1 LIITE 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Sulkolan asemakaavan muutos, Kanavanvarsi Kaava numero 7014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13.1.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Aloite Aloite asemakaavan laatimiseen on tullut alueen kiinteistöt omistavilta yhtiöiltä. 2. Suunnittelualue Suunnittelualue on rakentamaton. Se sijaitsee Lempäälän keskustassa Lempäälän kanavan eteläpuolella rautatien ja Turuntien välisellä alueella. Kaava-alue muodostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta, joiden pinta-alat ovat noin 0,45 ha ja 0,31 ha. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus 3. Maanomistus Kevyen liikenteen kadun alueen omistaa Lempäälän kunta. Muuten suunnittelualue on kahden eri yhtiön omistuksessa.
2 LIITE 1 4. Tavoitteet ja tausta Rautatien varressa sijaitsevaa kerrostalotonttia ei voida rakentaa olemassa olevan asemakaavan mukaisesti, koska radan itäpuolelle on suunnitteilla kaksi lisäraidetta, jotka edellyttävät rautatiealueen leventämistä noin 18 metrillä. Tavoitteena on kompensoida tontin pienentymistä tehostamalla rakentamista kahdella radan ja Turuntien välissä sijaitsevalla tontilla. 5. Lähtötiedot Kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmä sisältää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) ja Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka). Maakuntakaavayhdistelmän mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Kanavan ympäristö on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (akm078, vihreä viiva). Rautatie on osoitettu merkittävästi parannettavaksi rataosuudeksi. Turuntie on seututie. Kaava-alueen koillispuolella on voimalinja (ohut musta viiva). Lempäälän kanava on veneilyväylä/laivaväylä. Maakuntakaavan 2040 luonnos on ollut nähtävillä 5.3. 10.4.2015. Ote Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmästä Osayleiskaava Suunnittelualue sisältyy Lempäälän keskustan osayleiskaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 7.9.2011 ja joka on tullut voimaan 28.1.2013. Osayleiskaavan mukaan radan varressa sijaitseva tontti on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Muutoin suunnittelualue on tiivistä pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1). Suurten liikenneväylien varressa on meluntorjunnan tarve (aaltoviiva). Kevyen liikenteen reitit on osoitettu mustalla palloviivalla.
3 LIITE 1 Ote Lempäälän keskustan osayleiskaavasta Asemakaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnittelualueen asemakaavan 26.10.2005. Asemakaavan mukaan radan varressa sijaitseva tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-18). Kerrosluku on viisi ja rakennusoikeus 4800 m². Turuntien varressa sijaitseva tontti on asuinpientalojen korttelialuetta (AP-19). Kerrosluku on kaksi ja rakennusoikeus on 1400 m². Ote asemakaavayhdistelmästä. Asemakaavan muutosalue on rajattu karttaan sinisellä viivalla.
4 LIITE 1 Muut aluetta koskevat suunnitelmat Pääradalle on suunnitteilla kolmannen raiteen rakentaminen. Lisäraiteen on tarkoitus sijoittua Lempäälän keskustan kohdalla radan itäpuolelle. 6. Olemassa olevat ja laadittavat selvitykset Suunnittelualuetta koskevat seuraavat selvitykset: Keskustan osayleiskaavan selvityksiä Lempäälän keskustan kehittäminen kaupunkikuvallinen ehdotus Lempäälän keskustan muinaisjäännösselvitys 2009, Mikroliitti Oy Lempäälän kunnan viherympäristöselvitys 2007, viheralueiden inventointi ja hoidon tavoitteet Tampereen seudun lisäraiteiden tilantarveselvitys, Tampereen kaupunkiseutu ja ratahallintokeskus, Sito Oy Tampere 2008 Lempäälän keskustan meluselvitys, Trafix 23.12.2009 Keskusta ja Sääksjärvi kaupallisten vaikutusten arviointi, Finnish Consulting Group, 2009 Muinaisjäännösselvityksen täydennys 2010, Mikroliitti Oy Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2010, Kari Laamanen ja Marita Palokoski Lempäälän keskusta-alueen lepakkoselvitys 2010, Pekka Rintamäki Lempäälän keskusta-alueen liito-oravaselvitys 2010, Kari Laamanen Lempäälän keskustan liikennesuunnitelma 2010, Trafix Lempäälän keskusta-alueen hulevesiselvitys 2010, Lempäälän tekninen toimi Marita Palokoski Lempäälän keskustan hulevesiselvityksen jatkoselvitys 2011, FCG Lempäälän keskustan visiotyö ja yleissuunnitteluvaiheen selvityksiä ja suunnitelmia Silta tulevaisuuteen visiotyön raportti Lempäälän keskustan viherverkkosuunnitelma (MA-arkkitehdit 2013) Lempäälän keskustan yleissuunnitelman liikennesuunnitelma Lempäälän keskustan yleissuunnitteluaineistoa (Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy, AIHIO-arkkitehdit) Erikseen laadittavat selvitykset Kiinteistöjen omistajien on voitava osoittaa, että liikenteen aiheuttama melu voidaan riittävässä määrin torjua sisätiloissa sekä leikkiin ja oleskeluun käytettävillä pihaalueilla. Suunnittelualueella tehdään arkeologinen tarkkuusinventointi.
5 LIITE 1 7. Arvioitavat vaikutukset Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvat vaikutukset rakennettuun ja luonnonympäristöön. Vaikutusten arviointi esitetään kaavaselostuksessa. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan mm. seuraavat asemakaavan vaikutukset: vaikutukset taajamakuvaan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen vaikutukset asumiseen vaikutukset virkistykseen vaikutukset palveluihin vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun sosiaaliset vaikutukset taloudelliset vaikutukset vaikutukset kulttuuriympäristöön 8. Osalliset Suunnittelutyön osallisiin kuuluvat mm: suunnittelualueen lähivaikutusalueen kiinteistönomistajat ja -haltijat, asukkaat, yrittäjät ja työntekijät kunnan hallintokunnat Pirkanmaan aluepelastuslaitos Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Liikennevirasto Lempäälän Lämpö Oy Lempäälän Vesi Elenia Oy Elisa Oyj Telia-Sonera Finland Oyj Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelu koskee (MRL 62 ). 9. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoituksen vaiheista tiedottaminen Asemakaavan vireilletulosta ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta ilmoitetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan Internet-sivuilla ja Lempäälän kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla. Lisäksi kaava-alueen maanomistajille sekä Pirkanmaan ELY-keskukselle tiedotetaan vireilletulosta. Asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan kirjeitse niille
6 LIITE 1 asemakaavoitettavan alueen kunnan tiedossa oleville maanomistajille ja maan haltijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla. Nähtävilläolojen järjestäminen Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kunnan palvelupisteessä ja kunnan Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko kaavan valmisteluvaiheen ajan, ja siihen tehdään työn kuluessa tarvittavia muutoksia ja täydennyksiä. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä 14-30 päivän ajan. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan. Jos kaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdään olennaisia muutoksia, asetetaan se korjattuna uudelleen nähtäville. Mielipiteiden ja muistutusten esittäminen Osalliset voivat jättää huomautuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Huomautus tulee tehdä ennen asemakaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaehdotuksesta voi esittää kirjallisen muistutuksen sen nähtävilläoloaikana. Mielipiteisiin ja muistutuksiin annetaan perustellut vastaukset. Muistutuksen esittäjällä on oikeus saada muistutukseen kirjallinen vastine, jos hän antaa muistutuksen yhteydessä osoitetietonsa. Mielipiteet voi esittää suullisesti tai lähettää sähköpostitse tai kirjeitse suoraan suunnittelijalle. Muistutukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen tekninentoimi@lempaala.fi, postittaa osoitteeseen: Lempäälän kunta Tekninen toimi PL 36 37501 Lempäälä tai toimittaa kunnan palvelupisteeseen, osoite Tampereentie 8. Valitusoikeus Asianosaisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus jättää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitus kaavan hyväksymispäätöksestä. Valitus on tehtävä 30 vuorokautta kaavan hyväksymispäätöksen julkaisemisesta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja tieto kaavoituksen vireilletulosta lähetetään Pirkanmaan ELY-keskukselle. Asemakaavaluonnoksista pyydetään osallisviranomaisilta alustavat lausunnot ja asemakaavaehdotuksesta virallinen lausunto. Viranomaisten kesken järjestetään tarvittaessa työneuvotteluja.
7 LIITE 1 10. Kaavoitusta koskevat päätökset ja sopimukset Kanavanrannan asemakaavan muutos on mukana B-ryhmässä Lempäälän kunnan taloussuunnitelmassa 2015-2017, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 26.11.2014. Asemakaavan laatimiseen liittyy maankäyttösopimuksia. 11. Alustava aikataulu Alla on esitetty kaavoituksen arvioitu aikataulu. Asemakaavaluonnos voidaan tarvittaessa asettaa uudelleen nähtäville. Myös asemakaavaehdotus voidaan palauttaa valmisteluun nähtävilläolon jälkeen, jos ilmenee tarvetta tehdä siihen merkittäviä muutoksia. Ajankohta Syksy 2015 Loppuvuosi 2015 Alkuvuosi 2016 Kevättalvi 2016 Kevät 2016 Kesä 2016 Syksy 2016 Kaavoituksen vaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja nähtäville asettaminen Kaavaluonnoksen laatiminen Kaavaluonnoksen nähtävilläolo Vastineiden antaminen kaavaluonnoksesta esitettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin, kaavaluonnoksen tarkentaminen kaavaehdotukseksi Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Vastineiden antaminen kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin, mahdolliset vähäiset tarkistukset kaavakarttaan Kaavan hyväksymiskäsittely 12. Asemakaavan suunnittelija Lempäälän kunta, tekninen toimi Kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Tampereentie 8 PL 36, 37501 Lempäälä puh. 050 3839 656 sähköposti: soili.lampinen@lempaala.fi Päiväys ja allekirjoitus Lempäälässä._.2015 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Ilari Rasimus kaavoituspäällikkö
REIMARI 1616-Pohjola Lempäälän kanavan tornitalo - konsepti 05.01.2017
REIMARI 1616-Pohjola Lempäälän kanavan tornitalo - konsepti 05.01.2017
ASEMAPIIRROS meluaita h=3000 meluaita h=3000 aita -69.45-7-168 aita 3 056 aita 22 5 830 aita 2 aita aita 2 24 4 PELASTUSTIE 7,722 5,090 7,801 pe+pö pe+pö 6,705 16,500 6,2 6 +8 5 49 ai-1 2000 6,0 - +8 0.45 anta 7-165 4,333 1 p,r 7-164 22,647 13,670-34 1.krs +86.80 6a KANAVAN RANTA KANAVAN PIHA s1 +86.80, 1. krs 6 9,770 meluaita h=4000 kato 6 120 +86.40 (+86.33) 4,454 XII 47 auto 2,153 st st 90m2 st +86.40 (+86.49) 0 9,514 3198m2 4005 3298m2 pe+pö inva ap st st pihakeinu 2,625 4,224 +86,40 (+86.58) +86.40 (+86,47) inva ap /h st ovi meluaidassa 8,085 lipputanko pp pp-katos roskakori 18,063 6,571 pe+pö pihakeinu kuivaus inva ap PELASTUSTIE lumet AL-25 PELASTUSTIE +8-51.65-0 86.58 tomutus V 5,8 226,5 m2 86.93 hl 85.64-24.3510 86.80 86.39 hl +86.35 (87.16) meluaita h=3000 SORASTUS 86.19 pe+pö 3,664 liukumaki RANTA hl 315 pe+pö 87.16 87.32 +86.35 (85.85) 86.59 pihakeinu -20.60- SORASTUS syväkeräysastia 5,0m3 syväkeräysasti a 3,0m3 maavalli 1.0 m+ 2,5m meluaita JÄTE 45,525 st 20,155 st 20,258 5,112 5 TOS 18 AUTOKA AP, PIHA 11 14 13 12 18 17 16 15 p ra 86.72 syväkeräysastia 0,8m3 le 1.krs +86.80 205 PELASTUSTIE 0,892-16.70- ep ik-a le 86.20 86.51 3281m2 86.60 p 85.63 86.56 86.69 86.74 85.99 19,890 7-166 86.80 19,729 p KANAVAN KULMA 87.08 liukumaki iha 5P -13.60-5,242 86.07 86.93 syväkeräysastia 3,0m3 nta 73 + 86.10 86.47 86.93 kiipeilyteline liukumaki 4 3a 10 5,500 3 2 1 9 st 20,342 st 8 7 6 kuivaus keinu syväkeräysastia 5,0m3 (+86.19) SORASTUS JÄTE pe+pö 0,500 HOPEAK ANAVAN 7200 meluaita h=4000 syväkeräysasti a 0,8m3 polkupyö lipputanko kiikkulauta roskakori keinu leikki oleskelu tomutus rävarast o 86.04 jousielain LEIKKI JA OLESKELU -17.00108 109 24 25 28 31 30 29 iha 7P 35 32 33 34 AITA h=1800 +86.35 (85.07) kulm a s autokato vieras jäte 20 AP 2 Kulma inva ap 85.58 86.23 85.80 85.86 85.61 3 Kulma 1 Piha vieras -20.45-110 ajo 204 HOPEAKANAVANKATU 7-161 +86.35 (86.52) 85.48 3,820 2 Kulma 4 AP 1 Piha 86.32 86.56 86.63 1 vierpiha as a Pih 23 27 2 22 26-16.00-21 7 ap a -12.00- ET 8 ap pih 20 19 85.96 ajo 4 AP ajo tontille 7 AP 6 AP 6 AP 1616-Pohjola Lempäälän kanavan tornitalo - konsepti 05.01.2017 mk 1/1000
JULKISIVUT etelään itään pohjoiseen länteen 1616-Pohjola Lempäälän kanavan tornitalo - konsepti 05.01.2017 mk 1/400
LIITE 3 Korttelin 2600 uudisrakennuksen asemapiirrosluonnos Näkymä kaakosta
LIITE 3 7014 Sulkolan asemakaavan muutos, Kanavanvarsi Asemakaavaluonnoksesta saadut lausunnot Kanavanvarren asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä. 17.2.- 6.3.2016. Luonnoksesta saatiin kuusi lausuntoa. Sisällys 1. Ympäristöjaosto... 1 2. Pirkanmaan ELY-keskus... 2 3. Pirkanmaan maakuntamuseo... 3 4. Liikennevirasto... 4 5. Lempäälän Vesi... 5 6. Elisa Oyj... 6 1. Ympäristöjaosto Lausunto 15.3.2015 Ympäristöjaosto toteaa lausuntonaan seuraavaa. Melumallinnuksen (Ramboll 18.1.2016) tulokset ja sen mukaiset suositukset julkisivujen ääneneristävyydelle ja melusuojaukselle tulee huomioida kaavamääräyksissä kokonaisuudessaan toisin kuin kaavaluonnoksessa nyt on esitetty. Radan suuntaisen melusuojauksen on oltava riittävä, vähintään korkeudeltaan 3,5 m ja melusuojarakenteiden tulee täyttää standardin SFS-EN 1793-2 mukainen luokan B2 eristävyys (DLR vähintään 15 db). Turuntien varren As Oy Kanavan Helmen leikkialueelle tulee esittää kaavassa melusuojaus, sillä mallinnuksen mukaan päiväajan ohjearvot alitetaan vähintään 2,7 m korkealla meluesteellä. Mikäli suunnitelmat tai olosuhteet oleellisesti muuttuvat Ramboll Oy:n tekemän selvityksen aikaisista olosuhteista tulee selvitys päivittää. Mahdollinen raideliikenteestä aiheutuva tärinä ja runkomelu suunnitelluille radan viereisille tai läheisille rakennuksille tulee selvittää ja mahdollinen tärinävaikutus tulee huomioida kaavassa tärinäeristysmääräyksinä. Kaavaselostuksessa tulee paremmin tuoda esille alueen hulevesivaikutukset ja selostaa miten hulevesien johtaminen järjestetään. Tässä tulee huomioida osayleiskaavaa varten tehdyt hulevesiselvitykset (Lempäälän keskusta-alueen hulevesiselvitys 2010, Lempäälän tekninen toimi Marita Palokoski ja FCG Lempäälän keskustan hulevesiselvityksen jatkoselvitys 2011, FCG). Kaavamääräyksiin tulee sisällyttää määräykset hulevesien käsittelystä suunnittelualueella. Määräyksiin tulee kirjata miten suunnittelualueen hulevedet käsitellään ja mihin ne johdetaan sekä miten ympäristöhaitat minimoidaan. Tavoitteena on löytää ekologisia, esteettisiä ja luonnon monimuotoisuutta tukevia hulevesiratkaisuja, jotka lisäävät alueen viihtyisyyttä ja virkistysarvoa. Hulevesiratkaisuissa tulee huomioida yhä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Kaavan ympäristö- ja luontovaikutukset tulee tuoda esiin kaavaselostuksessa. Osayleiskaavaa varten tehdyt liito-orava-, maisema- ja luonto- sekä lepakkoselvitykset tulee tuoda esille kaavaselostuksessa 1
2 LIITE 3 (Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2010, Kari Laamanen ja Marita Palokoski, Lempäälän keskusta-alueen lepakkoselvitys 2010, Pekka Rintamäki, Lempäälän keskustaalueen liito-oravaselvitys 2010, Kari Laamanen). Lisäksi, kaava-alueen sijaitessa maisemallisesti merkittävällä alueella, tulee arvioida kaavamuutoksen vaikutusta alueen virkistysmahdollisuuksiin ja maisemallisiin arvoihin. Kaavamääräyksillä tulee ohjata valitsemaan maisemaan soveltuvia julkisivumateriaaleja. Vastine Melusuojausta koskevia kaavamääräyksiä tarkistetaan meluselvityksen suositusten mukaisiksi. Raideliikenteen aiheuttamasta tärinästä ja runkomelusta on tehty selvitys: Hopeakanavanranta, ak 7014, Tärinä-ja runkomeluselvitys, Ramboll 31.5.2016. Selvityksen mukaan kummallakaan asemakaavamuutoksessa mukana olevista tonteista ei tarvita erityisiä toimia liikenteen aiheuttaman tärinän takia. Radan varressa sijaitsevalla korttelin 16 tontilla 1 runkomelun ohjearvo voi ajoittain ylittyä. Runkomelua voidaan kuitenkin torjua tehokkaasti eristämällä rakennuksen perustukset ympäröivästä maaperästä esimerkiksi levyeristyksellä. Kaavaselostusta täydennetään hulevesien osalta. Kaavakarttaan lisätään hulevesien käsittelyä koskeva määräys. Maininta osayleiskaavan luontoselvityksistä lisätään kaavaselostukseen. Kaava-alueen molemmat osat ovat pääosin joutomaana olevaa ryteikköä ja heinää kasvavaa entistä peltoa. Radan varressa olevan alueen koillisosaa on käytetty vuoden 2016 aikana läheisen kerrostalotyömaan läjitysalueena, rakennusmiesten autojen pysäköintialueena ja työmaakoppien sijoitusalueena. Käytännössä tämä osa tontista onkin työmaa-aluetta. Alueella ei ole täysikasvuista puustoa eikä yhteyksiä laajemmille metsäalueille, joten siellä ei ole edellytyksiä liito-oravien esiintymiselle. Rakennuksia tai muita lepakoiden lepopaikoiksi soveltuvia paikkoja ei myöskään ole. 2. Pirkanmaan ELY-keskus Lausunto 9.3.2016 ELY-keskus pitää tärkeänä, että asemakaavamuutoksessa luodaan edellytykset terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön toteutumiselle alueella, jolle lähellä olevat raide- ja katualueet aiheuttavat melua ja tärinää. Kaavaa varten laaditussa melumallinnuksessa on melun leviämistä tutkittu asianmukaisesti useilta eri korkeuksilta. Mallinnuksen perusteella korttelialueiden suojaus meluvallein on tarpeellista riittävän melusuojauksen aikaan saamiseksi. Kaava-aineistosta ei selviä onko alueelle tehty tärinäselvitystä tai miten raideliikenteen tärinä on otettu huomioon. Kaavaluonnoksessa on korttelin 16 länsireunaan merkitty melusuojarakenteiden korkeudeksi 2,5 metriä. Melumallinnuksen mukaan tarvittava melunsuojaus saavutetaan kun meluaidan ylin korkeustaso on + 90,5 ja ulkorakennuksen/autotallin korkeus 3,5 metriä. Pohjakartan mukaan korttelialueen nykytaso on 86,2, jolloin kaavassa esitetty suojarakenteen korkeus ei riittäne alentamaan piha-alueelle suuntautuvaa meluhaittaa melun ohjearvojen mukaisesti. Kaavassa on tarpeen harkita määräystä, jossa velvoitetaan toteuttamaan korttelin melusuojausrakenteet ennen asuinrakennuksen käyttöönottoa. Asumisviihtyvyyden kannalta kaikkiin asuntoihin tulisi olla mahdollisuus sijoittaa avautuvia ikkunoita tai parvekkeita meluttomalle ulko-alueelle. Meluselvityksen mukaan korttelissa 16 asuinrakennuksen seinäpinnoille vaikuttavat melutasot ovat niin korkeat, että kaavassa tulisi rajoittaa parvekkeiden sijoittamista niille julkisivuille, joissa päiväajan keskiäänitaso ylittää 60 db. Kortteleissa vallitsevan
3 LIITE 3 melutason vuoksi parvekkeiden lasittaminen tulisi määrätä pakolliseksi. Lisäksi korttelin 16 rakennusalan eteläsivulle tulee antaa rakennusalan sivua koskeva ääneneristävyyden määräys, joka meluselvityksen mukaan on 34 db. Pirkanmaan ELY-keskus pyytää lähettämään kaavaehdotuksen mahdollista lausuntoa varten. Vastine Melusuojausta koskevia kaavamääräyksiä tarkistetaan meluselvityksen suositusten mukaisiksi. Raideliikenteen aiheuttamasta tärinästä ja runkomelusta on tehty selvitys: Hopeakanavanranta, ak 7014, Tärinä-ja runkomeluselvitys, Ramboll 31.5.2016. Selvityksen mukaan kummallakaan asemakaavamuutoksessa mukana olevista tonteista ei tarvita erityisiä toimia liikenteen aiheuttaman tärinän takia. Radan varressa sijaitsevalla korttelin 16 tontilla 1 runkomelun ohjearvo voi ajoittain ylittyä. Runkomelua voidaan kuitenkin torjua tehokkaasti eristämällä rakennuksen perustukset ympäröivästä maaperästä esimerkiksi levyeristyksellä. Parvekkeiden lasittamista koskeva määräys lisätään kaavakarttaan. 3. Pirkanmaan maakuntamuseo Lausunto 6.4.2016 Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainituista asemakaavamuutosluonnoksista. Maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan (14.12.2015 DIAR: 403/2015) todennut, että kaavaalueelta puuttuu asemakaavatason suunnitteluun riittävä arkeologinen selvitys. Alue on pääosin rakentamaton ja sijaitsee vanhan Hämeenlinna-Tampere-maantielinjan, Helsinki-Tampere-rautatien ja Lempäälän kanavan muodostamassa solmukohdassa. Myös tietoja rakennetusta ympäristöstä on edellytetty päivitettävän. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että MRL 9 :n mukainen arkeologinen selvitys puuttuu edelleen kaava-aineistosta. Osayleiskaavaan liittyen tehtyä keskustan muinaisjäännösinventointia (2009) ei voida pitää riittävänä ko. asemakaavamuutosten suunnitteluun. Tampere Helsinki-rautatie kuuluu Suomen vanhimpaan rataverkkoon, ja siihen liittyvät käytöstä pois jääneet rakenteet, kuten kipinäaidat, ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Mikäli kaava-alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on säilynyt tällaisia kohteita, kaavamuutoksilla saattaa olla niihin vaikutusta, joka tulee arvioida riittävien tutkimustietojen perusteella. Lempäälän kautta on keväällä 1918 kulkenut sisällissodan rintamalinja. Maanteillä ja rautateillä sekä kanavilla on yleensä ollut suuri strateginen ja taktinen merkitys, ja niiden lähiympäristöstä voi siten löytyä sotahistoriallisia muinaisjäännöksiä. Vanhojen karttojen mukaan kaava-alueen historiallinen asutus on syntynyt viimeistään 1900-luvun alussa, joten alueelta saattaa löytyä myös siihen liittyviä, kaavassa huomioitavia rakenteita/jäännöksiä. Itäisintä kaavamuutosaluetta voidaan sen korkeusaseman ja topografian perusteella pitää potentiaalisena kivikautisten kohteiden löytymisen kannalta. Edellä olevan vuoksi maakuntamuseo toistaa, että kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa otetaan huomioon sekä kiinteät muinaisjäännökset että muut arkeologiset kulttuuriperintökohteet. Inventoinnissa on otettava huomioon myös kaavaalueiden väliset ja lähiympäristön kohteet, joihin kaavahankkeella voi olla vaikutusta. Inventoinnissa on noudatettava Museoviraston inventointiohjeita ja päivitettyjä Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2016).
4 LIITE 3 Myöskään tietoja rakennetusta ympäristöstä ei ole täydennetty. Maisemaan ja maakunnallisesti arvokkaaseen kanava-alueeseen kohdistuvat vaikutukset ovat merkittäviä, mutta niitä ei ole tarkemmin arvioitu. Kaava-aineistoa tulee vielä täydentää em. selvitysten ja vaikutusten arvioinnin osalta. Vaikutusten arvioinnin lisäksi tulee määritellä miten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää ja saada osoitettu uudisrakennus korttelissa 16 paremmin sopimaan ympäristöönsä. Kaavaehdotus selvitysaineistoineen pyydetään lähettämään maakuntamuseolle lausuntoa varten. Vastine Arkeologi Kirsi Luoto /Rakennuskulttuuripalvelut Heiskanen & Luoto Oy suoritti alkukesällä 2016 arkeologisen tarkkuusinventoinnin suunnittelualueella. Alueella ei havaittu merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä tai muista arkeologisista kohteista. Ehdotusvaiheen kaavamateriaaliin liitetään havainnekuvia kanavanvarsialueesta sinne suunniteltuine rakennuksineen. Maisemaan ja taajamakuvaan kohdistuvaa vaikutusten arviointia täydennetään. 4. Liikennevirasto Lausunto 11.3.2016 Liikennevirasto on tutustunut asemaakaavan muutosluonnokseen ja antaa lausuntonsa rautateiden näkökulmasta. Asemakaava-alue sijaitsee Lempäälän keskustassa Lempäälän kanavan läheisyydessä. Kaava-alue rajautuu lännessä Riihimäki-Tampere-rataosaan, pohjoisessa Lempäälän kanavaan ja idässä Turuntiehen. Kaavan tavoitteena on osoittaa rautatien varresta alue lisäraiteen rakentamista varten sekä tarkistaa kahden asuinrakentamiseen tarkoitetun tontin rakennustehokkuutta. Lisäraidevaraukset Asemakaava-alueen kohdalla tulee pitkällä aikavälillä varautua Riihimäki-Tampere - radan kahteen lisäraiteeseen nykyisten raiteiden itäpuolella. Liikennevirasto on tehnyt lisäraiteiden sijoittumisesta aluevaraussuunnitelman (Tampere-Toijala lisäraiteiden aluevaraussuunnitelma, 2012), jossa on karkeasti karttapohjatarkastelun kautta määritetty lisäraiteiden tilantarve. Aluevaraussuunnitelmassa lisäraiteiden tilantarpeeksi on arvioitu 30-35 metriä nykyisen raiteen keskilinjasta. Asemakaavaluonnoksessa rautatiealueen laajuudeksi on osoitettu noin 30 metriä nykyisen raiteen keskilinjasta. Aluevaraussuunnitelman tarkkuustaso on karkea eikä se sellaisenaan täysin sovi yksityiskohtaisen suunnittelun pohjaksi. Liikennevirasto tulee teettämään kevään 2016 aikana tarkemman selvityksen raiteiden tilantarpeesta asemakaavamuutoksen kohdalta. Liikennevirasto esittää, että kaavatyössä odotetaan lisäselvityksen valmistumista ja osoitetaan tarvittava rautatiealueen laajuus sen pohjalta. Liikenneviraston yhteyshenkilö on Jouni Juuti (029 534 3810, Jouni.Juuti@liikennevirasto.fi). Rautatien huoltotieyhteys Asemakaavaluonnoksessa osoitetun korttelin 16 tontin 1 eteläosan kautta on nykytilanteessa kulkuyhteys radan varteen huoltotielle. Pääsy radan varteen tulee olla mahdollista myös jatkossa. Kaavassa huoltotieyhteyttä varten on tontille tarpeen osoittaa ajorasite. Rautatieliikenteen melu, runkomelu ja tärinä Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavatyön yhteydessä on selvitetty rautatien meluhaittoja ja kaavaluonnoksessa on osoitettu
5 LIITE 3 selvitysten pohjalta tarvittavia melua koskevia kaavamääräyksiä. Asemakaavassa tulee myös selvittää ja kuvata rautatien mahdolliset tärinähaitat sekä osoittaa selvitysten perusteella tarvittavat tärinää koskevat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi. Kaavoituksessa on huomioitava raideliikenteen tärinän aiheuttama rakennuksen vaurioitumisriski ja vaikutus asumismukavuuteen. Tärinälle herkällä maaperällä kuten savikolla tärinä voi ulottua jopa 200 metrin päähän radasta. Tärinälle herkimpiä ovat yleensä puolitoista- tai kaksikerroksiset puurakenteiset talot. Asuinkortteleiden kaavoituksessa tulee noudattaa VTT:n selvityksen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta (VTT:n tiedotteita 2278) mukaisia suosituksia tärinästä. Suosituksen mukaan uudella asuinalueella asuinrakennuksen tärinä ei saa ylittää arvoa 0.60 mm/s. Liikenteen tärinästä ja runkomelusta on lisäksi olemassa mm. seuraavat VTT:n julkaisut: Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa (VTTT working papers 50, Espoo 2006), Ohjeita liikennetärinän arviointiin (VTT tiedotteita 2569, Espoo 2011) ja Rakennuksen siirtyvän liikennetärinän arviointi (VTT tiedotteita 2425, Espoo 2008). Julkaisuissa on annettu tärinään liittyviä suosituksia. Julkaisuja on saatavissa sähköisenä internetisä osoitteessa http://www.vtt.fi/publications/index.jsp. Liikennevirasto muistuttaa, ettei se osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan kustannuksiin. Muuta Asemakaavakartalla osoitettu rakennusoikeuden määrä ei vastaa kaavaselostuksessa kuvattua rakennusoikeuden määrää. Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus. Vastine Liikenneviraston teettämä selvitys lisäraiteen tilantarpeesta valmistui keväällä 2016. Selvityksen mukaan asemakaavaluonnoksessa esitetty rautatiealueen aluevaraus on riittävä. Tarvittava huoltoyhteys merkitään kaavakarttaan. Rakennusoikeuden määrä tarkistetaan kaavaselostukseen. Radan varrella sijaitsevan tontin alueelta on tehty tärinä- ja runkomeluselvitys (Hopeakanavanranta, ak 7014, Tärinä-ja runkomeluselvitys, Ramboll 31.5.2016). Selvityksen mukaan kummallakaan asemakaavamuutoksessa mukana olevista tonteista ei tarvita erityisiä toimia liikenteen aiheuttaman tärinän takia. Radan varressa sijaitsevalla korttelin 16 tontilla 1 runkomelun ohjearvo voi ajoittain ylittyä. Runkomelua voidaan kuitenkin torjua tehokkaasti eristämällä rakennuksen perustukset ympäröivästä maaperästä esimerkiksi levyeristyksellä. 5. Lempäälän Vesi Lausunto 17.3.2016 Alueen vesihuoltoverkosto on rakennettu jo aiemmin. Rakennettu vesihuoltoverkosto palvelee hyvin myös muutettua asemakaavaa.
6 LIITE 3 6. Elisa Oyj Lausunto 18.2.2016 Elisalla on alueella tele-kaapeleita, jotka on otettava huomioon ennen rakentamisen aloittamista. Mahdollisista johtosiirroista on oltava yhteydessä allekirjoittaneeseen, vähintään kaksi kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. Siirrot ovat maksullisia (Maankäyttö- ja rakennuslaki 89 ). Kaapelikarttoja saa www.johtotieto.fi.
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 418 Lempäälä Täyttämispvm 14.02.2017 Kaavan nimi Sulkolan asemakaavan muutos, Kanavanvarsi Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 7014 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,4365 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,4365 100,0 7630 0,53 0,0000 1430 A yhteensä 0,7573 52,7 7630 1,01-0,2864 1430 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0447 R yhteensä L yhteensä 0,6517 45,4 0,3092 E yhteensä 0,0275 1,9 0,0219 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,4365 100,0 7630 0,53 0,0000 1430 A yhteensä 0,7573 52,7 7630 1,01-0,2864 1430 AK 0,7573 100,0 7630 1,01 0,0953 2830 AP -0,3817-1400 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0447 VP -0,0447 R yhteensä L yhteensä 0,6517 45,4 0,3092 Kadut 0,2810 43,1 Kev.liik.kadut 0,0475 7,3-0,0140 LR 0,3232 49,6 0,3232 E yhteensä 0,0275 1,9 0,0219 ET -0,0056 EN 0,0056 20,4 0,0056 EV 0,0219 79,6 0,0219 S yhteensä M yhteensä W yhteensä