Positiivarit kysyi, kansa vastasi: Lisää koulutusta työpaikoille Tuore työelämän kyselytutkimuksemme osoittaa ihmisten tarpeiden ja koulutuksen kohtaavan liian harvoin. Tuloksissa on merkityksellisiä, yllättäviäkin uusia tietoja. Suomalaiset passittaisivat esimiehensä opiskelemaan ihmisten johtamista ja vuorovaikutustaitoja. Itse he haluaisivat koulutusta henkilökohtaisesta kasvusta ja kehityksestä sekä ammattiinsa liittyvää oppia. Lähes puolet suomalaisista sanoo, etteivät he saa riittävästi koulutusta. Tiedot ilmenevät Positiivarien lokakuun lopulla tekemästä kyselytutkimuksesta, johon osallistui 2 505 yli 18-vuotiasta vastaajaa ympäri Suomen. Tässä muutamia keskeisiä löydöksiä. Millaisesta koulutuksesta olisi itsellesi työpaikallasi konkreettista hyötyä? Työhyvinvointi 36 % Vuorovaikutustaidot 32 % Asennekoulutus ja elämäntaidot 30 % Muutoksessa eläminen 29 % Ensiaputaito 10 % Työturvallisuus 7 % Myyntitaito 7 % Markkinointi 5 % Vastaajat näyttävät arvostavat työnantajansa antamaa koulutusta ja toivovat sitä enemmän. Julkinen sektori eli valtio, kunnat ja kuntayhtymät, kouluttaa työntekijöitä selvästi enemmän ja useammin kuin yksityinen sektori. Julkisen sektorin työntekijöistä yli kaksi kolmasosaa on saanut koulutusta puolen vuoden sisällä, yksityisen sektorin työntekijöistä vain puolet. Yli puolet yksityisen sektorin työntekijöistä sanoo saavansa liian vähän koulutusta. Koulutuksesta on tullut yhä tärkeämpi osa työelämää. Tänä syksynähän tulopoliittinen sopimuskin oli vähällä kaatua erilaisiin tulkintoihin kolmesta vuosittaisesta koulutuspäivästä. Hyvin koulutettu ja osaamisensa ajan tasalla pitävä henkilökunta on yrityksen tärkein menestystekijä. Mutta jatkossa yritysten on varauduttava entistä enemmän siihen, että työntekijät itse vaativat saavansa
koulutusta. Työsuhde saa yhä enemmän partnershipin piirteitä: minä autan sinua menestymään, sinä autat minua kehittymään. Kysely suoritettiin lokakuun lopulla ja siihen osallistui 2 505 yli 18-vuotiasta vastaajaa ympäri Suomen. Ensimmäiseksi vastaajilta kysyttiin koulutuksen määrästä. Koulutuksia on mielestäni työpaikallani tarjolla Sopivasti 50 % Liian paljon 3 % Liian vähän 43 % En osaa sanoa 4 % Suomalaiset näyttävät jakautuvan koulutuksen määrän suhteen kahteen selvään ryhmään. Toinen puoli katsoo, että koulutusta on sopivasti, toinen puoli taas, että koulutusta on liian vähän. Vain kolmen prosentin mielestä koulutusta oli liikaa. Suomalaiset työntekijät ovat motivoituneita kouluttautumaan; koulutusta arvostetaan. Tyytymättömimpiä koulutuksen määrään olivat 18 25-vuotiaat sekä 36 49-vuotiaat. Sekä juuri työelämään tulleet että uransa kiihkeimmässä rakennusvaiheessa olevat toivovat saavansa enemmän koulutusta. Mielenkiintoista on se, että julkisella sektorilla työskentelevät ovat selvästi tyytyväisempiä koulutuksen määrään kuin yksityisellä sektorilla työskentelevät. Julkisen sektorin työntekijöistä 56 % sanoi koulutusta olevan sopivasti, kun yksityissektorin työntekijöistä tätä mieltä oli vain 43 %. Vastaavasti julkisen sektorin työntekijöistä 38 % katsoi, että koulutusta on liian vähän yksityissektorilla tätä mieltä oli yli puolet vastaajista, eli 53 %. Ero julkisen ja yksityissektorin välillä on hämmästyttävän suuri. Näyttää siltä, että julkisella sektorilla on vuosien saatossa rakennettu kohtuullisen vahva koulutuskulttuuri ja koulutukseen panostetaan myös taantuman aikana. Tässä suhteessa yritykset voisivat ottaa oppia valtion, kuntien ja kuntayhtymien toimintatavoista. Yritykset ovat talouden moottori, ja se alkaa pian yskiä jos henkilökunnan koulutus laiminlyödään. Julkinen sektori kouluttaa, yritykset kitsastelevat Ero julkisen sektorin ja yksityisen puolen välillä näkyi myös selvästi, kun kysyttiin, milloin on saanut viimeksi koulutusta. Kauanko on kulunut työnantajasi viimeksi järjestämästä / tarjoamasta koulutuksesta?
Alle puoli vuotta 59 % Noin vuosi 17 % Noin kaksi vuotta 7 % Kolme vuotta tai yli 7 % En osaa sanoa 5 % En ole saanut koulutusta 5 % Julkisen sektorin työntekijöistä yli kaksi kolmasosaa oli saanut koulutusta viimeisen puolen vuoden aikana, kun yksityissektorilla koulutusta oli viime kuukausina saanut vain puolet. Joka neljäs yksityissektorin työntekijä ilmoitti, että viimeisimmästä koulutuksesta on kulunut yli kaksi vuotta tai ettei ole koskaan koulutusta saanutkaan. Peruskoulun tai ammattikoulun suorittaneista alle puolet oli saanut koulutusta puolen vuoden sisällä. Opisto- tai ammattikorkeakoulun suorittaneista 60 % oli saanut puolen vuoden sisällä koulusta ja korkeakoulututkinnon suorittaneista perät 66 %. Naiset näyttävät saavan oppia hieman useammin kuin miehet. Pehmeät asiat arvossaan Koulutuksen määrän ja frekvenssin jälkeen vastaajilta kysyttiin koulutuksen sisällöstä. Vastaajat saivat valita korkeintaan kolme vaihtoehtoa. Millaisesta koulutuksesta olisi itsellesi työpaikallasi konkreettista hyötyä? Työhyvinvointi 36 % Vuorovaikutustaidot 32 % Asennekoulutus ja elämäntaidot 30 % Muutoksessa eläminen 29 % Ajanhallinta 22 % IT-koulutus 19 % Tiimityö 17 % Esiintymistaito 16 % Asiakaspalvelu 14 % Viestintä 14 % Neuvottelutaito 13 % Taloushallinto 13 % Projektinhallinta 13 % Johtaminen 12 % Alaistaidot 10 % Ensiaputaito 10 % Työturvallisuus 7 %
Myyntitaito 7 % Markkinointi 5 % Työpaikoilla näyttää olevan kysyntää monenlaiselle koulutukselle. Annetuista 19 vaihtoehdosta vain kolme sai yli kolmenkymmenen prosentin kannatuksen ja vain kolme jäi alle kymmeneen prosenttiin. Parannettavaa (koulutettavaa) on käytännössä kaikilla osa-alueilla. On mielenkiintoista, että koulutustarpeissa nousevat vahvimmin esiin pehmeinä pidetyt teemat. Hyödyllisimpinä koulutusalueina nähdään työhyvinvointi, vuorovaikutustaidot, asennekoulutus ja elämäntaidot sekä muutoksessa eläminen. Vastaavasti viimeiseksi jäävät myyntitaito ja markkinointi. Tulokset kertovat karua kieltä suomalaisesta työelämästä ja työpaikkojen ilmapiiristä. Perusammattitaito on kunnossa, mutta vuorovaikutustaidot, asenne ja elämäntaidot ovat hakusessa. Kyselymme tulokset vahvistavat Positiivarien aiemmissa kyselytutkimuksissa esiin tulleita asioita: työssä viihtyminen ja työssä jaksaminen ovat työelämän suurimmat haasteet. Nuoret vastaajat (18 36 -vuotiaat) arvostivat muita enemmän asennekoulutusta ja elämäntaitoja, yli 50-vuotiaat puolestaan katsoivat muita useammin muutoksessa elämisen oppimisen olevan hyödyllistä. Naisten vastauksissa korostuivat enemmän niin sanotut pehmeät koulutusalueet, mutta ero miehiin ei ole merkittävä. Myöskään vastaajien koulutustasolla ei tässä suhteessa ollut kovin paljon vaikutusta. Työtehtävistä johtuen vähemmän koulutetut näkivät asiakaspalvelun tärkeäksi, korkeakoulututkinnon suorittaneet puolestaan arvostivat enemmän projektinhallinnan ja ajanhallinnan koulutusta. Julkisella sektorilla työskentelevät katsoivat pehmeille koulutusalueille olevan enemmän käyttöä, yksityisellä sektorilla työskentelevät arvioivat ammattitaitoon liittyvät koulutusalueet, kuten markkinointi, myyntitaito ja projektinhallinta hyödyllisiksi muita useammin. Yksityissektorilla tosin muutoksessa eläminen nousi selvästi tärkeämmäksi koulutusalueeksi kuin julkisella sektorilla. Henkilökohtaista kasvua ja ammattitaitoa Työpaikkakoulutuksen lisäksi kysyimme myös millaista koulutusta halutaan itselle, henkilökohtaisesti. Vastaajat saivat valita korkeintaan kaksi vaihtoehtoa. Jos saisit itsellesi ilmaisen, hieman perusteellisemman koulutuksen, minkä seuraavista valitsisit? Henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen liittyvän kurssin 42 % Omaa ammattitaitoa kehittävän kurssin 41 % Kielikurssin 26 % Koulutuksen aivan uuteen ammattiin 22 %
Tietotekniikkakurssin 14 % IT-taidot 8 % Yrittäjäkoulutuksen 7 % Henkilökohtaisen talouden kurssin 5 % Myös tässä kysymyksessä pehmeät teemat eli henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen liittyvä vaihtoehto nousi suosituimmaksi mutta lähes yhtä moni oli valmis kehittämään ammattitaitoaan omaehtoisesti. Oman ammattitaidon kehittäminen kiinnosti eniten nuoria vastaajia, 18 36 -vuotiaista noin puolet valitsi ammattitaitoa kehittävän kurssin. Yli viisikymppiset olivat muita halukkaampia kehittämään tietotekniikka- ja kielitaitojaan, sen sijaan nuoret eivät tietotekniikassa koulutusta näytä tarvitsevan: 18 25 -vuotiaista kukaan vastaaja ei halunnut alan kurssille. Peräti 29 prosenttia vastaajista sanoi haluavansa kouluttautua uuteen ammattiin tai yrittäjäksi. Tämä tulos vahvistaa edellisen työpaikan vaihtamista koskevan kyselymme tuloksia. Lähes kolmannes olisi valmis ottamaan askelen kohti uutta ammattia tai yrittäjyyttä. Ilmeisesti yksityissektorin työpaikoilla muhii hieman suurempi tyytymättömyys nykyiseen työhön. Kun julkisen sektorin työntekijöistä 27 prosenttia kiinnosti uusi ammatti tai yrittäjyys, yksityisellä puolella näihin koulutuksiin halusi 33 prosenttia. Yrittäjäkoulutus kiinnosti miehiä enemmän kuin naisia, naiset puolestaan olivat valmiimpia kouluttautumaan aivan uuteen ammattiin. Pomoista ihmisiä Kysyimme myös millaista koulutusta suosittelisi omalle pomolle, vastaajat saivat valita korkeintaan kaksi vaihtoehtoa. Millaista koulutusta suosittelisit omalle pomollesi? Ihmisten johtaminen 53 % Vuorovaikutustaidot 27 % Työhyvinvointi 26 % Ajanhallinta 13 % Strateginen suunnittelu 9 % Tiimityö 9 % Viestintä 9 % Neuvottelutaito 8 % Arvojohtaminen 8 % Tulosjohtaminen 3 % Esiintymistaito 2 % Asiakaspalvelu 1 %
Ei mitään näistä / En osaa sanoa 10 % Tulokset eivät mairittele suomalaisia pomoja. Yli puolet vastaajista laittaisi oman pomonsa ihmisten johtamisen kurssille, 27 % haluaisi pomon kehittävän vuorovaikutustaitojaan ja 26 % vastaajista passittaisi esimiehensä työhyvinvointikoulutukseen. Vastauksista piirtyy suhteellisen selvä kuva suomalaisesta peruspomosta: ammattinsa ja asiansa osaava, tulosta tekevä ja esiintymistaitoinenkin, mutta heikko ihmisten johtaja, jonka vuorovaikutustaidoissa on parantamisen varaa ja joka ei osaa luoda työpaikalle hyvää ilmapiiriä. Kouluttajille riittää tässä työsarkaa. Kyselytutkimuksemme osoittaa, että työntekijöillä on pysyvä tarve kehittyä ammattilaisina ja päivittää jatkuvasti omaa osaamistaan. Kun koulut ja oppilaitokset antavat työelämän taitoja varsin rajatulta ja suppealta alueelta, jää työnantajien tehtäväksi laajentaa palettia. Insinööri osaa asiansa, mutta osaako hän ihmiset? Löydät tästä teemasta myös lisää konkreettista ja kokemusperäistä, todistusvoimaista tietoa Jukka Jalosen haastattelusta, jonka löydät Onnistujasta toisaalta. Millainen on hyvä koulutus ja kouluttaja? Vastaajat saivat myös vapaasti kertoa näkemyksiään hyvästä koulutuksesta/kouluttajasta. Eniten arvostettiin innostunutta ja innostavaa kouluttajaa, joka tuntee asiansa läpikotaisin. Kalvosulkeiset ja jäykät luennot eivät vastaajia innostaneet. Sen sijaan vuorovaikutus, keskustelu, tehtävät, kyseenalaistaminen, huumori, uudet näkökulmat, sopivan kokoiset paketit ja pieni ryhmäkoko saivat kiitosta. Tässä valikoima vapaita vastauksia. Hyvä koulutus ja kouluttaja on Koulutus on hyvä silloin, kun aihe on oikeasti ja aidosti minua kiinnostava ja kouluttajasta näkee, että hän tietää, mistä puhuu ja on itsekin sanojensa takana. Hyvä kouluttaja on innostava ja mukaansa tempaava, saa tylsänkin aiheen eläväksi. Hyvä koulutus antaa uusia näkökulmia ja ideoita, virkistää ja saa kuuliansa innostumaan omaan työtehtäväänsä taas kerran "satasella! Hyvä koulutus antaa aina uutta tietoa ja näkökulmaa. Hyvä kouluttaja tuntee/osaa asiansa ja innostaa omalla persoonallaan osallistujat oppimaan.
Hyvä koulutus on hyvin suunniteltu kompakti paketti. Huolella pohdittu aihe ja mitä asiakokonaisuuksia aiheesta koulutetaan, ei liian paljon asiaa yhdelle päivälle, jos kyseessä yhden päivän koulutus/luento/kurssi. Hyvä koulutus / kouluttaja antaa opiskelijalle mahdollisuuden omien, jo olemassa olevien, taitojen käyttöön uuden oppimisessa. Opiskelijoiden ja kouluttajan tiivis projektiyhteistyö ja brainstorming vapauttaa uuteen ajatteluun. Omaan ammattiin liittyvää päivitystä, hyvä kouluttaja voisi tulla työpaikoille katsomaan ja arvioimaan tilanteita, missä asiassa tarvitsisi koulutusta päivittää, koska työyhteisössä sokeutuu ajan myötä ja kangistuu kaavoihin. Hyvä koulutus/kouluttaja on sellainen, että esityksen aikana ajan ja paikan taju katoaa, pitkästymistä ei pääse tapahtumaan, kuuntelijan katse ja korvat eivät hetkeksikään herpaannu esittäjän olemuksesta eikä ajankulun jouduttamiseksi "oheistoimintoihin" (kännykän räplääminen, kauppalistan miettiminen, seuraavan päivän kokousasialistan suunnitteleminen, kattorakennelmiin kiinnitettyjen valaisimien lukumäärän laskeminen jne.) tarvitse turvautua. Pois lähtiessä on kylläinen ja virkistynyt olo. Koulutus suunnitellaan siten, että siinä on juuri sopiva määrä käsiteltäviä asioita ja kouluttaja osaa ottaa riittävästi huomioon kuulijakuntansa huumoria sekaan tilanteen mukaan! Rauhallinen opetustapa ja sisäsyntyinen puhetapa eli tietää mistä puhuu eikä vaan löpise ulkoa opittua. Hyvä koulutus antaa "avaimet käteen" -toimia tai hyödyntää koulutuksen anti. Hyvä kouluttaja on varma asiastaan ja saa koulutettavat kiinnostumaan aiheestaan, ottaa koulutettavat mukaan toimintaan ja oppimiseen Hyvässä koulutuksessa opetetaan mahdollisimman käytännönläheisesti. Hyvä kouluttaja on itsekin innostunut, innostava ja mukaansatempaava. Hyvä koulutus lisää asiantuntijuutta, hahmottaa sopivan kokoisia kokonaisuuksia helposti sulatettavassa muodossa. Hyvä kouluttaja on alansa asiantuntija, joka on aidosti kiinnostunut opettamastaan asiasta ja osaa hyvin ja mielenkiintoisella tavalla ilmaista itseään. Koulutus josta on konkreettista hyötyä EIKÄ sisällä sanoja visio, missio, strategia, laatujohtaminen, prosessi yms.
Uusia näkökulmia tuova ja kykenevä vaikuttamaan työpaikan asenneilmapiiriin Kouluttajalla täytyy itsellään olla kokemusta erilaisissa työyhteisöissä toimimisesta, niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta. Hänen työotteensa tulee olla "ravisteleva" ja puhutteleva. Pysyy aiheessa ja paneutuu asiaan ja pistää koulutettavatkin ajattelemaan ja tekemään töitä itsensä kanssa. Ja kaikki tämä hyvässä hengessä. Koulutus jossa on arjen asioita työelämässä ja tiimityössä. Kouluttaja on osaava, tietää asiasta, mukaansa tempaava, positiivinen ja elämäläheinen Hyvä koulutus tuo sen saaneelle tunteen, että on saanut jotain uutta reppuunsa. Hyvä kouluttaja kykenee tuomaan esityksensä esiin mielenkiintoisesti ja antautuu asialleen täysillä pientä huumoria unohtamatta. Hyvä koulutus: antaa ajattelemisen aihetta, uutta näkökulmaa, uusia tapoja toimia, kyseenalaistava, Hyvä kouluttaja: saa yleisön mukaan eli on läsnä ja tietää/osaa aiheensa, on kokemusta siitä, hyväksyy myös muut mielipiteet/kannanotot on avoin, keskustelee yleisön kanssa, Hyvä koulutus pysyy aikataulussa ja on muutenkin hyvin järjestetty mm. tilat, materiaalit. Hyvä kouluttaja luottaa osallistujien lukutaitoon eikä lue suoraan dioista tai muusta jaetusta materiaalista vaan selittää asiat omin sanoin ja hieman laajemmin. Ryhmäkoko koulutustilanteessa ei saa olla liian suuri, jotta kaikki voivat pysyä matkassa mukana. Isot info-tilaisuudet ovat asia erikseen. Koulutus olisi hyvä jakaa vaikkapa puoliin päiviin mieluummin kuin johonkin kolmen päivän intensiivisessioon. Ehtisi sulatella ja soveltaakin ehkä jotain oppimaansa. Koulutuksen tulisi olla sopivan haastava. Hyvä kouluttaja on elämää nähnyt ja kokenut, hyvin avarakatseinen ja hyvin koulutettu henkilö, jolla on oma elämä tasapainossa. Hänellä tulee olla myös hyvät vuorovaikutustaidot ja tunneälyä. Hyvän koulutuksen saa oikeaan aikaan ja koettuun, todelliseen tarpeeseen. Hyvä työelämäkoulutus voi vallan hyvin olla hyvinkin teoreettista, kunhan se ankkuroituu oppijan työtodellisuuteen.
Hyvä koulutus jättää jäljen - idun tai siemenen - joka lähtee hiljakseen kasvamaan ja kehittymään. Kehitysprosessi on jokaisella erilainen ja menee omaan tahtiin. Hyvän koulutuksen koko antia ei parhaillaan siis edes pysty sisäistämään itse koulutuksen aikana, vaan sen hedelmiä voi poimia vielä paljon, paljon myöhemminkin. Hyvä koulutus herättää ajatuksia ja panee alulle prosesseja, jotka johtavat koulutettavan omiin oivalluksiin ja siten viitoittavat tietä johonkin uuteen ja parempaan. Hyvä kouluttaja on paitsi asiansa osaaja myös innostava ja positiivinen luonne. Kalvosulkeiset pannaan! Hyvä koulutus saa osallistujan aivot pörräämään ja tilaisuudesta poistuu suorastaan tohkeissaan, viisaampana ja virkeämpänä kuin sinne tullessaan. Jos ei opi mitään uutta, lamppu ei syty, koulutus oli vain ajan tappamista. Ei kalvoja tai tilastoja. Luova kouluttaja pystyy ottaman koko ryhmän mukaan keskusteluun. Ei luentosalimaista koulutusta, niistä ei saa mitään muuta kuin kipeän takapuolen. Hyvä koulutus on sellainen, joka on suunniteltu juuri sen työpaikan tarpeisiin esim. etukäteen selvittämällä työntekijöiltä koulutuksen tarpeen sisältöä. Hyvä kouluttaja on selkeäsanainen, asiassa pysyvä, kaikkia kuunteleva. Hyvä koulutus on sellainen, että se jättää vatsaan kivan kutinan siitä että voin tehdä muutoksia toimintaani, ja siten parannan tavalla tai toisella olemassa olevaa tilannetta. Hyvästä koulutuksesta koen, että olen saanut konkreettisia parannusehdotuksia tai tietoa, jota olen ollut vailla. Tulee kokemus, että aikani ei ole mennyt hukkaan. Teksti: Reino Rasilainen