Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan

Transkriptio

1 Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Varsinais-Suomen Kylät ry:n 15-vuotisjuhlaseminaari Kuva-Tähti, Vehmaa FM, Niina Koskihaara Kansatiede, Turun yliopisto

2 Esityksen rakenne 1. Tutkimuksen taustaa 2. Kuntarakenteen muutoksesta 3. Miten liitokset ovat vaikuttaneet kyläyhdistysten toimintaan

3 Tutkimus: Kuntaliitosten vaikutukset paikallisyhdistysten toiminnassa Tarkastelun alla kylä- ja kotiseutuyhdistykset Tutkimus mukana oppiaineen hankkeessa Etnologinen tutkimushanke kuntarakenteen muutoksista. Kuntalaisten kokemukset osana kuntaliitoksia. Mynämäki 2007 Hämeenlinna 2009 Pälkäne 2007 Salo 2009

4 Tausta: Etnologinen tutkimushanke kuntarakenteen muutoksista. Kuntalaisten kokemukset osana kuntaliitoksia Professori, Helena Ruotsala (TY): Rajalla. Etnologinen tutkimus ylirajaisesta arjesta ja identiteettien konstruoinnista Tornion Haaparannan kaksoiskaupungissa FL, Minna Mäkinen (JY): Paikallisuuden ja jatkuvuuden luominen kuntarajojen muuttuessa FM, Niina Koskihaara (TY): Kuntarakenteen muutokset paikallisyhdistysten toiminnassa Lähde: FM, Lauri Katiskoski (TY): Kuntaliitoksen vaikutukset saaristokunnassa > gradu valmistunut keväällä 2014

5 Mikä kuntarakennemuutos? Valtio ohjasi ensin tiukasti kuntaliitosten valmisteluja ja toteutuksia liitoskunnille ns. porkkanaraha liitosta seuraaville viidelle vuodelle Paras hanke 2005 (Kunta- ja palvelurakenteen uudistamishanke) Vuoden 2010 alusta kuntajakolain päivitys siirsi vastuuta liitosten suunnittelusta ja toteutuksesta enemmän kunnille itselleen Uusi Kunta 2017 Tavoitteena laaja kuntauudistus, jonka puitteissa kunnat tulevat liittymään tai niitä tullaan liittämään toisiinsa tulevaisuudessakin

6 Kuntien lukumäärän kehitys

7 Muutos tekee kohteensa näkyväksi Maantieteilijä Pauli Tapani Karjalainen on kirjoittanut Tähän lainaus tekstistä Samantyyppiset reagoinnit olivat havaittavissa myös ja lukujen kuntaliitoksissa. (Katajamäki 1979; Urhonen 1989.)

8 Huolenaiheita Mitä tapahtuu kunnallisille palveluille liitoksen jälkeen? Menettävätkö kylät elinvoimaisuutensa ja jäävätkö ne unohdetun sivukylän asemaan? Miten lähidemokratia tulee toteutumaan uusissa kunnissa? Mitä tapahtuu paikallisidentiteetille menetetäänkö se kuntaliitoksen myötä? Kuntaan identifioituminen ja kuuluminen siihen on voimakasta asukkaiden keskuudessa. (Pekola-Sjöblom 2006; Oinonen, Blom, Melin 2005)

9 Huolenaiheita Vanhojen kuntien ja paikallisyhdistysten väliset sopimukset: Esimerkiksi kotiseutuyhdistyksellä on ollut sopimus kunnan kanssa siitä, että yhdistys on saanut toimia kunnan omistamassa kotiseutumuseossa. > epätietoisuutta (pelkoa) miten tulee käymään kuntaliitoksen jälkeen (kiinteistöjen mahdollinen myynti) Kuva: Niina Koskihaara

10 Miten kuntaliitoksiin on reagoitu Paikallisyhdistykset ovat alkaneet järjestää tapahtumia, joita ennen järjesti vanha kunta Esimerkiksi itsenäisyyspäivänjuhlia Yhdistysten yhteistyö lisääntynyt > yhdistykset ja uusi kunta Perinnekirjahankkeet, joita jo toteutettu tai harkitaan Identiteetti, keitä olemme, mihin kuulumme?

11 Miten kuntaliitoksiin on reagoitu Halu pitää kiinni kotiseutu- tai kyläyhdistyksen omasta vanhasta toiminnasta ja kulttuuritapahtumista, mm: kotiseutupäivät ja -retket museotoiminta, musiikki-, kirjallisuus- ja taidetapahtumat historiallisten muistomerkkien/paikkojen ylläpito kylätori, tanssit, joulumarkkinat urheilu- ja ulkoilualueiden ylläpito kylän asioiden edistäminen

12 Miten kuntaliitoksiin on reagoitu Kuntaliitos on aktivoinut myös uusien kotiseutu- ja kyläyhdistysten perustamiseen Motiivina: halu pitää meidän alue elinvoimaisena ei haluta jäädä unohdetun sivukylän asemaan Vanhan kunnan perinteen ja historian säilyttäminen kotiseutumuseotoiminnan kautta Kuva: Niina Koskihaara Entisen kunnan nimi ja aate halutaan säilyttää jälkipolville.

13 Uusia tapoja pitää yllä paikallisidentiteettiä

14 Yhteiskunnan ja paikallisen tason odotukset muutoksen yhteydessä Yhteiskunnan muutoksen myötä julkisenvallan vastuuta ja odotuksia vastuunkannosta on enenevissä määrin siirretty yksilöille ja yhteisöille. Tämä näkyy myös maaseutupoliittisissa ohjelmateksteissä, joissa peräänkuulutetaan ja ohjataan paikalliseen vastuunkantoon Yhdistysten kohtaamat odotukset paikallistasolta Meille on nää tämmöset sähköposti ja netin kautta tulevat tiedustelut lisääntyny. Ja ne tosiaan niinku syleilee maailmoja, et ne on siis kaikkea. Ihan tämmösistä käytännönjutuista, että haluamme kaataa puun, kuka voi tulla sen kaatamaan. Mutta justiin myöskin siihen että, miten nää kirjasto- ja muut palvelut järjestetään. Tai missä on tiloja, mitä voi vuokrata. (TYKL/aud/790) Lähdevinkki: Osumia. Kansatieteellisiä avauksia muutoksesta, sen hallinnasta ja sopeutumisesta. Toimittaneet: Niina Koskihaara, Maija Mäki & Kirsi Sonck

15 Muutos nostaa esille ja pohdinnan alle Mikä on yhdistyksemme tehtävä, mitä haluamme yhdistyksenä tehdä ja mikä on vaikuttamisemme laajuus > riippuu toimijoista ja heidän henkilökohtaisista intresseistään ja verkostoistaan, miten muutokseen ja yhdistykselle asetettuihin odotuksiin vastataan Omaksi koettua paikallisidentiteettiä halutaan säilyttää paikallisyhdistysten toiminnan kautta Vanhoja tuttuja toimintatapoja ja tapahtumia toteuttamalla Järjestämällä tapahtumia, joita entinen kotikunta järjesti (esim. itsenäisyyspäivänjuhlat) Uusien yhdistysten ja toimintamuotojen (esim. sosiaalinen media) kautta Aktiivisella vaikuttamisella ja yhteistyöllä uudessa kunnassa

16 Onnea Varsinais-Suomen Kylät 15-v.! Jos ei ole kieltä, ei ole merkitystä. Jos ei ole merkitystä, ei ole muistoja. Jos ei ole muistoja, ei ole paikkaa. (Karjalainen, P. T. 2006)