Vastaanottotoiminnan alkuselvitys

Samankaltaiset tiedostot
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Ylä-Savon toimintasuunnitelma /6

RAUTAISTA AMMATTITAITOA TERVEYSKESKUSTYÖ KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLULLA

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

40 vuotta potilaan parhaaksi

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Hoitotyö terveysasemalla

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Kehittäjän kokemukset

Terveys ja talous 2016

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa

ITSENÄISET HOITAJAVASTAANOTOT Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry

Lääkäri fysioterapeutin työparina

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

ristön terveysriskien ehkäisy

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Lääkäripaneelin tuloksia. Tiedonkeruu lokakuussa 2016, n = 533

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

KYSTERI esittäytyy. Rautavaara, Juankoski ja Kaavi Mikko Korhonen, Eija Peltonen ja Juha Kauttonen

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa

Kuntatalo Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi Piia Niemi Mustonen

Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Leila Mukkala Ranuan kunta

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (8) Terveyslautakunta Tja/

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

OHJE TERVEYSKESKUKSILLE VÄLITTÖMÄSTÄ YHTEYDEN- SAANNISTA

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Kalasataman terveysasemapalveluiden johtaminen

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa Riitta Lappalainen - Lehto

Perusterveydenhuollon rooli kehitysvammaisten palveluissa lääkintöneuvos Taina Mäntyranta STM/STO/TEPA

LIITE 2. PUHELUIDEN AIHEJAKAUMA YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ. Yhteensä 467 puhelun tilasto. Viikon otanta.

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi

Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Pedagogisen johtamisen katselmus

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Apotin vaikutus tklääkärin

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 1

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Paljon palveluja tarvitsevat ja käyttävät asiakkaat perusterveydenhuollossa

Turvallisuuskulttuurikysely

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Kotiin annettavien palvelujen valvonta osana kunnan omavalvontaa. Järvenpään kotihoidon omavalvonta

voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut:

Fysioterapeuttien suoravastaanotot

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

Transkriptio:

Vastaanottotoiminnan alkuselvitys Print Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon hanke Lomakkeen voi tulostaa ennen vastaamista, jos haluat tutustua kysymyksiin ennakolta. Vastaamisen voi keskeyttää Keskeytä painikkeesta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Lähettämisen jälkeen vastaukseen ei voi palata. Sivu1 1) Osahanke Etelä Savo 2) Vastaanottopalvelujen tuottaja: 3) Toimipiste/ pisteet, joita tiedot koskevat: 4) Yhdyshenkilön nimi ja puh. nro: Sivu2 HENKILÖSTÖRESURSSIT, TILAT JA LAITTEET 5) Viimeisen kahden vuoden aikana vastaanotolla työssä olevien Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt lääkärien määrä on sairaanhoitajien määrä on muun hoitohenkilökunnan määrä on 6) Viimeisen kahden vuoden aikana vastaanotolla työssä olevien Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt lääkäreiden vaihtuvuus on sairaanhoitajien vaihtuvuus on muun hoitohenkilökunnan vaihtuvuus on 7) Seuraavat väittämät liittyvät henkilöstöresursseihin ja työhön. Valitkaa jokaisesta väittämästä oman vastaanottonne tilannetta parhaiten kuvaava vaihtoehto. Vastaanotolla on riittävät henkilöstöresurssit akuuttien terveysongelmien hoitoon Vastaanotolla on riittävät henkilöstöresurssit pitkäaikaissairauksien hoitoon Lääkäreiden vaihtuvuus on haitannut vastaanoton toimintaa Sairaanhoitajien vaihtuvuus on haitannut vastaanoton toimintaa Avoinna oleviin lääkärin virkoihin on ollut riittävästi hakijoita Avoinna oleviin sairaanhoitajan toimiin on ollut riittävästi hakijoita Sairastavuutta ja ikärakennetta koskevat tiedot vaikuttavat lääkärien vastuuväestön määrittelyyn Sairastavuutta ja ikärakennetta koskevat tiedot vaikuttavat sairaanhoitajien vastuuväestön määrittelyyn Lääkärien työn sisältöä ja laajuutta arvioidaan Sairaanhoitajien työn sisältöä ja laajuutta arvioidaan

8) Seuraavat väittämät liittyvät tiloihin ja laitteisiin. Valitkaa jokaisesta väittämästä oman vastaanottonne tilannetta parhaiten kuvaava vaihtoehto. Vastaanotolla on käytettävissä riittävästi toimintaan soveltuvia tiloja Vastaanoton tilaratkaisut soveltuvat eri ammattiryhmien välisen yhteistyön toteuttamiseen Vastaanotolla on käytettävissä riittävästi tutkimuslaitteita Vastaanotolla on käytettävissä riittävästi vieritestejä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Sivu3 ASIAKKAIDEN JA HENKILÖSTÖN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET KEHITTÄMISTYÖHÖN 9) Millä tavoilla vastaanottotoiminnasta kootaan palautetta väestöltä? Kyllä Suunnitteilla Yleisö tai ryhmätilaisuudet, joissa käsitellään terveyskeskuksen toimintaa Koko väestölle suunnattu, säännöllisesti toistettava kysely tai haastattelu Vastaanoton asiakkaille suunnattu, säännöllisesti toistettava kysely tai haastattelu Potilasjärjestöjen tai muiden ryhmien edustajille suunnattu kysely tai haastattelu Ryhmätoiminnan arviointilomake välittömästi tapaamisen jälkeen Vastaanottokäynnin arviointilomake välittömästi tapaamisen jälkeen Jatkuvasti käytössä oleva paperinen palaute tai aloitelomake Terveyskeskuksen internet sivuilla oleva sähköinen palautetai aloitelomake Lehtikirjoittelu Valitukset, kantelut Potilasasiamiehen raportit 10) Osallistuuko väestö muulla tavoin toiminnan kehittämiseen? Kyllä, miten? 11) Seuraavat väittämät liittyvät asiakaspalautteeseen. Valitkaa jokaisesta väittämästä oman vastaanottonne tilannetta parhaiten kuvaava vaihtoehto. Säännöllisesti Usein Harvoin Asiakaspalautetta käsitellään yhdessä henkilökunnan kanssa Asiakaspalautteen tuloksista tiedotetaan väestölle Vastaanoton toimintaa muutetaan asiakaspalautteen perusteella 12) Vastaanotolla on käytössä säännöllisesti toistettava henkilöstökysely Kyllä Suunnitteilla 13) Henkilöstökyselyn tuloksia hyödynnetään aktiivisesti vastaanottotoiminnan kehittämisessä 14) Jos käytössä oleva asiakas ja/tai henkilöstökysely ovat valtakunnallisesti saatavilla, mitä kyselyä käytetään? Sivu4 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA PEREHDYTYS

15) Millaisia menetelmiä vastaanotolla käytetään työntekijöiden osaamistarpeiden ja osaamisen arvioinnissa? Itsearviointi (yksittäinen työntekijä) Itsearviointi (ammattiryhmä) Itsearviointi (työpari tai tiimi) Itsearviointi (koko vastaanoton henkilöstö) Vertaisarviointi Mentorointi Kehityskeskustelu Osaamiskartta tai arviointilomake Palaute potilailta Työyhteisön laatuarviointi (esim. ITE) Työn vaativuuden arviointi Osaamisen näyttö Kirjallinen/sähköinen koe Henkilökohtainen portfolio Työyhteisön portfolio Lokikirja lääkäreillä Lokikirja sairaanhoitajalla Täydennyskoulutuksen toteutuminen 16) Käytetäänkö vastaanotolla muita kuin em. menetelmiä työntekijöiden osaamistarpeiden ja osaamisen arvioinnissa? Kyllä, mitä? 17) Kuinka monta päivää terveyskeskuksen henkilöstö osallistui ammatilliseen täydennyskoulutukseen vuonna 2009 (ammattiryhmän keskiarvo)? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 yli 10 Tietoa ei saatavilla Lääkärit ja hammaslääkärit Muu korkeakoulutettu sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstö Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet (mm. sh) Sosiaali ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet (mm. lähihoitaja) Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö (mm. vastaanottoapulainen, tuki, toimisto ja tietopalveluhenkilöstö) 18) Vuonna 2009 ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistuivat vähintään kolme päivää kaikki vastaanotolla työskentelevät Kyllä Tietoa ei saatavilla lääkärit sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta

19) Millä tavalla vastaanoton henkilöstön lisä ja täydennyskoulutus on järjestetty? Luentokoulutuksena oman henkilökunnan toimiessa kouluttajina Luentokoulutuksena erikoissairaanhoidon lääkärien toimiessa kouluttajina Luentokoulutuksena muiden asiantuntijoiden toimiessa kouluttajina Luentoja ja käytännön harjoituksia sisältävänä ulkopuolisen kouluttajan järjestämänä koulutuksena Työpajatyyppisenä, ongelmanratkaisuun perustuvana koulutuksena Työssä oppimisena Oppisopimuskoulutuksena Mentoroinnin avulla Videokoulutuksena Verkko oppimisympäristöjen avulla Yksittäiset työntekijät ovat hakeutuneet eri koulutustahojen järjestämille koulutuspäiville tai kursseille 20) Onko em. vastaanoton henkilöstön lisä ja täydennyskoulutusta järjestetty muulla tavoin? Kyllä, miten? 21) Seuraavat väittämät liittyvät toimipaikkakoulutukseen ja oppimiseen. Valitkaa jokaisesta väittämästä oman vastaanottonne tilannetta parhaiten kuvaava vaihtoehto. Toimipaikkakoulutus toteutetaan koko vastaanoton henkilöstölle yhteisesti Toimipaikkakoulutus toteutetaan erikseen eri ammattiryhmille Vastaanoton henkilöstölle järjestetään työyhteisön yhteistyötä tukevaa valmennusta Vastaanoton eri ammattiryhmät tutustuvat toistensa työtehtäviin ja osaamiseen Vastaanotolla järjestetään moniammatillisia työkokouksia, joissa pohditaan potilaiden hoitoon liittyviä kysymyksiä Potilasasioita koskevia konsultaatioita hyödynnetään myös oppimistilanteina 22) Vastaanotolla on järjestetty koulutusta seuraavista omahoitoa tukevista menetelmistä Lääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenkilöstö ole järjestetty Motivoiva haastattelu gfedc gfedc gfedc gfedc Mini interventio gfedc gfedc gfedc gfedc Muutosvaihemalli gfedc gfedc gfedc gfedc Omahoitoon vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen gfedc gfedc gfedc gfedc Sähköiset ym. tekniset ratkaisut omahoidon tukena gfedc gfedc gfedc gfedc Omahoitoa tukeva kirjaaminen gfedc gfedc gfedc gfedc 23) Onko vastaanotolla järjestetty muuta omahoidon tukemiseen liittyvää koulutusta? Kyllä, mitä ja mille ammattiryhmille?

24) Kuinka tärkeää vastaanoton henkilöstön osaamisen kehittäminen on seuraavilla osaamisalueilla? tärkeää = 1 2 3 4 5 6 tärkeää = 7 Hoidon tarpeen arviointi Hoidon vaikuttavuuden arviointi Kirjaaminen Tiedonhankinta Näyttöön perustuvan työn osaaminen Oman työn organisointi ja johtaminen Tiimin toiminnan organisointi Konsultointi Palveluohjauksellinen työote Yhteistyö järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa Terveysongelmien ja uhkien ennakointi Varhainen puuttuminen Korkean riskin asiakkaiden tunnistaminen Runsaasti palveluja käyttävien moniongelmaisten tunnistaminen Hoidon tehostamista tarvitsevien pitkäaikaissairaiden asiakkaiden tunnistaminen Keskeisten kansansairauksien hoito ja ennalta ehkäisy Akuuttien terveysongelmien hoito ja ennalta ehkäisy Potilaan kliininen tutkiminen Hoitotoimenpiteet Lääkkeen määrääminen Omahoidon ohjaus Omahoidon tuen menetelmät Puhelinneuvonta Sähköisten neuvonta ja ohjausmenetelmien käyttö 25) Mikä muu osaaminen tai koulutus on tärkeää? 26) Seuraavat väittämät liittyvät perehdytykseen. Valitkaa jokaisesta väittämästä oman vastaanottonne tilannetta parhaiten kuvaava vaihtoehto. Kyllä Suunnitteilla Vastaanotolla on käytössä kirjallinen perehdytysohjelma Yleisperehdytykseen on nimetty tietty henkilö/tietyt henkilöt Ammattitehtäviin perehdyttämiseen on nimetty tietty henkilö/tietyt henkilöt Perehdytysohjelma sisältää tutustumisen paikallisesti sovittuihin hoitokäytäntöihin ja työnjakoon Sivu5 TIEDOTTAMINEN JA YHTEISTYÖ 27) Vastaanoton henkilöstö tekee yhteistyötä terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon liittyvissä kysymyksissä kunnan muiden hallintokuntien kanssa paikkakunnan yksityisten palveluntuottajien kanssa potilasjärjestöjen tai muiden vapaaehtoistyötä tekevien organisaatioiden kanssa

28) Seuraavat väittämät liittyvät paikkakunnalla tehtävään yhteistyöhön. Valitkaa jokaisesta väittämästä oman vastaanottonne tilannetta parhaiten kuvaava vaihtoehto. Potilasjärjestöjen ja/tai asiakkaiden edustajat osallistuvat vastaanotolla noudatettavien paikallisten hoitosuositusten laatimisprosessiin Terveyskeskus raportoi väestön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista asioista Terveyskeskukselta pyydetään lausuntoja kunnan muilla toimialoilla toteutettavien muutosten terveysvaikutuksista Vastaanoton henkilöstöllä on käytettävissään ajantasaiset tiedot paikkakunnalla järjestettävästä terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon liittyvästä ryhmätoiminnasta 29) Kunnassa on paikallinen eri toimialojen rajat ylittävä kehittäjäverkosto tai yhteistyöryhmä Kyllä Suunnitteilla 30) Mitä kanavia terveyskeskus käyttää tiedottaessaan vastaanottopalveluista väestölle? Henkilökohtaiset tapaamiset Erillinen neuvontapuhelin Esitteet Internetsivut Muut sähköiset kanavat (esim. Facebook) Puhelinluettelot Paikallislehdet Yleisötilaisuudet Paikallisradio ja/tai televisio Omahoitopisteet 31) Käyttääkö terveyskeskus muita kuin em. kanavia tiedottaessaan vastaanottopalveluista väestölle? Kyllä, mitä? Sivu6 OMAHOIDON TUKI 32) Seuraavat väittämät liittyvät omahoidon tuen organisoimiseen. Valitkaa jokaisesta väittämästä oman vastaanottonne tilannetta parhaiten kuvaava vaihtoehto. Kyllä Suunnitteilla Vastaanotolla on sovittu omahoidon suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin liittyvästä työnjaosta Terveyskeskuksessa on nimetty vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat säännöllisestä yhteistyöstä potilasjärjestöjen kanssa 33) Terveyskeskuksessa on nimetty kaikille pitkäaikaissairauksia sairastaville potilaille Kyllä Suunnitteilla Oma vastuulääkäri Oma vastuuhoitaja 34) Kuinka seuraavia terveysriskien tunnistamiseen liittyviä testejä käytetään vastaanotolla? Diabetesriskitesti FINRISKI laskuri SCORE testi Audit BDI depressiotesti MMSE muistitesti

35) Käytetäänkö vastaanotolla muita kuin em. terveysriskien tunnistamiseen liittyviä testejä? Kyllä, mitä? 36) Mitkä seuraavista menetelmistä ovat käytössä pitkäaikaissairauksien omahoidon tukemisessa? Yksilöllinen ohjaus/valmennus vastaanottokäynnillä Yksilöllinen ohjaus/valmennus puhelimessa Ryhmäohjaus/valmennus ryhmävastaanottokäynnillä Terveyskeskuksen järjestämä ryhmätoiminta Terveyskeskuksen ulkopuolisiin ryhmiin ohjaaminen Kotikäynnit Tekstiviestit puhelimella Seurantakäynnin korvaaminen puhelulla Seurantakäynnin korvaaminen kirjeellä Omahoito/itsehoitopisteet Omahoidon tueksi tarkoitettu informaatio terveyskeskuksen nettisivuilla Ohjaaminen terveystietoa ja hoitoohjeita sisältäville internet sivustoille (esim. www.terveyskirjasto.fi, www.tervesuomi.fi) Kirjalliset potilasohjeet ja muu materiaali Lääkkeiden pakkausselosteet Terveyspäiväkirjat (sähköiset) Terveyspäiväkirjat (manuaaliset) Omahoidon seurannassa tarvittavien välineiden luovuttaminen asiakkaalle Omahoidon seurantaa koskevien tulosten lähettäminen sähköisesti hoitavalle lääkärille/hoitajalle Omahoitoa koskevan palautteen lähettäminen asiakkaalle sähköisesti Riskitestit 37) Onko pitkäaikaissairauksien omahoidon tukemisessa käytössä muita kuin em. menetelmiä? Kyllä, mitä? 38) Seuraavat väittämät liittyvät potilaan/asiakkaan hoitosuunnitelmaan. Valitkaa jokaisesta väittämästä oman vastaanottonne tilannetta parhaiten kuvaava vaihtoehto. Pitkäaikaissairauksia sairastaville potilaille laaditaan hoitosuunnitelma Hoitosuunnitelma annetaan potilaalle kirjallisessa muodossa Hoitosuunnitelma laaditaan yhteistyössä potilaan, vastuuhoitajan ja lääkärin kanssa Potilaan ja hänen perheensä tilanne otetaan huomioon hoidon tavoitteista sovittaessa

39) Hoitosuunnitelmaan on kirjattu mikä sairaus ja/tai ongelma potilaalla on miten potilas seuraa oireitaan milloin potilaan tulee ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattihenkilöön mitä suunniteltu hoito sisältää missä jatkohoito tapahtuu mitkä ovat hoidon tavoitteet Sivu7 PAIKALLISET HOITOSUOSITUKSET TAI OHJEET 40) Terveyskeskuksessa on sovittu yhteisistä kriteereistä ja toimintakäytännöistä On kirjallisesti On vain suullisesti ole sovittu hoidon tarpeen arvioinnin osalta tavanomaisimpien akuuttien terveysongelmien tutkimuksen ja hoidon osalta keskeisimpien pitkäaikaissairauksien hoidon osalta 41) Mihin tietolähteisiin em. yhteiset kriteerit ja toimintakäytännöt perustuvat? 42) Jos terveyskeskuksessa on laadittu kirjallinen ohjeistus paikallisesti sovituista hoitokäytännöistä, onko Kyllä Suunnitteilla ohjeistus laadittu lääkärien ja hoitohenkilökunnan yhteistyönä? ohjeistuksessa otettu huomioon paikalliset olosuhteet ja työnjako? ohjeistuksessa otettu huomioon yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa? ohjeistus kaikkien työntekijöiden saatavilla sähköisessä muodossa? ohjeistusta mahdollista käyttää osana potilaskertomusjärjestelmää? ohjeistuksen sisällöstä järjestetty toimipaikkakoulutusta? ohjeistuksen käyttöönotosta sovittu yhteisesti lääkärien ja hoitohenkilökunnan kanssa? 43) Seuraavat väittämät liittyvät terveyskeskuksessa paikallisesti sovittuihin hoito ohjeistuksiin tai suosituksiin. Valitkaa jokaisesta väittämästä oman vastaanottonne tilannetta parhaiten kuvaava vaihtoehto. Ohjeistus ohjaa toimintaa myös muissa yksiköissä kuin vastaanotolla (esim. osastoilla, kotihoidossa) Ohjeistuksen päivittämisestä vastaavat nimetyt vastuuhenkilöt Ohjeistuksen toteutumista arkipäivän tilanteissa arvioidaan Ohjeistuksen toteutumisesta annetaan palautetta työntekijöille Potilaiden hoitoon osallistuvan henkilöstö käyttää potilastyötä tukevia sähköisiä tietokantoja (esim. Terveysportti) Erikoissairaanhoidon edustajat ovat osallistuneet ohjeistuksen laatimiseen asiantuntijoina Erikoissairaanhoidon konsultointi toimii tarkoituksenmukaisesti Erikoissairaanhoidon palautteista lähetetään tieto myös potilaalle nimetylle vastuuhoitajalle Sivu8 VASTAANOTTOTOIMINNAN JA PÄIVYSTYKSEN ORGANISOINTI

44) Vastaanottotoiminta on organisoitu lääkärin ja terveyskeskusavustajan työparityönä lääkärin ja sairaanhoitajan työparityönä lääkärin, sairaanhoitajan ja terveyskeskusavustajan tiimityönä usean lääkärin ja sairaanhoitajan tiimityönä usean lääkärin, sairaanhoitajan ja terveyskeskusavustajan tiimityönä jokin muulla tavalla, miten? 45) Väestön jakautuminen vastuulääkäreille perustuu maantieteellisiin alueisiin väestöryhmiin sairauksiin tai sairausryhmiin potilaiden vapaaseen listautumiseen johonkin muuhun, mihin? 46) Työskenteleekö vastaanotolla lisäkoulutuksen saaneita asiantuntija /erityishoitajia tai muita erityistyöntekijöitä? Kyllä, mitä? 47) Hoidontarpeen arvioinnista pääosan toteuttavat asiakkaille nimetyt vastuuhoitajat (esim. oma /aluehoitajat) keskitetyn puhelinneuvonnan sairaanhoitajat vastuualueen terveyskeskusavustajat/lähihoitajat joku muu taho, mikä? 48) Kiireellistä hoitoa vaativat potilaat ohjataan virka aikana potilaan vastuulääkärin vastaanotolle potilaan vastuuhoitajan vastaanotolle potilaan vastuuhoitajan tai lääkärin vastaanotolle riippuen potilaan ongelmasta terveyskeskuksen päiväpäivystykseen keskitettyyn alueelliseen perusterveydenhuollon päivystykseen keskitettyyn alueelliseen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystykseen muualle, mihin? 49) Kiireellistä hoitoa vaativat potilaat ohjataan arkisin virka ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin terveyskeskuksen omaan päivystykseen osittain terveyskeskuksen omaan päivystykseen ja keskitettyyn alueelliseen perusterveydenhuollon päivystykseen osittain terveyskeskuksen omaan päivystykseen ja keskitettyyn alueelliseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystykseen keskitettyyn alueelliseen perusterveydenhuollon päivystykseen keskitettyyn alueelliseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystykseen muualle, mihin? 50) Onko kaikissa päivystyspotilaita hoitavissa toimipaikoissa (myös perusterveydenhuollon päiväaikaisilla vastaanotoilla sivutoimipisteissä) seuraavat tutkimusvalmiudet? Kyllä Suunnitteilla EKG monitori/defibrillaattori EKG Pulssioksimetri PEF mittari CRP Veren sokeri Troponiini T tai I Hemoglobiini Virtsan liuskatestit ja bakteeriviljely Streptokokkiantigeenitesti ja/tai streptokokkiviljely nielusta Bakteeriviljely punktionesteistä tai eritteistä

51) Onko perusterveydenhuollon suurissa toimipisteissä, joissa tutkitaan ja hoidetaan huonokuntoisia potilaita, tehdään pienkirurgisia toimenpiteitä ja hoidetaan vastaanoton lisäksi potilailta vuodeosastolla em. laitteiden ja vieritestien lisäksi: Kyllä Suunnitteilla Kaikututkimuslaite Dopplerlaite alaraajapulssien tutkimiseen Veriviljely ja punktionesteiden bakteeriviljely (veriviljelypulloon) Mahdollisuus ottaa verinäytteitä sekä PCR näytteitä muualla analysoitavaksi Laajennettu vieritestivalikoima (esim. D dimeeri, virtsan trypsinogeeni 2, BNP) Sivu9 AJANVARAUS 52) Vastaanoton ajanvaraus on hajautettu vastuualueille keskitetty terveyskeskuksen omana toimintana ulkoistettu järjestetty muulla tavoin, miten? 53) Seuraavat väittämät liittyvät ajanvaraukseen. Valitkaa jokaisesta väittämästä oman vastaanottonne tilannetta parhaiten kuvaava vaihtoehto. Vastaanottokäyntiä varten varataan kaikille asiakkaille samanpituinen aika Vastaanottoaikojen pituus määritellään yksilöllisesti potilaan tarpeiden pohjalta Vastaanoton ajanvarausta ja henkilöstömitoitusta suunniteltaessa on otettu huomioon ruuhka ajat Sairaanhoitajien akuuttivastaanotot toimivat ajanvarauksella Sairaanhoitajien pitkäaikaissairauksien vastaanotot toimivat ajanvarauksella Vastaanotolla on avoimia sairaanhoitajien vastaanottoja, joille voi tulla ilman ajanvarausta Vastaanotolla on lääkärien ajanvarausvastaanottoja klo 16 jälkeen Vastaanotolla on sairaanhoitajien ajanvarausvastaanottoja klo 16 jälkeen Vastaanottoaikoja voi varata ajanvarausvastaanotolle milloin tahansa virka aikana Työntekijät varaavat vastaanottoaikoja sähköisesti myös muiden työntekijöiden kuin lääkärien ajanvarauksesta Asiakkaat varaavat puhelin tai seurantakäyntiaikoja sähköisesti Lääkärin työpäivä sujuu suunnitellun ajanvarauksen mukaisesti Sairaanhoitajan työpäivä sujuu suunnitellun ajanvarauksen mukaisesti 54) Vastaanoton ajanvarausta suunniteltaessa on otettu huomioon eri ammattiryhmien työn yhteensovittaminen (esim. hoitajien ja lääkärien vastaanotot, konsultaatiot ja puhelinajat) yksittäisten työpäivien osalta koko työviikon osalta koko vuoden osalta (esim. loma aikojen työjärjestelyt) Sivu10 PUHELINNEUVONTA

55) Väestölle suunnattu puhelinneuvonta toteutetaan terveyskeskuksen omana keskitettynä palveluna terveyskeskuksen omana palveluna muun toiminnan ohessa asiakkaille nimettyjen vastuuhoitajien ja/tai terveyskeskusavustajien kautta ulkoistettuna keskitettynä palveluna muuten, miten? 56) Seuraavat väittämät liittyvät puhelinpalveluihin. Valitkaa jokaisesta väittämästä oman vastaanottonne tilannetta parhaiten kuvaava vaihtoehto. Puhelinneuvonnan henkilökunnalla on käytössään potilasasiakirjat Puhelinneuvonnan henkilökunta voi antaa vastaanottoaikoja asiakkaille suoraan ajanvarausjärjestelmästä Vastaanoton puhelimissa on käytössä vastaajapalvelu Työntekijät soittavat asiakkaille, jos puheluun ei ole vastattu Puhelinliikenteen toimivuutta ja laatua seurataan Terveyskeskuksessa toteutuvat Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet raportin mukaiset suositukset päivystyspuheluihin vastaamisesta? (vastausprosentti 90 %, luopujien määrä alle 10 %, puhelujen vastausaika 5 min) 57) Onko vastaanotolla tarvetta toteuttaa sairaanhoitajien rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta? Kyllä Mahdollisesti tulevaisuudessa 58) Minkä sairauksien tai lääkkeiden osalta sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeudesta olisi eniten hyötyä? 59) Onko vastaanotolla valmiuksia toteuttaa sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellyttämät järjestelyt (henkilökunnan työkokemus, työssä oppiminen lääkärin ohjauksessa)? Kyllä Mahdollisesti tulevaisuudessa 60) Seuraavat väittämät liittyvät sähköiseen asiointiin ja kirjaamiseen. Valitkaa jokaisesta väittämästä oman vastaanottonne tilannetta parhaiten kuvaava vaihtoehto. Osa vastaanottopalveluista hoidetaan etävastaanottona Vastaanotolla käytetään sähköisiä konsultaatioita Sähköisten konsultaatioiden sisällöstä ja kriteereistä on sovittu yhteisesti Terveyskeskuksessa on käytössä suojattu sähköpostiyhteys asiakkaiden kanssa asiointia varten Eri ammattiryhmät kirjaavat kaikki potilastiedot omille ammattiryhmäkohtaisille sivuilleen Lääkärit ja hoitohenkilökunta käyttävät potilastietojen kirjaamisessa yhteisiä sivuja Sivu11 KLIINISET TIETOJÄRJESTELMÄT

61) Mikä asiakas /potilastietojärjestelmä vastaanotolla on käytössä? Effica Mediatri Pegasos Jokin muu järjestelmä, mikä? 62) Käytetäänkö vastaanottotoiminnan tilastointiin potilastietojärjestelmän lisäksi jotakin muuta järjestelmää? Kyllä, mitä? 63) Asiakkaan yhteydenoton syy kirjataan potilastietojärjestelmään käyttäen standardoitua menetelmää (ICD10 tai ICPC 2) lääkärien vastaanottokäynneillä lääkärien puhelinkontakteissa sairaanhoitajien vastaanottokäynneillä sairaanhoitajien puhelinkontakteissa muun hoitohenkilökunnan vastaanottokäynneillä muun henkilökunnan puhelinkontakteissa 64) Potilastietojärjestelmään kirjataan tieto neuvonnan ja ohjauksen sisällöstä lääkärien vastaanottokäynneillä lääkärien puhelinkontakteissa sairaanhoitajien vastaanottokäynneillä sairaanhoitajien puhelinkontakteissa muun hoitohenkilökunnan vastaanottokäynneillä muun henkilökunnan puhelinkontakteissa 65) Potilastietojärjestelmä tukee tiedonkulkua perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä hyvin hyvin huonosti huonosti hoitotiimin jäsenten välillä asiakkaan ja ammattihenkilön välillä 66) Mitä toimenpiteitä Avohoidon HILMOn käyttöönottoon valmistautuminen on sisältänyt? gfedc Käyttöönottoon ei ole valmistauduttu gfedc Esimiesten koulutus gfedc Henkilökunnan koulutus gfedc Sopimukset tietojen kirjaamiskäytännöistä gfedc Muutokset potilastietojärjestelmässä gfedc Suunnitelma tilastotietojen hyödyntämisestä oman toiminnan kehittämisessä gfedc Muilla tavoin, miten?

67) Kuvaile lyhyesti omalla vastaanotollanne toteutettuja suuria tai pieniä käytännön muutoksia (hyviä käytäntöjä), joista on ollut hyötyä asiakkaalle/potilaalle, vastaanoton toiminnalle ja henkilökunnalle tai koko terveyskeskukselle. 68) Mitkä ovat vastaanottotyön keskeisimpiä kehittämishaasteita tulevaisuudessa? SUURET KIITOKSET VASTAAMISESTA! Sivu12