Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 55 Kokoustiedot Aika 02.03.2016 keskiviikko klo 17:55-19:20 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Rainer Lahti Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olli Isotalo Torsti Hokkanen Marianne Kaunio Ossi Keränen Samuel Tuovinen Mauri Hämäläinen Tiina Elo Yusef Abu Madi Marita Forsberg teknisen toimen johtaja, paikalla: 35 39, poistui klo 19:15 39 käsittelyn aikana. kaupunkisuunnittelujohtaja yleiskaavapäällikkö asemakaavapäällikkö suunnittelupäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 2 / 55 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 7.3.2016 Kimmo Oila Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 11.3.2016 teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 3 / 55 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 35 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 36 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 37 Tiistilä II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 6 nähtäville (MRA 27 ), alue 310602, 23. kaupunginosa Matinkylä, pöydälle 3.2.2016, 17.2.2016 38 1-2 Westendin liikekeskus, ehdotus kaupunginhallitukselle 19 asemakaavan muutokseksi, alue 230119, 13. kaupunginosa Westend (Kh-Kv-asia) 39 3 Suurpelto I, asemakaavan muutosehdotuksen 30 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 330407, 21. kaupunginosa Henttaa 40 4-5 Gräsantulli, asemakaavan muutosehdotuksen 37 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 321610, 22. kaupunginosa Olari 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 41 alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus 42 Päätöksiä ja kirjelmiä 46 43 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousaikataulun muuttaminen 51
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 4 / 55 35 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 24.2.2016 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 5 / 55 36 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Kimmo Oila.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 6 / 55 5610/2013 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20 3.2.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 27 17.2.2016 37 Tiistilä II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 310602, 23. kaupunginosa Matinkylä, pöydälle 3.2.2016, 17.2.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hietanen-Köninki, puh. 043 825 5215 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Ross Snell, puh. 046 877 3240 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 3.2.2016 päivätyn Tiistilä II - Distby II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6946, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta ja katualuetta 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue 310602. Muodostuu uusi kortteli 23313, 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Harriet Klar-Nykvistin ja jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että: a) Korttelin toteutuksessa korostetaan sen kaupunkimaisuutta Suomenlahdentien varrella. Samalla korostetaan myös metsäisen mäen merkitystä tämän korttelin ja sen lähialueiden kannalta. b) Asemakaavan muutoksen tulee noudattaa tekeillä olevaa Finnoon osayleiskaavaa ja Finnoon hoito- ja käyttösuunnitelmaa kuitenkin siten, että lintukosteikon suojavyöhykettä tuetaan tämän kaava-alueen avulla jättämällä suunniteltua enemmän alueen länsiosaa viheralueeksi. c) Alue suunnitellaan toteuttamaan elämänkaariasumisen palvelullistamisen periaatteita. Kaavamääräyksillä ja/tai muilla instrumenteilla ohjataan alueen toteutus noudattamaan näitä periaatteita: Korttelin kokonaisuudet suunnataan eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa olevilla asukkaille asuntokoon ja asuntotyypistön avulla. Yksiköiden suhteet toisiinsa ja kokonaisuus suunnitellaan siten, että se ohjaa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 7 / 55 käyttämään yhteisiä tiloja ja palveluita. Samalla korttelissa on tarjolla eri tilanteisiin sopivia asuntoja. Katutasoon määrätään sitovaa monikäyttötilaa (työ-, palvelu-, toimisto- tai liiketiloja, harrastus- tai kerhotiloja) etenkin katujen risteysalueelle. d) Rakentaminen kohdennetaan enemmän Suomenlahdentien ja Kalastajantien varteen yhtenäisenä rakennusalana, luoden kaupunkikuvallista vaihtelua rakenteellisin ja muin keinoin. Korttelin länsiosaan ehdotuksessa suunniteltujen kahden rakennuksen massoittelusta tehdään sirompia, niiden paikkaa tarkistetaan ja niiden rakennusoikeutta voidaan myös pienentää ja/tai toinen niistä poistaa. e) Kaupunkisuunnittelukeskuksen uusin havainnemateriaali osoittaa, ettei rakennusten madaltamisella saavuteta maisemallista hyötyä - merkittäviä ovat metsäinen mäki ja lintukosteikkoon rajoittuvat luonto- ja viheralueet. Kadunvarren rakennusten massoittelun ja korkeuksien osalta huoli kohdistuu paljon enemmän Kalastajatien pohjoisosaan. Riittävän laajan alueen asemakaavoitusta tuleekin viedä eteenpäin jo tämän kaavamuutoksen aikana. f) Tässä korttelissa mahdollisesti tarvittava rakennusoikeuden kevennys aikaisemmin nähtävillä olleisiin luonnoksiin ja tähän ehdotukseen verrattuna kompensoidaan muussa Suomenlahdentien varren asemakaavoituksessa. g) Esityslistaa ja liitemateriaalia korjataan huomattavasti siten, että niiden avulla saa selkeän ja myös havainnollisen kuvan siitä, miten alueelle asetettuja tavoitteita on otettu huomioon suunnittelun kuluessa. Jäsen Paula Pöntynen ehdotti, että palautusehdotuksesta poistetaan kohta b, joka kuuluu: Asemakaavan muutoksen tulee noudattaa tekeillä olevaa Finnoon osayleiskaavaa ja Finnoon hoito- ja käyttösuunnitelmaa kuitenkin siten, että lintukosteikon suojavyöhykettä tuetaan tämän kaava-alueen avulla jättämällä suunniteltua enemmän alueen länsiosaa viheralueeksi. Jäsen Ulla Palomäki ehdotti jäsen Suvi Karhun ja jäsen Pirjo Kemppi- Virtasen kannattamana, että palautusehdotukseen lisätään kohta, joka kuuluu: Muutetaan pysäköintinormi 0,5:stä 0,8:aan. Alue sijaitsee suhteellisen kaukana Omenasta, joten auton käytölle on enemmän perusteita. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi ensin jäsen Paula Pöntysen ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Sen jälkeen puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi puheenjohtajan palautusehdotuksen ja jäsen Palomäen lisäyksen välillä ja lopuksi tarkistetaan saako voittanut ehdotus tuekseen lautakunnan enemmistön. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Ulla Palomäen ehdotusta äänestävät EI.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 8 / 55 Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Nykvist, jäsen Risto Nevanlinna, varajäsen Rainer Lahti, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kahdeksan (8) jäsentä. Sitä vastustivat (EI) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ja jäsen Kai Lintunen eli yhteensä viisi (5) jäsentä. Puheenjohtaja Markku Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla äänellä viittä vastaan (8/5) hyväksyneen puheenjohtajan ehdotuksen ja hylänneen Ulla Palomäen ehdotuksen. Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että: a) Korttelin toteutuksessa korostetaan sen kaupunkimaisuutta Suomenlahdentien varrella. Samalla korostetaan myös metsäisen mäen merkitystä tämän korttelin ja sen lähialueiden kannalta. b) Asemakaavan muutoksen tulee noudattaa tekeillä olevaa Finnoon osayleiskaavaa ja Finnoon hoito- ja käyttösuunnitelmaa kuitenkin siten, että lintukosteikon suojavyöhykettä tuetaan tämän kaava-alueen avulla jättämällä suunniteltua enemmän alueen länsiosaa viheralueeksi. c) Alue suunnitellaan toteuttamaan elämänkaariasumisen palvelullistamisen periaatteita. Kaavamääräyksillä ja/tai muilla instrumenteilla ohjataan alueen toteutus noudattamaan näitä periaatteita: Korttelin kokonaisuudet suunnataan eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa olevilla asukkaille asuntokoon ja asuntotyypistön avulla. Yksiköiden suhteet toisiinsa ja kokonaisuus suunnitellaan siten, että se ohjaa käyttämään yhteisiä tiloja ja palveluita. Samalla korttelissa on tarjolla eri tilanteisiin sopivia asuntoja. Katutasoon määrätään sitovaa monikäyttötilaa (työ-, palvelu-, toimisto- tai liiketiloja, harrastus- tai kerhotiloja) etenkin katujen risteysalueelle. d) Rakentaminen kohdennetaan enemmän Suomenlahdentien ja Kalastajantien varteen yhtenäisenä rakennusalana, luoden kaupunkikuvallista vaihtelua rakenteellisin ja muin keinoin. Korttelin länsiosaan ehdotuksessa suunniteltujen kahden rakennuksen massoittelusta tehdään sirompia, niiden paikkaa tarkistetaan ja niiden rakennusoikeutta voidaan myös pienentää ja/tai toinen niistä poistaa. e) Kaupunkisuunnittelukeskuksen uusin havainnemateriaali osoittaa ettei rakennusten madaltamisella saavuteta maisemallista hyötyä merkittäviä ovat metsäinen mäki ja lintukosteikkoon rajoittuvat luonto- ja viheralueet. Kadunvarren rakennusten massoittelun ja korkeuksien osalta huoli
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 9 / 55 kohdistuu paljon enemmän Kalastajatien pohjoisosaan. Riittävän laajan alueen asemakaavoitusta tuleekin viedä eteenpäin jo tämän kaavamuutoksen aikana. f) Tässä korttelissa mahdollisesti tarvittava rakennusoikeuden kevennys aikaisemmin nähtävillä olleisiin luonnoksiin ja tähän ehdotukseen verrattuna kompensoidaan muussa Suomenlahdentien varren asemakaavoituksessa. g) Esityslistaa ja liitemateriaalia korjataan huomattavasti siten, että niiden avulla saa selkeän ja myös havainnollisen kuvan siitä, miten alueelle asetettuja tavoitteita on otettu huomioon suunnittelun kuluessa. Oheismateriaali Selostus - Tiistilä II, tapahtumaluettelo - Tiistilä II, kaavamääräykset 1 - Tiistilä II, kaavamääräykset 2 - Tiistilä II, kaavakartta - Tiistilä II, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta Matinkylän metroaseman läheisyydessä ja siinä otetaan asemakaavan lähivirkistysaluetta ja katualuetta asuinrakentamiseen Suomenlahdentien ja Kalastajantien risteysalueen lounaispuolelta. Asemakaavan muutoksella alueelle tulee rakennusoikeutta yhteensä 10 650 k-m² ja suunnittelualueen korttelinosan tehokkuudeksi tulee noin e = 1.3. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 10 / 55 Tiistilä II - Distby II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6946, käsittää osan lähivirkistysaluetta ja katualuetta 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue 310602. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan muutoksen laatimiseksi on tullut Rakennuttajatoimisto HTJ Oy: ltä. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2014. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on myöntänyt suunnitteluvarauksen Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:lle elämänkaariasumiskohteen suunnittelua sekä siihen liittyvien taloudellisten ja asemakaavallisten toteutusmahdollisuuksien tutkimista varten 2.9.2013 75. Suunnitteluvarausta on jatkettu 31.10.2015 asti (10.11.2014 113) ja 31.10.2016 asti (19.10.2015 103). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 10.12.2014. Alueen nykytila Kaavamuutosalue on Espoon kaupungin maata. Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän kaupunginosan osa-alueella Tiistilässä / Vapaaniemessä, Länsiväylän eteläpuolella, noin 1,5 kilometrin päässä Matinkylän liittymästä ja reilun parin kilometrin päässä Kehä II -liittymästä. Kaavamuutosalueen pohjoispuolelle ja osin alle rakennetaan metroa. Lähin metroasema sijaitsee jatkossa kauppakeskus Ison Omenan eteläpäässä vajaan kilometrin päässä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Suomenlahdentien jatkeeseen ja idässä Kalastajantiehen. Etelässä sijaitsee rakennettu asuinrakennusten korttelialue ja länsipuolella on lähivirkistysaluetta, johon rakennetaan metron huolto- ja pelastuskuilu. Kaavamuutosalue on eteläpuoliskoltaan kallioista männikköä ja pohjoisosaltaan kuusivaltaista metsää, joka on nyttemmin osin kaadettu / kaatunut Suomenlahdentien jatkeen rakentamisen seurauksena sekä avointa katualuetta. Kaavamuutosalueelta on löydetty liito-oravan papanapuu. Kaavamuutosalue liittyy laajempaan Suomenlahdentien varren suunnittelukokonaisuuteen, jonka tavoitteena on luoda urbaania katutilaa Matinkylän metrokeskuksen läheisyyteen, ja jonka suunnittelu tulee olemaan haasteellista mm. liito-oravahavainnoista johtuen. Fortumin voimala sijaitsee noin 500 m päässä suunnittelualueesta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 11 / 55 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueen läpi kulkee seutuliikenteen rata. Suunnittelualueen ja Matinkylän aluekeskuksen välinen alue on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Kauppakeskus Iso Omenan alue on keskustatoimintojen aluetta. Alueen länsipuolella on virkistysalue ja rantoja kiertää viheryhteystarvemerkintä. Länsiväylä on osoitettu moottoriväylänä. Noin kilometrin päähän suunnittelualueesta on merkitty sekä energiahuollon alue, jolta lähtevät maakaasun runkoputken ja voimalinjan linjaukset että yhdyskuntateknisen huollon alue, jolta lähtevät jätevesitunnelin ja siirtoviemäreiden linjaukset. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on varattu virkistysalueeksi. Alueen länsipuolelle on osoitettu laajempi pohjois-eteläsuuntainen virkistysalue sekä virkistysyhteys. Suomenlahdentie on merkitty yksiajorataiseksi päätieksi. Metroraiteen sijainti on esitetty ohjeellisena. Suomenlahdentien pohjoispuolelle on osoitettu uusi tiivis ja matala asuinalue (A2). Kalastajantien itäpuolelle yleiskaava merkitsee asuntoalueen (A). Maakaasun siirtoputki kulkee suunnittelualueen länsipuolella pohjois-eteläsuuntaisella virkistysalueella sen suuntaisesti ja kauempana lännessä kulkee päävoimansiirtolinja. Osayleiskaava Finnoon osayleiskaava on vireillä. Suunnittelualue kuuluu Finnoon osayleiskaavan alueeseen. Kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaavaehdotuksen nähtäville (MRA 19 ) 28.9.2015. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 2.11. 1.12.2015. Osayleiskaavaehdotuksessa Suomenlahdentien jatkeen etelä- ja pohjoispuolelle Kalastajantien tuntumassa on osoitettu asuntoalue (A). Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Suomenlahdentien jatke on yhdystie / kokoojakatu, jonka eteläpuolella kulkee pyöräilyn laatureitti. Suomenlahdentien pohjoispuolella kulkee metrolinja. Lännempänä kulkee maakaasulinja ja päävoimansiirtolinja. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja - palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet muille toiminnallisille virkistysalueille. Asuntoalueen länsipuolella on virkistysalue, joka on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Virkistysalueella kulkee pääulkoilureitti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 12 / 55 Maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuus ja alueella sijaitsevat liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ja kulkuyhteydet on huomioitava. Maisemaa muuttavat työt ovat alueella luvanvaraisia. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Alueella on otettava huomioon tulvavaara ja -riskit. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä. Jatkosuunnittelussa tulee mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden ja hukkaenergian hyödyntäminen ja energiataloudellisuus. Asemakaavat Suunnittelualue on voimassaolevissa asemakaavoissa tällä hetkellä lähivirkistysaluetta ja katualuetta. Tiistinkallion lähivirkistysalueella ja Kalastajantien katualueella on maanalaisen joukkoliikenteen varaus. Maanpintaan johtava ilmanvaihtokuilu ja hätäpoistumistie sijaitsevat suunnittelualueen läheisyydessä. Ilmanvaihtokuilun aiheuttaman melun vaimennukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ilmanvaihtokuilun sijoituksessa tulee huomioida, ettei hiukkaspäästöjen raja-arvo ylity. Osa alueesta sijaitsee merenrannan tulvariskialueella. Maanpintaan johtavissa yhteyksissä aukon alin korkeusasema on +3, rakenteissa on varauduttava tulvavaaraan. Liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen esiintyminen alueella tulee selvittää ennen rakennusluvan hakemista. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 10.12.2014. Osallisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta 22.12.2014 27.1.2015 välisenä aikana. Mielipiteitä, lausuntoja tai kannanottoja ei saatu nähtävilläoloaikana. Asukastilaisuus / suunnittelijan vastaanotto pidettiin 20.1.2015. Esille nousseita asioita Matinkylän alueella olivat: Leikkipuistoja ja isoja uusia asuntoja tarvittaisiin Länsiväylän ja Kuitinmäentien välille. Koirapuiston paikkaa kyseltiin. Tammikuun alussa 2016 saatiin useita yhteydenottoja samalta suunnittelualueen naapuruston taholta. Palautteessa suhtauduttiin suunniteltuun kaavamuutokseen kriittisesti; mainittiin mm. että kaavamuutos on voimassaolevan yleiskaavan vastainen ja esitettiin, ettei alueen suojeluarvoja ja olevaa ympäristöä ole riittävästi huomioitu ja lisäksi esitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELYkeskus) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. ELY-keskus totesi osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittäväksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 13 / 55 Asemakaavan muutos Tämä asemakaavan muutos liittyy kiinteästi vireillä olevaan Finnoon keskus / Finnoo I (Finnoon metroasema, alue 441500) asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen, johon Finnoon altaaseen ja sen ympäristöön liittyvät luontoarvot suojavyöhykkeineen, kuten myös altaan itäreunan pohjois- eteläsuuntaiset ekologiset yhteydet ja virkistysreitit on otettu mukaan. Korttelialue Asemakaavan muutoksella alueelle tulee asuinkerrostalojen korttelialue, jossa on kansipihan päältä laskettuna 6-9 kerroksisia rakennuksia ja rakennusoikeutta yhteensä 10 650 k-m². Asemakaavan muutosalueella muodostetaan Matinkylän reunaa Finnoon suuntaan, ja korttelialueella sijaitsee ensimmäinen rakennusryhmä Finnoosta Finnevikin sillan yli Matinkylään saavuttaessa. Rakentamisen tapa pyrkii luomaan kaupunkimaista ja keskustamaista ilmettä, rakennukset tuodaan lähelle katualueen rajaa ja katutasoon pyritään saamaan kadulle avoimia, eläviä tiloja. Korttelialueen koilliskulmaan tulee rakentaa vähintään 100 k-m 2 monikäyttötilaa ja kadun varren muidenkin rakennusten katutasoon voi sijoittaa monikäyttötiloja, jotka sisältävät vaihtoehtoisesti asumiselle häiriötä aiheuttamattomia, erillisiä tai asuntoon kytkettyjä työ-, palvelu-, toimisto- tai liiketiloja ja osin kerho- tai harrastustiloja. Maanpinnan ja kansipihan likimääräisiä korkeusasemia on annettu asemakaavanmuutoksessa. Kaavassa annetut kerrokset lähtevät kansipihan likimääräisen korkeusaseman tasolta ylöspäin. Tehdyn viitesuunnitelman mukaan Suomenlahdentien varteen sijoitetaan kaksi kansipihan tasolta laskien seitsemänkerroksista asuinkerrostaloa ja Suomenlahdentien ja Kalastajantien risteykseen kansipihan päältä laskettuna enintään yhdeksänkerroksinen asuinrakennus. Korkein rakennus toimii maamerkkinä Suomenlahdentien ja Kalastajantien risteyksessä. Pihan länsilaidalle tulee kansipihan päältä laskettuna yksi enintään seitsemän- ja yksi kuusikerroksinen asuinrakennus. Korttelialueen länsilaidan rakennuksissa saa kerrosalaa sijoittaa kansipihan korkotason alapuolelle, jolloin asuinhuoneita voidaan avata maan tasossa Finnoon suuntaan. Julkisivujen materiaalit ovat korkealuokkaisia ja detaljointi on viimeisteltyä. Rakentamisen pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään Kalastajantien ja Suomenlahdentien kulmassa sijaitsevalla korkeimman rakennusmassan rakennusalalla, korttelialueen länsireunan rakennusaloilla ja Suomenlahdentien varren rakennusten katujulkisivuilla paikalla muurattua tiiltä. Rakennusten pääasiallinen väri on muu kuin valkoinen. Viitteitä korttelialueen rakentamisen tapaan on haettu sekä Finnoon itäreunan rakentamisesta, että Matinkylän Tiistilän länsireunan rakentamisesta. Osa parvekkeista tulee lasitettaviksi melusyistä ja kaupunkikuvallisista syistä kaikki parvekkeet tulee lasittaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 14 / 55 Rakennusten ja niiden eteläpuolisen kallion väliin rajautuu kapea pihatila, joka on suojassa Suomenlahdentien liikenteen aiheuttamilta häiriöiltä. Kansipihalle on pihasuunnitelmassa sijoitettu tilaa leikkiin ja oleskeluun sekä viljelyyn ja sen ilmeen tulee olla vehreä. Pihatasolta pääsee suoraan Suomenlahdentien katutasoon portaita pitkin. Kansipiha sijaitsee tehdyn viitesuunnitelman mukaan noin 1,6-3,6 m katualueen korkotason yläpuolella. Kansipihan alle rakennetaan pysäköintilaitos. Korttelialue jaetaan jatkosuunnittelussa todennäköisesti kolmeen eri tonttiin, mutta asemakaavaan tonttijakoa ei tuoda. Asuinkorttelin hulevesiä viivytetään korttelialueella. Talousrakennuksissa ja pysäköintihallin ajorampin katoksessa on viherkatot. Ohjeellisen tulvareitin tehtävänä on ohjata tontin pintavesiä ja korttelin eteläpuoliselle lähivirkistysalueelle rankkasateella tulevia hulevesiä niin etteivät ne valu korttelin rakennusten seiniin tai perustuksiin. Tulvareitin kunnossapito kuuluu taloyhtiölle. Tontille merkitään istutettavia alueita, jotka muodostavat osaltaan liito-oravan ekologista yhteyttä, joka kulkee pääosin korttelialueen eteläpuolisella lähivirkistysalueella. Alueelle on tehty korttelisuunnitelma, jota tulee pitää suunnittelun lähtökohtana. Maanalainen asemakaava Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava, Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli, jonka määräykset tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Suunnitteilla olevan Länsimetron jatkeen linja Matinkylästä Kivenlahteen kulkee osin asemakaavan muutosalueen alla. Esitetyssä suunnitelmaratkaisussa linjavarauksen päälle sijoittuu pieneltä osin kansipihan päältä seitsemänkerroksia asuintaloja, mikä ei ole ristiriidassa metrolinjan rakentamisen kanssa. Lähin metron huoltokuilu sijaitsee Suomenlahdentien eteläpuolisella viheralueella noin 60 metrin päässä länteen lähimmästä asuinrakennuksesta. Liikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti Ajo tontille on Kalastajantieltä rakennusten eteläpuolelta, Kalaonnentien liittymää vastapäätä. Autopaikkoja tulee rakentaa asunnoille 1 ap / 110 k-m 2 kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto ja monikäyttötiloille 1 ap / 100 k-m 2. Autopaikkojen rakentamisvelvoite lasketaan kaavakarttaan merkitystä rakennusoikeudesta. Pysäköintilaitos rakennetaan yhtenäisenä kokonaisuutena samanaikaisesti uudisrakennusten kanssa riippumatta siitä millainen tonttijako alueelle tehdään tai siitä millainen rakentamisen toteutuksen aikataulu on.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 15 / 55 Pysäköintipaikat sijoitetaan kansipihan alapuolisiin tiloihin lukuun ottamatta muutamaa kadun tasoon korttelialueelle osoitettua ohjeellista autopaikkaa. Osalle kortteli- ja katualueen rajasta on merkitty ajoneuvoliittymän kielto, koska liikennesujuvuuden ja -turvallisuuden takia näiltä kohdin ei ole korttelialueelle suotavaa järjestää liittymää. Kaavamääräyksillä pyritään torjumaan asukkaiden altistumista liikennemelulle ja ilman epäpuhtauksille. Pyöräpysäköinti Pyöräpaikkoja tulee rakentaa asunnoille 1 pyöräpaikka / asuntokerrosalan 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pyöräpaikkaa / asunto. Pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukitussa tilassa. Ulkotiloissa tulee myös olla pyöräpysäköintiin soveltuvaa tilaa. Näkemäalueet Rakennukset sijoitetaan niin, että Suomenlahdentie- ja Kalastajantien kiertoliittymän näkemäalueet suojataan. Myös Suomenlahdentien ja Kalastajantien polkupyöräreitin kohtaamisnäkemäalue suojataan. Huoltoliikenne Jätehuollon pisteet on sijoitettu tontin kaakkois- ja luoteiskulmiin. Pisteiden tyhjennys tapahtuu Kalastajantien katualueelta tontille ajaen ja metron pystykuilun huolto- ja pelastustien kautta. Asuinkorttelin huoltoajo tapahtuu pihakannen kautta. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen osalta hyödynnetään olemassa olevia väyliä. Suomenlahdentien rakentamisen yhteydessä myös jalankulun ja pyöräilyn reittejä parannetaan. Suomenlahdentien eteläreunaan rakentuu pyöräilyn laatureitti, joka tulee yhdistämään Matinkylän länteen Finnooseen ja Kaitaalle sekä itään Tapiolan suuntaan. Joukkoliikenne Länsimetron liikennöinti alkaa vuonna 2016. Länsimetro yhdistää Matinkylän mm. Tapiolaan, Otaniemeen ja Helsinkiin. Länsimetron myötä myös alueen linja-autoliikenteessä tapahtuu muutoksia. Matinkylässä on rakenteilla liityntälinjoja palveleva linja-autoterminaali. Linja-autoterminaalista liikennöi Espoon sisäisiä linjoja, jotka yhdistävät Matinkylän länteen sekä pohjoiseen. Pelastusliikenne
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 16 / 55 Päätöshistoria Lähtökohtaisesti jokainen asunto tulee pystyä pelastamaan puomitikasautolla. Metron huoltokuilulle johtavaa huolto- ja pelastusreittiä käytetään myös suunnittelualueen länsireunan rakennusten pelastusreittinä. Pelastuspaikkaa voi käyttää pelikenttänä tai vastaavana oleskelupaikkana, joka saadaan helposti otettua pelastuskäyttöön tarpeen niin vaatiessa. Metron huolto- ja pelastusreitti sijaitsee toisessa vireillä olevassa asemakaavassa / asemakaavan muutoksessa. (Finnoon keskus, Finnoon metroasema, alue 441500) Muut rakennukset pelastetaan pihakannelta tai Kalastajantieltä. Lähivirkistysalue Kaavamuutosalueella luonnonympäristöä säilyy alueen eteläreunassa. Lähivirkistysalueen pohjoisosaan on merkitty alueen osa, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää, ja jolle ei saa aiheutua haittaa korttelialueen rakentamisesta. Liito-oravan itä-länsisuuntainen yhteystarve kulkee lähivirkistysalueella. Korttelisuunnitelma Korttelisuunnitelman 15.1.2016 on laatinut Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet 8.1.2015 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Korttelisuunnitelma Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.2.2016 20 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 3.2.2016 päivätyn Tiistilä II- Distby II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6946, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta ja katualuetta 23.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 17 / 55 kaupunginosassa (Matinkylä), alue 310602. Muodostuu uusi kortteli 23313, 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.2.2016 27 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 17.2.2016 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 3.2.2016 päivätyn Tiistilä II - Distby II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6946, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta ja katualuetta 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue 310602. Muodostuu uusi kortteli 23313, 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Harriet Klar-Nykvistin ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 2.3.2016 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 18 / 55 Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Länsimetro Oy, lausuntopyyntö - Tukes, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 19 / 55 1746/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 161 10.12.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 166 28.10.2015 38 Westendin liikekeskus, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 230119, 13. kaupunginosa Westend (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh. 046 877 2593 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Westendin liikekeskuksen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue 230119, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 28.10.2015 päivätyn ja 2.3.2016 muutetun Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6922, joka käsittää korttelin 13058, tontin 1, 13. kaupunginosassa Westend, alue 230119, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 3 600 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 933,33 euroa, eli yhteensä 4 533,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Jäsen Ulla Palomäki ehdotti jäsen Suvi Karhun kannattamana, että: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Westendin suunnittelussa ei ole perusteita pysäköintinormin asettamiselle 0,5:een. Alue ei ole hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja alueella asuu tavallista vauraampaa väkeä, jotka omistavat enemmän autoja kuin keskimäärin. Joten muutetaan pysäköintinormi ainakin niin, että vähintään 1 autopaikka /asunto. Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska jäsen Ulla Palomäen ehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 20 / 55 Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Ulla Palomäen ehdotusta asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian valmisteluun uudelleen palauttamisen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen eli yhteensä viisi (5) jäsentä. Sitä vastustivat (EI) jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Nykvist, jäsen Risto Nevanlinna, varajäsen Rainer Lahti, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kahdeksan (8) jäsentä. Puheenjohtaja Markku Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla äänellä viittä (8/5) vastaan hylänneen jäsen Ulla Palomäen ehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että ennen maankäyttösopimuksen ja asemakaavan hyväksymistä pitää varmistaa sivistystoimen tarpeiden mukaiset sopimukset päiväkotitilojen käyttöön saamisesta sopimusten avulla. Osa tarvittavista päiväkotitiloista voidaan sijoittaa myös Westendinpuiston koulun ja päiväkodin tontille. Lautakunta kiirehtii tämän edellyttämää asemakaavan muutosta ja päättää lisätä kaupunkisuunnittelun työohjelmaan kuluvalle vuodelle tätä koskevan kaavoituskohteen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Westendin liikekeskuksen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue 230119, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 28.10.2015 päivätyn ja 2.3.2016 muutetun Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6922, joka käsittää korttelin 13058, tontin 1, 13. kaupunginosassa Westend, alue 230119, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 3 600 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 933,33 euroa,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 21 / 55 eli yhteensä 4 533,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. 4 esittää kaupunginhallitukselle, että ennen maankäyttösopimuksen ja asemakaavan hyväksymistä pitää varmistaa sivistystoimen tarpeiden mukaiset sopimukset päiväkotitilojen käyttöön saamisesta sopimusten avulla. Osa tarvittavista päiväkotitiloista voidaan sijoittaa myös Westendinpuiston koulun ja päiväkodin tontille. Lautakunta kiirehtii tämän edellyttämää asemakaavan muutosta ja päättää lisätä kaupunkisuunnittelun työohjelmaan kuluvalle vuodelle tätä koskevan kaavoituskohteen. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Westendin liikekeskus, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 2 Westendin liikekeskus, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Westendin liikekeskus, tapahtumaluettelo - Westendin liikekeskus, kaavamääräykset - Westendin liikekeskus, kaavakartta - Westendin liikekeskus, ajantasa-asemakaava - Westendin liikekeskus, havainnekuva - Westendin liikekeskus, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liikerakennusten korttelialue asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Nykyinen vuonna 1986 rakennettu liikerakennus on tarkoitus purkaa. Tavoitteena on, että rakennusoikeus nousee nykyisestä 3 800 k-m 2 :stä 11 000 k-m 2 :iin. Kortteliin ehdotetaan viittä asuinkerrostaloa. Katutasoon tulee rakentaa vähintään 1 000 k-m 2 tilaa, joka varataan liike- ja myymälätiloja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja varten. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavan nähtäville 28.10.2015 ja edellytti päätöksessään, että hankkeen toteutussuunnitelmia täsmennetään ja asemakaavaehdotusta täsmennetään nähtävillä olon jälkeen siten, että kaavamääräyksillä varmistetaan alueella tarvittavien päivittäistavarakaupan tilojen sekä lähipalvelutilojen rakentaminen. Näistä tiloista tulee olla Westendintielle tai Westendintien varrella olevalle aukiolle avautuvia tiloja yhteensä vähintään 1 000 k-m 2. Maanomistajat ovat selvittäneet uudisrakennushankkeesta kiinnostuneita liike- ja lähipalvelutilavuokralaisia. Allekirjoitettuja esisopimuksia on päivittäistavaramyymälän (600m 2 ) ja yhden pienliiketilan (70m 2 ) vuokraamisesta. Useampi nykyinen vuokralainen on halukas jatkamaan uudisrakennushankkeessa. Kaavassa vaadittu vähintään 1 000 k-m 2 :n kokoinen tila liike- ja myymälätilaa sekä palvelutilaa tulee selvityksen mukaan täyttymään. Kaavamääräystä täydennettiin: Vähintään puolet
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 22 / 55 1 000 k-m 2 tilasta tulee varata päivittäistavarakaupan tiloja varten. Lautakunta kehotti myös kiinnittämään huomiota viereisen Westendintien turvallisuuteen ja mm. ajonopeuksien hallintaan. Kaupunkisuunnittelukeskus yhtyy tekninen keskuksen vastaukseen, joka annettiin 16.11.2015 Westendintien alueen hidastus- ja nopeudenrajoitustoimenpiteitä koskevaan Pro Westend ry:n kirjeeseen. Westendintien nopeuden laskemista asukkaiden toiveen mukaisesti nopeuteen 30 km/h ei voida puoltaa kadun kokoojakatuluonteen ja linja-autoreitin vuoksi. Alueella on kuitenkin tehty nopeuksien ja liikennemäärien mittauksia, joiden analysoinnin perusteella mahdollisesti tehdään jatkotoimia. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6922, käsittää korttelin 13058, tontin 1, 13. Kaupunginosassa (Westend), alue 230119. Aloite ja vireilletulo Aloite kaavan laatimiseen on tullut maanomistajalta. Kaavamuutos otettiin kaavoituskohteeksi kaavoituksen työohjelman seurannan yhteydessä 28.5.2014. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 11.3.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 16.2.2015. Alueen nykytila Suunnittelualue on pinta-alaltaan 1 ha ja se sijaitsee osoitteessa Westendintie 99 101. Tontilla on liikerakennus, joka on 2-kerroksinen Westendintien suuntaan, mutta 3-kerroksinen Alalinnakkeelta katsottuna. Westendin liikekeskuksessa on 26 osakkeenomistajaa, joista osa toimii yrittäjinä. Osa tiloista on vuokrattu ulkopuolisille toimijoille.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 23 / 55 Liikerakennuksessa toimii mm. Valintatalo, toimistoja ja kolme päiväkotia. Aidattu piha Westendintien ja Hiiralantien kulmassa toimii päiväkodin pihana. Varsin laaja pysäköintialue sijoittuu tontin itälaidalle. Tontin reunoilla ja leikkipihan ympärillä on täysikasvuista korkeaa puustoa. Liikekeskuksen tontin itäpuolella on yleinen pysäköintialue, koulu ja päiväkoti. Ympäröivissä kortteleissa on pientaloja ja asuinkerrostaloja, jotka ovat korkeimmillaan neljä kerrosta korkeita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Alueen luoteispuolella on pohjavesialue ja merenrannassa viheryhteystarve. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on varattu keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi. (C). Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on liikerakennusten korttelialuetta. Korttelin rakennusoikeus on nykyisessä asemakaavassa 3 800 k-m 2 ja tehokkuusluku noin e = 0.36. Korttelin länsi- ja pohjoispuolella olevien asuinkortteleiden tehokkuus on e = 0.25 ja etelässä olevan tontin tehokkuus autopaikkakortteleineen on e = 0.41. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 16.11. 15.12.2015 (MRA 27 ). Kirjaamoon tuli 4 muistutusta, jossa kerrostaloja pidettiin liian korkeina ja alueelle sopimattomina. Yhdessä muistutuksessa vaadittiin, että rakennuksen lähietäisyyshaittaa pienennetään. Kaavaan lisättiin naapurit huomioiva kaavamääräys: Westendintien ja Hiiralantien varrella olevien kahden ylimmän kerroksen asuntojen näköyhteyttä katujen vastakkaisilla puolilla oleviin taloihin ja pihoihin tulee rajoittaa rakennusten julkisivujen arkkitehtuuriin sovitetuin rakenteellisin keinoin. Yhdessä muistutuksessa pelättiin liikenteen lisääntyvän. Liikennetuotos uusien asuinrakennusten osalta on noin 220 henkilöautomatkaa arkivuorokaudessa. Liiketilojen liikennetuotokseen ei tule merkittävää kasvua nykytilanteeseen nähden. Westendin liikekeskus on ns. lähipalvelukeskus. Ympäröivien katujen nykyliikennemäärä on noin 4 000 1 000 ajon. / arkivrk, joten kaavamuutoksesta aiheutuva liikenteen kasvu ei ole merkittävä. Caruna Espoo Oy:n lausunnossa esitetty varaus puistomuuntamolle lisättiin kaavaan. HSY:n lausunnon perusteella kaavaan merkittiin johtovarauksia maanalaisille johdoille. Istuttavien puurivien sijaintia kaavaehdotuksessa on tarkisteltu Teknisen keskuksen kannanoton perusteella. Sivistystoimen kannanoton mukaan 68 päivähoitopaikkaa jää ilman tiloja kaavamuutoksen takia ja lisäksi uusien asuntojen myötä tulee tarvetta uusille päivähoitopaikoille. Sivistystoimi pyysi kannanotossaan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 24 / 55 selvittämään onko mahdollista kehittää viereistä Westendinpuiston koulun ja päiväkodin tonttia siten, että nykyisen päivähoitoyksikön kokoa saataisiin kasvatettua kustannustehokkaasti. Kaavan sallima rakennusoikeus 5 800 k-m 2 on käytetty ja lisärakentaminen edellyttää kaavamuutosta, mutta pinta-alalliset edellytykset uudelle päiväkodille ovat olemassa. Tontti, kooltaan 28 980 m 2, on väljästi rakennettu. Fortum Power and Heat Oy:n, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen eivät aiheuttaneet tarkennuksia kaavaan. Asemakaavan muutos Tavoitteena on osoittaa liikerakennusten korttelialueelle asuin- ja liikerakennusten korttelialue, johon saa rakentaa julkisia ja yksityisiä lähipalvelutiloja. Maanvaraista aluetta jää korttelin reunoilla. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Korttelista muodostuu pieni kaupunkimainen keskusta Westendiin. Viisi lähiympäristöään korkeampaa rakennusta, joista kahdessa on Westendintien katutasossa liiketilaa, ovat pohjamuodoltaan epätyypillisen veistosmaisia. Kaikissa rakennuksissa on asuntoja. Kerrostalojen rakennusmassat porrastetaan niin, että kaksi ylintä kerrosta vedetään sisään alempien kerrosten julkisivuista korttelin reunoilla. Kahden ylimmän kerroksen massoittelu ja julkisivumateriaali poikkeaa merkittävässä määrin rakennusten muista kerroksista. Rakennusten kerrosluvut ovat 3 ja 5 sekä 4 ja 6. Korttelin itälaidan rakennuksiin tulee kuhunkin rakentaa yläpuolella olevaan asuntoon liittyvää työtilaa maantasoon. Westendintien varrella olevissa rakennuksissa ei ensimmäisessä kerroksessa saa olla Westendintien suuntaan avautuvia asuntoja. Kansipiha toimii asukkaiden pihana. Tontin reunoille istutetaan puita ja pensaita. Liikenne Liikekeskuksen pysäköinti (noin 20 ap) osoitetaan Hiiralantien tonttiliittymien kautta korttelin pohjoisosaan. Westendintien kadunvarressa on lisäksi noin 10 ap yleistä pysäköintiä käytettävissä. Huoltoliikenne tapahtuu myös Hiiralantien kautta. Asukaspysäköinti on kannen alla, sinne ajetaan Alalinnakkeen kautta. Westendintien ajoradan sekä liikekeskuksen väliin on kaavassa osoitettu tontille yleiselle jalankululle tarkoitettu alueen osa pohjois-etelä - suuntaisesti. Pyörätie on Westendin keskuksen kohdalla kadun länsipuolella. Autopaikkoja on toteutettava vähintään 1 / 80 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Liiketiloja varten on rakennettava 1 ap / 50 k-m 2. Julkisia ja yksityisiä lähipalvelutiloja varten on rakennettava 1 ap / 200 k-m 2.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 25 / 55 Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään 1 pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 pp / asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. Liiketiloja varten on rakennettava 1 pp / 40 k-m 2. Julkisia ja yksityisiä lähipalvelutiloja varten on rakennettava 1 pp / 40 k-m 2. Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 10 403 m 2. Suunnitelman yhteenlaskettu rakennusoikeus on 11 000 k-m 2, mikä sisältää vähintään 1 000 k-m 2 tilaa, joka varataan liike- ja myymälätiloja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja varten. Tehokkuusluku, rakennusoikeuden suhde korttelin pinta-alaan on e = 1.06. Kaavamuutos mahdollistaa yhteensä noin 200 uuden asukkaan (1 as / 50 k-m 2 ) muuttamisen alueelle. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset Meluselvityksen perusteella Westendintien puoleisille julkisivuille kohdistuu vuoden 2035 ennustetilanteessa paikoin yli 60 db:n keskiäänitaso. Näillä julkisivuilla parvekkeet tulee lasittaa. Hulevesisuunnitelmassa selvitettiin hulevesien viivyttäminen korttelissa. Alueleikkauksien avulla tarkasteltiin korttelin korkeussuhteita ympäröiviin alueisiin nähden. Perittävät maksut Hakija on maksanut 13.3.2015 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta ja määräykset Asemakaavaselostus liitteineen Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista ja lausunnoista Muistuttajien osoitteet kartalla Arkkitehdin viitesuunnitelma Piha- ja hulevesisuunnitelma Rakennushistoriallinen selvitys Meluselvitys Liiketilaselvitys Teknisen keskuksen vastaus Pro Westend ry:n kirjeeseen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 26 / 55 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2014 161 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Westendin liikekeskuksen asemakaavamuutoksen pohjaksi, 1.1 nykyiselle liikerakennusten korttelialueelle sijoitetaan asumista, liiketilaa ja työtiloja. Kaavanmuutoksella turvataan keskusta-alueen kaupallisten palvelujen säilyminen. Kaavan valmistelussa tutkitaan päiväkodin sijoittamista tontille, 1.2 rakennusten tulee julkisine ulkotiloineen vastata kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisen keskustaympäristön laatuvaatimuksia, 1.3 pysäköinti järjestetään pihakansien alaisina. Kortteliin rakennetaan kaupunkimainen aukio. Tontin reunoille istutaan puita. Asuinrakennusten maantasokerros ja urheilukenttää vasten oleva pysäköintilaitoksen muuri toteutetaan laadukkaasti ja elävästi, 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotuksen kohta 1.1. muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1.1 nykyiselle liikerakennusten korttelialueelle sijoitetaan asumista, liiketilaa ja työtiloja. Kehitetään ratkaisumuotoja, joissa liike- ja työtilojen määrä on merkittävä ja hanke tuottaa Westendin alueelle palveluja. Kaavanmuutoksella turvataan keskusta-alueen kaupallisten palvelujen säilyminen. Kaavan valmistelussa tutkitaan päiväkodin sijoittamista tontille, ja että kohta 1.2. muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1.2 Kehittävällä ratkaisulla pitää merkittävästi parantaa nykyisin olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja korttelin laatutasoa. Rakennusten tulee julkisine ulkotiloineen vastata kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisen keskustaympäristön laatuvaatimuksia,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 27 / 55 Keskustelun kuluessa varajäsen Partanen ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Stefan Ahlman. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen ja varajäsen Partasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Westendin liikekeskuksen asemakaavamuutoksen pohjaksi, 1.1 nykyiselle liikerakennusten korttelialueelle sijoitetaan asumista, liiketilaa ja työtiloja. Kehitetään ratkaisumuotoja, joissa liike- ja työtilojen määrä on merkittävä ja hanke tuottaa Westendin alueelle palveluja. Kaavanmuutoksella turvataan keskusta-alueen kaupallisten palvelujen säilyminen. Kaavan valmistelussa tutkitaan päiväkodin sijoittamista tontille, 1.2 Kehittävällä ratkaisulla pitää merkittävästi parantaa nykyisin olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja korttelin laatutasoa. Rakennusten tulee julkisine ulkotiloineen vastata kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisen keskustaympäristön laatuvaatimuksia, 1.3 pysäköinti järjestetään pihakansien alaisina. Kortteliin rakennetaan kaupunkimainen aukio. Tontin reunoille istutaan puita. Asuinrakennusten maantasokerros ja urheilukenttää vasten oleva pysäköintilaitoksen muuri toteutetaan laadukkaasti ja elävästi, 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Stefan Ahlmanin. Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 166 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Westendin liikekeskuksen valmisteluaineistosta, alue 230119, 2
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 28 / 55 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 28.10.2015 päivätyn Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6922, joka käsittää korttelin 13058, tontin 1, 13. kaupunginosassa Westend, alue 230119, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Muutetaan kaavamääräysten 3 :n kolmas lause muotoon: Kahden ylimmän kerroksen massoittelun ja julkisivumateriaalien tulee merkittävässä määrin poiketa rakennuksen muiden kerrosten massoittelusta ja julkisivuista. Lisätään kaavamääräysten 3 :n loppuun: Korttelin itälaidan rakennuksiin tulee kuhunkin rakentaa vähintään 50 m 2 yläpuolella olevaan asuntoon liittyvää työtilaa maantasoon. Tämän saa rakentaa kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Muutetaan kaavamääräysten 4 :n viimeinen lause muotoon: Kansipihan alaisen pysäköintilaitoksen näkyviin jäävien julkisivujen tulee vastata kaupunkikuvalliselta laatutasoltaan asuinrakennuksia. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että hankkeen toteutussuunnitelmia täsmennetään ja asemakaavaehdotusta täsmennetään nähtävillä olon jälkeen siten, että kaavamääräyksillä varmistetaan alueella tarvittavien päivittäistavarakaupan tilojen sekä lähipalvelutilojen rakentaminen. Näistä tiloista tulee olla Westendintielle tai Westendintien varrella olevalle aukiolle avautuvia tiloja yhteensä vähintään 1 000 k-m 2. Varapuheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta kehottaa kiinnittämään huomiota viereisen Westendintien turvallisuuteen ja mm. ajonopeuksien hallintaan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus sekä hänen ja varapuheenjohtaja Louhelaisen ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 29 / 55 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Westendin liikekeskuksen valmisteluaineistosta, alue 230119, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 28.10.2015 päivätyn Westendin liikekeskus - Westends affärscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6922, joka käsittää korttelin 13058, tontin 1, 13. kaupunginosassa Westend, alue 230119, 3 edellyttää, että hankkeen toteutussuunnitelmia täsmennetään ja asemakaavaehdotusta täsmennetään nähtävillä olon jälkeen siten, että kaavamääräyksillä varmistetaan alueella tarvittavien päivittäistavarakaupan tilojen sekä lähipalvelutilojen rakentaminen. Näistä tiloista tulee olla Westendintielle tai Westendintien varrella olevalle aukiolle avautuvia tiloja yhteensä vähintään 1 000 k-m 2. 4 kehottaa kiinnittämään huomiota viereisen Westendintien turvallisuuteen ja mm. ajonopeuksien hallintaan. 5 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 30 / 55 5471/2015 10.02.03 39 Suurpelto I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 330407, 21. kaupunginosa Henttaa Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh. 043 825 4590 Aila Valldén, puh. 043 825 1919 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Marno Hanttu, puh. 046 877 2749 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Suurpelto I:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 330407, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 2.3.2016 päivätyn Suurpelto I - Storåkern I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6943, joka käsittää korttelin 21032 sekä katu- ja torialueet 21. kaupunginosassa (Henttaa), alue 330407, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Suurpelto I, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Suurpelto I, tapahtumaluettelo - Suurpelto I, kaavamääräykset 1 - Suurpelto I, kaavamääräykset 2 - Suurpelto I, kaavakartta - Suurpelto I, ajantasa-asemakaava - Suurpelto I, havainnekuva - Suurpelto I, näkymäkuva - Suurpelto I, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Suurpellon keskustakortteliin 21032 kaupunkikuvallinen maamerkkirakennus, joka on
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 31 / 55 toiminnallisesti monipuolinen asuntojen, liiketilojen ja palveluiden kokonaisuus. Rakennusoikeus kasvaa 5 000 k-m². Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Suurpelto I - Storåkern asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6943, käsittää korttelin 21032 sekä katu- ja torialueet 21. kaupunginosassa (Henttaa), alue 330407. Aloite ja vireilletulo Korttelin 21032 maanomistaja on hakenut asemakaavan muutosta 17.12.2015 saapuneella hakemuksella. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 30.12.2015. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee keskellä Suurpeltoa ja se käsittää keskustakorttelin 21032 ja sitä ympäröivät katu- ja torialueet. Kortteli 21032 on rakentamaton. Alue on hyvin saavutettavissa, alue sijaitsee Kehä II:n Lukusolmun eritasoliittymän vieressä. Kortteli 21032 on yksityisessä omistuksessa. Ympäröivät katu- ja torialueet omistaa Espoon kaupunki. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 2. Vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 30.10.2014) Suurpelto on osoitettu tiivistettävänä alueena, jota palvelee pohjois-
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 32 / 55 eteläsuuntainen pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) suunnittelualue on osoitettu uutena keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueena (C). Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Yleiskaava osoittaa alueen läpi uuden sijainniltaan ohjeellisen raideyhteyden. Korttelissa 21032 on voimassa Suurpelto I asemakaava (lainvoimainen 1.11.2006). Kortteli 21032 on siinä osoitettu keskustatoimintojen korttelialueeksi (C-1), jolle saa sijoittaa opetus- ja kulttuuritoimen, hallinnon, seurakunnan ja terveydenhuollon tiloja sekä hotelli-, asuntola-, palvelu- ja liiketiloja. Liiketilaa saa rakentaa korkeintaan 40 % kokonaisrakennusoikeudesta. Alueelle ei saa sijoittaa tilaa vievän kaupan myymälää tai vähittäiskaupan suurmyymälää. Rakennusoikeus on 20 000 k-m² ja suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kuusi. Korttelin 21032 länsiosassa on vähintään 3,2 metriä korkea uloke, joka rajautuu Suurpellon ja Henttaan puistokatuihin. Autopaikkoja on rakennettava 1 autopaikka kerrosalan 150 neliömetriä kohti. Kaavanmuutosalueen länsilaidassa puistokatu on varattu joukkoliikenteelle/raideliikenteelle. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 18.12.2015. Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta 18.1.2016 mennessä. Mielipiteitä saatiin kaksi. Mielipiteissä esitetään toiveita mm. rakennusten väritykselle, laatutasolle, liiketilojen monipuolisuudelle, huoneistohotellin tarpeelle, esteettömyydelle, taiteelle ja liittymiselle yleisiin alueisiin. Mielipiteitä on huomioitu kaavaehdotuksen määräyksissä, joissa edellytetään mm. liike- ja palvelutilojen rakentamista, korkealaatuista arkkitehtuuria ja luontevaa liittymistä yleisiin alueisiin. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutos lisää asuntojen rakentamista hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti. Kortteli sijoittuu pyöräilyn pääreitin viereen ja jo toteutuneen Lukusolmun eritasoliittymän läheisyyteen. Suurpellon keskustassa on nykyisellään kohtuulliset joukkoliikenneyhteydet ja Länsimetron myötä useat linjat palvelevat Suurpellon liityntää Matinkylän, Niittykummun ja Tapiolan metroasemille. Henttaan ja Kuurinniityn välille on suunniteltu katuyhteyttä, joka parantaa joukkoliikenneyhteyksiä Espoon keskustan suuntaan. Suurpellon keskustan kautta kulkee myös raidevaraus, joka mahdollistaa pikaraitiotien Keran, Espoon keskustan ja Matinkylän suuntiin. Alueen asemakaava on ollut voimassa kohta 10 vuotta, mutta voimassa olevan asemakaavan mukaiselle rakentamiselle ei ole kysyntää.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 33 / 55 Julkisluonteinen rakentaminen on toteutunut tai toteutumassa muualla Suurpellossa ja Matinkylän suuralueella. Suurempimittakaavaisille liiketiloille ei ole mahdollista järjestää toimivaa pysäköintiä ja huoltoa korttelissa ja niiden sijoittaminen olisi myös kaupunkikuvallisesti haastavaa. Pohjavesiolosuhteiden ja ympäröivien jo toteutettujen yleisten alueiden rakenteiden vuoksi pysäköintiä ei ole mahdollista toteuttaa voimassa olevan asemakaavan mukaisesti katualueen ja rakennuksen alle. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelin 21032 käyttötarkoitus on monipuolinen, mutta se ei mahdollista tavallisten asuntojen rakentamista. Viereisten Kehä II:n varren toimistokorttelien asemakaavoja on päätetty muuttaa asumis- ja palveluvaltaisemmiksi. Tämä on jo toteutunut keskuskorttelin eteläpuolisen korttelin asemakaavan muutoksessa. Lisäämällä asukasmäärää myös keskuskorttelissa edesautetaan kivijalkapalveluiden ja liiketilojen rakentumista Suurpeltoon. Palveluiden, asukkaiden ja sitä myöten käyttäjien lisääntyessä myös esimerkiksi joukkoliikenteen palvelutasoa on edelleen mahdollista parantaa. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Suurpellon keskustakortteliin 21032 kaupunkikuvallinen maamerkkirakennus, joka on toiminnallisesti monipuolinen asuntojen, liiketilojen ja palveluiden kokonaisuus. Rakennus jäsentää puistokatukokonaisuutta ja parantaa Suurpellon keskustan hahmottumista myös Kehä II:n suunnasta. Puistokatujen länsireunan asuinrakentaminen on jo pitkälti rakennuslupavaiheessa tai toteutusvaiheessa. Keskuskorttelin 21032 rakentuminen mahdollistaisi Suurpellon keskustan keskeisten yleisten alueiden toteuttamisen, mikä parantaisi niiden käytettävyyttä ja alueen viihtyisyyttä. Lukukadun rakentuminen mahdollisimman pian olisi myös kaavanmuutoskorttelin eteläpuolelle toteutuvien kaupallisten palveluiden saavutettavuuden ja pyöräilyreittien kannalta tärkeää. Hankkeen tavoitteena on aloittaa rakentaminen kesällä 2016. Kaavamuutos on voimassa olevien maakuntakaavojen ja voimassa olevan yleiskaavan perusperiaatteiden mukainen. Kaupan mitoitus perustuu Suurpellon kaupan kokonaisuudesta tehtyyn yleiskaavatasoiseen tarkasteluun. Mitoitus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 18 292 m², josta 11 716 m² on katu- tai torialuetta. Katu- ja torialueiden rajat eivät muutu. Keskustatoimintojen korttelialueen (C-1) pinta-ala on 6 576 m² ja rakennusoikeus 25 000 k-m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e = 3.8. Korttelialueen ulkorajat eivät muutu. Asumisen osuus on enintään 18750 k-m 2 ja muiden tilojen osuus 6250 k-m 2, josta myymälätiloja voi olla enintään 3000 k-m 2. Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksessa 5 000 k-m².
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 34 / 55 Keskustatoimintojen korttelialue (C-1) Korttelin 21032 käyttötarkoitus muutetaan keskustatoimintojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa asunto-, asuntola-, hotelli-, toimisto- ja liiketiloja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja. Pääosa rakentamisesta (18750 k-m 2 ) on todennäköisesti asumista. Vähintään 25 % korttelin rakennusoikeudesta tulee toteuttaa muina kuin asunto- tai asuntolatiloina. Tällä pyritään varmistamaan korttelin toiminnallinen monipuolisuus. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 :ssä tarkoitetun myymäläkeskittymän, jonka koko on kuitenkin rajattu korkeintaan 3 000 k-m²:iin ja jossa yksittäisen myymälän koko on korkeintaan 2 000 k-m². Päivittäistavarakaupan tiloja tulee olla yhteensä vähintään 700 k-m². Voimassa olevan asemakaavan mukainen uloke korttelin länsiosasta poistetaan ja alueelle sijoitetaan yleisiin alueisiin liittyviä kahvila- tms. liiketiloja. Kortteli täydentää osaltaan Suurpellon keskustan tiivistä kaupunkirakennetta. Korttelin länsiosan veistoksellinen tornirakennus rytmittää pitkiä kaupunkiakseleita ja korostaa alueen sisääntuloa Kehä II:lta. Tornissa on kerroksia kaksikymmentä ja sillä on matalampi jalustaosa, joka sitoo sen puistokatujen muun rakentamisen mittakaavaan. Tornin jäsentelyssä on huomioitu Espoon korkean rakentamisen selvityksessä esitettyjä näkökohtia. Korttelin pohjois-, itä- ja eteläsivuilla rakennukset ovat kahdeksankerroksisia. Niitä rytmitetään sisäänvedoin ja parvekeratkaisuin. Ylemmät kerrokset rakentuvat suurimmaksi osaksi asunnoista. Torniosaan on lisäksi suunniteltu huoneistohotellitiloja. Ensimmäinen kerros sisältää liike-, palvelu- ja toimistotiloja, joiden ilme yleisten alueiden suuntaan on avoin. Noin kolmikerroksinen pysäköintilaitos kätkeytyy muiden toimintojen taakse korttelin keskiosiin. Asuntojen piha toteutetaan rakennusmassojen suojaamana pysäköintilaitoksen katolle neljännen kerroksen tasolle ja se toteutetaan ilmeeltään vehreänä. Päivittäistavarakauppa on suunniteltu rakennuksen itäosaan ensimmäiseen kerrokseen, missä sen huolto on luontevimmin järjestettävissä ja missä se kytkeytyy parhaiten eteläpuolisen liikekorttelin toimintaan. Kaavamuutoksessa annetaan määräyksiä mm. pysäköinnistä, rakentamistavasta, pihasta ja hulevesistä. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 ap / 110 k-m² asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto, - 1 ap / 150 k-m² asuntola- ja hotellitiloja, - 1 ap / 70 k-m² liike-, toimi- ja palvelutiloja kohti. Autopaikat tulee toteuttaa pääasiassa vuoroittaispysäköinnin periaatteella, jolloin autopaikat ovat nimeämättömiä. Ajo korttelin pysäköintilaitokseen on korttelin pohjoispuolelta Lukukujalta. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 pp / 30 k-m² asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto, - 1 pp / 30 k-m² asuntolatiloja,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 35 / 55-1 pp / 100 k-m² liike-, toimi- ja palvelutiloja kohti. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille asukas-, asiointi- ja vieraskäyttöön osoitetaan c-merkinnällä varustetuilla alueilla vähintään 65 pp sisäänkäyntien lähellä. Katu- ja torialueet Voimassa olevan asemakaavan periaatteiden mukaan yleiset alueet toteutetaan laadukkaana kokonaisuutena ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että korttelin ja yleisten alueiden rajapinta on luonteva. Ympäröivien alueiden katusuunnitelmien päivitys on meneillään kaupunkitekniikan keskuksessa. Suunnittelussa on kiinnitetty huomioita pyöräpysäköinnin järjestämiseen. Korttelialueen lähellä pyöräpysäköinti palvelee lyhytaikaista asukas-, asiointi- ja vieraskäyttöä. Puolet paikoista tulee olla katettuja. Lisäksi on liityntäpysäköintiin tarkoitettuja pyöräpysäköintipaikkoja, jotka sijoitetaan lähemmäksi Lukutoria ja pysäkkejä. Lukukujan itäpäähän on esitetty yleistä pysäköintiä, huoltotasku päivittäistavarakaupalle ja sen eteläpuolelle taksiasema tai kadunvarsipaikoitus. Päivittäistavarakaupan huoltotaskun lisäksi pienliikeja palvelutilojen huoltoajoa on korttelin pohjois- ja eteläsivuilla. Huoltoajoa torialueella tulee ohjata tarvittaessa liikennemerkein ja estein. Muutoin torialuetta suunnitellaan kävelyn ja pyöräilyn ehdoin. Selvitykset Kaavamuutoksesta on laadittu melutarkastelu. Rakennuksen julkisivuilla on 32 db:n - 30 db:n ääneneristävyysvaatimus ja parvekkeet tulee lasittaa. Meluntorjunnan toimenpiteet on huomioitu kaavamääräyksissä. Kaavamuutoksesta on viitesuunnitelma-aineisto liitteineen (Tommila Arkkitehdit Oy), jossa on tutkittu mm. rakennuksen toiminnallisuutta, kaupunkikuvaan sovittamista, liikenteen ja pysäköinnin järjestämistä sekä korkean rakentamisen erityispiirteitä kuten tuulisuuden hallintaa. Kaavanmuutoksen liiketilamitoitus perustuu kaupalliseen selvitykseen (Suurpellon keskusta - Kaupan konseptivaihtoehdot ja kaupallisten vaikutusten arviointi. Espoon kaupunki/ Ramboll Oy 28.11.2013). Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen laatimista. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Hakija on 12.1.2016 maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 36 / 55 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen kartta - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä - Kaavamuutoksen viitesuunnitelma-aineisto liitteineen, Tommila Arkkitehdit Oy - Suurpellon alueen liikenne-ennuste. Ramboll 20.6.2012. - Suurpellon keskusta - Kaupan konseptivaihtoehdot ja kaupallisten vaikutusten arviointi. Espoon kaupunki / Ramboll Oy 28.11.2013. - Suurpellon palvelukorttelikonsepti. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 1.12.2014. - Espoon korkean rakentamisen periaatteet. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus / yleiskaava ja Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy 10/2012. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Sosiaali- ja terveystoimi, palveluverkko, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 37 / 55 83/2015 10.02.03 40 Gräsantulli, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 321610, 22. kaupunginosa Olari Valmistelijat / lisätiedot: Sanna Seppänen, puh. 043 825 3077 etunimi.m.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Piispanportin valmisteluaineistosta, alue 321607, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 2.3.2016 päivätyn Gräsantulli - Gräsatullen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6953, joka käsittää korttelin 22304 sekä katualuetta 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321610, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Gräsantulli, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 5 Gräsantulli, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Gräsantulli, tapahtumaluettelo - Gräsantulli, määräykset I - Gräsantulli, määräykset 2 - Gräsantulli, kaavakartta - Gräsantulli, ajantasa-asemakaava - Gräsantulli, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa rakentamattomat opetustoimintaa palvelevien rakennusten ja toimistorakennusten korttelialueet asumiseen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden läheisyydessä. Asuinrakennusoikeutta alueella on 18 350 k-m².
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 38 / 55 Gräsantullin asemakaavan muutosehdotukseen on yhdistetty kaksi kaavoitettavaa aluetta: Piispankallio, aluenumero 321607 (Gräsanportti) ja Piispankallio, aluenumero 321609 (Gräsantörmä). Samassa yhteydessä kaavan nimi ja aluenumero on muutettu. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon pohjakartalla: Gräsantulli - Gräsatullen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6953, käsittää korttelin 22304, 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321610. Aloite ja vireilletulo Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen tonttiyksikkö on hakenut 4.12.2009 kirjatulla hakemuksella korttelin 22304 tontin 1 asemakaavan muutosta. Piispankallio 321607 on kuulutettu vireille 31.3.2010. Kiinteistö Oy Länsiloisto on hakenut asemakaavan muutosta 12.9.2013 saapuneella hakemuksella omistamalleen korttelin 22304 tontille 2. Piispankallio 321609 vireilletulosta on tiedotettu 17.12.2014. Alueen nykytila Suunnittelualue on säilynyt puustoisena kallioselänteenä, jonka korkeusvaihtelut ovat suuret. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä, ja lähellä tulevia Niittykummun ja Matinkylän metroasemia. Suunnittelualueella ei ole rakennuksia, mutta lähiympäristössä on sekä pien-, että kerrostaloja. Suunnittelualueen alapuolella kulkee kallioon louhittu viemäritunneli, jonka katto on tasossa + 5. Tunneli on suunnittelualueen kohdalla kohtuullisessa kunnossa, mutta aiheuttaa rajoituksia louhintaan ja rakentamiseen. Toimistorakennusten korttelialue on yksityisessä omistuksessa. Yleisten rakennusten korttelialue ja katualue ovat Espoon kaupungin omistuksessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 39 / 55 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maankuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella kahden moottoriväylän, Länsiväylän ja Kehä II:n, risteyksen tuntumassa. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on varattu uudelle julkisten palvelujen ja hallinnon alueelle (PY) sekä kehitettävälle työpaikka-alueelle (TP). Alueella on voimassa Piispankallion (321600) ja Gräsansolmun (312200) asemakaavat. Suunnittelualue on varattu opetustoimintaa palvelevien rakennusten (YO) ja toimistorakennusten (KT-1) korttelialueille sekä katualueelle. YO-tontilla tehokkuusluku on e = 0.40 ja kerrosluku ½ III. KT-1-tontilla tehokkuusluku on e = 0.85 ja kerrosluku ½ V. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRL 30 ) Piispankallion 321607 (Gräsanportti) valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 21.2 22.3.2011, jolloin saatiin yksi mielipide naapurilta, joka halusi mukaan kaavamuutokseen. Nähtävilläolon jälkeen saatiin mielipide, jossa alueelle toivottiin korkeintaan 3-kerroksisia kerrostaloja tai rivitaloja. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY) saatiin lausunto koskien kalliotunnelia. Piispankallion 321609 (Gräsantörmä) osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 10.12.2014. Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta 27.1.2015 mennessä. Määräaikaan mennessä ei saapunut yhtään mielipidettä, lausuntoa tai kannanottoa. Asemakaavan muutos Kaava-alueella on rakennusoikeutta 18 350 k-m². Rakennusten kerroskorkeudet vaihtelevat kansipihalta laskettuna 4-10 kerroksen välillä. Rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali kadun puolella on punaisen ja ruskean sävyinen tiili. Sisäpihan puolella pääasiallinen väri on vaalea. Gräsantullin ja -törmän puolella rakennusmassa muodostuu pistetalomaisista osuuksista niin, että kerroslukumäärä ja julkisivupinta kadunpuolella vaihtelevat. Tämä rakennusmassa suojaa piha-aluetta Länsiväylän ja Kehä II:n melulta. Gräsanportin puolella rakennukset on suunniteltu kahteen osaan maaston korkoerojen ja vastapuolella olevien pientalojen takia. Kadunpuolella kerrosluku on neljä (vesikatto noin tasossa +29). Puiston puolella vesikatto saa nousta ylimmillään tasolle +38. Autopaikkoja on rakennettava 1 autopaikka asuinkerrosalan 85 k-m² kohden, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Ne tulee rakentaa kannen alle lukuun ottamatta kymmentä autopaikkaa, jotka saa sijoittaa maantasoon. Polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 40 / 55 1 polkupyöräpaikka asuinkerrosalan 30 k-m² tai vähintään 2 pyöräpaikkaa asuntoa kohden. Polkupyöräpaikat tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Osa Gräsantullin katualueesta muuttuu korttelialueeksi. Katualue oli alun perin varattu 2+2 -kaistaiseksi yhteydeksi, mutta tälle ei enää ole tarvetta. Kalliotunnelin sijainti ja tunnelin katon korko on merkitty kaavakarttaan. Tunnelin päällä tai läheisyydessä tehtävistä toimenpiteistä on kuultava HSY:ä. Kallion lakialue muutetaan lähivirkistysalueeksi VL-1, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Korttelisuunnitelma Suunnittelualueelle on laadittu korttelisuunnitelma. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet 7.2.2011 (Gräsanportti) ja 8.1.2015 (Gräsantörmä) asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Korttelisuunnitelma, Cederqvist & Jäntti arkkitehdit, Ark idea, LOCI maisema-arkkitehdit Oy, 3.2.2016 - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä ja lausunnoista Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 41 / 55 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna Valtonen, puh. 043 825 5221 Roni Zein, puh. 043 825 4266 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy 11.1.2016 päivätyn ja 2.3.2016 muutetun Itä-Suviniitty - Östra-Södrikängen asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6945, käsittää korttelit 40189, 40190, 40191 ja 40192 sekä katualueet, 40. kaupunginosassa Espoon keskus, aluenumero 613302. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Itä-Suviniitty, tapahtumaluettelo - Itä-Suviniitty, kaavamääräykset 1 - Itä-Suviniitty, kaavamääräykset 2 - Itä-Suviniitty, kaavakartta - Itä-Suviniitty, ajantasa-asemakaava - Itä-Suviniitty, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Länsi-Suviniityn asemakaavaa siten, että kaavassa rakennettavaksi vaadittavien autopaikkojen määrä vastaa nykyisin voimassa olevaa pysäköinnin laskentaohjetta. Autopaikkojen sijoittamista pysäköintilaitoksiin ei muuteta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 42 / 55 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Itä-Suviniitty - Östra-Södrikängen, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit 40189, 40190, 40191 ja 40192 sekä katualueet, 40. kaupunginosassa Espoon keskus, aluenumero 613302. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Espoon kaupungilta. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 16.12.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 9.12.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 21.12.2015 7.1.2016 Alueen nykytila Alue sijaitsee aivan Espoon keskuksen kaupallisten palveluiden vieressä. Lännessä alue rajautuu uudelleen linjattuun Siltakatuun, pohjoisessa Reviisorinkatuun ja etelässä asemakaavan mukaiseen puistoalueeseen. Alue on nykytilassa rakentamatonta.