Kaupunginhallitus Sivu 1 / 62. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 1 / 62 Kokoustiedot Aika 09.02.2015 maanantai klo 15:30-17:20 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Kurt Byman, saapui klo 16.00 63 käsittelyn aikana Seppo Huhta, poistui klo 16.00 63 käsittelyn aikana Tiina Elo Christina Gestrin Maria Guzenina Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma, saapui klo 15.45 63 käsittelyn aikana Laura Kiijärvi Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Jyrki Kasvi Marika Niemi Arja Juvonen Jukka Mäkelä Juha Metso Pirjo Mutanen Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori Timo Kuismin Satu Tyry-Salo Mari Immonen Maria Jyrkkä Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja talousjohtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja lakiasiainjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri konserniohjauksen kehittämisjohtaja, poistui klo 16.20 kaupunginsihteeri, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 2 / 62 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 16.2.2015 16.2.2015 Maria Guzenina Christina Gestrin Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 20.2.2015 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 3 / 62 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 58 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 59 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 60 1-5 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta II / 2014 6 (Kv-asia) 61 Kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen 9 eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) 62 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 10 varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) 63 6-8 Vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia) 11 64 9 Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n osakassopimuksen 14 muuttaminen 65 Valtuuston 26.1.2015 päätösten laillisuusvalvonta 17 66 10 Valtuustoaloite kaupungin poliittisille nuorisojärjestöille 18 antamasta tuesta (Kv-asia) 67 Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 21 alue 210426, 12. kaupunginosa Tapiola (Kv-asia) 68 11 Klovinportti, asemakaavan muutoksen sekä 35 maankäyttösopimuksen hyväksyminen alue 241102, 26. kaupunginosa Mankkaa 69 12-13 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle, 41 Virastokeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 610501 sekä asemakaavan määrääminen osittain voimaan 70 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 52 71 Päätökset ja kirjelmät ja kokouksessa kuultavat selostukset 55

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 4 / 62 58 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 5.2.2015 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 5 / 62 59 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maria Guzenina ja Christina Gestrin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 6 / 62 5349/00.01.02/2013 60 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta II / 2014 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.sukunimi@espoo.fi Maria Rysti, puh. 050 541 8655 Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Sanna Antman, puh. 050 410 0066 Viula Pakka, puh. 050 544 6038 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit II/2014 tiedoksi. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Elinvoimaa ikääntyville kehitysohjelma seuranta II 2014 (Maria Rysti) 2 Kestävä kehitys kehitysohjelma seuranta II 2014 (Pasi Laitala) 3 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys kehitysohjelma seuranta II 2014 (Pasi Laitala) 4 Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelma seuranta II 2014 (Viula Pakka) 5 Osallistuva Espoo kehitysohjelma seuranta II 2014 (Mari Immonen) Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa. Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma - Kestävä kehitys -ohjelma

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 7 / 62 - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma - Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma - Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmien toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 alussa projekteina ja toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien tilannetta hyötytavoitteittain, poikkihallinnollisen yhteistyön toteutumista ja määrärahan käyttöä ensimmäisen toteutusvuoden projektien ja toimenpiteiden osalta. Lisäksi esitetään uudet vuonna 2015 käynnistyvät projektit ja toimenpiteet sekä vuodelta 2014 jatkuvat projektit ja toimenpiteet. Seuraavat projektit ja toimenpiteet ovat olleet vuoden 2014 keskeisimpiä tuloksia ohjelmissa: Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma Viikoittaiset kauppakeskuskävelyt ovat käynnistyneet hyvin ja tavoittaneet ikääntyviä. Kävelijät ovat tutustuneet toisiinsa ja jotkut heistä ovat ystävystyneet kävelyn ohessa. Kestävän kehityksen ohjelma Syksyllä 2014 nykyiset ilmastotoimet arvioitiin kustannusvaikuttavuuden perusteella ja tätä tietoa hyödynnetään kevään aikana tehtävässä valmistelutyössä. Kestävän kehityksen ohjelma tuo Espoo -tarinan ilmastoja energiatoimenpiteet 2015 2017 kaupungin käsittelyyn kuluvan vuoden aikana. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma Ohjelma toteutti Nokian kampukselle Karaporttiin viime vuonna Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset viettävät yhden päivän tutustuen yritystoimintaan ja työelämään. Yrityskylässä on noin 15 yrityskumppania toteutuksessa mukana ja koululaiset työskentelevät yrityskyläpäivänä kunkin kumppanin toteuttamassa yrityskylän yrityksessä. Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma Keskeinen projekti on Tajua mut! -viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena (Liputus). Liputustietojärjestelmä on testattu ja otettu tuotantoon toukokuussa 2014 ja toiminnasta on tehty selkeä toimintamalli. Yhteensä mukana on 27 toimintoa ja toimijaa, joista on perustettu yhdyshenkilöverkosto ja koulutettuja ammattilaisia vuonna 2014 oli 670. Osallistuva Espoo -ohjelma Meidän puisto - malli lähialueiden hoitoon ja kunnostukseen toimenpiteessä on pilotoitu noin kymmentä erilaista kohdetta Espoossa. Alueille on laadittu kumppanuusperiaatteella hoitosopimukset, joissa on

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 8 / 62 sovittu vastuutahon ja Espoon kaupungin välillä siivouksen ja kunnostuksen periaatteista. Pilottien avulla on arvioitu mallin laajentamista ja poistettu lähitekemisen esteitä. Mallia laajennetaan vuoden 2015 aikana. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 9 / 62 5438/00.00.01/2012 61 Kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kurt Bymanin (PerusS&Sit.) tilalle (PerusS&Sit.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäseneksi valitaan Jonna Löflund. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kurt Bymanin (PerusS&Sit.) tilalle Jonna Löflundin (PerusS&Sit.). Kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajan Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) henkilökohtainen varajäsen Kurt Byman (PerusS&Sit.) pyytää 3.2.2015 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisäiset järjestelyt. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenten tulee olla kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä. Tiedoksi - Valittu - Kurt Byman

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 10 / 62 5438/00.00.01/2012 62 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jonna Löflundin (PerusS&Sit.) tilalle (PerusS&Sit.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäseneksi valitaan Kurt Byman. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jonna Löflundin (PerusS&Sit.) tilalle Kurt Bymanin (PerusS&Sit.). Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Seppo Huhdan henkilökohtainen varajäsen Jonna Löflund (PerusS&Sit.) pyytää 3.2.2015 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisäiset järjestelyt. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenten tulee olla kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä. Tiedoksi - Valittu - Jonna Löflund

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 11 / 62 1577/02.02.02/2014 63 Vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Vesa Kananen, puh. 046 877 3966 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotieto 7 Pöytäkirjamerkinnät 2014 8 Valtuustoryhmän toiminnan tukeminen 2014 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 on valmistumassa. Ennakkotieto tilinpäätöksestä perustuu 27.1.2015 valmistelutilanteeseen, jossa lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset poistoja lukuun ottamatta on tehty. Kirjaamatta olevat poistot alentavat tilikauden tulosta, mutta ne ovat arvioitu kokonaislukuihin. Varsinainen tilinpäätös käsitellään 30.3.2015 kaupunginhallituksessa ja 18.5.2015 valtuustossa. Tilinpäätösennuste Kaupungin talous kehittyi vuonna 2014 suunnitelmien mukaisesti. Tilinpäätösennusteen mukaan kaupunki tulee tekemään nollatuloksen, kun vuosikatetta kertyi 117 milj. euroa ja vastaavasti suunnitelmapoistot tulevat olemaan 117 milj. euroa. Tilikauden tulos on lähes 32 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat erityisesti rahoitustuotot, joita kaupunki sai nettona (huomioitu rahoituskulut) 51,3 milj. euroa. Rahoitustuotot toteutuivat yli 26 milj. euroa suurempina kuin alkuperäinen talousarvio. Suurin osa rahoitustuotoista on rahastojen tuottoja, eivätkä siten ole suoraan käytettävissä investointien rahoitukseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 12 / 62 Verorahoitus Espoo sai verotuloja 1 332,8 milj. euroa ja valtionosuuksia 29,8 milj. euroa. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvoivat edellisvuodesta 1,1 prosenttia eli n. 15 milj. euroa. Verorahoitus toteutui lähes suunnitelmien mukaisesti jääden n. 6 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 137 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 7,9 milj. euroa eli 0,7 prosenttia. Yhteisöverotilitykset olivat 121 milj. euroa, mikä on 12 milj. euroa eli 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Käyttötalous Varsinainen toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa, paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) toteutui 13,8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana, mutta heikkeni 51,5 milj. euroa edellisestä vuodesta. Toimintakate kertoo siitä, että toiminnasta saatavat tulot kattavat yhä pienemmän osan toiminnasta syntyvistä menoista. Tämä asettaa yhä suurempia paineita verokertymän kasvamiselle, jotta sillä voidaan rahoittaa päivittäiset palvelut sekä kaupungin yhä kasvavat investoinnit. Kaupungin käyttökate eli kate ennen rahoitustuottoja heikkeni 37 milj. euroa edellisen vuoden toteutumasta. Kate on heikentynyt, koska kulujen kehitys oli vuonna 2014 edelleen nopeampaa, kuin tuottojen ja verotulojen kehitys. Kaupungin ulkoiset toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion yli 8 milj. eurolla ja olivat yhteensä 270 milj. euroa. Toimintatulot kuitenkin laskivat 3 prosenttia (8,1 milj. euroa) edellisvuodesta. Kaupungin ulkoiset toimintamenot olivat 1 627,8 milj. euroa. Ulkoisten toimintamenojen kasvu (yhteensä 54 milj. euroa) on hidastunut jo toista vuotta peräkkäin ja oli viime vuonna 3,4 prosenttia. Menokehitys kokonaisuudessaan oli talousarvion mukaista, mutta toimintamenojen kasvu on kuitenkin edelleen liian korkeaa suhteessa verorahoitukseen sekä talouden tasapainoon, kun vielä toimintatuloissa on merkittävää laskua. Erityisesti henkilöstökulujen kasvu oli kohtuullinen, 2,4 prosenttia. Huolestuttava merkki sen sijaan on asukkaiden sosiaaliseen tilanteeseen liittyvien kulujen jyrkkä kasvu, joka edelleen kiihtyi vuonna 2014. Näitä kustannuksia ovat mm. toimeentulotuki, avustukset ja työmarkkinatuki. Myös erikoissairaanhoitoon käytettävä määräraha on kasvanut reilusti yli kaupungin keskimääräisen menokehityksen. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa 14 051 henkilöä ja se kasvoi vuoden aikana 81 henkilöllä. Henkilöstömittareiden perusteella, kaupungin asukas- ja asiakasmäärän kasvaessa, henkilöstön työn tuottavuus on parantunut.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 13 / 62 Tiedoksi Työpanosta ei ole siirretty omalta henkilöstöltä vuokratyövoimalla korvattavaksi, sillä vuokratyövoimakustannukset laskivat vuoden takaisesta lähes 10 prosenttia. Myös henkilöstön ylitöiden määrä on vuoden kuluessa laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Ennakkoarvioiden mukaan sairauspoissaolojen määrä on jatkanut laskuaan, tosin hitaammin kuin aiemmin. Investoinnit ja lainakehitys Kaupungin investointitaso oli edelleen ennätyksellisen korkea ja investointeja toteutettiin 334 milj. eurolla, kun talousarviossa oli varauduttu 398 milj. euroon. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 260 milj. euroa (huomioitu tekniset omaisuusjärjestelyt ja rahoitusosuudet). Lainannostovaltuus 117 milj. euroa ja rahastojen purkuvaltuus 40 milj. euroa käytettiin jo alkusyksyyn mennessä ja loppuvuoden aikana jouduttiin turvautumaan lyhytaikaiseen kassalainaan. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 42,5 milj. eurolla ja kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 284,3 milj. euroa eli 1 066 euroa asukasta kohden. Strategian tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-strategiassa oli vuodelle 2014 asetettu yhteensä 30 tulostavoitetta, joista osa toistui kaupunkiyhteisinä tulostavoitteena kaikkien toimialojen korteissa. Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden poikkeamat, jonka jälkeen kaupungin toimintakatetta koskevan tulostavoitteen osalta toteutumatiedot ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Tammikuun lopun tietojen mukaan 6 tulostavoitetta ei toteutunut. Kokonaisuutena voidaan todeta, että vuodelle 2014 asetetut tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Toimintaympäristö Espoon väestönkasvu ylitti ennusteet vuonna 2014. Asukasmäärä kasvoi ennakkotietojen mukaan n. 4 850 asukkaalla eli 1,9 prosenttia. Asukasmäärä oli arvion mukaan vuodenvaihteessa 265 600. Joulukuun 2014 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 13 368 ja työttömyysaste oli 9,9 prosenttia, joka on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1 424, joka on lähes 30 prosenttia edellisvuotta enemmän. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 4 142 eli vajaa kolmannes työttömistä. Korkeasti koulutettujen osuus työttömistä oli kolmannes.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 14 / 62 435/00.04.02/2015 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 13 2.2.2015 64 Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n osakassopimuksen muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n liitteenä olevan osakassopimuksen sillä edellytyksellä, että muut sopimusosapuolet hyväksyvät osakassopimuksen, 2 oikeuttaa kaupunginjohtajan tekemään osakassopimukseen mahdollisesti tarvittavia vähäisiä muutoksia. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 9 Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n uudistettu osakassopimus Sopimusrakenne ja tehdyt päätökset Greater Helsinki Promotion Oy:n (GHP) tämän hetkinen sopimusrakenne on monitasoinen ja se sisältää toistaiseksi voimassa olevan osakassopimuksen, nelivuotisen runkosopimuksen sekä vuosittain laadittavan runkosopimuksen sopimusliitteen. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat päättivät 13.5.2014 kokouksessaan, että yhtiön toiminta uudistetaan vastaamaan metropolialueen kilpailukykystrategian tavoitteita. Uudistuneen yhtiön tehtävänä on kehittää pääkaupunkiseutua kansainvälisesti kiinnostavana ja houkuttelevana liiketoiminta- ja innovaatioympäristönä. Kaupunginjohtajat päättivät myös uudistuneen yhtiön ensimmäisen toimintavuoden 2015 rahoituksesta (2,9 milj. euroa), joka on kokonaisuudessa suurempi kuin rahoitussopimuksessa sovittu omistajien rahoitus sopimuskaudelle 2014 2017.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 15 / 62 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on 10.11.2014 hyväksynyt runkosopimusliitteen vuodelle 2015, jonka mukaisesti Espoon kaupungin rahoitusosuus on 681 500 euroa + alv. Lisäksi kaupunki maksaa erityisrahoitusosuuden 100 000 euroa + alv, jonka käytöstä rahoitusosapuolet sopivat erikseen. Edellä mainittu 100 000 euron erityisrahoitus liittyy Otaniemen alueen invest in -painotuksen kehittämiseen, jossa invest in -toimintoja kootaan yhteen. Tämä tarkoittaa Otaniemen Kehitys Oy:n invest in -toimintojen siirtämistä GHP:een, jolloin vastaavasti Otaniemen Kehitys Oy:n toimintaavustukset pienenevät 100 000 eurolla. Osakassopimuksen keskeisimmät muutokset Yhtiön toiminnan uudelleenorganisoinnin yhteydessä on tarkoituksenmukaista keventää sopimusrakennetta siten, että osakassopimusta muutetaan ja täydennetään korvaamaan runkosopimuksessa ja runkosopimuksen sopimusliitteessä olevat ehdot. Nyt esitettävä osakassopimus korvaa siis aiemmin hyväksyn runkosopimuksen ja sen liitteen. Keskeisimmät osakassopimuksen muutokset ovat: - Osakassopimuksella osakkaat sitoutuvat toistaiseksi vähintään 2,9 miljoonan euron vuosittaiseen rahoitusosuuteen, josta Espoon kaupungin osuus on vähintään 681 500 euroa + alv. Tällä hetkellä kaupunki on sitoutunut kyseiseen summaan vuodelle 2015. - Espoon kaupunki sitoutuu vuosittaiseen 100 000 euron erillisrahoitukseen myös vuosille 2016 ja 2017. Ehtona on, että kaupunki ja GHP sopivat erikseen rahan käytöstä ja kohdentumisesta. Tällä hetkellä kaupunki on sitoutunut kyseiseen summaan vuodelle 2015. - Yhtiö on velvollinen raportoimaan osakkaiden soveltamien osakkuusyhtiöiden raportointikäytäntöjen mukaisesti. Lisäksi yhtiö raportoi myös pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajille. Tällä hetkellä voimassa olevissa sopimuksissa tai liitteissä ei ole sovittu raportoinnista. Lisäksi osakassopimukseen on tehty yksittäisiä teknisluonteisia muutoksia. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 2.2.2015 13 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ehdottaa, että kaupunginhallitus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 16 / 62 1 hyväksyy Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n liitteenä olevan osakassopimuksen sillä edellytyksellä, että muut sopimusosapuolet hyväksyvät osakassopimuksen, 2 oikeuttaa kaupunginjohtajan tekemään osakassopimukseen mahdollisesti tarvittavia vähäisiä muutoksia. Käsittely Päätös Tiedoksi Elinkeinojohtaja Antola jääväsi itsensä Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n hallituksen jäsenenä ja poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Greater Helsinki Promotion Ltd Oy

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 17 / 62 65 Valtuuston 26.1.2015 päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston 26.1.2015 tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuuston 26.1.2015 pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 18 / 62 4903/02.05.01/2014 66 Valtuustoaloite kaupungin poliittisille nuorisojärjestöille antamasta tuesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Markku Sistonen, puh. 046 877 3884 Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Simon Elon ja 11 muun valtuutetun 17.11.2014 allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin poliittisille nuorisojärjestöille antamasta tuesta ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Käsittely Sivistystoimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli talousjohtaja Pirjo Mutanen. Sistonen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 7-kohta). Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: "Vastauksen mukaan Espoon kaupunki ei tue mm seuraavien toimintaa: Valtakunnallisiin urheilu-, raittius- tai kulttuurijärjestöihin kuuluvien paikallisten yhdistysten nuorisotoimintaa. Espoon kaupunki kuitenkin tukee valtakunnallisiin poliittisiin nuorisojärjestöihin kuuluvien paikallisten yhdistysten nuorisotoimintaa. Vastauksessa ei perustella, että miksi näin eri tavalla toimitaan nimenomaan poliittisen nuorisotoiminnan kohdalla. Liikunta- ja nuorisolautakunta sanoo kokevansa "erittäin ongelmalliseksi järjestöjen aatteellisten sidosten arvioinnin." Vastaus on hämmentävän vajavainen ja esittää väitteen ilman sitä tukevia perusteluja. Kuten valtuustoaloitteessa esitetään, avustusohjesääntöjä on muutettava siten, että taloudellista avustusta ei voida myöntää yhdistyksille, jotka ovat säännöiltään tai aatteiltaan sidonnaisia johonkin rekisteröityyn puolueeseen (ns. poliittiset nuorisojärjestöt). Yhdistyksen luonteen voi todeta yksiselitteisesti esimerkiksi yhdistyksen säännöistä, nimestä tai yhdistyksen käytännön toiminnasta, joka selostetaan toimintasuunnitemassa ja -kertomuksessa. Avustusperusteiden arviointi täytyy kaupungin tehdä joka tapauksessa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 19 / 62 Katson vastauksen laaditun suppeasti ja pitkälti ilman perusteluita ja esitän, että vastaus valtuustoaloitteeseen palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Lahtisen palatusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 10 Äänestyslista 66 - Valtuustoaloite 17.11.2014 Valtuustoaloitteessa esitetään sivistystoimen avustusohjesääntöjä muutettavaksi siten, että taloudellista avustusta ei voida myöntää yhdistyksille, jotka ovat säännöiltään tai aatteiltaan sidonnaisia johonkin rekisteröityyn puolueeseen (ns. poliittiset nuorisojärjestöt). Lisäksi esitetään, että v. 2016 avustuksia ei enää ko. yhdistyksille myönnetä. Espoo kuitenkin edelleen antaa kyseisten kaltaisten yhdistysten käyttöön vastikkeettomia tiloja esim. kurssi- tai kokouskäyttöön ja nuorisopalvelut jatkaa asianmukaista yhteistyötä esim. tapahtumien osalta näiden yhdistysten kanssa. Lisäksi esitetään, että sivistystoimi käyttää em. tuista säästyvän summan täysimääräisesti yleisten nuorisojärjestöjen toiminnan avustamiseen. Valtuustoaloite on kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Liikunta- ja nuorisolautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 11.12.2014. Asiasta antamassaan lausunnossa se totesi mm. seuraavaa: Tällä hetkellä voimassa olevan nuorisolautakunnan hyväksymän avustusohjeen (1.1.2012) periaatteiden mukaan nuorison avustuksia ei myönnetä 1. Kaupungin eri tulosyksiköistä samaa käyttötarkoitusta varten 2. Verotusoikeudellisen yhteisön nuorisotoimintaan 3. Valtakunnallisiin urheilu-, raittius- tai kulttuurijärjestöihin kuuluvien paikallisten yhdistysten nuorisotoimintaa 4. Keskusjärjestöille ja piirijärjestöille 5. Sellaisille nuorisoryhmille, joiden toiminta on katsottava kunnan toimesta järjestetyksi 6. Toimitilojen rakentamiseen ja perusparantamiseen 7. Investointeihin (esim. käyttöomaisuuden hankintaan, kiinteistöjen tai osakkeiden hankintaan, käyttöiältään yli 3v. kestävien koneiden, laitteiden ja välineiden hankintaan) 8. Yritystoimintaan 9. Yksityisille henkilöille

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 20 / 62 Avustusohje ei tällä hetkellä pois sulje poliittisia nuorisoyhdistyksiä ja - järjestöjä avustettavien piiristä. Liikunta- ja nuorisolautakunta kokee erittäin ongelmalliseksi järjestöjen aatteellisten sidosten arvioinnin. Espoon kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut tulee seuraamaan valtakunnan tasolla olevaa keskustelua poliittisten nuorisojärjestöjen tukemisesta sekä nuorisolain uudistamista. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 21 / 62 2100/10.02.03/2013 67 Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 210426, 12. kaupunginosa Tapiola (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Olli Pitkänen, puh. 050 347 5980 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 28.9.2008 päivätyn ja 2.2.2015 muutetun Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, alue 210426, piirustusnumero 6792, joka käsittää korttelin 12005 tontin 6 ja katualuetta, kaupunginosassa Tapiola, alue 210426. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Tapiolan keskus, tapahtumaluettelo - Tapiolan keskus, kaavamääräykset - Tapiolan keskus, kaavakartta - Tapiolan keskus, ajantasa-asemakaava - Tapiolan keskus, aluekuva 1a-, 1b-, 1c- ja 1d-vaiheet 2.2.2015 - Tapiolan keskus, päätöshistoria - Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus 1b-vaiheen kaavalla luodaan edellytykset Tapiolan keskuksen vaiheittaiselle uudistamiselle mahdollisimman sujuvasti. 1a-vaiheen kaavan toteuttamiseen liittyen kaupunginhallitus hyväksyi 16.6.2014 kaupungin ja LähiTapiola-ryhmän kesken neuvotellun sopimuksen Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus, maankäyttösopimus, maankäyttösopimuksen täydennys sekä kiinteistökaupan esisopimus, joka allekirjoitettiin 17.6.2014. Sopimuksen mukaiset työt etenevät Tapiolan keskuksessa rinnan metron ja keskuspysäköinnin rakentamisen kanssa. Em. sopimuksessa määriteltiin myös nyt hyväksyttäväksi esitettävän 1bvaiheen kaavan toteuttamisen ehdot, joilla osaltaan turvataan Merituulentien ja bussiterminaalin toteuttaminen. Kaava-alueen toteuttamisesta vastaa LähiTapiola-ryhmä. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuntojen rakentaminen, paikoitus- ja kellaritilojen muuttaminen liiketiloiksi, liityntäbussiterminaalin toiminta sekä liikekeskuksen lisärakentaminen 1b-vaiheen osalta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 22 / 62 Rakennusoikeuden lisäys on 1b-vaiheessa 16 200 4 370 = 11 830 k-m 2 (sisältää asumista noin 7 500 k-m 2 ). 1b-vaihe / alue 210426 on osa kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 hyväksymää 1-vaiheen / alue 210418 kaavan muutosta, josta kaupunginhallitus 8.4.2013 erotti 1a-vaiheen valtuuston hyväksyttäväksi (aluenumerona entinen 210418). 1-vaiheen kaavasta edelleen hyväksymistä odottavat osat, jotka käsittävät kolme Tapiolan keskustan kiinteistöä (KOy Tapiolan Säästötammi, KOy Espoon Itätuulentie 8, KOy Tapiolan Vesiputoustalo). Sopimusneuvottelut näiden kiinteistöjen kanssa ovat käynnissä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus - Hagalunds centrum, piirustusnumero 6792, käsittää 12005 tontin 6 sekä katualuetta, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 210426. (Muodostuu uutta korttelia 12205). Asemakaavan hyväksyminen vaiheittain Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 28.3.2012 48 hyväksyä esitettäväksi kaupunginhallitukselle 28.9.2008 päivätyn ja 19.3.2012 muutetun Tapiolan keskus - Hagalunds centrum, Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus II - Hagalunds centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6309, joka käsittää osat kortteleista 12002, 12004, 12005, korttelin 12058 sekä katuja puistoalueet, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 210418. (Muodostuvat uudet korttelit 12204, 12205 ja 12206.) Nyt käsiteltävä päätösehdotus on osa (1b) kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 48 kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esittämästä muutosehdotuksesta (1-vaihe) joka koskee

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 23 / 62 vain rajattua, Tapiolan keskuksen Länsimetroon liittyvää keskeistä osaa Merituulentiellä ja sen ympäristössä. Nyt päätösehdotuksen ulkopuolelle jäävä osa edellä mainitusta kaupunkisuunnittelulautakunnan muutosehdotuksesta on osoitettu oheismateriaalissa olevassa Tapiolan keskus 1a-, 1b-, 1c- ja 1d-vaihe aluekuvassa merkinnällä 1a, 1c ja 1d. 1a-vaiheen kaavan muutoksen on kaupunginhallitus hyväksynyt valtuustolle lähetettäväksi 8.4.2013 ja valtuusto hyväksyi sen 29.4.2013. 1a-vaiheesta (alue 210418) valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa 7.2.2014, päätökseen ei haettu muutosta. Asemakaava on tullut voimaan 19.3.2014. Esitetyllä 1b-vaiheen hyväksymisrajauksella on tavoitteena, että vaiheittain rakentaminen etenee mahdollisimman sujuvasti Tapiolan keskustassa. Kaavaan esitettävät muutokset 1b:n kaavamääräyksiin on tehty teknisenä tarkistuksena seuraavat muutokset: korkeusasema +7.00 on muutettu +8.00:ksi. 1 :stä on poistettu 1a-kaava-aluetta koskeva 200 polkupyöräpaikkaa koskeva osuus. 8 :stä on poistettu 1b- kaava-alueen ulkopuolinen Länsituulenkujaa koskeva kappale. 8 paloautoreitti muutettiin pelastustieksi. Ib-vaiheen kaava-alueen ulkopuolista k 12005 / tonttia 8 (sis. 1c-vaiheeseen) koskevat 11, 12 ja 16 poistettiin ja tehtiin tästä aiheutuneet muutokset määräysten teksteihin ja pykälien numerointeihin. Koska 1b-vaihe piirretään uudelle pohjakartalle (korkeusjärjestelmä N2000), jossa korot ovat eri kuin 1-vaiheen kaavassa, niin 7 :ssä I-vaiheen +3.00 muutetaan Ib-vaiheen kaavaan +3.25 (N2000):ksi. Selostusta, liite 1/ seurantalomake, liite 5 on muutettu edellä esitetyllä tavalla. Vireilletulo Espoon valtuusto päätti Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmästä 25.9.2006. Valtuusto päätti valita joukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti-Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron. Espoon kaupunginhallitus päätti asemien periaatteellisista sijoituspaikoista 18.6.2007 ja kehotti jatkamaan Tapiolan aseman suunnittelua. Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsaus 2006 2007:ssä. (Vireilletulosta lisäksi kuulutettiin 15.8.2007 kaupungin ilmoituslehdissä).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 24 / 62 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (sis. I-, II- ja III-vaiheen alueet), joka on päivätty 15.8.2007 (tekninen tarkistus 6.5.2009, 30.11.2010 ja 2.2.2012) ja kuulutettu kaavan vireilletulokuulutuksen yhteydessä. Alueen kuvaus Kaavanmuutosalue sijaitsee Tapiolan keskuksessa. Alue on rakennettua liikekeskuksen ydinkeskustaa ja alueella sijaitsee osa Merituulentien katualueesta. Kaavanmuutosalueella on myös osa Sampokujan kevytliikenteen väylistä (Ib-vaiheen alueelle lisätään Sammonsilta) Katualueen omistaa Espoon kaupunki, muut tontit ovat eri yhtiöiden omistuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kun alueeseen kohdistuu useampia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, on tämän kaavan yhtenä tehtävänä sovittaa yhteen eri tavoitteet siten, että valittu vaihtoehto edistää mahdollisimman hyvin eri tavoitteiden toteutumista. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3) mm.: Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4) mm.: Tapiolan kaupunginosa: Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) rakennettu kulttuuriympäristö - inventointiin (RKY Museovirasto 2009), ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. I-vaiheen kaava-alueesta RKY toteaa: "Myöhemmin Tapiolan liikekeskusta on huomattavasti laajennettu rakentamalla sinne liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisestä Tapiolasta poikkeavaan tapaan." Tapiolan keskustasta on tehty ympäristönvaikutusselvitys: Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011 ja Tapiolan keskus, Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011. Tarkistettu 5.3.2012. Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6) Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 25 / 62 mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Kaava 210426 toteuttaa hyvin tavoitteita. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Alueen halki on osoitettu ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. MRL 58 :n mukaan maakuntakaavan (tai yleiskaavan) keskustatoimintojen alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön ilman, että asemakaavassa alue ei ole erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Ote maakuntakaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Yleiskaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaava tulee korkeimman hallinto-oikeuden 29.1.2010 tekemän päätöksen nojalla voimaan lukuun ottamatta Lilla Julholmenia, osassa Näkinmetsän aluetta Kauklahdessa ja osaa Karamalmin teollisuusaluetta Kilossa. Kaavanmuutosalue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä C-K = Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäistavaran suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin. Kaavanmuutosalue on merkitty myös kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen eritysarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Ote yleiskaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavanmuutos on yleiskaavan mukainen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 26 / 62 Voimassa olevat asemakaavat Alueella on kaavoittamatonta aluetta Merituulentien ja Etelätuulen risteyksen tuntumassa kaavanmuutosalueen ulkopuolella. Alueella voimassa seuraavat kaavat ja kaavanmuutokset, jotka myös on jo rakennettu (sisältökuvaukseen otettu vain kaavanmuutoksen suunnittelualueeseen liittyvä osuus): Tapiolan keskus 210400 (katualuetta) Asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 17.12.1974. Osa Merituulentien katualuetta. Tapiolan keskus 210413 (k 12005 / t 6) Asemakaavan muutos on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.3.2000. Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, yksi tontti (K, IX-kerrosta kaavassa / rakennettu II) 4 370 k-m 2 Kaavassa määritellyn pihatason alapuolelle saa sijoittaa pysäköinti-, sisäänkäynti-, hissi-, varasto-, sosiaali-, sauna-, konehuone, kellari-, kiinteistöhuolto-, bussipysäkki- ja alueen järjestyksen valvontaan liittyviä tiloja kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusoikeuteen laskettavaa tilaa saa rakentaa tontin rajan ulkopuolelle Merituulentien päälle. Yleiselle jalankululle tarkoitetun väylän, Sampokujan, saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Rakennusten ja kadun alle saa rakentaa pysäköinti yms. kellaritiloja kahteen kerrokseen kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Otaniemen - Tapiolan metrotunneli 920200 Asemakaava on hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa 19.1.2009. Maanalainen asemakaava, sisältää mm. Tapiolan metroaseman, maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustatoimintojen huoltotunnelin, huollon ja tuvallisuusjärjestelyiden vaatimat tilat ja laitteet, maanpinnalle johtavat kulkuyhteydet, ajo- ja huoltotunnelit, ilmanvaihtokuilut, lippuhallin ja sisäänkäyntihallin. Valtuuston päätös on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden 8.2.2010 antaman päätöksen nojalla. Lainvoimaiseksi tulosta on kuulutettu 17.2.2010 kaupungin ilmoituslehdissä. MRA 32 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 7.9. 20.9.2011 asemakaavan muutosehdotuksen (1-vaihe=1a+1b+1c+1d) uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Kaava oli nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti 7.11. 7.12.2011.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 27 / 62 Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 6 kappaletta, jotka sisälsivät mm.: Hotelli-teatteria ei tarvita Tapiolaan, kaupunkikuvaa ja maisemakuvaa ei saa oleellisesti muuttaa, Tapiolan ydinkeskuksen uudistus hyödyttää koko Espoota, Tapiolan keskus 210418 (I-vaihe), II-vaihe ja ns. teatterikaava on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena, Satakielitalo on rumentanut ja antanut väärän kuvan keskuksen laajentamisesta, estäkää skeittausmahdollisuudet, pitäisi järjestää arkkitehtikilpailu, Vesiputoustalo pitäisi saa laajentaa, vaikka ei päätöstä teatterista ja vanha osa vielä purkamatta, paikoituslaitos on kestävän kehityksen vastainen, korkeat talot eivät istu maisemakuvaan, suojeluun tulee sisältyä kalliopinnat, lasten leikkipaikat ja koulut jätetty suunnittelematta, pitää rakentaa uusiutuvaa energiakapasiteettia, kaavaehdotuksesta tehtyihin muistutuksiin on laadittava perusteltu vastine. Muistutuksia saatiin 13 kappaletta, jotka sisälsivät mm.: HSL (Helsingin seudun liikenne) esitti joukkoliikenteen tutkimista laajemmin ja linja-autojen pikapysäköinnin vaatimien tilojen merkitsemistä kaavaan. Museoviraston ja Espoon kaupunginmuseon mielestä asuinrakentaminen Merituulentien päälle tuhoaa valtakunnallisesti merkittävää ympäristöä, selvitettävä matalamman vaihtoehdon taloudellinen toteutettavuus, vaikutusselvitys on puutteellinen, vaati viheralueiden yksityiskohtaista suunnittelua, vuorovaikutus oli puutteellista. Tonttiyksikön mielestä kaava edellyttää maankäyttösopimusta. HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) esittää että vesijohtoverkoston suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä heidän kanssaan. ELY (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) esitti että kokonaisvaltainen maisemallinen ja kaupunkikuvallinen arviointi on puutteellinen, meluesteiden ajoitusmääräys on lisättävä kaavaan, korvausilma otetaan korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä, alueelle tulee laatia osayleiskaava, kaavan sisältövaatimukset (54 ) eivät kulttuuriympäristön säilyttämisvelvoitteiden osalta täyty, tutkittava tiesuunnitelmaa Kehä I:n liittymissä. Kaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkennettiin ja muutettiin. Asemakaavan muutos Kaavanmuutoksella määritellään lisärakennusoikeus, lisärakennuspaikat, metroaseman yhteydet, muutokset kellari- ja paikoitustilojen käyttötarkoituksessa, muutokset ajoyhteyksissä sekä muutokset kevyenliikenteen yhteyksissä. Muilta osin säilytetään vahvistettujen kaavojen velvoitteet ja oikeudet. Liiketilojen lisärakennusoikeus sijaitsee pääosin nykyisten paikoituskellarien paikalla ja Merituulentien päällä. Asuntoja tulee liiketilojen päälle. Kaavanmuutos on Tapiolan keskustan kehittämisen 1b-vaihe (1a + 1b + 1c + 1d = ent. 1-vaihe), jossa suunnitellaan pääasiassa Merituulentien päälle

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 28 / 62 ja varrelle rakentamista. 1b-vaihe sisältää metroaseman ja bussiterminaalin kulkuyhteyksiä jotka tarvitaan välittömästi metron alettua liikennöinnin. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva 1b-vaiheen kaava-alueen kokonaispinta-ala on n.0,5 ha. N. 0,4 ha on osoitettu korttelialueeksi ja n. 0,1 ha katualueeksi. Merituulentien päällä olevan tontin ja pp/th- katualueenosan omistaa Espoon kaupunki, muut korttelialueet ovat eri yhtiöiden omistuksessa. 1b-vaiheen kokonaiskerrosala on 16 200 k-m 2 sisältää asumista 7 500 k-m 2 ja ent. 4 370 k-m 2 eli lisäystä 11 830 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 3,1 ja keskimääräistä tonttitehokkuutta e = 4,2. Rakennusoikeuden lisäys kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 48 sisältyvästä I-vaiheen (nyt 1a+1b+1c+1d) 127 700-51 465 = 76 735 k-m 2 (sisältää asumista 37 500 k-m 2 ). Jo vahvistuneen 1a- vaiheen kokonaiskerrosala on 127 700 k m 2 sisältää asumista 40 800 k-m 2 ja käyttötarkoituksen muutokset kellarissa tiloissa tehtävien mittavien muutosten takia, ent. 51 465 k-m 2 eli lisäystä 76 235 k-m 2 ), mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 2 ja keskimääräistä tonttitehokkuutta e = 4,5. (2011 / II-vaiheen+IIa-vaiheen / 12002 K-1 lisäys n.87 050-48 770 = noin 38 280 k-m 2, sisältää asumista 29 900 k-m 2 / huom. tullee jatkotyössä muuttumaan ja jakautumaan useampaan osaan) Työtiloja saa sijoittaa kellarikerroksiin, pihakannen alle ja maanalaisen kaavan sallimiin tiloihin. Kaavassa on määritelty ns. pihataso ja annettu rakennusoikeus ja sallittu kerrosluku pihatasosta ylöspäin ja erikseen pihatasosta alaspäin eli huomioitu kellaritilojen muuttaminen liiketilaksi. Kaavassa merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - maanalaisessa kaavassa määritellyt tilat. - maanpinnalle ja eri kerroksiin johtavat metron sisäänkäynnin, maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustoimintojen huoltotunnelin vaatimat kulku- ja ajoyhteydet ja ilmanvaihtokuilut rakennusalan estämättä korttelialueilla, katu- ja puistoalueella. - linja-autoaseman vaatimat odotus- ja tekniset tilat ja yhteydet katualueella ja korttelialueella maanpinnalle ja pihakannen alle ja päälle. - polkupyöräpaikoituksen vaatimat tilat ja yhteydet katualueella ja korttelialueella, maanpinnalle, pihakannen alle ja päälle. - kaavassa suluissa ilmoitetun likimääräisen tason ja tontin pihatason alle pysäköinti-, sisäänkäynti-, yhdyskäytävä, varasto-, sosiaali-, teknisiä-, väestösuoja-, kiinteistönhuolto-, bussipysäkki- ja alueen järjestyksen valvontaan liittyviä tiloja ottaen huomioon maanalaisen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 29 / 62 pysäköintilaitoksen, keskushuollon ja metson vaatimat suojavyöhykkeet ja maanpinnalla suojeltavaksi määrätyt puut. - asuntoja palvelevan luonnonvaloisen sivukäytävän. - tekniset tilat, asuntojen varastot, asuntojen yhteistilat ja asuntojen yhteiskäyttöiset saunaosastot kerroksissa ja ylimmän kerroksen yläpuolella sekä porrashuoneiden 30 k-m 2 ylittävän kerrosalan kerroksissa. - porrashuone, porras, portaan aukko ja hissikuilu ylimmän kerroksen yläpuolella sijaitsevalla tasolla. - asuntoja palvelevan luonnonvaloisen sivukäytävän Tonttien autopaikat, jätehuoltotilat ja leikkipaikat saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toiselle tontille. Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava Otaniemi-Tapiolan metrotunneli, jonka määräykset tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Rakennettaessa rakennuksen tai pihakannen alaisia kellaritiloja ja bussiterminaalitiloja sekä Merituulentien laskua on huomioitava metrotunnelin ja -aseman, maanalaisen keskuspysäköintitunnelien ja keskustoimintojen huoltotunnelin tarvitsemat suojaetäisyydet. Ennen rakennustöihin ryhtymistä on myös tutkittava kallion rakenteen sopivuus kellareiden rakentamiselle tunneleiden päälle ja louhittaessa lähellä naapurirakennusten perustuksia. Osa alueesta sijaitsee merenrannan tulvariskialueella. Maanalaisiin tiloihin johtavien aukkojen alareunan, kadun ja ajoluiskan alkujen reunoineen on lähdettävä vähintään +3.25 (N2000) tasolta. Rakenteissa on varauduttava tulvavaaraan asianmukaisin toimenpitein. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä kokonaissuunnitelma tulvavaaraan varautumisesta. Oleskeluun tarkoitetut parvekkeet ja terassit, leikki- ja oleskelualueet on suojeltava meluntorjunnan kannalta tarkoituksen mukaisesti. Rakennuslupaa haettaessa on annettava selvitys ettei melun ohjearvot ylity parvekkeilla ja oleskeluterasseilla, leikki- ja oleskelualueilla. Asuntojen käyttöönotto edellyttää että meluesteet ovat valmiina. Tapiolan keskustasta on tehty meluselvitys ja ilmanlaatuselvitys. Kaikki asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Liikekeskuksen katolla olevat ulko-oleskelualueet on melunsuojattava lännestä tulevalta melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Myös asuinrakennusten katoilla olevat asuntojen ulko-oleskelualueet on suojattava melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Rakennusten korvausilma on otettava korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä. Rakentaminen tulee toteuttaa materiaaleiltaan ja käsittelyltään korkealaatuisena ja ympäristöön sopeutuvana. Myös rakennuksen katto teknisine tiloineen on rakennettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 30 / 62 Asuin-, liike-, hotelli- ja toimistorakennusten korttelialue johon saa rakentaa julkisia lähipalvelutiloja ja kulttuuritoimintoja palvelevia tiloja (AL-1) Kaavamuutoksen rakennusoikeudeksi AL-1 korttelialueilla merkitään 16 200 k-m 2 (ent. 4 370 k-m 2 ), josta noin 7 500 k-m 2 on asuinrakentamista. Tonttitehokkuus on keskimäärin e = n.4,2 Kaupungin omistaman Merituulentien päälle tulee rakennusoikeudesta noin 6 600 k-m 2 +8.00 likimääräiseltä tasolta ylöspäin. Kaavassa Merituulentiehen rajautuvien tonttien rakennusoikeudesta on osa jo rakennettu Merituulentien päälle joten ne täytyy purkaa pystyäkseen rakentamaan 6 600 k-m 2 uutta liike- ja asuinkerrosalaa. Pääsääntöisesti +8 tason alapuolella on yksi liikekerros ja yläpuolella kaksi liike- yms. kerrosta, joiden yläpuolella on 6 asuinkerrosta. Muodostuu uusi kortteli 12205. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu tai alueenosa, jolla tontille ajo ja huoltoajo on sallittu (pp/th) Sammonsilta on katualuetta jolla likimääräisen tason +8.00 alapuolella on Merituulentien katualuetta ja linja-autoaseman vaatimat tilat. Autopaikat Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 ap asuntokerrosalan 110 k-m 2 kohti. - 1 ap majoitustilojen, kulttuuritoimintaa palvelevien tilojen ja lähipalvelutilojen kerrosalan 150 k-m 2 kohti. - 1 ap toimistokerrosalan 70 k-m 2 kohta. - ap liikekerrosalan 50 k-m 2 kohti. Autopaikat tulee sijoittaa tontille rakennuksen / pihakannen alle, maanalaiseen keskuspysäköintitilaan, ma-i-ii-alueille ja LPY-alueelle. Maanalaiseen keskuspysäköintiin sijoitettavien autopaikkojen osalta liiketilojen autopaikkanormina käytetään 1 ap / 70 k-m 2 ja asuntokerrosalan autopaikkanormina 1 ap / 120 k-m 2. Maanalaisessa keskuspysäköinnissä ei saa olla nimettyjä paikkoja ja sinne saa sijoittaa liityntäpysäköintipaikkoja ja korttelialueiden paikkoja. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja ei oteta huomioon kaavan vaatimia autopaikkoja laskettaessa. Metroaseman käyttöön on osoitettava 500 polkupyöräpaikkaa, joista (vähintään 200 paikkaa on toteutettava Kirjokannen rakentamisen yhteydessä likimääräiselle tasolle +4.00) on esitettävä selvitys rakennusluvan anomisen yhteydessä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 31 / 62 Olemassa olevia polkupyöräpaikkoja poistettaessa on korvaavat paikat esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Maanalainen keskuspysäköinti ja keskustoimintojen huoltotunneli on esitetty Otaniemi - Tapiola metrotunneli - kaavassa. Kaupunginhallituksen Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätös 21.4.2008 (asia nro 3199/631/2006). mm.: "Hankesuunnitelmassa on varauduttu 370:een liityntäpysäköintipaikkaa autoille ja tilat noin 300 polkupyörälle." Galleriat ja Sampokuja (12 ) Rakennuksen sisällä oleva Sampokujan osuus säilyy lasiovilla varustettuna yleiselle jalankululle varattuna väylänä jonka saa rakentaa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Gallerioiden kautta on järjestettävä yhteys linja-autoasemalle ja metroasemalle. Metroaseman ja linja-autoaseman yhteydet tulee erottaa siirrettävin lasiseinin tai ovin kerrosalaan laskettavista liike-, toimisto- ja kulttuuritoimintatiloista. Gallerioiden ja Sampokujan väylien ja liiketilojen väliset seinät pitää tehdä pääosin lasiseinin tai vitriinein. Palo-osastoja erottavat seinät ja ovet saa tehdä osastointiin parhainten sopivalla tavalla. Kiinteistöjen välille ei tarvitse rakentaa rajaseinää tai palomuuria. Korvaavat toimenpiteet ratkaistaan rakennuslupien yhteydessä. Katualue Merituulentietä painetaan Tapiolan keskuksen kohdalla kerroksen verran alaspäin niin, että kevyenliikenteen yhteydet pohjois- eteläsuuntaan yli Merituulentien (Sammonsilta, Tuulikinsilta) ovat nykyisen maanpinnan tasolla. Myös linja-autoasema painuu alaspäin. Merituulentien alaspainamiskohdan maantaso muutetaan AL-1 -korttelialueeksi joiden ali johdetaan kaupungin tarpeisiin varattu katu. Kadun kattavan betonikannen päälle, kadulle ja kadun alle rakentamisesta on sovittava kaupungin ja kiinteistön välisin sopimuksin. Merituulentien päälle rakentaminen on sallittua likimääräiseltä tasolta +8.00 ylöspäin. Liikenne ja melunsuojaus Kaava-alueen läpi itä-länsi -suunnassa kulkee Merituulentie, joka on pääväylä katuverkossa. Sen arvioitu keskimääräinen arkivuorokauden liikennemäärä on nykyään noin 15 000 ajoneuvoa / vrk. Samposillan alta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 32 / 62 on merkittävä linja-autoasema, josta on hyvät Espoon sisäiset ja seudulliset yhteydet. Enimmillään ruuhkatunnissa kulkee nykyään noin 170 linja-autoa. Metron valmistumisen jälkeen noin 120 linja-autoa / ruuhkatunti. Linja-autoaseman ja kadun tasausta Merituulentiellä lasketaan kerroksen verran alaspäin ja nykyisestä katutasosta tulee liike- ja kävelytilaa. Merituulentiellä on varauduttu myös jokeri-pikaraitiotien rakentamiseen. Linja-autoasemasta ja liiketiloista järjestetään sujuvat ja turvalliset jalankulkuyhteydet metrolaitureille. Polkupyörille suunnitellaan omat pysäköintialueet. Keskuspysäköinnin ja huollon sisäänajoyhteydet on varattu etelästä Etelätuulentielle, lännestä Merituulentielle, idästä Leimuniityn kohdalle (pohjoinen sisäänajoyhteys on Kaupinkallion kaavassa). Merituulentien ja Tapiolantien liittymään suunnitellaan iso kiertoliittymä. Tapiolan keskustan melutilanne on selvitetty Otaniemen-Tapiolan maanalaisen kaavan yhteydessä ja täydennetty Tapiolan keskuspysäköinnin meluselvityksen päivitys. Vaikka selvityksessä ei esitetty korttelin 12205 julkisivuihin kohdistuvia äänenpaineita, tuloksista voidaan päätellä päiväajan äänenpaineiden olevan julkisivuilla enimmillään 65 db:n suuruusluokkaa. Jotta sisämelulle asetetut ohjearvot täyttyisivät, rakenteiden meluneristävyyden katumelua vastaan tulisi olla asuinkiinteistöjen Merituulentien puoleisilla julkisivuilla vähintään 30 db. Tämän ehdon täyttyminen ei yleensä edellytä rakenteellisia erityisratkaisuja. Parvekkeet on lasitettava niin, että melutaso parvekkeilla ei ylitä 55 db päiväaikaan eikä 45 db yöaikaan. Kaikki asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Liikekeskuksen katolla olevat ulko-oleskelualueet on melunsuojattava lännestä tulevalta melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Myös asuinrakennusten katoilla olevat asuntojen ulkooleskelualueet on suojattava melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Asuntojen käyttöönotto edellyttää että meluesteet ovat valmiina. K- ja KL-kiinteistöihin ei tarvita erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä. Tapiolan keskustan ilmanlaatuvaikutuksista on laadittu selvitys (Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys / Ilmatieteen Laitos. 4.5.2011 ja Yhteenveto tuloksista / Sito Oy. 13.6.2011 ). Laaditun selvityksen mukaan pitoisuudet korkeimmillaankin alittavat erittäin selvästi Suomessa voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset raja-arvot sekä kaavoituksessa ja suunnittelussa huomioitavat ohjearvot. Kaavamääräyksiin (9 ) on lisätty ELY:n vaatimuksesta Rakennusten korvausilma on otettava korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä. Selvitykset ja viranomaisneuvottelut Toimintojen sijoittelusta, liikenneratkaisujen suunnittelusta, paikoitusratkaisuista, laajennusmahdollisuuksista ja vaihtoehtotarkasteluista on valmistunut:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 33 / 62 - Tapiola huomenna, Tapiolan tulevaisuustyöryhmän raportti, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2003. - Tapiolan kehittäminen - luonnos 30.5.2006, Tapiolan kaupunkikuvahistoriallinen tarkastelu sekä tulevan rakentamisen ja ympäristönhoidon tavoitteet, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2006. - Espoon kaupunginvaltuusto päätti 25.9.2006 Länsimetron rakentamisesta. - Leimuniitty, Maisema-analyysi, 7.4.2008, asemakaavayksikkö. - Tapiolan keskustan kehittämisen johtoryhmä, kokous 4/2008, 31.6.2008. Hyväksyi jatkotyön lähtökohdiksi mm.: Merituulentie painetaan alas, 1.vaiheen osanottajat, huolto 1.vaiheessa Länsituulentiellä ja varaudutaan keskushuoltoon (louhintatyöt tehdään). - Tapiola, Kasvillisuuden uusiminen ja hoidon suuntaviivat, Yleisohjeet, Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, syksy 2008. - Tapiolan alueellinen esteettömyyssuunnitelma, Sirpa Laitinen, WSP Finland Oy, syksy 2008. - Lausunto Tapiolan keskus / Tapiolan keskus II - asemakaavan alueelle ulottuvien, kolmen maisemamännyn suojelun ehdoista myös juuriston alueella, MMM hortonomi Pentti Alanko, Helsingissä 24.11.08. - Espoo-strategia 2010 2013. Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Valtuuston päätös 7.9.2009. 12.9.2007 järjestettiin maanalaisista ja maanpäällisistä metrokaavoista viranomaisneuvottelu, jonka muistion yhteenvedossa todetaan mm.: " Maanpäälliset kaavat ratkaisevat asioita, joissa tarvitaan enemmän vuorovaikutusta ja käyttäjien osallistuminen voi tuoda hyviä käytännön ratkaisuja esille." Maanalaisista ja maanpäällisistä metrokaavoista järjestettiin suunnittelutilanteesta kertovat asukastilaisuudet 19.8.2008 (Tapiola) ja 21.8.2008 (Matinkylä) sekä 2.11.2010 ja 21.11.2011 Tapiolan keskuksen asukastilaisuudet. - Tapiolan liikekeskuksen rakentuminen, SARC, 4.2.2011 - Tapiolan liikekeskus. Rakenneseloste, Insinööritoimisto Konstru Oy 16.5.2011 - Tapiolan keskusprojekti, Kaupalliset ympäristövaikutukset, ENTRECON 31.5.2011 - Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys, Ilmatieteen laitos, Jatta Salmi, Katja Loven 4.5.2011 - Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys, Yhteenveto tuloksista, SITO OY 13.6.2011 - Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja, case Tapiola, STRAFICA 28.6.2011 - Tapiolan keskuspysäköinnin meluselvityksen päivitys, SITO, 10.8.2011, tarkistettu 5.3.2012 - Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011 - Tapiolan keskus, asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011, tarkistettu 5.3.2012 - Tapiolan keskuksen uudistaminen. Suunnitelman kehittämisen taustat ja tavoitteet sekä toimenpiteitä ohjaavat keskeiset teesit. Espoon

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 34 / 62 Kaupunki / Tapiolan Kehittämisprojekti 21.11.2011, tarkistettu 5.3.2012 (ns. rautalankamalli) - Tapiolan keskustan kehittämisen liikenteelliset tarkastelut, Koontiraportti, SITO, päivitetty 8.2.2012 - Tapiolan keskuksen asemakaavamuutos suunnittelujärjestelmä ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, DI mauri Heikkonen, Ympäristöministeriö 1987 2006, rakennusneuvos, Muistio 5.3.2012 - Tapiolan keskuksen uudistamisen aikataululliset ja taloudelliset reunaehdot, Espoon kaupunki, Tapiolan kehittämisprojekti, projektinjohtaja Antti Mäkinen, 5.3.2012 - Uusi vihreä Tapiolan keskus, Osa puutarhakaupunkia, Kaava-alue 1, Energiatehokkuus, energiatalous ja energiankäytön hiilijalanjälki, tekn.tri Piia Sormunen, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, 5.3.2012 Sopimusneuvottelut 1b-vaiheen kaavan toteuttamisen ehdot on jo määritelty kaupungin ja LähiTapiola-ryhmän kesken neuvotellussa sopimuksessa Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus, maankäyttösopimus, maankäyttösopimuksen täydennys sekä kiinteistökaupan esisopimus, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 16.6.2014 ja, joka allekirjoitettiin 17.6.2014. Tiedoksi - Hakija, ote ilman liitettä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote päätöksestä ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 35 / 62 2917/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 46 23.4.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 111 2.10.2014 68 Klovinportti, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen alue 241102, 26. kaupunginosa Mankkaa Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh. 046 877 2593 Aino Aspiala, puh. 043 824 4837 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Klovinportin ja Espoon kaupungin välillä 23.1.2015 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 hyväksyy 27.9.2013 päivätyn ja 22.9.2014 muutetun Klovinportti - Klovisporten asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6820, joka käsittää korttelin 26172 26. kaupunginosassa (Mankkaa), alue 241102. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 11 Maankäyttösopimus 23.1.2014 - Klovinportti, tapahtumaluettelo - Klovinportti, kaavakartta - Klovinportti, kaavamääräykset - Klovinportti, ajantasa-asemakaava - Klovinportti, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa toimistorakennusten korttelialue asuinrakennusten korttelialueeksi. Kaavan nykyinen suurin sallittu kerrosluku on III½ ja rakennusoikeus 3 900 k-m 2. Tavoitteena on nostaa kerrosluku neljään asuinkerrokseen ja rakennusoikeus 5 000 kerrosneliömetriin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 36 / 62 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Klovinportti - Klovisporten, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6820, joka käsittää korttelin 26172 26. kaupunginosassa (Mankkaa), alue 241102. Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille 18.9.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 18.9.2013. Alueen nykytila Muutoksen alainen korttelialue on rakentamaton, puustoinen ja kallioinen etelään laskeva rinne. Kolmiomaisen korttelin pohjoiskärjessä on avokallio. Alueen omistaa YIT-Rakennus Oy. Korttelia ympäröivät vilkkaasti liikennöidyt Klovinpellontie ja Sinimäentie sekä Klovinportin asuntokatu. Klovinportin eteläpuolella on asuinpientaloja, muuten ympäröivissä kortteleissa on toimitilarakennuksia. Toimistorakennukset ovat 3, 5 ja 9 kerrosta korkeita. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 37 / 62 Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on olennaisesti muuttuvaa työpaikka-aluetta. Alueen ottaminen yleiskaavassa suunniteltuun käyttöön on tarkoitettu perustuvaksi asemakaavaan. Suunnittelualueen eteläpuolella on asuntoaluetta (A). Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.4.2000. Kortteli 26172 on kokonaisuudessaan toimistorakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeutta on 3900 k-m 2. Korkein sallittu kerrosluku vaihtelee, ollen II1/2, II3/4 tai III ½. Pohjoisosan kallioalue on osoitettu säilytettäväksi luonnonmukaisena ja korttelin läntinen kärki on osoitettu istutettavaksi alueeksi. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 23.4.2014 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä 12.5. - 11.6.2014. Nähtävilläoloaikana jätettiin kolme kirjallista muistutusta sekä yksi lausunto. Muistutuksissa tuotiin esiin se, että kaupungin aikaisempi kanta on ollut, että alue ei ole melun takia sovelias asumiselle. Muistutuksissa vastustettiin asuinkerrostalon mahdollistamista pientalovaltaiselle Mankkaan alueella sekä kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäämistä. Mielipiteissä epäiltiin, että uuden alueen lapset eivät mahdu Mankkaan kouluihin ja päiväkoteihin. Nykyisen kaavan mukaisia toimistorakennuksia pidettiin alueelle sopivina. Vastauksina muistutuksiin painotettiin, että asuntorakentamista joudutaan sijoittamaan entistä useammin liikenneväylien läheisyyteen, paikkoihin, jossa liikenne haittaa asumista. Suunnittelun ja päätöksenteon apuna on kuitenkin tarkempia liikenne-ennusteita, melumallinnuksia ja ohjeita ilmanlaadun huomioimiseksi, kuin vuonna 2000 hyväksytyn kaavan aikoihin. Klovinportin kaavamuutoksen rakennusoikeus (e = 0,6) ja korkeus sijoittuvat toimitilarakennusten ja pientalojen välimaastoon, toimitilakorttelin tehokkuuden ollessa e = 1,03 ja Klovinportin eteläpuoleisen alueen e = 0,40 ja e = 0,25. Alueen lapset mahtuvat nykyisiin päiväkoteihin ja kouluihin. Kaavamuutos lisää asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL -toteutusohjelman mukaisesti. Pelastuslaitoksen lausunnossa muistutettiin, että asuinrakennukset on sijoitettava tontille siten, että pelastusteiden rakentaminen on mahdollista. Kaavan viitesuunnitelmaan liitettiin kaavio, josta selviää pelastusreitit ja nostopaikat. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Korttelialueelle on osoitettu rakennusalat kahdelle asuinkerrostalolle, rakennusoikeus on yhteensä 5 000 k-m 2. Asuinkerroksia on enimmillään 4. Lännen puoleisella rakennusalalla on maantasossa, ja osittain maan alla, pysäköintiä, mistä muodostuu rakennuksen 1. kerros.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 38 / 62 Ympäristökeskuksen ilmanlaatua koskevan ohjeistuksen perusteella on kaavaan merkitty leikki- ja oleskelualueen paikka keskelle korttelia. Kaavassa määrätään, että Sinimäentien varrella olevan rakennuksen raittiin ilman sisäänottoaukot tulee sijoittaa katolle, mahdollisimman kauaksi Sinimäentiestä ja varustaa asianmukaisin suodattimin. Kerrostalon asunnot avautuvat etelään, samalla rakennus suojaa pihan melulta. Liikenne ja pysäköinti Kaavamuutos käsittää vain korttelin 26172 eikä kaavalla muuteta Klovinportin katualuetta. Klovinportin katualueen leveys mahdollistaa autoliikenteestä erotetun kävely- ja pyöräilyreitin. Korttelialueelle tulee suunnitelmien mukaan noin 70-80 autopaikka. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 ap asuntokerrosalan 90 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 1 ap/asunto - Alueelle tulee toteuttaa vieraspaikkoja 10 % asukkaiden autopaikoista. - Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m2 kohti. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 8385 m 2. Korttelin rakentamistehokkuutta e= 0,6. Sopimusneuvottelut Kaupungin ja Kiinteistö Oy Klovinportin kesken on neuvoteltu maankäyttösopimus, joka on allekirjoitettu 23.1.2015. Selvitykset ja suunnitelmat Kaavamuutosta varten on tehty liikenteen melutarkastelu sekä liitooravaselvitys. Meluselvityksen perusteella kaavassa määrätään rakennusten ja oleskelupihojen sijoittelu. Korkeampi rakennus suojaa pihaa paremmin kuin pientalot tekisivät samassa paikassa. Maastoinventoinnin perusteella alueelta ei löydetty liito-oravan papanoita, kolopuita tai risupesiä. Tontilla havaittu elinympäristöksi soveltuva alue on yksinään liito-oravan elinympäristön ydinalueeksi liian pieni. Liito-oravan kulkuyhteyksien kannalta alueen sijainti on huono. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksenkustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 1 560 ja kuulutuskustannusten loppuosan 533,33, yhteensä 2 093,33 asemakaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 39 / 62 Hyväksyminen Kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 18 kohdan mukaan kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset, joihin liittyy maankäyttösopimus. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2014 46 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Klovinportin valmisteluaineistosta, alue 241102, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 27.9.2013 päivätyn ja 14.4.2014 muutetun Klovinportti - Klovisporten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6820, joka käsittää korttelin 26172 26. kaupunginosassa (Mankkaa), alue 241102, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.10.2014 111 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunto ja muistutukset on annettu Klovinportin asemakaavan kaavamuutoksen ehdotuksesta, alue 241102, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 27.9.2013 päivätyn ja 22.9.2014 muutetun Klovinportti - Klovisporten asemakaavan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 40 / 62 muutosehdotuksen, piirustusnumero 6820, joka käsittää korttelin 26172 26. kaupunginosassa (Mankkaa), alue 241102, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 560 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 533,33 euroa, eli yhteensä 2 093,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija - Laskutus, kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY - Uudenmaan liitto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 41 / 62 138/10.02.03/2015 69 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle, Virastokeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 610501 sekä asemakaavan määrääminen osittain voimaan Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183 Mikko Kivinen, puh. 043 824 9578 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 määrää maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n nojalla valtuuston 17.11.2014 hyväksymän Virastokeskus - Ämbetscentrum muutos, alue 610501, voimaan liitteenä olevan kartan mukaisesti, 2 antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Espoon kaupunginhallitus kiistää valituksessa esitetyt vaatimukset kaikilta osin ja pyytää hallinto-oikeutta hylkäämään valituksen perusteettomana. Toimivalta lausunnon antamiseen Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 26 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Kaupunginhallitus katsoo kyseessä olevassa asiassa voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen ja voi siten antaa lausunnon valituksesta. Nykytilanne Valituksenalainen Virastokeskus - Ämbetscentrum -asemakaavan muutosalue (seur. Virastokeskus) sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella Espoon aseman välittömässä läheisyydessä. Alueen sisäinen pääkatu on Kirkkojärventie. Alueen jalankulku- ja pyöräilyreitit jakautuvat osin maantasoon ja kansitasoille. Pysäköintijärjestelyt alueella perustuvat pysäköintihalli- ja maantasoratkaisuihin. Virastokeskuksen alue on rakentunut pääosin 1970-luvulla ja sitä on täydennetty 80-luvulla. Lagstadin koulurakennuksen uusimmat osat ovat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 42 / 62 2000-luvulta. Alueen rakennuskanta on hallinto-, toimisto- ja liiketilaa. Asemakaava-alueella ei ole nykyisin asukkaita. Espoon kaupungintalon rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2008. Selvityksen (Nexon Consulting Oy, 2012) mukaan rakennus ei ole sen rakennusteknisen kunnon perusteella purkukuntoinen. Keskeisimmät rakennuksen väliaikaiskäyttöön ja rakennuksen terveellisyyteen vaikuttavat rakennustekniset tekijät ovat rakennuksen mineraalikuituongelma sekä rakennuksessa vielä mahdollisesti olevat irralliset asbestikuitueristeet. Virastokeskuksen asemakaavan muutos Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueen asemakaavoituksessa on huomioitu valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Uudenmaan maakuntakaavassa, vahvistettu 8.11.2006, suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Alueen eteläpuolelle on merkitty päärata ja pohjoispuolelle viheryhteystarve. Asemakaavan muutos on Espoon pohjoisosien yleiskaavan, osa I mukainen. Voimassa olevassa yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C) ja julkisen hallinnon ja palvelujen alueeksi (PY). Keskustatoimintojen alue varataan hallinnon, palveluiden ja liiketoiminnan tiloille. Alueella sallitaan lisäksi keskustaympäristöön soveltuvia asuntoja ja teollisuuden tiloja. Pieni osa alueesta on tieliikennealuetta (LM). Alue varataan tieliikenteelle. Alueella sallitaan huoltoasemia, terminaali-, huolto- ja varikkotiloja sekä muita tieliikennettä palvelevia rakennuksia ja laitteita. Vireillä oleva Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaava, käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Voimassa olevissa asemakaavoissa valituksenalaiselle alueelle on osoitettu pääosin liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (AL, K). Valtuustotalon ja kaupungintalon alueet ovat hallinto- ja virastorakennusten korttelialueita (YH). Lakelan koulukeskuksen alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Lisäksi suunnittelualueella on virkistysaluetta (VP), paikoitus- ja liikennealueita (LPA, LP-2) sekä tori- ja katualueita. Asemakaavan muutosalueella ei ole rakennuskieltoa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 43 / 62 Eräitä virastokeskusta ja kaupungintaloa koskevia päätöksiä Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti 15.4.2013, että Espoon keskuksen hallinnollisista toimitiloista laaditaan tilankäyttövisio, jonka tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä vastaamaan nykyaikaisia palveluntuotantotarpeita ja työympäristöratkaisuja. Lisäksi tavoitteena on tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta muun muassa keskittämällä tiloja nykyistä vähempiin rakennuksiin. Alueen asemakaavassa kaupungintalon nykyiselle paikalle varaudutaan sijoittamaan työpisteitä noin 200-250 henkilölle, sekä toteuttamaan tiloja muuhun yleisöpalveluun. Jos kaupungintalo peruskorjataan, se tehdään siten, että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 15.4.2013 kokouksessaan, että Espoon keskus säilytetään kaupungin hallinnollisena keskuksena. Espoon keskusta vahvistetaan kaupallisten ja julkisten palvelujen keskuksena ja sitä pyritään elävöittämään kehittämällä monipuolisia kulttuuri-, liikunta-, asukas- ja harrastepalveluja kaupunkikeskuksen vahvuudet huomioiden. Myös asuntorakentamismahdollisuuksia lisätään merkittävästi. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti 16.6.2014, että talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjausten mukaisesti tehostetaan Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttöä. Virastokeskuksen asemakaavan toimistorakentamisen mitoituksessa on huomioitu Espoon keskuksen toimitilavisio 2030. Kaupungintalon suojelu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen 18.12.2008 mukaan se ei määrää Espoon kaupungintaloa ja virastokeskusta suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Uudenmaan ELY-keskuksen ratkaisu 27.9.2011 toisesta suojeluesityksestä oli samansisältöinen; suojelukysymys tulee ratkaista riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä osallisten vuorovaikutukseen perustuvan asemakaavoituksen yhteydessä. Valtuusto osoitti 19.4.2010 tekemässään kaupungintalon purkupäätöksessä kielteisen kannan rakennuksen suojeluun. Valtuusto hyväksyi 10.12.2012 valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä, että kaupungintaloa ei ole mahdollista ottaa tilapäiskäyttöön ja tarkoituksenmukaisinta on, että mahdollinen päätös kunnostamisesta tehdään virastokeskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot -selvityksen 2013 mukaan kaupungintaloon liittyy sekä kulttuurihistoriallisia, ympäristöllisiä että rakennushistoriallisia ja arkkitehtonisia arvoja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 44 / 62 Kaupungintalon suojelusta on neuvoteltu Espoon kaupungin Tilakeskusliikelaitoksen ja Espoon kaupunginmuseon edustajien kanssa. Kaavaselostuksessa esitetään näkemys kaupungintalon ja valtuustotalon suojelumerkinnöistä (sr-1 ja sr-2). Rakennuskokonaisuus voidaan säilyttää myös ilman asemakaavaan osoitettua suojelumerkintää. Joko nykyinen kaupungintalo peruskorjataan ja sen tiloja kehitetään nykyaikaiseksi tai tilalle rakennetaan uusi kaupungintalo siihen liittyvine oheistoimintoineen. Valituksenalaisessa virastokeskuksen asemakaavassa osoitetaan suojeltaviksi Lagstadin koulun vanhimmat osat 1950-luvulta (sr-2). Kaavamääräyksellä ohjataan rakennuksen arvojen säilyttämistä korjaus- ja muutostöissä. Valituksenalainen virastokeskuksen asemakaava on kaupungintalon osalta laadittu siten, että rakennus voidaan joko purkaa tai säilyttää. Myöskään valtuustotaloa ei ole osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Asemakaava perustuu kaavoituksen aikana tehtyihin kulttuurihistoriallisiin, kaupunkikuvallisiin ja toiminnallisiin selvityksiin, valtuuston vuonna 2010 tekemään kaupungintalon purkupäätökseen ja Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisioon 2030. Selvitykset Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailu järjestettiin vuonna 2008. Ideakilpailun tarkoitus oli osaltaan luoda suuntaviivat virastokeskusalueen vaiheittaiselle uudistamiselle. Palkintolautakunta esitti jatkosuunnittelun periaatteiksi seuraavaa: kaupungintalo ja virastotalo 1 puretaan ja uusi kaupungintalo ja toiminnallinen tori sijoitetaan suunnilleen nykyiselle paikalle, jalankulku ja toiminnallisuus ovat maantasossa, aseman ja kaupungintalon alueelta muodostetaan laaja puistoyhteys Espoonjokilaaksoon; Espoon keskuksen kehittäminen yhdistäen radan pohjoinen ja eteläinen puoli on osa vuoteen 2030 ulottuvien rakennusvaiheiden ratkaisua, johon edellytykset luodaan jatkosuunnittelulla. Kilpailun voittajien jatkotöissä ideoitiin Espoon keskuksen kokonaisuutta laajemmalla alueella ja tarkasteltiin lähemmin virastoalueen kehittämismahdollisuuksia. Kaupungintalon tulevaisuutta koskevaa valtuustokäsittelyä varten laadittiin vaihtoehtoisia maankäytön suunnitelmia. Arkkitehdit Soini Stenbäck Takkinen Oy laati kolme vaihtoehtoa, joissa tarkasteltiin virastokeskuksen alueen kaupunkirakenteellisia mahdollisuuksia. VE1 perustui nykyisen kaupungintalon peruskorjaamiseen, vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 nykyinen kaupungintalo esitettiin purettavaksi. VE2:ssa tarkasteltiin uuden kaupungintalon rakentamista ja VE3:ssa valtuustotalon laajentamista. Valtuustokäsittelyä varten oli arvioitu myös hankkeiden kustannuksia. Asiassa laadittuja muita selvityksiä:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 45 / 62 Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksesta on toimenpideohjelma vuosille 2011-2020. Espoon kaupungintalon rakennushistorian selvitys, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 16.2.2012 Kaupungintalon peruskorjauksen kustannuksia kartoitettaessa on laadittu hankeselvitys, Arkkitehtitoimisto CJN Oy, jota päivitetty. Rakennustapaselostus, Väliaikaiskäytön korjaustoimenpiteet, Espoon kaupungintalo, Nexon Consulting Oy, 8.11.2012 Suunnittelualueen kokonaisrakennetta on tarkasteltu Espoon keskuksen visiossa vuodelle 2030, Helsinki Zürich Office Oy, 2012, sekä kaavaehdotusta varten laaditussa kaupunkikuvallisessa ja toiminnallisessa selvityksessä rakennusoikeuden jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin, Avanto Arkkitehdit Oy, 25.3.2013 Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot -selvitys, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 12.4.2013 Kaavaehdotuksen tarkistuksia varten laadittiin jatkotyöt kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen perustuen, Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, Arkkitehtitoimisto Harris - Kjisik Oy, Arkkitehdit Soini Stenbäck Oy, 2014 Suunnittelualueelle on tehty liikenne- ja ympäristöselvitys, WSP Finland ja meluselvitys, Ramboll Finland. Kalliopysäköinnistä on tehty esiselvitys. Kunnallistekniikan yleissuunnittelu, Ramboll Finland, 2014 Virastokeskuksen pysäköintiselvitys, WSP Finland, 22.9.2014 Asuinkortteleista on laadittu suunnitteluohje jatkosuunnittelijoiden käyttöön, Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy, 1.10.2014 Valitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY -keskus) hakee MRL 191 :n säännökset huomioon ottaen muutosta valtuuston päätökseen 17.11.2014 virastokeskuksen asemakaavasta ja esittää tekemässään valituksessa pääasiassa seuraavaa. ELY-keskus katsoo, että korttelissa Y-1 sijaitsevilla kaupungintalolla ja valtuustotalolla on sellaisia rakennettuun ympäristöön liittyviä vaalittavia arvoja, joita MRL 54 :ssä tarkoitetaan. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymän virastokeskuksen asemakaavan yleisten rakennusten korttelialue Y-1 kaavamääräyksineen ei täytä MRL 54 :ssä säädettyjä sisältövaatimuksia. Kaavamerkintä Y-1 määräyksineen tulee tämän vuoksi MRL 54 :n vastaisena kumota. Kannanotto valitukseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 46 / 62 Yleistä Valituksenalaisen Virastokeskuksen asemakaavan tavoitteena on kehittää ja elävöittää valtuustotalon ja kaupungintalon lähiympäristöä radan pohjoispuolella eri keinoin. Alueelle osoitetaan uutta asuinrakennusoikeutta ja nykyistä korttelirakennetta uudistetaan. Suunnittelua jatketaan edelleen kaava-alueen lähiympäristön ja Espoon keskuksen muuttamiseksi eheämmäksi ja vetovoimaisemmaksi kaupunkikeskukseksi. Asemakaavan muutos huomioi ympäröivien alueiden tulevia muutosmahdollisuuksia ja -tarpeita. Radan varren kehittämisedellytykset ja mahdollisuus rakentaa radan päälle säilyvät. Vanhan asemarakennuksen säilyminen kaupunkikuvassa ja -rakenteessa huomioidaan. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset turvataan, ja jalankulku- ja pyöräilyyhteyksiä eri suuntiin vahvistetaan. Virastokeskuksen ja sen ympäristön suunnittelussa huomioidaan näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Jokilaakson ja tuomiokirkon läheisyyttä pyritään korostamaan ja yhteyksiä Espoonjoelle ja Kirkkojärvenpuiston suuntaan parannetaan. Julkiset palvelut muodostavat jatkossakin tärkeän osan alueen toiminnoista. Tavoitteena on, että alueella on edelleen päivittäistavaramyymälä ja muita yksityisiä palveluita sekä erilaisia kulttuuri-, kokoontumis- ja näyttelytiloja esimerkiksi järjestöjen käytettäväksi. Rakennusoikeudeltaan 10 100 k-m2:n suuruinen yleisten rakennusten (Y- 1) julkisten palvelujen korttelialue säilyy aukion pohjoislaidalla. Korttelialueella sijaitsee valtuustotalo ja uusi tai peruskorjattu kaupungintalo. Asemakaavan muutos mahdollistaa korttelialueelle paljon toimintoja, jotka ovat kuntalaisten helposti saavutettavissa. Asemakaavan sisältövaatimukset Kaavajärjestelmään lukeutuvat valtioneuvoston päättämät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat valtakunnallisesti merkityksellisiä tavoitteita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan sisältövaatimuksia. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu yhtenä asiaryhmänä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Erityistavoitteissa edellytetään, että alueidenkäytössä varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen säilyminen ja otetaan huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Lisäksi suunnittelun lähtökohtina tulee ottaa huomioon kyseistä asiaa koskevat valtakunnalliset inventoinnit. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -inventoinnin piiriin kuuluu Virastokeskuksen välittömässä läheisyydessä Espoon kirkonmäki (Museovirasto 2009).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 47 / 62 Valitusta koskevalla alueella valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet liittyvät joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämiseen. Tavoitteiden mukaan Helsingin seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Espoon kaupunki toteaa, että virastokeskuksen asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö olisivat asemakaavan aineellisen sisällön perusvaatimuksia, jotka kaikkien asemakaavojen tulee täyttää (HE 101/98). MRL 9 :n tarkoittama velvoite vaikutusten selvittämiseen kaavaa laadittaessa on riittävästi täytetty sekä esittää sisältövaatimuksista seuraavaa. MRL 1 :ssä säädetään, että lain yleisenä tavoitteena on muun muassa luoda edellytykset kulttuurisesti kestävälle kehitykselle sekä MRL 5 asettaa tavoitteeksi rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaalimisen. Asemakaavan perusvaatimuksista viihtyisä elinympäristö kytkee MRL 54 :n sisältövaatimukset osaltaan asemakaavan tarkoitusta sääntelevään MRL 50 :ään. MRL 50 ohjaa rakentamista ja maankäyttöä muun muassa paikallisten olosuhteiden ja hyvän kaupunki- ja maisemakuvan luomiseksi. Keskeinen asemakaavan sisältövaatimus on, että rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Tässä tarkoituksessa kaavoihin voidaan sisällyttää suojelumääräyksiä. MRL:n käsittelyn yhteydessä eduskunnan ympäristövaliokunta lausui, että sisältövaatimuksen erityisillä arvoilla tulee ymmärtää myös kulttuurihistoriallisia, mukaan lukien kestäviä rakennustaiteellisia arvoja sekä luonnonarvoja. MRL edellyttää, että kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRL säätää rakennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Espoon kaupunki toteaa, että rakennusten suojelussa MRL:n mukainen kaavasuojelu on etusijalla. Rakennussuojelun erityislakina on säädetty laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010). Lakia rakennusperinnön suojelemisesta sovelletaan seuraavissa tapauksissa: kohteella on valtakunnallista merkitystä; kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata MRL:lla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä; kohteen suojeluun lain (laki rakennusperinnön suojelemisesta) mukaan on erityisiä syitä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 48 / 62 Lisäksi asiassa tulee huomioida rakentamista ja korjaus- ja muutostöitä sekä rakennusten purkamista koskeva MRL 118 :n velvollisuus huolehtia siitä, että historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia ja kaupunkikuvaa ei turmella. Edelleen, MRL 57.2 :n mukaan asemakaavassa annettavien suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia. ELY-keskuksen valituksessa esitetään lisäksi, että yleisten rakennusten korttelialue Y-1 kaavamääräyksineen ei täytä MRL:ssä säädettyjä sisältövaatimuksia, ja kaavamerkintä tulee kumota. Ympäristöministeriö on antanut 31.3.2000 asetuksen MRL:n mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä. Valituksenalaisessa kaavassa Y-1 merkintä yleisten rakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös toimisto-, näyttely-, kokoontumis-, palvelu- ja liiketiloja. Asemakaava muodostuu asemakaavakartasta, -merkinnöistä ja - määräyksistä. Valituksenalaisen asemakaavassa on noudatettu mainitussa asetuksessa esitetyssä tarkoituksessa yleisten rakennusten korttelialue -merkintää Y-1, osoittaen MRL 55 :n 3 kohdan mukaisesti ne yleiset tai yksityiset tarkoitukset, joihin maa- tai vesialueet on aiottu käytettäviksi. Yhteenveto Alueen suunnittelua koskevien selvitysten, suojeluesitysten, päätösten ja järjestettyjen suunnittelukilpailujen jälkeen kaupunginhallitus ja valtuusto päättivät muun muassa jatkosuunnittelun periaatteet ja myöhemmin virastokeskuksen mukaan lukien kaupungintalon kehittämisperiaatteet. ELY -keskus totesi 19.1.2011 kaupungintalon purkuhakemukseen antamassaan lausunnossa, että suojelukysymys tulee ratkaista riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä osallisten vuorovaikutukseen perustuvan asemakaavoituksen yhteydessä. Valtuusto hyväksyi virastokeskuksen asemakaavan 17.11.2014. Asemakaavan selostuksen mukaan virastokeskuksen kaupungintalon sekä valtuustotalon rakennuskokonaisuus voidaan säilyttää ilman asemakaavaan osoitettua suojelumerkintää. Tavoitteena on, että keskeisellä paikalla sijaitseva korttelialue tulee aktiiviseen käyttöön. Espoon kaupunki toteaa, että (maankäyttö- ja rakennuslain mukainen) rakennusten suojelu perustuu edellä selostettuihin MRL:n säädöksiin 1, 5, 12, 54 :t. MRL 166 :n mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Asemakaavoitetuilla alueilla suojelu toteutetaan ensisijassa MRL:n säädösten nojalla kunnan päättämällä asemakaavalla. Asemakaavan sisältövaatimukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: yleispiirteiseen suunnitteluun liittyvät, terveellisyyteen, turvallisuuteen ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 49 / 62 ympäristöön liittyvät sekä kohtuullisuuteen liittyvät. Asemakaavaa laadittaessa tulee pyrkiä optimaaliseen ratkaisuun näiden erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin vaatimusten suhteen (HE 101/1998). Espoon kaupunki katsoo, että kunnan päätäntävallassa on lisäksi säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö. Lopuksi Valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella valituksenalainen virastokeskuksen asemakaava tulisi kumota. Asemakaava täyttää MRL 54 :n edellyttämät sisältövaatimukset ja kaava perustuu riittäviin selvityksiin ja tutkimuksiin. Kaava täyttää MRL 54 :n edellytykset rakennetun ympäristön vaalimisesta ja siihen liittyvien erityisten arvojen säilyttämisestä. Espoon kaupunki katsoo, että valitus tulee hylätä perusteettomana kokonaisuudessaan. Käsittely Byman teki seuraavan ehdotuksen: 1. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto peruuttaa asemakaavapäätöksen ja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi niin kun ely-keskus on valituksessaan esittänyt. 2. Kaupunginhallitus ei anna erikseen lausuntoa Helsingin hallintooikeudelle. Puheenjohtaja totesi, ettei ota Bymanin ehdotuksen ensimmäistä kohtaa käsiteltäväksi, koska se laajentaa otsikon asiaa. Guzenina Lahtisen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto antaa Helsingin hallintooikeudelle seuraavan lausunnon: valtuusto yhtyy ELY-keskuksen lausuntoon ja katsoo, että korttelissa Y-1 sijaitsevilla kaupungintalolla ja valtuustotalolla on sellaisia rakennettuun ympäristöön liittyviä vaalittavia arvoja, joita MRL 54 :ssä tarkoitetaan. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymän virastokeskuksen asemakaavan yleisten rakennusten korttelialue Y-1 kaavamääräyksineen ei täytä MRL 54 :ssä säädettyjä sisältövaatimuksia. Kaavamerkintä Y-1 määräyksineen tulee tämän vuoksi MRL 54 :n vastaisena kumota. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 5 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Guzeninan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunginhallitus 09.02.2015 Sivu 50 / 62 Liite Oheismateriaali Selostus 12 Virastokeskus, asemakaavan määrääminen osittain voimaan 13 Äänestyslista 69 - Valitus virastokeskus Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallituksen lausunnon valituksesta, joka koskee valtuuston hyväksymispäätöstä 17.11.2014 145 asemakaavasta Virastokeskus - Ämbetscentrum, muutos, alue 610501. Valituksenalaisen asemakaavan muutoksen tavoitteena on valtuustotalon ja nykyisen kaupungintalon lähiympäristön kehittäminen. Alueen viihtyisyyttä parannetaan uudella aukiotilalla sekä uudistamalla ja lisäämällä asuin-, toimisto-, liike- ja julkisrakentamista. Valituksessaan Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että korttelissa Y-1 sijaitsevilla kaupungintalolla ja valtuustotalolla on sellaisia rakennettuun ympäristöön liittyviä vaalittavia arvoja, joita MRL 54 :ssä tarkoitetaan. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymän virastokeskuksen asemakaavan yleisten rakennusten korttelialue Y-1 kaavamääräyksineen ei täytä MRL 54 :ssä säädettyjä sisältövaatimuksia. Kaavamerkintä Y-1 määräyksineen tulee tämän vuoksi MRL 54 :n vastaisena kumota.