehen on liitettävä tarvittaessa valtakirja (HLL 21 ). Valituskirjat on toimitettava yllä mainitulle valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perit tävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peri tään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 250 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.