Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM201500311 LAVO Leinonen Antti 24.08.2015 Asia Komission julkinen kuuleminen digitaalisen sisällön ja tavaroiden sähköisen kaupan sopimussäännöistä Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komission julkinen kuuleminen, jonka määräaika päättyy 3.9.2015. Suomen kanta EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan muodostetun yleiskannan mukaisesti Suomi katsoo, että politiikka ja lainsäädäntötoimien lähtökohtana tulee olla digitaalisen talouden kehittymisen edellytysten turvaaminen. Uuden sääntelyn tarvetta on harkittava huolellisesti ja ylisääntelyä tulee välttää. Digitaalisten sisämarkkinoiden sääntelyn tulisi ensisijaisesti perustua yleisen elinkeinotoiminnan sääntelyn kuten kilpailu ja kuluttajansuojasääntelyn mukauttamiseen tavalla, joka mahdollistaa digitalisaation hyödyntämisen ja edistää sitä. Vasta toissijaisesti tulisi harkita digitaalisuuteen liittyvää erityissääntelyä. Siltä osin kuin sääntely todetaan välttämättömäksi, sen tulee perustua kunnollisiin vaikutusarviointeihin. Digitaalisten sisältöjen kauppaan sovellettavia sopimusoikeudellisia sääntöjä koskevaan lainsäädäntöehdotukseen suhtaudutaan aiemman yleiskannan mukaan myönteisesti sillä edellytyksellä, että siitä on odotettavissa kohtuullisella aikavälillä konkreettista lisäarvoa sisämarkkinoiden toimivuudelle. Komission kysely on ollut Suomessa lausunnolla keskeisillä viranomaisilla ja etutahoilla. Sekä Suomen elinkeinoelämän että kuluttajien etutahojen yleinen näkemys on, että erityisesti digitaalisia sisältöjä koskevan yhtenäisen sopimusoikeudellisen erityissääntelyn puute tai yksittäisten jäsenvaltioiden sääntelytoimet eivät ole käytännössä osoittautuneet merkitykselliseksi ongelmaksi. Sisämarkkinoiden toiminnan kannalta ongelmallisempia ovat muun muassa kansalliset tuotteita koskevat vaatimukset, verolainsäädäntöjen erot sekä kielelliset ja kulttuurilliset erot. Jos sääntelyä kehitetään, se tulee rajata koskemaan vain kuluttajakauppaa, koska yritysten väliseen sopimusvapauteen puuttumiselle ei ole esitetty käytännön ongelmiin kytkeytyviä perusteita. Kuluttajasopimuksia koskevan sääntelyn ymmärrettävyyden kannalta on tärkeää, että sama sääntely koskee lähtökohtaisesti yhtä lailla sekä digitaalisten sisältöjen että tavaroiden sähköistä kauppaa. Tämä on tärkeää siksikin, että
kaupan kohteena voi olla samanaikaisesti sekä tavaraa, digitaalisia sisältöjä että palveluita. 2(5) EU:n kuluttajansuojasääntelyä on äskettäin uudistettu kuluttajien oikeuksia koskevalla direktiivillä. Direktiivin kansalliselle täytäntöönpanolle säädetty määräaika päättyi runsas vuosi sitten. Direktiivineuvotteluissa jäsenvaltiot eivät päässeet yhteisymmärrykseen komission ehdottamasta, hyväksyttyä laajaalaisemmasta täysharmonisoivasta sopimusoikeudellisesta sääntelystä. Lisäksi vastikään on päätetty tuloksettomina neuvottelut niin sanotussa EUkauppalakihankkeessa, jossa komissio niin ikään ehdotti laajaalaista yhtenäistä sopimusoikeudellista sääntelyä koko unionin alueelle. Kuluttajansuojalainsäädännön harmonisointia on lähtökohtaisesti tärkeä jatkaa, mutta komission kyselyssään hahmottelema sääntely ei suomalaisten intressitahojen näkökulmasta vaikuta tarkoituksenmukaiselta tavalta parantaa digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaa. Ei myöskään ole todennäköistä, että sääntelystä nyt päästäisiin kohtuullisella aikavälillä yhteisymmärrykseen, joten lainsäädäntövalmistelun aloittaminen hankkeessa ei vaikuta hyvin rajallisten valmisteluresurssien käytön näkökulmastakaan tarkoituksenmukaiselta. Komission kyselyn liitteenä on kysymyksiä koskien kansallisia tuotevaatimuksia erityisesti pakkausmerkintöjen osalta. Suurin osa pakkausmerkintöjä koskevasta lainsäädännöstä on harmonisoitu EUtasolla. Kansallisia tuotekohtaisia pakkausmerkintävaatimuksia on mahdollista ottaa käyttöön tiettyjen unionin oikeudessa hyväksyttyjen edellytysten täyttyessä. Suomessa kansallisia lisävaatimuksia ei pääosin ole käytössä. Komission asiakirjassa kuvatun ongelman laajuutta tulisi tarkemmin selvittää ennen mahdollisiin lainsäädäntötoimiin ryhtymistä. Lisäksi tulisi pohtia, voiko ongelmaan puuttua muilla kuin lainsäädäntökeinoin esimerkiksi soveltamalla vastavuoroista tunnustamista. Komission kyselyyn vastataan oikeusministeriöstä yllä selvitettyjen linjausten mukaisesti. Ottaen huomioon varauksellisen yleiskannan ja valmisteluresurssien tarkoituksenmukaisen käytön tässä vaiheessa ei vastata kyselyn kysymyksiin, jotka koskevat sähköisen kaupan sopimussääntöjä koskevien mahdollisten lainsäädäntöaloitteiden yksityiskohtia. Pääasiallinen sisältö Kysely liittyy komission 6.5.2015 hyväksymän EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanoon. Julkisella kuulemisella kerätään erityisesti verkkokaupassa osallisina olevien tahojen näkemyksiä siitä, miten tavaroiden ja digitaalisten sisältöjen verkkokauppaan liittyviä sopimusoikeudellisia esteitä voitaisiin poistaa. Kuulemisessa ei sivuta tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, sillä niitä on määrä käsitellä myöhemmin erikseen. Kysely jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen koskee digitaalista sisältöä ja toinen tavaroiden verkkomyyntiä. Kysymykset koskevat koettuja ongelmia, sääntelytarvetta sekä mahdollisen lainsäädäntöaloitteen soveltamisalaa ja sisältöä. Kyselyn liitteenä on kysymyksiä tuotekohtaisista säännöistä, kuten pakkausmerkinnöistä. Liite ei liity kyselyn teemaan, mutta se on siitä huolimatta otettu kyselyyn, koska pakkausmerkintöjen kaltaisen tuotekohtaiset säännöt mainitaan digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa.
3(5) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Lausuntokierros keskeisille etutaholle 1.7.14.8.2015. Sisämarkkinajaosto 28.8.2015. Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Kysely digitaalisen sisällön ja tavaroiden sähköisen kaupan sopimussäännöistä Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Antti Leinonen, OM, antti.t.leinonen@om.fi, 050 363 3945 Katri Kummoinen, OM, katri. kummoinen@om.fi, 050 363 3946 Leila Vilhunen, TEM, leila.vilhunen@tem.fi Liitteet Viite
4(5)
5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euroopan digitaalistrategia, kuluttajansuoja, sähköinen kaupankäynti LVM, OM, TEM, UM EUE, OKM, SM, STM, TULLI, VM, VNK