OPPIA PAIKALLISISTA KUMPPANUUS- PROSESSEISTA! MANU RANTANEN HELSINGIN YLIOPISTON RURALIA-INSTITUUTTI PALVELUJA JA HYVINVOINTIA KYLILLE SALO 23.8.2017
ESIMERKKEJÄ KUMPPANUUDEN ILOISTA JA SURUISTA OSA I 1. BRAHELINNAN SOTILASVIRKATALON UUSI TULEVAISUUS YHTEISKEHITTELYN TULOKSENA OSA II 2. IHASTJÄRVEN KOULU LÄHIPALVELUKESKUKSENA? 3. YHTEISETU-OSUUSKUNTA TALOUDELLISENA PAIKALLISRAKENTEENA (ERILLINEN ESITYS)
RISTIINAN SOTAKOULUN (BRAHELINNAN VIRKATALON) INVENTOINTI-, PERUSKUNNOSTUS- JA TOIMINTOJEN SUUNNITTELUHANKE 1.10.2015 30.6.2017 Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti: Hallinnointi, historia, inventointi, käyttösuunnitelma Yhteistyökumppanit: Suunnittelutyö talkoina (Ristiina-Seura, Ristiinan reservinupseerit, Ristiinan Reserviläiset, Ristiinan Pursiseura, Suomen Kalliotaideyhdistys, Someen Erä-Ässät, Etelä-Savon perinnerakennusyhdistys, Helsingin Ristiina-Seura ja Mikkelin kaupunki). Kuva: Manu Rantanen Kuva: Manu Rantanen 15.6.2016 Ruralia-instituutti, Manu Rantanen ja Sulevi Riukulehto 3
TARKOITUS Vanhasta Sotakoulusta kehitetään historiallisia arvoja kunnioittaen paikallisten asukkaiden, yritysten ja yhdistysten sekä matkailun tarpeita palveleva monitoiminen pitäjäntalo. Suoritetaan rakennuksen inventointi, dokumentointi sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallinen taustoitus sekä näihin perustuva korjaussuunnitelma sillä tarkkuudella, että rakennuksen perinteitä kunnioittava ja kulttuurisesti kestävä kunnostaminen on mahdollista. Selvitetään rakennuksen tulevat käyttötarpeet sekä tehdään suunnitelma niiden toteuttamiseksi. Kuva: Manu Rantanen 15.6.2016 Ruralia-instituutti, Manu Rantanen ja Sulevi Riukulehto 4
SOTAKOULUN VAIHEITA Karoliinista arkkitehtuuriperinnettä edustava yksikerroksinen rakennus on rakennettu vuonna 1739. Rakennuksessa toimi vuosina 1777 1780 Savon Prikaatin komentajan eversti G. M. Sprengtportenin perustama ensimmäinen suomalaisia upseereita kouluttanut oppilaitos, ns. sotakoulu. Virkatalovaihe päättyi vuonna 1810 ja talo annettiin vuokralle. Brahelinnan emäntäkoulu 1951 1987 ja kotitalousoppilaitos 1987 1991. Myöhemmin Ristiinan kunnan ja Mikkelin kaupungin omistamassa rakennuksessa toiminut mm. kansalaisopisto ja päiväkoti (vuoteen 2011 asti). 15.6.2016 Ruralia-instituutti, Manu Rantanen ja Sulevi Riukulehto 5
YHTEISKEHITTELY- PROSESSIN IDEA Haaste: Miten yhteistoiminnan kohteena oleva Sotakoulu onnistutaan jouhevasti muuttamaan toiminnan kohteesta välineeksi? Yhteiskehittelyllä (co-creation) luotiin uutta toimintatapaa ja tietoa vuorovaikutteisesti toimijoiden kanssa Ruralia johti prosessia, jossa Tehtiin yhdistystoimijoiden hiljaista tietoa näkyväksi ja jaettiin yhteiseksi omaisuudeksi sitä dokumentoimalla (sosialisaatio) Yhdisteltiin mm. kirjallisuudesta saatuun tietoon ja luokiteltiin Tuotiin näin prosessoitu tieto uudelleen yhteiseen prosessiin (ks. Nonaka & Takeuchi 1995)
TULEVAISUUSSUUNNITTELUPROSESSI Tiedon, ideoiden ja näkemysten kerääminen Vaihe 1 Orientaatio (A tutustumismatka ja B ideointi Sotakoululla) Vaihe 2 A Keskeisten toimijoiden teemahaastattelut Vaihe 3 Yleisön ideoiden keruu avoimessa työpajassa Vaihe 4 Yhteisen näkemyksen tarkentaminen visioksi ja toimintasuunnitelmaksi Aineiston luokittelu, analysointi ja yhdistäminen Ideoiden kooste (A matkakertomus ja B idealistaus) Keskeisten havaintojen kooste ja jako neljään kategoriaan (Sotakoulu toimintojen paikkana) Ehdotettujen toimintojen jako kolmeen toimintakategoriaan sekä vision muotoilu Tulosten ja prosessin kirjoittaminen sekä prosessin arviointi Kirjallisen tausta-aineiston koostaminen Tutkimuskirjallisuus Selvitykset ja raportit (2 B) Historiallinen digitoitu lehtiaineisto 7
ESIMERKKI VIRIKEHAASTATTELUSTA Kuvat: Manu Rantanen 24.8.2017 Ruralia-instituutti/ Manu Rantanen 8
15.6.2016 Ruralia-instituutti, Manu Rantanen ja Sulevi Riukulehto 9
Kerätyn aineiston prosessointia.
PROJEKTI LUKUINA: JOUKOT LIIKKEELLÄ SITOUTUNEESTI Tulevaisuussuunniteluun liittyviä haastattelutilaisuuksia 6 kpl, yht. 18 hlöä Tulevan käytön suunnittelutilaisuudet 12 kpl, 119 hlöä Vanhojen asiakirjojen tulkintatilaisuudet 3 kpl, yht. 26 hlöä Laajasti eri tahot mukana: mm. marraskuussa 2016 oli Brahenlinnan tulevan käytön suunnitteluun antamassa panoksensa henkilöitä lähes 20 eri yhdistyksestä
Yhteisesti muotoiltu Brahelinnan tulevan toiminnan visio Pitäjäntalo Yhteisöt Sotahistoria Historia Tiedon kokoaja ja levittäjä Kalliotaide Saimaa Verkostot Matkailun keskus 12
JULKAISU Sisältää samoissa kansissa rakennuksen historian, inventointikertomuksen, rakennuksen korjaussuunnitelman sekä toimintasuunnitelman http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/ Raportteja167.pdf
Ruralia-instituutti/ Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 24.8.2017 14
IHASTJÄRVEN KOULU n. 20 km Mikkelin keskustasta (entistä Mikkelin maalaiskuntaa) Vuodesta 1898 Uudet tilat avattu vuonna 2012, kyläpalvelukeskus n. 60 oppilasta 2015 (3 opettajaa) Koulutyön lisäksi tiloja käyttävät lähes joka ilta mm. kansalaisopisto, lentopalloilijat ja seurakunta. Lisäksi esim. hyvinvointipäiviä, leivän myyntiä ja juhlatilaisuuksia 24.8.2017 Ruralia-instituutti/ Manu Rantanen 15
PROJEKTIAIKOINAKIN ASIOILLA ON JUURET 1898 1960 1978 2012 2018? Koulu aloittaa Ihastjärvellä Laajaksi, yli 20 km pituiseksi koulupiiriksi mm. 4 H yhdistys ja seurakunta pitävät koululla kerhoja Vanha rakennus puretaan, uusi rakennetaan oppilaita 23 2015: oppilaita yli 60* Useita mm. Leaderrahoitteisia kylän ja koulun kehittämishankkeita Lähipalvelukeskus konsepti julkaistaan (Lähde: http://www.ihastjarvi.fi/koulu/) * (vrt. oppilasennuste 2004: 14) 24.8.2017 Ruralia-instituutti/ Manu Rantanen 16
KOLME KAMPPAILEVAA NÄKÖKULMAA KOULUVERKON KEHITTÄMISEEN 1. Alueiden ja kuntalaisten tasa-arvoa korostava suunnittelu. Perinteinen tapa hahmottaa kaupunki ja maaseutu vastinpareina. 2. Kunnan uusi paikallinen hallintatapa -ajattelu. Johti koulurakennuksen toteuttamiseen ja lähipalvelukeskuskonseptin etsimiseen. 3. Keskittävä kehittämisnäkemys, joka korostaa taloutta ja kaupungin keskustaan investoimista: Koulua tarkastellaan kuluna, ei investointina. Käytännössä saanut hallitsevan aseman. 24.8.2017 Ruralia-instituutti/ Manu Rantanen 17
UUSI IHASTJÄRVEN KOULU SUOJASÄÄLLÄ SYNTYNYT Kaupungin strategian toteutumista ja kuntalaiskumppanuutta korostavassa kunnan kehittämisessä tukeudutaan aktiiviseen paikallisyhteisöön ja kunnan eri sektorien väliseen yhteistyöhön, mikä helpottaa osaltaan kunnan tehtävien toteuttamista*. * Anttiroiko, Ari-Veikko ym. (toim.) (2003). Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet. 24.8.2017 Ruralia-instituutti/ Manu Rantanen 18
LÄHIPALVELUKESKUSKONSEPTI Lähde: Mikkelin kaupunki 2014. Lähipalvelukeskus. Koulu kylässä kylä koulussa (s. 8) 24.8.2017 Ruralia-instituutti/ Manu Rantanen 19
KÄYTÄNTÖ: KUMPPANUUTTA KOULULLA: KEIDEN KESKEN, KENEN EHDOILLA? Kaupunki: Eri sektoreita edustavat virkamiehet ja poliittinen johto. Keskusta-alue. Koulu: henkilökunta Kaupungin toiset kylät Kylä: oppilaiden vanhemmat, kyläläiset, yritykset Mökkiläiset 24.8.2017 Ruralia-instituutti/ Manu Rantanen 20
ODOTUKSIA JA ROOLEJA Kaupunki: virkamiehet ja poliittinen johto (keskusta-alue) Kaupungin toiset kylät Kylä: oppilaiden vanhemmat, kyläläiset, yritykset Ammattijärjestö Koulu: henkilökunta Palvelupiste Mökkiläiset 24.8.2017 Ruralia-instituutti/ Manu Rantanen 21
TULEVAISUUS? Koulu aktiivisessa iltakäytössä: Kylä edelleen perinteisessä mielessä aktiivinen Projekteissa tuotettu lähipalvelukeskuskonsepti ei ole vakiintunut Yksittäisten persoonien merkitys on suuri, mutta ne vaihtuvat Ristiriitaisia viestejä kaupungin taholta; poliittinen kamppailu heijastuu kylätasolle Koulun oppilasmäärä on lähtenyt laskuun. Asutuksen suuntaaminen, epävarmuus tulevaisuudesta ja keskustan lasten kuljetusvaikeudet. Lakkautus yhä todennäköisempää. Länsi-Savo 27.9.2014 Tosiasiassa leikkausluvut tai kilpailukykylaskelmat eivät ole oikeita tai vääriä, vaan niissä on kyse poliittisista arvovalinnoista. HS 13.10.15 24.8.2017 Ruralia-instituutti/ Manu Rantanen 22
MITÄ OPITTAVAA KUMPPANUUTEEN? Kumppanuus on vuorovaikutusta! Uusien toimintatapojen synnyttäminen ja -kulttuurin uudistuminen vaatisi uudenlaisia foorumeita ja uusia pelisääntöjä YHTEISKEHITTELYPROSESSIA! Vapaaehtoistyötä motivoi vapaaehtoisuus, ei hallintoalamaisuus. Uudet toimintatavat muuttavat totuttuja rooleja: Vaatii uutta johtamisosaamista kunnalta, uusia työrooleja opettajilta ja uutta vastuunottoa kyläläisiltä. Julkisuuden merkitys suuri. Sekä poliitikot, virkamiehet että kyläläiset käyttävät sitä vaikuttamiseen. 24.8.2017 Ruralia-instituutti/ Manu Rantanen 23
PROSESSIN ARVIOTA Kunnan eri sektorien välinen resurssikamppailu konkretisoituu koulussa: Esim. hyvinvointiajattelu mielletään edelleen ennen muuta sosiaali- ja terveyssektorin asiaksi. Maankäytön, aluekehityksen ja koulujen sijaintipaikkojen välinen yhteys on selvä, mutta asiaa ei käsitellä avoimesti kouluverkkokeskustelussa. Uudistumisen haaste: Kylän historia on vahvasti läsnä. Se toimii, mikä on hyväksi havaittu. Yhteinen prosessi ja aikaa kulttuurin muutokseen vaadittaisiin, mutta siihen ei ole halua/ malttia/ osaamista. 24.8.2017 Ruralia-instituutti/ Manu Rantanen 24
LISÄTIETOA http://www.ihastjarvi.fi/kyla/ http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf /A52_Vastavirtaan.pdf http://blogs.helsinki.fi/hyruralia/2014/11/28/voikoaluekehittamisesta-innostuavapaaehtoistyontekija-tekee-niinhuomaamattaan/ 24.8.2017 Ruralia-instituutti/ Manu Rantanen 25